Suomalaiset (Homo finnicus) ovat itäisen Fennoskandian asumakelvottomalla hukka-alueella elävä depressiivinen nisäkäslaji. Suomalaiset tunnetaan heikosti, sillä vain karaistuneimmat, urheimmat ja vakavimmin masentuneet tutkijat ovat halukkaita sopeutumaan suomalaisten tutkimisen vaatimiin ääriolosuhteisiin. Maailman etologiliitto on korostanut tutkimuksen tärkeyttä, sillä laskennat viittaavat siihen, että suomalaiset ovat juomassa ja säälimässä itsensä hengiltä.
Sisällysluettelo
Suomalaisten alkuperästä on väitelty pitkään ja kiivaasti. Ruotsissa vallalla oli pitkään käsitys, että suomalaiset olisivat mongoleja. Mongolit loukkaantuivat väitteestä, ja nykyisen, laajalti hyväksytyn, käytöstutkimukseen pohjaavan teorian mukaan suomalaiset ovat metsästä.
Suomalaiset kuuluvat kädellisten heimon persjalkaiseen haaraan. Suomalaiset ovat tyypillisesti lyhytjalkaisia ja ruumiillisesti vankkatekoisia erityisesti takamuksen alueella. Huomattavan suuri osa molempien sukupuolten edustajista verhoutuu verryttelyasuihin, myös nukkuessaan. Suomalaisen tunnistaminen myös muiden tuntomerkkien perusteella on helppoa. Iho on kalpea ja veretön, katse pälyilevä, epävarma ja ilmeisen alemmuudentuntoinen. Suomalaisen tunnistaminen äänen perusteella on puolestaan vaikeaa, sillä suomalaiset ääntelevät vain nestemäisten, keskushermostoon vaikuttavien päihteiden vaikutuksen alaisena, ja tällöinkin ääntelyvaihe on hyvin lyhyt, sillä sitä seuraa tavallisesti sammuminen tai lähimpään vesistöön hukuttautuminen.
Suomalaisten elinympäristökirjo on laaja ulottuen rämeisiltä sekä pimeiltä soilta rämeisille sekä pimeille salomaille, rämeisille sekä pimeille vaaramaisemille, rämeisiin sekä pimeisiin jokilaaksoihin ja rämeisiin sekä pimeisiin saaristoihin. Suomalaiset asettuvat usein vesistöjen läheisyyteen voidakseen tarvittaessa hukuttautua.
Suomalaiset eivät ole luonteeltaan laumaeläimiä, ja suomalaisyhdyskunnat päätyvät luonnontilassa väistämättä rajoittamaan jäsentensä määrää runsaalla jurottamisella, joukosta sulkemisella, alkoholismilla, tappelulla, tyhmyydellä sekä vesistöihin hukuttautumisella. Suuret populaatiokeskittymät aiheuttavat tutkimusten valossa suomalaisille stressiä, joka ilmenee ahdistuksena, masennuksena, runsaana nestemäisten, keskushermostoon vaikuttavien päihteiden käyttönä ja vesistöihin hukuttautumisena. Sen sijaan omassa rauhassa, kaukana lajitovereistaan, suomalaiset voivat keskittyä luontonsa toteuttamiseen eli ahdistumiseen, masentumiseen, runsaaseen nestemäisten, keskushermostoon vaikuttavien päihteiden käyttöön ja vesistöihin hukuttautumiseen. Koska yhdyskuntaelämä on luontaisesti misantrooppisten suomalaisten elintapojen vastaista, useat suojelujärjestöt ovat vaatineet suomalaisten kaupunkien tuhoamista suomalaisten lajityypillisen käytöksen pelastamisen nimissä. Vielä useammat ovat vaatineet suomalaisten kaupunkien tuhoamista esteettisten arvojen nimissä.
Tutkimuksissa on päätelty suomalaisten kommunikoivan kahdella tavalla, telepatian ja alkoholin välityksellä. Suullista, ääneen perustuvaa kommunikaatiota harjoitetaan vain jälkimmäisen keinon avulla, joten mitä ilmeisimmin muu kommunikaatio hoituu telepaattisesti. Suomalaisilla on verbaalisen kommunikaation vähäisyydestä huolimatta useita ytimekkäitä sanontoja, jotka liittyvät moniin erilaisiin tilanteisiin:
”Ei perkele!”
~ennen riiheen hirttäytymistä
”Ei perkele!”
~ennen pirttiin hirttäytymistä
”Ei perkele!”
~ennen lähimpään vesistöön hukuttautumista
Suomalaiset ovat heikkoja lisääntymään. Kannaksi on maailmanlaajuisesti arvioitu alle seitsemän miljoonaa yksilöä. Synnynnäisen misantropian takia pariutuminen on suomaiselle koettelemus, sillä se rikkoo tapauksettoman ja ahdistavan yksinäisyyden, joka suomalaisen normaalitila. Voittaakseen inhonsa lajitovereitaan kohtaan suomalainen turvautuu lisääntymisessä usein nestemäisiin, keskushermostoon vaikuttaviin päihteisiin. Mikäli pariutumisyritys epäonnistuu, suomalainen hukuttautuu lähimpään vesistöön. Toisaalta hän saattaa tehdä niin, vaikka yritys onnistuisikin.
Kuolintavat
Ohessa suomalaisten kuolintavat vuonna 2006.
* itsemurha – 33,6 %
* sydän- ja verisuonitaudit – 51,3 %
* hengiltä masentuminen – 2,2 %
* hengiltä pitkästyminen – 2,1 %
* alkoholin aiheuttama tapaturma – 6,1 %
* alkoholista riippumaton tyhmyys – 1,4 %
* henkirikos – 3,0 %
* tulehtunut ahmanpurema – 0,0000000000000042 %
* ummetus – 0,2 %
* muulinpurema - 0,000000000000000034%
* tulikuuma kuutio - 0,0000000000000030%
* muut – n. 0,1 %
Suomalaisten kanssa joutuu onneksi tekemisiin äärimmäisen harvoin, mutta erityisesti metsänkävijät joutuvat joskus tilanteeseen, jossa kohtaavat suomalaisen. Kokemus on osoittanut, että seuraavat ohjeet ovat hyödyksi suomalaisen kohtaamistilanteessa:
* Suomalaisella on laaja henkilökohtainen reviiri. Älä missään tapauksessa etene 15 metriä lähemmäksi suomalaista.
* Suomalainen on tavallisesti arka ja välttelee vieraita huonon itsetuntonsa vuoksi. Jos esiinnyt itsevarmasti ja sujuvasti, suomalainen poistuu pian hämillään paikalta, ellei ole alkoholin vaikutuksen alainen.
* Jos kohtaamasi suomalainen on alkoholin vaikutuksen alainen, tilanteeseen liittyy suurempi vaara. Suomalaisten keskushermosto reagoi alkoholiin kahdella tavalla: jotkut yksilöt rypevät itsesäälissä, toiset tulevat riidanhaluisiksi ja väkivaltaisiksi. Molemmissa tapauksissa suomalainen unohtaa neuroottiset estonsa ja saattaa lähestyä sinua. Tällöin on peräännyttävä puhuen samalla rauhallisesti. Jos suomalainen jatkaa lähestymistä, on parasta juosta. Persjalkainen suomalainen ei varsinkaan humalassa pysy perässä.
* Jos suomalainen pääsee kosketusetäisyydelle,teeskentele sammunutta.
Sisällysluettelo
Suomalaisten alkuperästä on väitelty pitkään ja kiivaasti. Ruotsissa vallalla oli pitkään käsitys, että suomalaiset olisivat mongoleja. Mongolit loukkaantuivat väitteestä, ja nykyisen, laajalti hyväksytyn, käytöstutkimukseen pohjaavan teorian mukaan suomalaiset ovat metsästä.
Suomalaiset kuuluvat kädellisten heimon persjalkaiseen haaraan. Suomalaiset ovat tyypillisesti lyhytjalkaisia ja ruumiillisesti vankkatekoisia erityisesti takamuksen alueella. Huomattavan suuri osa molempien sukupuolten edustajista verhoutuu verryttelyasuihin, myös nukkuessaan. Suomalaisen tunnistaminen myös muiden tuntomerkkien perusteella on helppoa. Iho on kalpea ja veretön, katse pälyilevä, epävarma ja ilmeisen alemmuudentuntoinen. Suomalaisen tunnistaminen äänen perusteella on puolestaan vaikeaa, sillä suomalaiset ääntelevät vain nestemäisten, keskushermostoon vaikuttavien päihteiden vaikutuksen alaisena, ja tällöinkin ääntelyvaihe on hyvin lyhyt, sillä sitä seuraa tavallisesti sammuminen tai lähimpään vesistöön hukuttautuminen.
Suomalaisten elinympäristökirjo on laaja ulottuen rämeisiltä sekä pimeiltä soilta rämeisille sekä pimeille salomaille, rämeisille sekä pimeille vaaramaisemille, rämeisiin sekä pimeisiin jokilaaksoihin ja rämeisiin sekä pimeisiin saaristoihin. Suomalaiset asettuvat usein vesistöjen läheisyyteen voidakseen tarvittaessa hukuttautua.
Suomalaiset eivät ole luonteeltaan laumaeläimiä, ja suomalaisyhdyskunnat päätyvät luonnontilassa väistämättä rajoittamaan jäsentensä määrää runsaalla jurottamisella, joukosta sulkemisella, alkoholismilla, tappelulla, tyhmyydellä sekä vesistöihin hukuttautumisella. Suuret populaatiokeskittymät aiheuttavat tutkimusten valossa suomalaisille stressiä, joka ilmenee ahdistuksena, masennuksena, runsaana nestemäisten, keskushermostoon vaikuttavien päihteiden käyttönä ja vesistöihin hukuttautumisena. Sen sijaan omassa rauhassa, kaukana lajitovereistaan, suomalaiset voivat keskittyä luontonsa toteuttamiseen eli ahdistumiseen, masentumiseen, runsaaseen nestemäisten, keskushermostoon vaikuttavien päihteiden käyttöön ja vesistöihin hukuttautumiseen. Koska yhdyskuntaelämä on luontaisesti misantrooppisten suomalaisten elintapojen vastaista, useat suojelujärjestöt ovat vaatineet suomalaisten kaupunkien tuhoamista suomalaisten lajityypillisen käytöksen pelastamisen nimissä. Vielä useammat ovat vaatineet suomalaisten kaupunkien tuhoamista esteettisten arvojen nimissä.
Tutkimuksissa on päätelty suomalaisten kommunikoivan kahdella tavalla, telepatian ja alkoholin välityksellä. Suullista, ääneen perustuvaa kommunikaatiota harjoitetaan vain jälkimmäisen keinon avulla, joten mitä ilmeisimmin muu kommunikaatio hoituu telepaattisesti. Suomalaisilla on verbaalisen kommunikaation vähäisyydestä huolimatta useita ytimekkäitä sanontoja, jotka liittyvät moniin erilaisiin tilanteisiin:
”Ei perkele!”
~ennen riiheen hirttäytymistä
”Ei perkele!”
~ennen pirttiin hirttäytymistä
”Ei perkele!”
~ennen lähimpään vesistöön hukuttautumista
Suomalaiset ovat heikkoja lisääntymään. Kannaksi on maailmanlaajuisesti arvioitu alle seitsemän miljoonaa yksilöä. Synnynnäisen misantropian takia pariutuminen on suomaiselle koettelemus, sillä se rikkoo tapauksettoman ja ahdistavan yksinäisyyden, joka suomalaisen normaalitila. Voittaakseen inhonsa lajitovereitaan kohtaan suomalainen turvautuu lisääntymisessä usein nestemäisiin, keskushermostoon vaikuttaviin päihteisiin. Mikäli pariutumisyritys epäonnistuu, suomalainen hukuttautuu lähimpään vesistöön. Toisaalta hän saattaa tehdä niin, vaikka yritys onnistuisikin.
Kuolintavat
Ohessa suomalaisten kuolintavat vuonna 2006.
* itsemurha – 33,6 %
* sydän- ja verisuonitaudit – 51,3 %
* hengiltä masentuminen – 2,2 %
* hengiltä pitkästyminen – 2,1 %
* alkoholin aiheuttama tapaturma – 6,1 %
* alkoholista riippumaton tyhmyys – 1,4 %
* henkirikos – 3,0 %
* tulehtunut ahmanpurema – 0,0000000000000042 %
* ummetus – 0,2 %
* muulinpurema - 0,000000000000000034%
* tulikuuma kuutio - 0,0000000000000030%
* muut – n. 0,1 %
Suomalaisten kanssa joutuu onneksi tekemisiin äärimmäisen harvoin, mutta erityisesti metsänkävijät joutuvat joskus tilanteeseen, jossa kohtaavat suomalaisen. Kokemus on osoittanut, että seuraavat ohjeet ovat hyödyksi suomalaisen kohtaamistilanteessa:
* Suomalaisella on laaja henkilökohtainen reviiri. Älä missään tapauksessa etene 15 metriä lähemmäksi suomalaista.
* Suomalainen on tavallisesti arka ja välttelee vieraita huonon itsetuntonsa vuoksi. Jos esiinnyt itsevarmasti ja sujuvasti, suomalainen poistuu pian hämillään paikalta, ellei ole alkoholin vaikutuksen alainen.
* Jos kohtaamasi suomalainen on alkoholin vaikutuksen alainen, tilanteeseen liittyy suurempi vaara. Suomalaisten keskushermosto reagoi alkoholiin kahdella tavalla: jotkut yksilöt rypevät itsesäälissä, toiset tulevat riidanhaluisiksi ja väkivaltaisiksi. Molemmissa tapauksissa suomalainen unohtaa neuroottiset estonsa ja saattaa lähestyä sinua. Tällöin on peräännyttävä puhuen samalla rauhallisesti. Jos suomalainen jatkaa lähestymistä, on parasta juosta. Persjalkainen suomalainen ei varsinkaan humalassa pysy perässä.
* Jos suomalainen pääsee kosketusetäisyydelle,teeskentele sammunutta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Hyvin tuntuu alkoholisoitunut ja persjalkainen Suomi kansainvälisesti pärjäävän. Mietippä nauresklisitko enää, jos evoluutio olisikin kehittänyt meidät ohi persjalkaisuuden JO NYT.
Meneppä perjantai-iltana Helsingin keskustaan ja katso, löydätkö yhtään kuvailemaasi "suomalaista".