kun esitin pari kuukautta sitten ajatuksen,että Suomessakin pitäisi jollain lailla varautua tulevaan taantumaan ja mahdolliseen lamaan. Sain silloin aikamoisen "haukkumis" ryöpyn.Maalaan muka piruja seinälle,lama ei koske suomea ja meillä menee hyvin.
Siistimmät lausunnot olivat tuollaisia. Vaikka selvästi oli nähtävissä mikä on edessä,kerrottiin suorastaan "satuja" Nyt on turha pidätellä kun "paska" on jo housuissa. Autetaan nyt näitä Islannin "sillimiljonäärejä" jaloilleen,että pääsevät taas valtaamaan Suomea !! ja Irakin vankilaoloja voidaan myös parantaa. Mitäs sitä Suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä auttamaan:"KUN MEILLÄ MENEE HYVIN"
Siistimmät lausunnot olivat tuollaisia. Vaikka selvästi oli nähtävissä mikä on edessä,kerrottiin suorastaan "satuja" Nyt on turha pidätellä kun "paska" on jo housuissa. Autetaan nyt näitä Islannin "sillimiljonäärejä" jaloilleen,että pääsevät taas valtaamaan Suomea !! ja Irakin vankilaoloja voidaan myös parantaa. Mitäs sitä Suomalaisia yrityksiä ja työntekijöitä auttamaan:"KUN MEILLÄ MENEE HYVIN"
Vastaukset 1
Vanhimmat
hallitus valmisteli jo kesällä Kataisen johdolla valtion ensi vuoden budjettin useiden miljardien elvytyspaketin. Ehdotusta on täydennetty marraskuussa myös miljardiluokan panostuksilla.
Talousarvioesitys 2009 (Lähde: VM nettisivu)
Määrärahat
Valtion talousarvion määrärahoiksi vuodelle 2009 ehdotetaan ilman valtion velan vähentämistä 45,8 mrd. euroa, mikä on 4,8 % enemmän kuin vuoden 2008 varsinaisessa talousarviossa. Hintatason nousu ja talousarvion rakennemuutokset huomioiden määrärahat kasvavat reaalisesti 1,1 %. Hallinnonalojen menot kasvavat reaalisesti 1,1 % ja valtionvelan korkomenojen ennakoidaan lisääntyvän 1,3 % yleisen korkotason nousun seurauksena. Menojen kasvu hidastuu huomattavasti kuluvasta vuodesta, mikä vastaa hallitusohjelman linjauksia.
Energia- ja ilmastohaasteet
Asuntojen energiakorjauksia ja ympäristöystävällisiä lämmitystapamuutoksia nopeutetaan nostamalla kotitalousvähennyksen enimmäismäärä 3 000 euroon, mikä vähentää verotuloja n. 70 milj. eurolla. Kerros- ja rivitalojen energiakatselmuksia ja -korjauksia tuetaan energia-avustuksilla, joita lisätään 8 milj. eurolla yhteensä 22 milj. euroon, sekä v. 2009 käyttöön otettavilla asunto-osakeyhtiötalojen korotetuilla korkotukilainoilla. Uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden investointihankkeiden tukien valtuutta nostetaan 30 milj. eurolla v. 2009 yhteensä 56,1 milj. euroon. Myös joukkoliikennettä, energiapuun korjuuta sekä bioenergian tuotantoa ja selvityksiä tuetaan.
Toimia työvoiman kohtaanto-ongelman lieventämiseksi
Matalapalkkatuen laajentamiseen varatuista varoista 15 milj. euroa kohdennetaan tukemaan työvoiman kohtaantoon liittyvien ongelmien ratkaisua. Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen sekä maahanmuuttajien koulutuksen opiskelijapaikkoja lisätään. Metsäalan osaavan työvoiman turvaamiseksi metsäkonealan koulutukseen kohdennetaan lisärahoitusta 4 milj. euroa. Yhteensä ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijapaikat kasvavat yli 4 000 opiskelijalla, ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijapaikat n. 400 opiskelijalla sekä metsäalan oppisopimuskoulutuksen ja työvoimapoliittisen koulutuksen paikat yli 200 opiskelijalla. Myös maahanmuuttajataustaisten opettajien pätevöittämiskoulutukseen lisätään varoja. Rahoitusta suunnataan myös nuorten syrjäytymisen ehkäisyä ja työllisyyttä edistäviin toimenpiteisiin, kuten työpajatoimintaan.
Panostuksia osaamisen edistämiseen
Osaamista edistetään mittavilla panostuksilla yliopistokoulutukseen. Vuonna 2009 toimintansa aloittavan Aalto-yliopiston toimintamenoihin kohdennetaan 13,9 milj. euroa ja sen peruspääomaan 200 milj. euroa. Yliopistojen toimintamenomäärärahat kasvavat hallitusohjelman mukaisesti 20 milj. eurolla. Lisäksi julkisoikeudellisiksi laitoksiksi vuoden 2010 alusta muutettavien muiden yliopistojen maksuvalmiuden ja käyttöpääoman turvaamiseen suunnataan tässä vaiheessa 50 milj. euroa.
Ikäluokkien pienenemisen johdosta säästyvät varat kohdennetaan perusopetuksen laadun kehittämiseen, jolloin tarkoitukseen varatut määrärahat kasvavat runsaalla 20 milj. eurolla. Lisäys kohdentuu mm. opetusryhmien koon pienentämiseen sekä tuki- ja erityisopetukseen.
Perhe-etuuksiin korotuksia
Vähimmäismääräiset äitiys-, isyys- ja vanhempainrahat sekä sairauspäivärahat ja kuntoutusrahat korotetaan työmarkkinatuen tasolle 1.1.2009 lukien. Tämä merkitsee n. 170 euron korotusta etuuteen kuukaudessa. Kotihoidontuen hoitorahaa korotetaan 20 eurolla kuukaudessa ja yksityisen hoidon tukea 22,67 eurolla kuukaudessa 1.1.2009 alkaen. Kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon valtionosuutta nostetaan 6,3 milj. eurolla uudistusten vuoksi. Lisäksi lapsilisää korotetaan 10 eurolla kuukaudessa kolmannesta lapsesta lukien vuoden 2009 alussa.
Vuonna 2009 aloitettavat väylähankkeet
Vuonna 2009 aloitetaan kuusi uutta väylähanketta, jotka ovat Lusi—Mikkeli -tien parantaminen, Kehäradan toteuttaminen, Pietarsaaren meriväylän tuloväylän syventämishanke, E18 Kehä III:n 1. osa, Seinäjoki—Vaasa -rataosuuden sähköistäminen sekä Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentaminen. Näistä E18 Kehä III:n 1. osa ja Seinäjoki—Vaasa -rataosuuden sähköistäminen toteutetaan liikennepoliittisessa selonteossa mainittua aikaistamisrahoitusta käyttäen siten, että Vantaan kaupunki sekä Vaasan kaupunki ja Mustasaaren kunta rahoittavat hankkeet ensi vaiheessa ja valtio maksaa kunnille aiheutuneet kustannukset myöhemmin korottomana. Liikenneturvallisuutta parantavana elinkeinopoliittisena hankkeena toteutetaan Kilpilahden uuden tieyhteyden rakentaminen siten, että Neste Oil Oyj rahoittaa valtiolle kuuluvan hankkeen kustannukset ensi vaiheessa ja valtio maksaa yhtiölle aiheutuneet kustannukset myöhemmin korottomana.
Merenkulun kilpailukyky
Suomalaisen merenkulun toimintaedellytyksiä tuetaan tavoitteena edistää merenkulun työllisyyttä sekä varmistaa laivojen purjehtiminen suomalaisen lipun alla. Alusten miehistökustannusten tuki ulotetaan lakiesityksellä koskemaan uusia alusryhmiä. Merityöaikalakia muutetaan, jolloin työnantaja saa korvausta myös miehistön vaihtojen yhteydessä syntyvistä matkakustannuksista. Näiden muutosten kokonaiskustannus on vuositasolla n. 2 milj. euroa. Tonnistovero uudistetaan kilpailukykyiseksi.
Kuntatalous
Kuntatalouden tila pysyy talouskasvun hidastumisesta huolimatta varsin hyvänä v. 2009. Kuntien verotulojen kasvu kuitenkin hidastuu, kun työllisyys ei enää parane ja tuloverotuksen keventäminen toteutetaan osittain kunnallisverotuksen kautta. Valtionavut kasvavat edelleen melko nopeasti mm. sen vuoksi, että verokevennyksistä johtuvat verotuottomenetykset kompensoidaan valtionosuusjärjestelmän kautta. Toimintamenojen arvioidaan kasvavan hieman vuotta 2008 hitaammin.
Suhdannetilanteen heikentyessä ja epävarmuustekijöiden lisääntyessä riskit kuntatalouden kiristymiselle ovat kasvaneet. Kuntien viime vuosien poikkeuksellisen hyvä verotulojen kasvu voi hidastua yllättävänkin nopeasti. Samalla kuntien menojen kasvu pysyy nopeana, ja työvoiman saantivaikeudet saattavat lisätä palkka- ja ostomenoja vielä ennakoitua enemmän. Käyttötalouden nopean menokasvun rinnalla myös kuntien investointipaineet pysyvät suurina mm. kasvukeskusten infrastruktuuri-investointien, koko kuntakentän suurten peruskorjaustarpeiden sekä rakenneuudistusten täytäntöönpanon edellyttämien investointien vuoksi. Ilman käyttötalouden menokehityksen hillintää sekä investointien kestävää mitoitusta ja ajoitusta kuntatalouden tila uhkaa jälleen heikentyä. Tällöin kuntien velkaantuminen jatkuisi, ja varautuminen tulevien vuosikymmenien palvelujen kysynnän kasvuun heikentyisi olennaisesti.
------------
Marraskuun täydennys
http://budjetti.vm.fi/indox/tae/2009/het_2009.html