Tänään oli eka lääkärikäynti neuvolassa. Siellä tehtiin ultra emättimen kautta ja vatsan päältä. Lääkäri yritti löytää pienokaisen sydänääniä, mutta turhaan. Lääkäri sanoi, että ei vielä kannata menettää toivoa vaikka neuvolassa ultra ei näyttänytkään sydänääniä. Sain heti samalle päivälle ajan sairaalan naistentautien poliklinikalle. Siellä otettiin verikoe, jonka jälkeen ultraan lääkärille. Lääkärin tuomio oli hyytävä: "valitettavasti hän on menehtynyt." Sitten vain housut jalkaan ja nappia naamaan. Huomenna pitäisi tyhjennyksen käynnistyä lääkkeellisesti :( Onneksi katsoin neuvolassa ultraäänilaitteen monitoriin, sillä näin pienen kellujamme viimeistä kertaa. Raskausviikkoja minulla oli 10 5, en saa sittenkään kesävauvaa. Tämä oli ensimmäinen raskauteni ja kokemuksena keskenmeno on hirveä, vaikka tapahtui näin alussa. Nyt tuntuu kuin kyyneleet eivät tahtoisi loppua.Ehkä ajan kanssa minäkin selviän.
Toivon kaikille saman kokeneille voimia ja jaksamista. Uusi vuosi voi tuoda meille kaikille toivon paremmasta.
sain tänään tietää suru-uutisen :(
22
3601
Vastaukset
- ei kesävauvaa meillekkään...
Minulla olisi ollut tänään viikkoja 10 4, mutta tänään tehtiin lääkkeillä tyhjennys. Minä olen jotenkin lukossa. Olen normaalisti todella herkkä ihminen, mutta nyt en ole itkenyt ollenkaan. En ultrassa enkä sen jälkeen. Juuri puhuin miehelleni, että tämä ei minulle ole normaalia, mutta minkäs teet... Ehkä itku tulee myöhemmin...
- dream on..
Kaikki surevat omalla tavallaan. Otan osaa menetykseesi. Minun ei olisi edes tehnyt mieli itkeä sairaalaassa tänään, sillä hoitajat ja lääkärit olivat hieman kylmiä minua kohtaan, heillehän tällaiset tapaukset ovat rutiinia.Minun annettiin olettaa, että turhia sinä nuori tytöntyllerö siinä itkeä pillität, ei muuta kuin uutta putkeen vaan heti kun jaksaa. Oikeastaan kukaan ei lohduttanut, sanottiin vaan, että olethan kovin nuori vielä ja niin edelleen. Lohdutus olisi tuntunut kovin hyvältä. Äitini ja mieheni ovat ainoita lohduttajiani. Onneksi äiti oli mukana sairaalassa. Pelottaa huominen päivä kun pitää laittaa ne tabletit sinne alapäähän ja odotella, kun oma pienokainen tulee pois ennen aikojaan..
- --Surullinen--
Sain samanlaisen suruviestin 2 päivää sitten. Oma raskauteni oli edennyt rv 14 3 ja sain maanantaina ensimmäisessä ultrassa kuulla, että sikiö oli kuollut 6 vkon ikäisenä. Jäi kesävauva minunkin osaltani vain haaveeksi. On niin älyttömän surullinen ja tyhjä olo nyt. Ei oikein tiedä miten tästä jatkaisi.....
- dream on
Kun sait tietää tuosta menetyksestä, niin miten sinua kohdeltiin nimim. --Surullinen--? Minulle ei edes kerrottu millä viikolla alkio on menehtynyt, enkä tajunnut sitä siinä hötäkässä ja järkytyksen keskellä kysyä. Tehtiinkö sinulle lääkkeellinen tyhjennys myös?
- --Surullinen--
dream on kirjoitti:
Kun sait tietää tuosta menetyksestä, niin miten sinua kohdeltiin nimim. --Surullinen--? Minulle ei edes kerrottu millä viikolla alkio on menehtynyt, enkä tajunnut sitä siinä hötäkässä ja järkytyksen keskellä kysyä. Tehtiinkö sinulle lääkkeellinen tyhjennys myös?
Ultran tehnyt lääkäri halasi ja pahoitteli tapahtunutta..Sanoi, että parin kuukauden päästä voi yrittää uudestaan. Ei meinannut ymmärtää kirjoittaa edes sairaslomaa, vaikka olin aivan hysteerinen.
Lääkäri päätteli alkion koosta, että suurinpiirtein rv6 raskaus on loppunut.
Ei ehditty tehdä lääketieteellistä tyhjennystä, kun tiistaina alkoi sitten tyhjennysvuoto itsestään. Sitä en ymmärrä alkuunkaan, että miksi ihmeessä kehoni vain jatkoi raskautta, vaikka sikiö oli kuollut ja miksi tyhjennysvuoto alkoi sitten heti seuraavana päivänä km tiedon saamisesta?
Kauhean ahdistavia ovat päivät olleet tällä viikolla.. Miten sinulla on mennyt?
- ex-odottaja
sain myös eilen ekassa ultrassa tietää että onkin tuulimuna raskaus ettei siellä mitään elämää ole ollutkaan...uutinen tuli kuin salama kirkkaalta taivaalta!!! lähes kaikille oli kerrottu lapsesta ja kaikki oli valmiiksi mietitty ja nyt näin...kyllä ketuttaa ja surettaa
- voi ei
Jaksamista teille kaikille!
Minulla olisi ollut huomenna ensimmäinen ultra. Tänään kuitenkin alkoi lievä verinen vuoto, päivystyksessä ultrattiin ja sanottiin että sikiön sydän ei lyö ja kasvu on pysähtynyt n. 2vkoa sitten. Nyt ois viikkoja pitänyt olla 11.
Aamulla pitäisi ottaa Cytotec x4 ja särkylääkkeitä lääkkeelliseen keskeytykseen. Tuntuu ihan hirveältä, itkuinen on olo.
3 pvä vaan tuli sairaslomaa. Tuntuisi uskomattomalta mennä MA töihin...- surupusero
kaikille kovasti voimia, eilen minäkin sain kuulla keskenmenosta kun edellisenä yönä alkoi kirkas verinen vuoto.
en halua uskoa todeksi ja pelottaa lääkkeellinen tyhjennys.
...lukea kohtalotovereiden kirjoituksia. Omakin suru nousee taas enemmän pintaan.
Mulla lääkkeellinen keskeytys aloitettiin viime viikon torstaina. Oon päässyt vähemmillä kivuilla, mitä odotin ja pelkäsin. Itselläni kivut ovat olleet kovimpien menkkakipujen tasolla, mutta sunnuntai oli kyllä yhtä helv****ä. Enemmän kyllä sattuu henkisellä puolella. Itselläni keskeytys aloitettiin rv:lla 10, pikkunen oli jäänyt alle 6-viikkoisen tasolle. Sydänäänet jäivät haaveeksi...niitä ei näkynyt rv:lla 7, jolloin lääkäri vielä lohdutti, että raskaus on niin alussa, ettei silloin välttämättä muuta näykään kuin ruskuaispussi. Viime viikon maanantaina yksi lääkäri epäili tuulimunaa, mutta sairaalan lääkäri sulki tuulimunan pois.
Itselläni lääkärit ja hoitajat olivat (yhtä poikkeusta lukuun ottamatta) hyvin lämminhenkisiä, mutta silti tuli sellainen "heittopussi-olo" -> kunhan pääsen pois teidän työtänne häiritsemästä... Ei mikään mukava kokemus. Itselläni kyseessä oli vielä ensimmäinen raskaus, joten kyllä nyt on tyhjä olo. Tulevia häitäkään ei tee mieli suunnitella ja joulumielikin on kateissa :/
Toivottavasti tuleva vuosi on meille kaikille onnellisempi. Voimia teille kaikille!- --Surullinen--
Minullekkin raskaus oli ensimmäinen laatuaan ja siksi varmasti näin pahalle tuntuukin.
Tuntuu, että on niin yksin asian kanssa, vaikka mieheni suree vauvan menetystä ihan yhtälailla kuin minäkin, vaikkakin omalla tavallaan.
Oli vain niin paljon suunnitelmia ja ehdin jo sopeutua ajatukseen, että ensi kesänä meitä olisikin kolme. Kaikkein pahinta ehkä on se, että olin juuri päässyt niitten "kriittisten kuukausien" yli...huoh...ei ole helppoa ihmiselämä ei..joulumieli kyllä hävisi tämän suuren murheen mukana.
Mutta kyllä kai tämäkin suru helpottaa ajan kanssa. Toivotaan ainakin niin. - dream on
--Surullinen-- kirjoitti:
Minullekkin raskaus oli ensimmäinen laatuaan ja siksi varmasti näin pahalle tuntuukin.
Tuntuu, että on niin yksin asian kanssa, vaikka mieheni suree vauvan menetystä ihan yhtälailla kuin minäkin, vaikkakin omalla tavallaan.
Oli vain niin paljon suunnitelmia ja ehdin jo sopeutua ajatukseen, että ensi kesänä meitä olisikin kolme. Kaikkein pahinta ehkä on se, että olin juuri päässyt niitten "kriittisten kuukausien" yli...huoh...ei ole helppoa ihmiselämä ei..joulumieli kyllä hävisi tämän suuren murheen mukana.
Mutta kyllä kai tämäkin suru helpottaa ajan kanssa. Toivotaan ainakin niin.Minä otan huomenna ensimmäiset 2 tablettia ja sitten 4 tunnin päästä viimeiset. Jännittää, mutta olen varautunut poretabletti panacodeihin (ovat tehokkaampia). Katsotaan minkälaiset väänteet tulee. Viime yö meni valvoessa ja itkiessä ja sama meininki jatkui aamulla. Nyt on helpottanut, varsinkin kun läheisiä ihmisiä on ollut vierellä lohduttamassa. Samaten minua auttaa tämä kirjoittaminen tänne, sillä tiedän etten ole yksin asiani kanssa. Teidän muiden tuki on minulle todella tärkeä. Onneksi on tällaisia "vertaistuki" nettipalstoja.
Minua oudoksuttaa myös tämä 3.päivän sairasloma. Eihän se ole mistään kotoisin! vuodot voi joillakin jatkua kivuliaana ja runsaana useita päiviä, miten silloin muka voi töissä olla? Itse olen menossa vielä pyytämään lisää aikaa toipumiseen omalta työ terv.lääkäriltä.
Minä tahdon uskoa siihen, että muutaman kuukauden päästä meillä kaikilla on jo parempi olo. En ehkä itse ole vielä valmis yrittämään heti uudestaan, mutta ehkä keväämmällä?
Toivottavasti jouluksi tulisi vähän joulumieltä :) --Surullinen-- kirjoitti:
Minullekkin raskaus oli ensimmäinen laatuaan ja siksi varmasti näin pahalle tuntuukin.
Tuntuu, että on niin yksin asian kanssa, vaikka mieheni suree vauvan menetystä ihan yhtälailla kuin minäkin, vaikkakin omalla tavallaan.
Oli vain niin paljon suunnitelmia ja ehdin jo sopeutua ajatukseen, että ensi kesänä meitä olisikin kolme. Kaikkein pahinta ehkä on se, että olin juuri päässyt niitten "kriittisten kuukausien" yli...huoh...ei ole helppoa ihmiselämä ei..joulumieli kyllä hävisi tämän suuren murheen mukana.
Mutta kyllä kai tämäkin suru helpottaa ajan kanssa. Toivotaan ainakin niin.Itsekin tunnen oloni yksinäiseksi, kun kellään kaverilla ei ole (tiettävästi) tapahtunut km:a. Ja sen mitä olen erinäisille foorumeille kirjoitellut, niin eipä ole kukaan mitään viesteihini kommentoinut... Tämä on ensimmäinen viestiketju, jossa asiasta on kehkeytynyt keskustelua puolin ja toisin, ja se on mukavaa. Edes pieni valon pilkahdus tähän synkeään elämään, kun saa jakaa kokemuksiaan ja olla tukena toisille...
Itse käyn asiaa läpi puhumalla ystävilleni ja äidilleni. Koitan säästää miestäni, joka joutuu muutenkin elämään tämän kaiken keskellä ja kestämään itkuni, kipuni ja valitukseni... Kuten itsekin sanoit: mies suree omalla tavallaan, hiljaa itsekseen.
Itsekin elin niissä haaveissa, että esikoinen syntyisi heinäkuussa ja sitten syyskuussa viettäisimme häitä. No, eipä elämää voi laskeskella ja suunnitella etukäteen. Onneksi en vielä alkanut sisustaa lastenhuonetta, joka nyt saa odottaa vielä tyhjillään ainakin ensi vuoteen.
Nyt odottelen, että vuoto joskus loppuisi ja menkat alkaisi. Mä olen halukas yrittämään pian uudestaan tästä kaikesta huolimatta...
Kyllä se suru joskus helpottaa, mutta ei se varmaan koskaan kokonaan katoa (eikä sen tarvitsekaan)... Isoja asioita, isoja asioita.
- JP^
Voi että, voimia kovasti!
Itse sain viime ke:na tietää np-ultrassa, jolloin olisi pitänyt olla rv 11 1, mutta alkion koko vastasi rv 9 4, joten pikkuinen oli nukahtanut ikiuneen.
Minulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys viime to:na. Olin 9-1430 välisen ajan osastolla mutta vuoto ei alkanut siellä.
Kotona sitten alkoi vuodot ja sitä vuotoa tuli todella runsaasti. Itsellä se alkoi niukalla vuodolla.. sitten alkoi tulla hyytymiä.. ja todella isoja sellaisia. Sain myös kamalat kivut vaikka olin saanut kipulääkecocktailin sairaalassa. Se oli kyllä yhtä tuskaa vaan istua pöntöllä kun side ei kestänyt mitään ja kivut oli valtavat.
Mutta yöllä se pahin aika sitten oli vuotojen suhteen.. yhtäkkiä vaan lorahti sängyssä.. kunnon verilammikko tuli.. verta oli joka paikassa.. tälläisiä vuotoja tuli neljästi yön aikana. Olin yltäpäältä veressä, joten jouduin suihkussakin käymään neljästi. Pikkuinen tipahti pönttöön klo 01 yöllä ja siihen loppui kyllä sitten kivut.. muttei tuo runsas verenvuoto. Seuraavan päivän iltana tuli vielä lopuksi istukka ulos, jota kauhistelin kovasti. Yhtäkkiä kun sellainen iso pyöreä pallo tuli ulos.. ja en tiennyt yhtään mikä se oli.. vaikka istukkaa aavistelinkin. Ensimmäinen keskenmenoni tapahtui niin aikaisessa vaiheessa että tuo istukka ei ollut ehtinyt kehittyä..
Nyt on tasan viikko tyhjennyksestä ja vuodot on jatkunut tähän päivään saakka. Tänään oikeastaan ensimmäinen pv kun vuoto ollut hieman niukempaa.. toiv se pian loppuisi.
Toivotan sinulle hirmuisesti voimia! Itse olin hajalla pari kolme ensimmäistä päivää tuon suru uutisen jälkeen. Kaiken raskausmateriaalin poistuttua kohdusta olo oli jokseenkin parempi. Nyt viime päivinä mielen on kuitenkin vallannut ahdistus ja katkeruus.. ja se ei tunnu hyvältä lainkaan.. Mutta ehkäpä tää tästä vielä joskus iloksi muuttuu..
Tule kyselemään asioista jos jokin askarruttaa.. älä jää yksin miettimään asioita..
Voimia!- km 03/07
Otan osaa suruusi. Saman kokeeneena tiedän mitä tunnet. :(
- Anonyymi
Hei ostaisitko sanoa tai muistatko miltä istukka näytti ensimmäisessä keskenmenossa ? Itselläni mahdoinen menossa ja äskettäin tuli sellainen kolmion mallinen lättänä kummallinen juttu ulos . Kipuja ei ole lainkaan vai pientä vuotoa
- Kokeunut saman..
Moi!
Mä kävin maanantaina (8.12) ultrassa ja siellä totesivat sikiön kuolleen kohtuun. Viikkoja oli 10 4. Noh, sain sitten napin suun kautta ja käskivät tulla 2 pvän päästä takasin.
Mulla alkoi kohduntyhjennys jo sen suun kautta otettavan napin jälkeen, koko yön vuosin verta kuin niagara ja jotain klönttejä tuli, en uskaltanut katsoa.
Menin sitten parin pvän päästä sairaalaan, ultrassa kävi ilmi, että kohtu oli tyhjentynyt täysin, en siis tarvinnut lisää nappeja emättimeen vaan pääsin kotiin.
Kivut oli aivan sietämättömät. Henkisesti kivusta puhummattakaan. Voimia sulle, et ole yksin tän asian kanssa. :) Kyllä me saadaan vielä se pikkunen. Olen 200 % varma asiasta! :) Voimia ja onnea yritykseen!
-Sanna-- tooke
Hirvittää ihan lukea näitä teidän juttuja. Tulee vaan pelokkaampi olo itelleen. Tällä hetkellä menoss rv 5 5 että alussa ollaan ja kova tahto että kaikki menee hyvin.
- ennen kun on aihetta
tooke kirjoitti:
Hirvittää ihan lukea näitä teidän juttuja. Tulee vaan pelokkaampi olo itelleen. Tällä hetkellä menoss rv 5 5 että alussa ollaan ja kova tahto että kaikki menee hyvin.
Ennen kun vuotoa tulee tai ultrassa on tuomion saanut kannattaa mun mielestä nauttia olostaan. JOS jokin menee pieleen ehtii sutut surra sen jälkeen. Itselläni todettiin tuulimuna ja lääkkeillä tehty tyhjennysvuoto jatkuu edelleen... Itselläni kävi kurjasti, mutta ihanaa oli hetki olla onnellinen. Tietysti tiesin että näinkin voi käydä, mutta turha surra etukäteen...
ennen kun on aihetta kirjoitti:
Ennen kun vuotoa tulee tai ultrassa on tuomion saanut kannattaa mun mielestä nauttia olostaan. JOS jokin menee pieleen ehtii sutut surra sen jälkeen. Itselläni todettiin tuulimuna ja lääkkeillä tehty tyhjennysvuoto jatkuu edelleen... Itselläni kävi kurjasti, mutta ihanaa oli hetki olla onnellinen. Tietysti tiesin että näinkin voi käydä, mutta turha surra etukäteen...
...sulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys ja millä rv:lla? Tässä ihmettelen, että loppuuko tää vuoto koskaan... Mulla lääkkeet annettiin 4.12. Muutamana päivänä vuoto oli niin vähäistä, että ajattelin sen jo loppuvan, mutta taas on 3 päivää tullut saavista kaataen. Tänäänkin meni kotona ollessani housut sotkuun, kun yht'äkkiä vaan lorahti. Yösidekään ei riittänyt. En tajua. Nyt mä olen siis vuotanut 14 päivää eikä loppua näy. Hyytymiä tulee edelleen ja muutamana päivänä tuli taas kirkasta verta. Onkohan tää enää normaalia? Ei jaksa enää :(
tooke kirjoitti:
Hirvittää ihan lukea näitä teidän juttuja. Tulee vaan pelokkaampi olo itelleen. Tällä hetkellä menoss rv 5 5 että alussa ollaan ja kova tahto että kaikki menee hyvin.
Ei kannata panikoida ennen kuin on oikeasti syytä huoleen. Paniikkia varmasti lietsoo sekin, että surffaat täällä km-keskustelussa ja luet täällä meidän kurjia kokemuksia. Kannattaa pysyä täältä pois ja keskittyä niihin mukaviin asioihin :)
- dream on
risus kirjoitti:
Ei kannata panikoida ennen kuin on oikeasti syytä huoleen. Paniikkia varmasti lietsoo sekin, että surffaat täällä km-keskustelussa ja luet täällä meidän kurjia kokemuksia. Kannattaa pysyä täältä pois ja keskittyä niihin mukaviin asioihin :)
Mä otin ne cytotecit 12.12 eli viime perjantaina ja vieläkin vuotaa tosi runsaasti, joten veikkaan että reilun kahden viikon mullakin taitaa tää kestää. Välillä tulee hyytymiä ja sitten taas kirkasta verta, tai toisinaan tuhrua. On tää yhtä siderallia :/
Mä kammoan sitä tulehdusta kuin ruttoa, onko kellään kokemusta, että olisi tullut tulehdusta lääkkeellisen tyhjennyksen jälkeen. Olen ostanut ensihätään niitä lactal-puikkoja, joissa on maitohappobakteeri. Ajattelin, että jos niillä voisi hieman tasapainottaa tuota emättimen bakteeriflooraa.
Sitten pitää mennä niihin raskauskokeisiin, että selviää onko elimistössä vielä sitä istukkahormoonia ja siitä vielä parin viikon päästä jälkitarkastukseen. Eikö siellä muuten ultrata kohtu, että selviää onko kaikki raskausmateriaali poistunut?
Olen samaa mieltä risuksen kanssa, ettei kannata surffailla täällä km-palstalla. Minä olin täällä aina kyttäämässä, josko oireet sopisivat minuun tms. Sitten itkin illat peläten pahinta ja surren muiden kohtaloa. Harmi, kun en osannut nauttia omasta raskaudesta, vaan onneani varjosti kokoajan huoli keskenmenosta- ja niin tapahtuikin!
Asioita ei kannata surra etukäteen! Olenkin päättänyt,että uuden raskauden ilmaaannuttua aion nauttia täysin äitiydestä, sillä uskon vahvasti siihen, että onnistunut raskaus minulle vielä suodaan. - edellistä edellinen ;o)
risus kirjoitti:
...sulle tehtiin lääkkeellinen tyhjennys ja millä rv:lla? Tässä ihmettelen, että loppuuko tää vuoto koskaan... Mulla lääkkeet annettiin 4.12. Muutamana päivänä vuoto oli niin vähäistä, että ajattelin sen jo loppuvan, mutta taas on 3 päivää tullut saavista kaataen. Tänäänkin meni kotona ollessani housut sotkuun, kun yht'äkkiä vaan lorahti. Yösidekään ei riittänyt. En tajua. Nyt mä olen siis vuotanut 14 päivää eikä loppua näy. Hyytymiä tulee edelleen ja muutamana päivänä tuli taas kirkasta verta. Onkohan tää enää normaalia? Ei jaksa enää :(
Mä sain ensimmäisen pillerin 8.12. ja vuotoa tulee välillä vahemmän ja taas tänään vaihteeks tosi paljon. Haluais vaan alkaa jo normaaliin arkeen ja ehkä haaveilemaan uudesta yrityksestä...
Mä tosin en varmaan ole vielä käsitellyt tätäkään menetystä, sillä kovasti vaan kaikille toitotan kuinka ok kunnossa olen. Oon kivettänyt itseni ja en ole itkenyt asiaa kertaakaan. Kerran meinasi poru tulla kun juttelin terveydenhoitajamme kanssa. Mulla oli tuulimunaraskaus ja siihen onkin moni todennut, että eihän siellä mitään vauvaa ollutkaan. Siksi mulla "ok olo". Totuus, näytteliän lahjat vaan...
Mulle vauva oli todellinen haave ja pitkän yrityksen tulos sen pari kuukautta kun luulin raskaana olevani...
No hups kylläpä eksyinkin aiheesta, mutta pakko oli vähän purkaa sydäntäni...
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Kiitos nainen
Kuitenkin. Olet sitten ajanmerkkinä. Tuskin enää sinua näen ja huomasitko, että olit siinä viimeisen kerran samassa paik123840MTV: Kirkossa saarnan pitänyt Jyrki 69 koki yllätyksen - Paljastaa: "Se mikä oli hyvin erikoista..."
Jyrki Linnankivi alias Jyrki 69 on rokkari ja kirkonmies. Teologiaa opiskeleva Linnankivi piti elämänsä ensimmäisen saar782027Hyväksytkö sinä sen että päättäjämme ei rakenna rauhaa Venäjän kanssa?
Vielä kun sota ehkäpä voitaisiin välttää rauhanponnisteluilla niin millä verukkeella voidaan sanoa että on hyvä asia kun5461626Kirjoita yhdellä sanalla
Joku meihin liittyvä asia, mitä muut ei tiedä. Sen jälkeen laitan sulle wappiviestin851298Olet hyvin erilainen
Herkempi, ajattelevaisempi. Toisaalta taas hyvin varma siitä mitä haluat. Et anna yhtään periksi. Osaat myös ilkeillä ja671097Yksi syy nainen miksi sinusta pidän
on se, että tykkään luomusta. Olet luonnollinen, ihana ja kaunis. Ja luonne, no, en ole tavannut vielä sellaista, joka s331018Hyödyt Suomelle???
Haluaisin asettaa teille palstalla kirjoittelevat Venäjää puolustelevat ja muut "asiantuntijat" yhden kysymyksen pohditt214898Hyvää Joulua mies!
Toivottavasti kaikki on hyvin siellä. Anteeksi että olen hieman lisännyt taakkaasi ymmärtämättä kunnolla tilannettasi, o60873- 171854
Paljastavat kuvat Selviytyjät Suomi kulisseista - 1 päivä vs 36 päivää viidakossa - Katso tästä!
Ohhoh! Yli kuukausi viidakossa voi muuttaa ulkonäköä perusarkeen aika rajusti. Kuka mielestäsi muuttui eniten: Mia Mill3808