Harva meistä on rautaa, harva meistä on kova, harva meistä on luja. Ne jotka ovat, tekevät historian. Heidän tekonsa muistetaan. He ovat taistelevan kansankokonaisuuden aivot ja nyrkki.
Meillä on nyt useamman vuoden ajan ollut Helsingissä kova taistelujärjestö, johon otetaan ainoastaan luunkovia miehiä joilla on kova tausta. Meillä on myös ollut Helsingissä henkinen auktoriteetti, joka on antanut taistelullemme suunnan, päämäärän ja tarkoituksen. Kun raudankova henkinen ja ruumiillinen voima yhtyvät saman tahdon alaisiksi, saadaan aikaan ihmeitä. Mahdotonkin muuttuu mahdolliseksi. Nyrkki lyö ja tekee työtä, aivot ohjaavat sitä taiteilijan herkkyydellä, kokonaisuus raivaa tietä eteenpäin mistään esteistä välittämättä. Aina määrätietoiset, aina päämäärästään tietoiset ovat ne miehiset mielet jotka on vihitty taisteluun. Nyrkki puhuu nyrkin kieltä.
Yksilön elämällä on merkitystä ainoastaan jakamattoman kansankokonaisuuden osana. Kaikki muu on nihilismiä. Kansankokonaisuus on tuhatjuurinen organismi, jonka on koko ajan uudistuttava voidakseen elää ja taistella tässä ristikkäisen vallantahdon maailmassa. Sen on leikattava itsestään pois heikot elementit ja puhdistettava kuona-aines pois. Sen on oltava alati valpas huomaamaan itseään vastaan kohdistuvat uhat ja viholliset. Se tunnistaa, iskee ja tuhoaa. Se on autenttisesti olemassa, vieraantumaton ja tietoinen, meissä ja meidän kauttamme. Tämä on 2000-luvun filosofiaa, uutta ajattelua joka nyt tulee ja voittaa.
Kutsun itseäni Rautanyrkiksi. Siihen on syynsä. Tämän vuosisadan - tämän vuosituhannen! - henkinen etujoukko ei ole vasemmistolainen. Nuoriso marssii uusien tunnusten, uusien lippujen alla, kohti voittoa ja sen jälkeen uusia voittoja. Eläminen on voittamista, vallan kasvua. Tappio merkitsee kuolemaa. Voi niitä orjia, jotka vielä riippuvat kiinni menneisyyden aatteissa, valheiksi muuttuneissa arvoissa, humanismin koomassa. Me kävelemme heidän ylitseen, nauraen, riemuiten!
Mikä oli se sana, joka meissä on tullut taistelevaksi lihaksi? Kuka oli hän, joka puhalsi sotatorveen? Sotatorvi on soinut! Sen kaiku ei sammu, sen viestiä on mahdoton väärentää. Politiikka on tämän vuosisadan taide, viimeinen joka on jäljellä, ja kansankokonaisuus on tämän vuosisadan myytti - totuus. Verinen, kova, verisielun kielellä runoileva totuus. Joka teille nyt paljastetaan, kun tulevaisuutemme alkaa.
Meillä on nyt useamman vuoden ajan ollut Helsingissä kova taistelujärjestö, johon otetaan ainoastaan luunkovia miehiä joilla on kova tausta. Meillä on myös ollut Helsingissä henkinen auktoriteetti, joka on antanut taistelullemme suunnan, päämäärän ja tarkoituksen. Kun raudankova henkinen ja ruumiillinen voima yhtyvät saman tahdon alaisiksi, saadaan aikaan ihmeitä. Mahdotonkin muuttuu mahdolliseksi. Nyrkki lyö ja tekee työtä, aivot ohjaavat sitä taiteilijan herkkyydellä, kokonaisuus raivaa tietä eteenpäin mistään esteistä välittämättä. Aina määrätietoiset, aina päämäärästään tietoiset ovat ne miehiset mielet jotka on vihitty taisteluun. Nyrkki puhuu nyrkin kieltä.
Yksilön elämällä on merkitystä ainoastaan jakamattoman kansankokonaisuuden osana. Kaikki muu on nihilismiä. Kansankokonaisuus on tuhatjuurinen organismi, jonka on koko ajan uudistuttava voidakseen elää ja taistella tässä ristikkäisen vallantahdon maailmassa. Sen on leikattava itsestään pois heikot elementit ja puhdistettava kuona-aines pois. Sen on oltava alati valpas huomaamaan itseään vastaan kohdistuvat uhat ja viholliset. Se tunnistaa, iskee ja tuhoaa. Se on autenttisesti olemassa, vieraantumaton ja tietoinen, meissä ja meidän kauttamme. Tämä on 2000-luvun filosofiaa, uutta ajattelua joka nyt tulee ja voittaa.
Kutsun itseäni Rautanyrkiksi. Siihen on syynsä. Tämän vuosisadan - tämän vuosituhannen! - henkinen etujoukko ei ole vasemmistolainen. Nuoriso marssii uusien tunnusten, uusien lippujen alla, kohti voittoa ja sen jälkeen uusia voittoja. Eläminen on voittamista, vallan kasvua. Tappio merkitsee kuolemaa. Voi niitä orjia, jotka vielä riippuvat kiinni menneisyyden aatteissa, valheiksi muuttuneissa arvoissa, humanismin koomassa. Me kävelemme heidän ylitseen, nauraen, riemuiten!
Mikä oli se sana, joka meissä on tullut taistelevaksi lihaksi? Kuka oli hän, joka puhalsi sotatorveen? Sotatorvi on soinut! Sen kaiku ei sammu, sen viestiä on mahdoton väärentää. Politiikka on tämän vuosisadan taide, viimeinen joka on jäljellä, ja kansankokonaisuus on tämän vuosisadan myytti - totuus. Verinen, kova, verisielun kielellä runoileva totuus. Joka teille nyt paljastetaan, kun tulevaisuutemme alkaa.
Vastaukset 13
Vanhimmat
...kutsua itseäsi omalla nimelläsi:
http://www.adressit.com/puoluejohtaja
http://www.adressit.com/puoluejohtaja
Syrjään vaan kaikki soinit ja selekset, Helsingin Kontulan luusereista puhumattakaan... Vistbacka saa jäädä jos liittyy mukaan Roturintamaan.
vaihtoon ja hoitamaan reistailevaa terveyttään.
Jussi-Halla aho tilalle. Hän on vielä nuori mies ja paljon koulutetumpikin kuin elähtänyt Soini.
Allekirjoittakaamme tämä adressi välittömästi:
http://www.adressit.com/puoluejohtaja
http://www.adressit.com/puoluejohtaja
Timo Soini on työnsä tehnyt, Timo Soini saa mennä. ANTAA ROTURINTAMAN YRITTÄÄ.
Halla-aho. Aakula. Lahtinen. Nieminen. Lohela.
Onko roturintamalaisista muuten yksikään puolueen jäsen?
Sanon myös ihan näin meidän kesken: pikkuporvari on pahin vihollisemme. Aivan, juuri sellaiset kuin sinä. Ette elä tätä päivää. Ette näe mistä suunnasta tuuli puhaltaa.
Timo Soinista on tullut tarpeeton ja tehoton muinaisjäänne menneestä. Aika on ajanut hänestä ohitse - äärioikealta ohi.
punaisiasisupersuja niitä pioneereja just just,ja te haluaisitte suomesta pohjoiskorean tyyppisen yhteiskunnan,siit ei tuu mittää unohtakaa
Kansankokonaisuuden yhtenäisyyttä, voimaa ja tahtoa hajottavat paitsi siihen kuulumattomat vieraat ainekset ja loiset, myöskin tarpeettomat luokka- ja eturistiriidat suomalaisten välillä. Ne on poistettava, jotta kansankokonaisuus voisi olla toimiva poliittinen yksikkö, jolla on yksi kieli, yksi mieli ja yksi tahto. Maailmasta on 2000-luvulla tulossa todella kova paikka. Suomi ei selviä, ellei kansankokonaisuus vapaudu kaikista tekijöistä, jotka sitä repivät ja heikentävät. Ainoastaan kansallismieliseltä taholta on esitetty selkeitä aloitteita kansankokonaisuuden elvyttämiseksi. Ja me olemme myöskin ainoa voima joka kykenee viemään ne läpi.
Onni suosii rohkeaa. Maailma kunnioittaa vain voimaa. Se lyö säälimättä, mutta me lyömme takaisin vieläkin kovempaa.
Rautanyrkki ei ole tullut persujen linjalle, vaan persut ovat tulleet Rautanyrkin linjalle.
Sieg Heil! Rautanyrkki on voittaja!
Perusnuoret on jo solutettu halla-aholaisten toimesta. Näemmä nyt on siirrytty kokoomusnuorten vyöryttämiseen. Roturintama marssii voitosta voittoon, HALLA-AHOLAISUUS JYRÄÄ.
henkilö puhumaan rohkeudesta tai voimasta. Rohkea ja voimakas uskaltaa esittää asiansa omalla nimellääm, kuten kaikki suurmiehet tekevät. Tuollaisia hameenkantajia ei kukaan arvosta, oli heillä sitten vaikka mitkä peltihanskat egoa kasvattamassa.
Olen vain yksi solu taistelevassa kokonaisuudessa, organismissa jota elähdyttää yhteinen ihanne. Mitä minä olen yksittäisenä henkilönä merkitsee varsin vähän. Tärkeintä on kokonaisuus - kansankokonaisuus, poliittinen entiteetti. Kun liityimme mukaan taisteluun, luovuimme egostamme. Kohosimme uudelle, henkisemmälle olemassaolon tasolle. Muutuimme koviksi ja armottomiksi, kun hylkäsimme kaiken entisen ja vähäpätöisen, kaiken mikä liitti meidät typistettyyn, vieraantuneeseen ihmisen malliin, jota kansallismielisyyden vastainen kulutusyhteiskunta yrittää meille tuputtaa.