on länsimaisesti katsoen poikkeuksellinen. Hallitushan meillä puolusti vimmalla sitä, että Stora Ensolla ei ole muuta keinoa kuin lopettaa tehdas ja irtisanoa työntekijät. Yleisesti sellainen toimintapa, missä ensimmäisenä vaihtoehtona ja ainoana vaihtoehtona on irtisanominen on poikkeuksellinen ja valitettavan suomalainen ilmiö.
Ernst & Young niminen konsulttiyritys teetti kansainvälisen selvityksen siitä, miten yritykset reagoivat vaikeuksiin. Ensisijaisena keinona käytettiin prosessien tehostamista, hankintojen kilpailuttamista ja it-toimintojen optimointia. Vasta näiden toimien jälkeen tulee henkilöstön leikkaaminen, mikä meillä Suomessa on ensisijainen toimintatapa. Konsulttiyrityksen suomalainen johtaja Jaakko Hirvola pitääkin suomalaista tapaa hölmönä. Tutkimusta varten haastateltiin 250 suuryrityksen johtajia.
Saman firman tekemän toisen selvityksen mukaan henkilöstöä koskevien rationalisointiohjelmien kokonaishyöty on useimmissa tapauksissa kyseenalainen. Vain joka kolmas saneeraus tuottaa pysyviä hyötyjä, muissa saattaa syntyä jopa pitkävaikutteisia tappioita. Suomalaisyrityksiltä puuttuu Hirvolan mukaan halu tehdä kunnon analyyseja ennen toimenpiteitä, mikä johtaa sitten paniikkinappulan painamiseen.
Nämä kansainväliset selvitykset asettavat uuteen valoon hallituksemmekin yksisilmäisen ja vaihtoehdottoman tuen irtisanomiselle Kemijärven ja muissa tapauksissa. Väite siitä, että siinä oli vain kyse globalisaation sopeutumisesta, ei saa tukea nyt julkaistuista tutkimuksista. Meiltä puuttui kuiten hallituksen tukemana halu kartoittaa tilanne paremmin ja tehdä niitä toimenpiteitä, jotka kansainvälisesti on katsottu tehokkaammiksi. Tässä saa välillisesti sapiskaa niin saneerausintoinen yritysjohtomme kuin kykypuolue Kokoomuksen kyky näissä liiketaloudellisissa kysymyksissä.
Kommentoijille on kai hyvä kertoa tiedoksi, että tutkimuksen teettänyt yritys ei todellakaan ole mikään punikkifirma.
Ernst & Young niminen konsulttiyritys teetti kansainvälisen selvityksen siitä, miten yritykset reagoivat vaikeuksiin. Ensisijaisena keinona käytettiin prosessien tehostamista, hankintojen kilpailuttamista ja it-toimintojen optimointia. Vasta näiden toimien jälkeen tulee henkilöstön leikkaaminen, mikä meillä Suomessa on ensisijainen toimintatapa. Konsulttiyrityksen suomalainen johtaja Jaakko Hirvola pitääkin suomalaista tapaa hölmönä. Tutkimusta varten haastateltiin 250 suuryrityksen johtajia.
Saman firman tekemän toisen selvityksen mukaan henkilöstöä koskevien rationalisointiohjelmien kokonaishyöty on useimmissa tapauksissa kyseenalainen. Vain joka kolmas saneeraus tuottaa pysyviä hyötyjä, muissa saattaa syntyä jopa pitkävaikutteisia tappioita. Suomalaisyrityksiltä puuttuu Hirvolan mukaan halu tehdä kunnon analyyseja ennen toimenpiteitä, mikä johtaa sitten paniikkinappulan painamiseen.
Nämä kansainväliset selvitykset asettavat uuteen valoon hallituksemmekin yksisilmäisen ja vaihtoehdottoman tuen irtisanomiselle Kemijärven ja muissa tapauksissa. Väite siitä, että siinä oli vain kyse globalisaation sopeutumisesta, ei saa tukea nyt julkaistuista tutkimuksista. Meiltä puuttui kuiten hallituksen tukemana halu kartoittaa tilanne paremmin ja tehdä niitä toimenpiteitä, jotka kansainvälisesti on katsottu tehokkaammiksi. Tässä saa välillisesti sapiskaa niin saneerausintoinen yritysjohtomme kuin kykypuolue Kokoomuksen kyky näissä liiketaloudellisissa kysymyksissä.
Kommentoijille on kai hyvä kertoa tiedoksi, että tutkimuksen teettänyt yritys ei todellakaan ole mikään punikkifirma.
Vastaukset 15
Vanhimmat
lähteen. Se on torstain 11.12 Kauppalehti.
Kaikesta huolimatta tavaraa kannattaa tehdä varastoon vaikka sitä ei tarvittaisikaan.
Lähde: Punikkitalous.
Kansainväliset yritykset valitsivat kannattavuutensa parantamiseksi sellaisia keinoja, joilla kustannustaso alenee, jolloin tavara menee paremmin kaupaksi. Eivät ne ilmoittaneet tekevänsä näillä toimilla tavaraa varastoon.
Eihän tässä ole tarkoitus väittää sitä, etteivätkö irtisanomiset olisi toisinaan yrityksen elontaiston kannalta tarpeellisia. Kyse on siitä, ettei ole halua kääntää muita kiviä asioiden korjaamiseksi. Tässä selvityksessä pääpointtina oli juuri Suomen kannalta tällainen kontrasti muun maailman tapaan.
Saattaa olla osaksi myös niin, että monissa muissa länsimaissa irtisanomisia vältetään senkin vuoksi, että irtisanomissuoja on parempi kuin meillä. Esim. Saksassa irtisanomiset tulivat Nokialle erittäin kalliiksi. Keskustajohtoinen oikeisto on kuitenkin pyrkinyt meillä työreformiohjelmillaan aina heikentämään irtisanomissuojaa, jolloin siihen tartutaan entistäkin hanakammin toisin kuin muualla länsimaissa. Tällä tavoin yritykset kadottavat kokeneen ja ammattitaitoisen työväen mahdollisesti kilpailijalleen. Tästä on seurauksena juuri se tutkimuksen tulos, missä saneerausten pysyvät vaikutukset jäivät kehnoiksi.
Otapa selvää asioista.
"Ernst & Young niminen konsulttiyritys" nimitttäin kelpaisi minun mielesäni useamminkin Sinun tietolähteeksesk!
Yritykset joutuvat joskus myös leikkaamaan ylikapasiteettiaan ja sulkemaan pienimpiä tuotantolaitoksiaan jotta prosessit tehostuisivat, hankinnat saadaan kilpailutettua parhaalla tavalla ja it-toiminnot optimoitua.
Ylikapasiteetin leikkauksella pieniä yksiköitä sulkemalla firman suuremmille yksiköille mahdollistetaan tehokkuumpi toimintaympäristö.
Erns&Young sopii sinulle oikein hyvin opettajaksi, käytä sitä useamminkin
tuo minkä sanot. Opetus oli se, että yleisimmin kansainväliset yritykset käyttävät näitä mainittuja keinoja ensin ja vasta sitten irtisanomisia, jos on tarpeen. Opetus oli se, että meillä Suomessa toimitaan juuri päinvastoin, mitä tämä konsulttiyrityksen johtaja piti hölmönä.
Ernst & Young tuskin harjoittaa yhteiskuntapoliittista konsultointia. Miten sitä voisi silloin käyttää enemmän, kun sen konsultointi ei pääosin liity palstan aihealueeseen. Tässä tapauksessa liittyi ja minä käytin sitä heti.
Miten ylikapasiteettia olisi pitänyt leikata työpaikkoja vähentämättä?
Kerro se tapa jolla Stora-Enson olisi pitänyt asia hoitaa
Älä kysy Mielipidepunikilta noin vaikeita. Mies laittaa taas tapansa mukaan pään pensaaseen ja vetäytyy palstalta.
MPP:ltä ei saa kysyä vaikeita
Ylikapasiteetti tarkoittaa sitä, ettei tuotetta mene niin paljon kaupaksi kuin sitä valmistetaan. Maailmassa toimii useita paperi- ja selluyrityksiä.
Yksi tapa toimia on miettiä sitä, miten minun yritykseni pärjäisi kilpailussa paremmin. Tämä kysymys esitetään ensin kansainvälisissä yrityksissä eli muualla kuin meillä. Silloin aletaan miettiä näiden prosessien tehokkuuden lisäämistä yms. Ajatuksena on, että vähentäkööt väkeään muualla ne, jotka eivät tällaista halua miettiä. Me Suomessa olemme sitten se muualla oleva väki, joka vähentää muidenkin edestä tällaisen ajattelutavan takia. Kemijärven tehdashan oli kannattava, joten ongelma ei ollut siinä.
Toinen tapa miettiä asioita on muuttaa toiminnan sisältöä kilpailukykyisempään suuntaan. Siinä voidaan kehittää toimintoja, joissa metsäraaka-ainetta voitaisiin käyttää tulevaisuudessa energialähteenä. Sellainen kehittää toimintoja, joissa on logistisia älytuotteita, joilla on myös arveltu olevan tulevaisuudessa kysyntää. Pitkäaikaiseen toimintaan tähtäävä yritys pyrkii kehittämään vähemmän kannattavan toiminnan sijaan uutta ja kannattavampaa. Näin voidaan hyödyntää ammattitaitoista työväkeä eikä päästää karkaamaan sitä kilpaileviin yrityksiin, kenties vielä ulkomaisiin kilpailijoihin. Meillä painettiin vain panikkinappulaa ja irtisabottiin väkeä eli siis toisin kuin mitä kilpailijat ulkomailla tekevät.
Tämä ehkä kielii siitä, että ulkomaisissa yrityksissä on ammattitaitoisempi johto kuin meillä. Ehkä meidän pitäisikin houkutella tällaista johtoa ulkomailta eikä maksaa turhaan kotimaisille johtajille huonosta johtamisesta. Ulkomailla johtajat kun osaavat miettiä muitakin tapoja ylikapasiteetin purkamiseksi kuin vain irtisanomiset. Toidottavasti et ole itse mikään yritysjohtaja, kun tällaista kyselet.
Siis mitä Kemijärvellä olisi pitänyt tehdä?
Vastaa nyt joskus yksinkertaisiin kysymiksiin kollain muulla kuin tuolla juristeriallasi, jossa sanoja pyöritellään sanomatta mitään
Jos puuraaka-ainetta käytetään energian lähteenä, työvoimaa tarvitaan vain murto-osa siitä, mitä nykyisessä vanhanaikaisessa metsäteollisuudessa. UPM on jo kauan aikaa panostanut älytarratuotteisiin. Ilmeisesti heillä ei ole ollut sinun älyäsi, kun lomautuksia ja irtisanomisia on tarvittu tarraliiketoiminnassakin.
Miksiköhän metsäteollisuudella ulkomailla ei ole mennyt meitä paremmin, vaikka sinun mukaasi siellä on ollut parempia johtajia. Muualla vain metsäteollisuuden merkitys on pienempi.
Kuinkas viisasta tuo autoteollisuuden liikkeenjohto on ihannemaassasi Ruotsissa? Siellähän ei kai tarvita lomautuksia ja irtisanomisia.
Muutamilla pienillä ulkomaalaisomistuksessa olevilla suomalaisilla metsäyrityksillä, kuten Savon Sellu, menee hyvin. Tiedätkö, mikä on ollut niiden viisaus. Omistajat ovat sanoneet, millä porukalla ja millä palkoilla homma jatkuu. Paperiliitto on tämän toiminnan hyväksynyt. Haluaisitko, että Stora-Enso menettelisi näin ja uskotko, että Paperiliitto hyväksyisi tämän älykkyyden omistajan ollessa edes osaksi suomalainen ja yhtiön suuren.
Suomessa on tehty irtisanominen yrityksille sen verran kalliiksi, että täällä ollaan ensimmäisenä heittämäsä ihmiset pihalle antamalla siitä varoitukset ja käynnistämässä yt-neuvottelut, koska muuten yritys ehtii upota rahapulaan ennen kuin irtisanomisprosessi on ehdittty käydä loppuun saakka.
Sama hölmö linsäädäntö irtisnomisen vaikeudesta estää meitä todella pahasti pääsemästä mukaan kansainvälisten suhdanteiden nousuun, kosk yritykset uskaltavat palkata lisäväkeä vasta sitten, kun talousnousu näyttää takuuvarmalta.
Kukaan yrittäjä ei uskalla ottaa riskiä, ettei nousu alkaisikaan ja taas joutuisi käymään läpi, pitkän, hitaan ja kalkliin yt-prosessin ennen kuin työvoimakulut saa sopeutettua alentuneiden myyntitulojan mukaisiksi.
Suomss tehtäisi tasan tarkkaan niin kuin Ernst & Young suosittelee, mutta meidän työlainsäädäntömme uusine yt-lain laajennuksineen panee työvoiman vähentämisen etusijalle, koska lait ovat liian jäykkiä.
että sinäkään et enää luota punikkifirmoihin. Mutta, mutta, miksihän minusta edelleenkin tuntuu valikoivalta tuo uskosi ei-punikkifirmoihin.
Ne, jotka osaavat, tekevät. Ne, jotka eivät osaa tehdä, opettavat. Konsultteihin ei kannata yksisilmäisesti uskoa.
Hallitus ei yksisilmäisesti puolustanut Stora Enson toimia. Se puolusti ainoastaan sitä, että Stora Enso tekee itsenäisesti ratkaisunsa kapasiteetin supistamisesta. Liiketoiminnassa prosessien tehostaminen on aina pohdittavana. Hankintojakin pyritään kilpailuttamaan kohtuullisesti, vaikka esimerkiksi Paperiliitto olisi jyrkästi haraamassa vastaan. Väitteesi, että henkilöstön leikkaaminen olisi Suomessa ensisijainen toimintatapa, on katteeton.
Jos teoriasi pitäisi paikkansa, Suomeen pitäisi kohdistua ulkomaisten yritysten investointi-invaasio. Niidenhän olisi nyt pörssikurssien tipahdettua syytä ostaa huonosti johdettujen suomalaisten yritysten osakkeita, sillä osakkeista saatavan tuoton kuuluisi nousta korkeaksi. Invaasiota emme kuitenkaan taida nähdä.