Suomen hiilidioksidipäästöjä voidaan pudottaa erittäin helposti. Lopetetaan turpeen polttaminen sellaisenaan.
Mikäli siirrytään hakkuutähdehaketta, ruokohelpeä ja muita energiakasveja hyödyntäviin biovoimaloihin, turpeen osuus polttoainevalikoimasta voidaan laskea alle 30 prosentin. Tällä hetkellä turpeenpoltto vastaa noin 20 prosentista Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Ei ole järkevää tuhlata syöttötariffein kotimaista hidaskasvuista raaka-aineresurssia. Maa- ja metsätalousvalikunta linjasi 2006 turpeesta hyvin.
"Valiokunta kiinnittää huomiota maamme suuriin turvevaroihin. Maamme pinta-alasta on suota lähes kolmasosa eli noin 9,2 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 14 prosenttia maamme suopinta-alasta. Teknisesti hyödynnettäväksi kelpaavaksi energiamääräksi on arvioitu 12 800 terawattituntia. Määrä riittäisi tyydyttämään Suomen koko energiatarpeen 35 vuoden aikana, ja se vastaa noin 40 prosenttia tällä hetkellä tunnetuista Pohjanmeren öljyvaroista. Turve soveltuu metsähaketta täydentäväksi polttoaineeksi suuriin laitoksiin sekä sen polttoteknisten ominaisuuksien että sen hyvän saatavuuden ansiosta. Laitosten tuotannossa turvetta tarvitaan bioenergian kanssa kattiloiden käytettävyyden ylläpitämiseksi."
Todellisuudessa suojelurajoitteiden takia ala on puolet yllä esitetytystä.
Mikäli siirrytään hakkuutähdehaketta, ruokohelpeä ja muita energiakasveja hyödyntäviin biovoimaloihin, turpeen osuus polttoainevalikoimasta voidaan laskea alle 30 prosentin. Tällä hetkellä turpeenpoltto vastaa noin 20 prosentista Suomen hiilidioksidipäästöistä.
Ei ole järkevää tuhlata syöttötariffein kotimaista hidaskasvuista raaka-aineresurssia. Maa- ja metsätalousvalikunta linjasi 2006 turpeesta hyvin.
"Valiokunta kiinnittää huomiota maamme suuriin turvevaroihin. Maamme pinta-alasta on suota lähes kolmasosa eli noin 9,2 miljoonaa hehtaaria. Teknisesti ja taloudellisesti hyödyntämiskelpoista suota on 1,2 miljoonaa hehtaaria eli noin 14 prosenttia maamme suopinta-alasta. Teknisesti hyödynnettäväksi kelpaavaksi energiamääräksi on arvioitu 12 800 terawattituntia. Määrä riittäisi tyydyttämään Suomen koko energiatarpeen 35 vuoden aikana, ja se vastaa noin 40 prosenttia tällä hetkellä tunnetuista Pohjanmeren öljyvaroista. Turve soveltuu metsähaketta täydentäväksi polttoaineeksi suuriin laitoksiin sekä sen polttoteknisten ominaisuuksien että sen hyvän saatavuuden ansiosta. Laitosten tuotannossa turvetta tarvitaan bioenergian kanssa kattiloiden käytettävyyden ylläpitämiseksi."
Todellisuudessa suojelurajoitteiden takia ala on puolet yllä esitetytystä.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Turpeen hiilidioksidipäästöt (106 mg/CO2)ovat pienemmät kuin puun poltossa (noin 110 mg/CO2). Ilmastolaskennassa turpeen polton päästöt huomioidaan mutta puun polton päästöt jätetään pois laskelmista. Tämä johtuu siitä, että puun poltossa syntyvän hiilidioksidin katsotaan sitoutuvat kasvillisuuteen ja vaikka suokasvillisuus sitoo myös hiilidioksidia, sitä ei laskennassa huomioida. Turve on uusiutuva energian lähde.
Turve on erityisesti hyvä peruspolttoaine, jonka kanssa voidaan käyttää puuta, peltoenergiaa ja kierrätyspolttoaineita.
Ruotsalaisten tutkimusten perusteella turpeen käyttö energialähteenä on huomattavasti edullisempaa ilmaston muutoksen ehkäisyn kannalta kuin kivihiilen käyttö tarkasteltaessa asiaa hieman pitemmän aikaperspektiivin ja polttoaineen koko elinkaaren pohjalta.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000039969447
Metsien kasvu on tällä hetkellä noin 99 milj. kuutiometriä vuodessa. Hakkuutähdehaketta käytetään vain kymmenesosa syntyvästä määrästä. Ravinnetasapaino vaatii kuitenkin, että puolet on jätettä metsään. Tälläkin perusteella hyötykäyttö voidaan nostaa 15 milj. kuutiometriin. Energiana tämä vastaa 20-30 TWh.
Ei ole vaikea arvata kummalla on nopeampi hiilenkierto.
salomailla te elelette. Ydinvoima on keksitty jo aika päiviä sitten.
Reaktorin halaajien sopisi muistaa, että uraani on uusiutumaton. Sitä riittää ainoastaan nykyisen kapasiteetin ylläpitoon, mikäli voimalaitoksen käyttöikä säilyteteään 50 vuodessa.
http://www.gtk.fi/luonnonvarat/malmit/uraani/maailmanuraani.html
On sitä enemmän. Paljon enemmän.
Kai mielestäsi vesikin loppuu vesivoimaloista silloin.
Ydinvoima.
Turve.
Vesivoimalat.
Kolme kovaa YTV
Niitä vaikea syrjäyttää. Kun puhutaan todellista energian tuotantoa.
Puuta turpeen sekaan, erimuodoissaan.
Tuulivaoimalatkin pienelle alueelle. Muttei siltä odottaa mahdottomia, vielä ainakaan. Kunhan tekniikka parantuisi, jäisi vaihdelaatikot pois.
Osataan jo kyllä tehdä generaattori ns "Siipien päihin", mutta se vielä kaukainen tekniikka.
Ja osataan tehdä, jokunen sovellus, toisiaan vasten pyörivistä generaattoreista.
Kymmeniä vuosia pärjättävä ydinvoimalla, vedellä ja turpeella & puulla.
Tuuli ei maksa näillä vuosikymmenillä itseään.
Tuulivoimalat enemmän harraste käyttöön. Nimerkillä: Kokemusta on !