Muistelen, että vuonna 1999 olisi keskustalehdissä ollut mielipiteitä, että keskustan pitäisi pyytää Ahtisaari keskustan presidenttiehdokkaksi jatkamaan toiselle kaudelleen.
Olisi mukava, jos Ahtisaaren tuolloisten keskustakannattajien nimilista olisi jossain ja voitaisi julkaista nyt.
Vastaavasti olisi hyvin kiinnostavaa nähdä sekin nimilista, joka koostuu niistä demareista, jotka kieltäytyivät pyytämästä Ahtisaarta SDP:n ehdokkaaksi 2. kaudelle.
Lipponenhan siinä olisi etunenässä ja lista sorsalaisia demaripolitrukkeja perässä.
Kyllä näitä demareita nyt mahtaa julmetusti sapettaa, kun heidän hylkäämänsä presidentti on nostettu maailman arvostetumpien rauhanrakentajien joukkoon.
Tämä viimemainittu nimilista ansaitsisi todella ison julkisuuden, koska Lipposen lisäksi häpeään pitää saattaa jokainen, joka vaikutti siihen, että Ahtisaari heitettiin syrjään mitättömän Halosen tieltä.
Olisi mukava, jos Ahtisaaren tuolloisten keskustakannattajien nimilista olisi jossain ja voitaisi julkaista nyt.
Vastaavasti olisi hyvin kiinnostavaa nähdä sekin nimilista, joka koostuu niistä demareista, jotka kieltäytyivät pyytämästä Ahtisaarta SDP:n ehdokkaaksi 2. kaudelle.
Lipponenhan siinä olisi etunenässä ja lista sorsalaisia demaripolitrukkeja perässä.
Kyllä näitä demareita nyt mahtaa julmetusti sapettaa, kun heidän hylkäämänsä presidentti on nostettu maailman arvostetumpien rauhanrakentajien joukkoon.
Tämä viimemainittu nimilista ansaitsisi todella ison julkisuuden, koska Lipposen lisäksi häpeään pitää saattaa jokainen, joka vaikutti siihen, että Ahtisaari heitettiin syrjään mitättömän Halosen tieltä.
Vastaukset 30
Vanhimmat
Tuskinpa ketään muuta suomalaista vituttaa yhtä paljon kuin Lipposta se, että Ahtisaari palkittiin rauhannobelilla.
Halosen ajaminen Ahtisaaren korvaajaksi on Lipposen suurin poliittinen virhe, suurempaa tuskin kukaan pystyy koskaan tekemään!
minkäänlaista virhettä.Se oli viisas teko. Olen monta kertaa kysynyt:Minkä rauhan NATONobelisti on saanut aikaan? Helvetin kalliita neuvotteluja kyllä on käyty,mutta mitään ei ole saatu aikaan,tai onhan herran posa paisunut.Siinä kaikki.Nobelkin tyrkättiin Ahtisaarelle,kun ei uskallettu antaa sitä kiinalaiselle ihmisoikeusaktivistille,jolle se olisi kuulunut.
...kun noin pahasti vituttaa Lipposen emäsuuri moka!
Minustakin Lipponen teki ison munauksen syrjäyttäessään Ahtisaaren siksi, että tämä oli edellisvaaleissa syrjäyttänyt sdp:n pitkään petaaman presidenttiehdokkaan, Kalevi Sorsan.
Mihin tämä maa olisikaan joutunut, jos äärivasemmistolainen Moskovan nuolija, Sorsa, olisi päässyt Koiviston seuraajaksi!
Puistattaa, kun kuvittelenkin! ;-))
Mihin tämä maa olisikaan joutunut, jos (äärivasemmistolainen) Moskovan nuolija, Sorsa, olisi päässyt Koiviston seuraajaksi?
Mutta sitten kansa yhtäkkiä viisastui jätti väyrysen kolmanneksi.
Oli kuitenkin pakko laittaa yksi määritelmä lainauksesta sulkeisiin...
Sorsa veti demarit niin äärivasemmalle kuin ikinä, enemmän vasemmalle kuin kommunistit, koska sdp piti saada Moskovan suosioon. Siksilaitoin tuon termin Sorsan nimen eteen ja siksi en ole koskaan pitänyt häntä hyvänä presidenttiehdokkaana. Hyvä, että demarit toivat Ahtisaaren kehiin.
Mitä vaalitulokseen tulee, niinkokoomuslaiset taisivat ratkaista asian äänestämällä suoraan Rehniä, ettei Väyrynen vain pääsisi 2. kierrokselle, kun ilaskivi sai surkean vähän ääniä. Kakkoskierroksella kaikki kokoomuslaiset äänestivät Rehniä, mutta Ahtisaari voitti keskustan ja vasemmiston yhteisäänillä.
Näinhän demareiden lasselehtiset olivat kaiken suunntelleetkin. ;-))
Olisi hyvä saada lista myös niistä median toimittajista, jotka repivät otsikoita Ahtisaaren kävelytyylistä, liukkaista kengistä ja teetättivät galluppeja siitä, ettei kansa tykkää matka-Marasta.
Se ilkeily, jnka kohteeksi Ahtisaari ikanaa mediassa joutui, oli häpeällistä sananvapaudella rietstelua, jonka harrastajat olisi paikallaan nyt nostaa jalkapuuhun kansan syljeksittäviksi.
Monet porvarit irvailivat Ahtisaaren lonkkaviasta ja puhuivat "Mara-walkista". No se kertoi näistä nilviäisistä kaiken.
En ole itse käynyt kepun tupailloissa, mutta kylällä kepuaktiivit naureskelivat tupailloissa esiintyneille Ahtisaaren kävely- ja puhetyylin matkijoille avoimesti. Oli kuulemma pitkän aikaa varmin hupinumero jolla huvitettiin tupailtayleisöä. Ahtisaarihan oli demari.
olekin, sanoppa yksikin missä olet ollut ja kuka sanonut.
Sopii hyvin kepulaiseen luonteenlaatuun.
Media alitti riman todella usein innostuessaan kekkosajan sensuurin ja Koiviston oikkuilun jälkeen mollaamaan vapaasti Ahtisaarta, kun sai siihen tilaisuuden.
Luulenpa, että osialidemokraattinen tshurnalistiveljeskunta sai Paasitornista vapaat kädet panna niin halvalla kuin itse uskalsivat.
Koiviston aikanahan demaripresidentin arvostelua ei suvaittu.
Ja kokoomuksessahan ei ollut mitään vikaa?? Tuon aikaiset kokoomusnuoret ainakin pilkkasivat Ahtisaarta ja tämän kävelytyyliä surutta...
Ja eräs julkikokoomuslainen punapää (iäkkäämpi ja naispuolinen) rienasi oikein televisiossa marawalkillaan istuvaa presidenttiä.
Joten lopetetaanpas hurskastelu.
Ps. Eikös ne olleet Laatikainen ja Hokkanen jotka kuulemma naurettiin kentällä hiljaisiksi... Demareista en tiedä.
Eivät kokoomuslaisetkaan ole typerästä lapsellisuudesta vapaita, valitettavasti. Median levittämä "ajan henki" oli tarttuvaa, kun kansa pääsi ensimmäistä kertaa kymmeniin vuosiin irvistelemään presidentille.
Hokkanen ja Laatikainen taisivat olla juuri ne kskustalaiset, jotka julkisesti tunnustivat Ahtisaaren asiapätevyyden presidenttinä.
Saattoi johtua siitäkin, että Esko Aho ryhtyi hyvin auliisti myös tämän presidentin mieheksi niin kuin oli ollut nöyrästi myös Koiviston juoksupoika.
Ahohan oli sarjassamme niitä pääminstereitä, jotka hakivat itselleen auktoriteettia presidenteiltä, kun sellaista ei itsellä ollut
Paavo Lipponen ja Ahtisaari olivat hyvin samanlaisissa näkemyksissä kaikissa oleellisissa asioissa, varsinkin ulkopolitiikassa aina EU- ja Nato-myönteisyyttään myöten. Ja Ahtisaari näkyy olevan Lipposen ihannepresidentti edelleen; on käynyt monta kertaa ilmi mm. tämän kolumneissa Suomen Kuvalehdessä.
Voidaan sanoa, että Lipponen oli Ahtisaaren miehiä ja olisi halunnut tämän jatkavan toiselle kaudelle, mutta Kalevi Sorsalla oli vielä aivan liian suuri vaikutusvalta demareissa, ja hän halusi kostaa Ahtisaarelle kokemansa tappion ja junaili presidentiksi suojattinsa Tarja Halosen.
Toki tuo oli päivänselvää aikoinaan asian kehittymistä seuranneille, ja löytyy siitä vielä todistetta netistäkin vaikka kuinka paljon. Tässä eräitä pätkiä:
- - -
Kokoomuskehujen ohella kirjan loppu yllättää lukijan, jos hän ei muista, kuka oli isäntänä EU:n huippukokouksessa Helsingin Messukeskuksessa joulukuussa 1999, kun Turkki kutsuttiin EU:n jäsenehdokkaaksi. Se oli Lipposen EU-politiikan tähtihetki. Kaikki eivät huomanneet, että siitä hetkestä europoliitikko Lipponen alkoi jäädä EU-foorumeilla taka-alalle. Ei heti Lipponenkaan.
Presidentti Martti Ahtisaari ei suostunut jatkoon, ja Lipposella oli käsissä iso ongelma. Ykkösviran otti ulkoministeri Tarja Halonen. Se ei ollut Lipposen alkuperäinen idea.
http://www.uusisuomi.fi/kulttuuri/23700-paavo-lipposen-idoli-on-hanen-itsensa-nakoinen
- - -
Myös ulkopolitiikka aktivoitui uudella tavalla Ahtisaaren kaudella. Presidentti Koiviston tavoin Ahtisaari kannatti Suomen EU-jäsenyyttä ja laittoi arvovaltansa peliin hankkeen toteutumisen puolesta. Myönteisen kansanäänestyspäätöksen jälkeen Suomi pääsi liittymään jäseneksi vuoden 1995 alusta lähtien. Ahtisaari jakoi samana vuonna pääministeriksi nousseen Paavo Lipposen näkemyksen Suomen roolista Unionissa, pyrkimisestä kohti ytimiä ja komission aseman tukemisesta.
http://www.helsinki.fi/~pjojala/Martti_Ahtisaari.htm
- - -
Professori Jyrki Virolaisen blogista:
Suomen presidenttikisaan Ahtisaari tuli ikään kuin puolivahingossa Bosniasta 1993, kun laman kourissa painiskelleen Suomen johdossa oli Neuvostoliiton kaaduttua tilausta politiikan ulkopuolella oleville henkilöille. Demareiden avoimissa esivaaleissa Ahtisaari voitti yllättäen puolueen puheenjohtaja Kalevi Sorsan. Tulos oli hyvä, sillä olisi ollut aika masentavaa, jos Sorsasta, jonka väitetyistä Stasi-yhteyksistä ei ole vieläkään saatu selvitystä, olisi tullut demareiden ehdokas ja presidentti.
Kalevi Sorsa oli päättänyt kostaa vaalitappionsa Ahtisaarelle ja kaavaili entisestä avustajastaan Tarja Halosesta Ahtisaaren vastaehdokasta demareiden esivaaleihin; tällä kerralla esivaaliin saisivat osallistua vain puolueen jäsenet. Jacob Söderman ilmoittautui ensimmäisenä demareiden jäsenenvaaliin ja häntä seurasi kohta Tarja Halonen, jonka Sorsa oli junaillut ulkoministeriksi Paavo Lipposen hallitukseen. Martti Ahtisaari jahkaili ilmoittautumisensa kanssa eikä sitä koskaan sitten saatukaan. Ahtisaari oli valinnut neuvonantajakseen YK-aikaisen tuttunsa, keskustapuolueeseen kuuluneen Alpo Rusin. Supon tutkimuksissa Alpo Rusia oli alettu epäillä vakoilusta DDR:n hyväksi, Supon päällikkönä toimi toinen Kalevi Sorsan entinen avustaja, Seppo Nevala. Nevala informoi mm. Ahtisaarta Alpo Rusia koskevista epäilystä, ja tämän seurauksena Rusin neuvonantajatehtävä käytännössä päättyi. Pahat kielet kertovat, että vakoiluepäily Rusia vastaan oli pantu liikkeelle juuri siksi, että presidentti Ahtisaari joutuisi epäilyttävään valoon. Ahtisaari ymmärsi yskän eikä rohjennut lähteä Halosen ja Södermanin kanssa esivaaliin. Hän arvasi, että jos hän olisi mukana esivaalissa, joku tulisi kenties "vahingossa" vuotamaan tiedon Rusia koskevasta vakoiluepäilystä kesken esitutkinnan julkisuuteen. Tämä olisi ollut suuri skandaali á la Saksan liittokansleri Willy Brandtin tapaus ja sitä Ahtisaari ei halunnut. Niin sitten Kalevi Sorsan ex-avustajasta Tarja Halosesta tuli demareiden presidenttiehdokas ja hänet myös valittiin tasavallan presidentiksi.
Suomalaisilla on Martti Ahtisaaren Nobel-palkinnon takia syytä olla iloisia ja ylpeitä. Putkilobbari Paavo Lipponen vertasi tänään (10.10.2008) Maraa Jean Sibeliukseen ja Alvar Aaltoon, ja ulkoministeri Alexander Stubb nosti Ahtisaaren valtiomiehenä Mannerheimin ja Kekkosen rinnalle. Mutta minä panen vielä paremmaksi: Meillä on aikanaan ollut (kerran) maailman kaunein nainen eli Miss Universumiksi vuonna 1952 valittu Armi Kuusela. Olemme voittaneet kerran euroviisut Lordin ansiosta. Näihin saavutuksiin Martti Ahtisaaren Nobel-palkintoa voidaan hyvin verrata. Meillä on nyt maailman taitavin diplomaatti ja rauhanvälittäjä, muumipappa Martti Ahtisaari.
- - -
Tässä lisää Plazan keskustelupalstalta:
http://keskustelu.plaza.fi/ajassa/keskustelu/t1737707
Sorsan kostonhalua en käy kiistämään, koska se on varmasti vaikuttanut siihen, että Lipponen ajoi tilanteen sellaiseksi, jossa istuvan presidentin olisi pitänyt alistua sdp:n sisäiseen esivaaliin päästäkseen puolueen ehdokkaaksi.
Tuollainen on ennenkuulumatonta!
Tietenkään Ahtisaari ei lähtenyt pelleksi mihinkään esivaaliin, koska presidenntinä hän olisi ollut itseoikeutettu sdp:n ehdokas, jos Lipponen olisi mennyt ja pyytänyt, mutta kun ei mennyt eikä pyytänyt.
Siinä Lipponen teki maailmanennätysmunauksen, jota varmaan nyt katuu, jos ymmärtää katua.
paras kaveri ja tietää toki paremmin. Älä suotta intä viisaammillesi.
Eihän tilanne demarien näkökulmasta katsoen ole mitenkään huono. Ahtisaaren jälkeen valittiin yllättäen demaripresidentti ja vieläpä kahdeksi kaudeksi. Ei Ahtissaren toisesta kaudesta olisi mitään lisäarvoa saatu. Ahtisaari ei ehkä olisi kerinnyt silloin kaikkiin niihin maineteokohin, mistä nyt sai palkinnon. Palkinto olisi siis voinut jäädä saamatta.
Poliittisesti Ahtisaari ja Lipponen ovat hyvon samalla puolen aitaa aivan kuten Kapi kirjoittaa. Sen vuoksi on vaikea kuvitella, että Lipponen olisi ollut ajamassa aidan vasemmalla puolella olevaa Halosta presidentiksi tieten tahtoen Ahtisaarta vastaan.
Ei Ahtisaari sitäpaitsi ollut mikään erityistä kansansuosiota nauttinut presidentti. Enemmän hänelle naureskeltiin siitä, kun hän kompuroi lakerikenkiensä kanssa ja kulutti aikaansa maakuntamatkaillessa. Ahtisaaren valinta toiselle kaudelle oli hyvin epävarmoissa kantimissa ja esivaalilla olisi voinut olla mahdollisuus myös nostaa demariehdokasta paremmin esille asiakysymyksissä. Ahtisaari ei suostunut tällaiseen. Sen kyllä uskon, että Sorsalla oli hampaankolossa Ahtisaarta vastaan ja hän junaili taustalla.
Itse en nostaisi Ahtisaarta suurten valtiomiesten kastiin presidenttinä. Koivisto oli häntä monta pykälää edellä siinä suhteessa, vaikka Koivistollakin oli virheensä. Ahtisaari ei kuitenkaan ymmärtänyt paljonkaan sisä- ja talouspolitiikasta. Ulkopolitiikankin alalla hänen meriittinsä olivat rauhansovittelun saralla. Ulkopolitiikassa oman edun ajaminen ei kuitenkaan ole välttämättä mitään sovittelua, vaan toisinaan lujan tahdon ja omien etujen esille tuomista.
Olen jossain määrin samaa mieltä kuin Oiva siinä, ettei Ahtisaari ollut mikään merkityksellinen presidentti. Presidenttiys on ehkä Ahtisaaren komean uran heikoin vaihe.
En nyt lähde arvioimaan Ahtisaarta sen kummemmin. Totean vain sen, mikä mielestäni on asian ydin.
Presidenttiehdokkaiden asettminen on Suomessa annettu puolueiden tehtäväksi. lipponen ei koskaan mennyt pyytämään Ahtisaarta sdp:n ehdokkaksi toiselle kaudlle, vaikka Ahtisaari odotti, että häntä tultaisi pyytämään.
Ahtisaari ei voinut vastata mitään meiankaan kysymyksiin toisesta kaudesta, kun häntä ei olutu kysytty sdp:n ehdokkaaksi.
Näin Lipponen ajoi, ilmeisesti sdp:n sorsalaisten tahdon mukaisesti tilanteen sellaiseksi, että piirijärjestöt alkoivat asettaa omia ehdokkaitaan esivaaliin, johon istuva presidentti ei tietenkään rupea osallistumaan.
Lipponen ei siis jättänyt käytännössä mitään muuta vaihtoehtoa Ahtisaarelle kuin vetäytymisen takavasemmalle Halosen tieltä.
Tämä on todella suuri munaus Lipposelta ja demareilta ylipäätään, sillä ei kai sdp:n johto nyt niin tyhmää väkeä ole, että se seuraisi meian suosiogalluppeja ja kiiltonahkakenkäuutisi ja tekisi päätöksiään sen mukaan.
Sorsan kannattajat olivat päättäneet näyttää ahtisaarelle ja näyttivät myös.
Sitä he tänään katuvat, jos osaavat.
Ahtisaari toisella kaudellan olisi voinut vaikuttaa siihen, että SDP olisi koko ajan pysynyt Suomen suurimpana puolueena, mihin Halonen ei vaikuta kuin enintään negatiivisesti.
Olen kapin linjoilla siinä, ettei Lipponen tyhmyyttään ollut kysymättä Ahtisaarta pres.ehdokkaaksi seuraavalle kaudelle.
Lipposen kädet olivat sidotut. Sorsalaiset olivat nostaneet paineen puoluepannussa niin korkealle, ettei sitä pystynyt purkamaan ilman puoluekaadereiden mahdollisuutta vaikuttaa vaaleihin esivaaleilla.
Ahtisaari teki onneksi oikeat valinnat. Vähän liian kansainvälinen, vähän liian länsimainen ja vähän liian ammattilainen.
Tottakai SDP:ssä on arvioitu myös Ahtisaaren menestymismahdollisuuksia. Eivät demarit nyt sentään sellaiseen lähde, että oman puolueen presidentistä luovutaan ehdoin tahdoin. Jos oltaisiin oltu varmoja, että Ahtisaari tulee valituksi uudelleen, häntä olisi kyllä kysytty. Ahtisaaren tähti oli kuitenkin vahvassa laskussa ja riski siitä, että Aho jyräisi hänet vaalissa oli suuri.
Oma arvioni on kuitenkin se, että Ahtisaaresta luopuminen oli viisas ratkaisu. Ja tämä nyt riippumatta siitä, olivatko kaikkien päätöksiin osallistuneiden jauhot pussissa puhtaat. Arvioni perustuu siihen, että Ahtisaari olisi hävinny vaalin Aholle. Naisen saaminen Ahoa vastaan oli ainoa keino pysäyttää Aho. Ahoa vastassahan oli oikein naisrintama, joten luotettiin siihenkin, että vaaleista tulisi naisten esiinmarssi ja naiset ratkaisisivat vaalit kuten sitten kävikin. Kokoomuksen naiset olivat pääosassa.
Tietysti Halonen oli riskivalinta vallankin, kun Uosukainen oli siinä vaiheessa gallupeissa edellä. En osaa sanoa siihen, että arvioitiinko demareissa Uosukaisen mahdollisuudet kuitenkin olemattomiksi kunhan päästäisiin puhumaan asioista. Ainakin hän oli demarien kannalta oikein toive-ehdokas yhdellä vastapuolella.
Tilanne voisi siis olla se, että ilman Halosen esiinnousua meillä voisi olla Aho presidenttinä ja punamultahallitus vallassa. Ehkä Kokoomuksessa pitäisi olla vain kiitollisia Sorsalle, Haloselle ja Lipposelle siitä, että Kokoomus on saanut tällaisen nosteen, kun demarit ovat siirtyneet monta piirua vasemmalle.
oikeassa. Mutta onko se välttämättä paha asia? Tuskinpa Oivan ja MPP:n halveeraus on mikään ongelma Ahtisaarelle. Minusta tämä on osa pitkää marssia, joka on tehnyt Kokoomuksesta Suomen suurimman puolueen. Jos SDP:n häpeä poistui sillä, että Ahtisaari syrjäytttiin, niin onneksi Ahtisaari toi kunniaa Suomelle. Stubb näytti kaikista eniten nauttivan Ahtisaren palkinnosta, mutta kyllä Vanhanenkin. Onneksi Halonen ei ollut Oslossa ilmaa pilaamassa.
Lipponen oli sen verran vahva johtaja, ettei häntä ketkään sorsalaiset painostaneet mihinkään, mitä hän itse ei halunnut.
Lipponen ja muu puolue-eliitti ei vain pitänyt hyvänä sitä, että Ahtisaari tuli puolueaparaatin ulkopuolelta eikä ollut puolueaparaatin johdateltavissa.
Siksi Ahtisaarta ei tarkoituksella pyydetty jatkoon, vaan piirijärjestöt pantiin tekemään ehdotuksiaan eikä yksikään piirijärjestö - tämä on hyvä huomata - mennyt pyytämään Ahtisaarta jatkoon!
Ahtisaari ei siis päässyt tekemään mitään valintoja, vaan hänellä oli lähtö edessä, kun puolue ei häntä jatkoon asettanut ilman esivaalia, ja esivaaliinhan presidentti ei ikinä voi osallistua, minkä demarijohto oikein hyvin tiesi, kun pelasi palikat tähän asentoon.
En usko, että sdp:ssä ajateltiin, että Ahtisaari häviäisi Aholle. Sdp:ssä ei vain haluttu, että Ahtisaari jatkaisi, koska hän syrjäytti Sorsan ohi puoluejohdon tahdon ja teki presidenttinä hyvin omaehtoista politiikkaansa sdp:n eliittiä kuuntelematta.
Itse luulen, että Ahtisaari olisi vaalin 2. kierroksella voittanut Ahon paljon suuremmin luvuin kuin Halonen voitti, koska isompi osa kokoomuksesta olisi kannattanut Ahtisaarta kuin Halosta.
Uosukaisella muuten on turha spekuloida, koska hän ressukka joutui tulemaan hätäapuun Niinistön töpeksittyä täysin kokoomuksen ehdokasasettelun omalla jahkaamisellaan.
Viis siitä, mikä olisi pahaa tai hyvää. On vain hauska tapaa aikaa leikkimällä "mitä, jos..." -leikkiä.
Itse pidin Ahtisarta parempana vaihtoehtona kuin ketään muuta silloisista ehdokkaista. Elisabeth Rehn oli pelkkä populisti, Väyrynen mhdoton ajatellakaan, Ilaskivi pelkkä poliittinen reliikki ja muista ei kannata puhuakaan.
Erinomaisen pidin sitä, että sdp:n sisältä löytyi porukka, jolla oli halua ja taitoa estää Sorsan ehdokkuus.
Minun milestäni Ahtisaari olisi ansainnut toisen kautensa. Kirjoittelin tästä paljonkin kokoomuksen vanhalla saitilla yhdeksän vuotta sitten.
samaa mieltä, että Ahtisaari olisi ansainnut toisen kauden.
...jos Ahtisaari olisi istunut virassaan vielä vuodet 2000-2006?
Kepu tuskin olisi koskaan noussut suurimmaksi puolueeksi ja SDP hallitsisi edelleen, presidenttinä joku muu demari kuin Halonen, mutta kepun äänillä valittuna, koska kepulla olisi edelleen mielessä se punamulta, johon se jo Ahtisaren 1, kaudell niin sitkeästi pyrki, kun Aho ja kääriäinen 1999 "käänsivät kaikki kivet" saadakseen lipposen heittämään kokoomus oppositioon..
Vaan kukakohan siellä mäntyniemessä nykyään asustelisi jos Ahtisaari olisi valittu toiselle kaudelle??
Halonen varmaan olisi rivikansanedustaja tai korkeintaa homojen puolestapuhujana europarlamentissä. Lipposella on niin paljon vastustajia (samoin kuin Väyrysellä) että valinta olisi ollut sula mahdottomuus. Se lienee selvä että maassa olisi nyt ei sosialistinen (jota Marakaan tuskin oli) presidentti? Aho, Niinistö joku muu?
Lippone olisi saattanut olla sdp:n ehdokas 2006, vaikka epäilen, ettei hän olisi ikänsä vuoksi ruvennut. Niinistö toki olisi ollut kokoomuksesta pelissä ja varmaan Vanhanenkin kepusta, mutta demaria en osa arvata. Erkki Liikasta olen joskus povaillut. Hänellä on ainakin kansainvälistä kokemusta ulkopolitiikkaa varten, vaikka muille jakaa.
Demarit saivat Ahtisaaren näyttämään naurettavalta ihmisten silmissä. Näin kävi vallanvaihto Haloselle ilman SDP:n sisästä kädenvääntöä. Sorsaa kannattaneet hykertelevät vieläkin, vaikka Ahtisaaren Nobel heidät noloon valoon saakin. Toivovat, ettei kukaan enää muistaisi, minkä tempun he Ahtisaarelle tekivätkään.
Hävetä saisivat mokomat puoluepukarit, joita isänmaan paras ei ollenkaan kiinnosta.