Minulla on työn alla runo/laulu ystävälleni joka täyttää 50 vuotta. Hän on ateisti ja musiikin ystävä ja erittäin herkkä nainen. Minulla on nyt hukassa ensimmäinen kirjain.
Olisiko jollain antaa vinkkiä miltä kantilta tätä juttua pitäisi lähteä tekemään. Olisiko parempi kirjoittaa tarina hänelle/hänestä, vai sellainen yleispätevä runoelma. Koska en häntä kovin hyvin kuitenkaan tunne, siis henkilöhistoriaa tai muutakaan, niin on hieman hankalaa mitään kovin henkilökohtaista kirjoittaa.
Olisiko jollain antaa vinkkiä miltä kantilta tätä juttua pitäisi lähteä tekemään. Olisiko parempi kirjoittaa tarina hänelle/hänestä, vai sellainen yleispätevä runoelma. Koska en häntä kovin hyvin kuitenkaan tunne, siis henkilöhistoriaa tai muutakaan, niin on hieman hankalaa mitään kovin henkilökohtaista kirjoittaa.
Vastaukset 44
Vanhimmat
Henkinen ikä. Kirjoita siitä laulu :D
Laitoit haasteen. En minä osaa! Eka sana olisi kiva.
Tiedätkö muuten mitä silloin tehdään, kun puoliso lähtee työkaverien kanssa iltaa viettämään?
Puhelin kiinni. prkl.
-Tässä ja nyt on elomme päivät, ...
tässäkö tämä nyt oli, tämä elämä?
että se jatkuisi näin: ja huomista tuskin näämme? Et kai?
tehdä, jos kysymys on laulusta. Runo voi tietysti olla vapaampi muodoltaan.
Moni ihminen alkaa hiljalleen olla aikuinen juuri viidenkympin kieppeillä. Revi siitä jotain.
tehdä jotain sellaista, joka ei ole ikään sidottu. Ei siis mitään jiseitä japanilaisen perinteen mukaan. Mutta kun se eka kirjain!
niin kuin Girjain.
lötköttää nyt tuossa vieressä niin, että on ajatukset solmussa, kun yrittää vaan toisen kankun avulla pysyä tuolilla. G? Mitä minä siitä muka kehitän?
Käykö tällainen ralli:
Grönlantiin, me mennään Grönlantiin, ota suksesi sitten mukaan.
Ja mennään uimaan hyiseen Atlanttiin, vai mikä se meri onkaan.
se Göstan Pohjoiskarjalan nuottiin.
Tässä linkki muistin virkistämiseksi.
http://www.youtube.com/watch?v=y08eys2zN7Y
aina siitä, kun sanoja laittaa peräkkäin. Se ei välttämättä ole se lopullinen.
Nyt tuo Gatti iski kyntensä reiteen. Kummallinen otus. Olenkohan minä liian kiltti, kun selkä vinossa tässä kirjoittelen, että hänen korkeutensa saa olla tuossa, vaikka makuupaikkoja on siitä kun vaan valitsee. Nyt sen korva on melkein näppäimistön päällä.
RE:Jelppikääs vähän.
Tässä ehdotus, voit riimitellä ajatuksesta lisää.
"Monta on kaunista,
monta on hyvää.
Vain yksi on parasta,
tunnetta syvää.
Suuri on ihme,
myötäelämisen taito.
Sen omaa vain ystävä,
jonka sydän on aito".
-tekija ei tiedossa.
Tuota näkee usein kuolinilmoituksissa. Älä viitsi nyt tuollaista sentään!
Olen kyllä ihan hukassa tämän projektin kanssa. Ei ole kuin vajaa kuukausi aikaa. Ehkä se jonain aamuyönä valkenee. Tärkein on ensimmäinen lause ja siitä saatava rytmi.
>>>>Höh. Tuota näkee usein kuolinilmoituksissa. Älä viitsi nyt tuollaista sentään!
Olen kyllä ihan hukassa tämän projektin kanssa. Ei ole kuin vajaa kuukausi aikaa. Ehkä se jonain aamuyönä valkenee. Tärkein on ensimmäinen lause ja siitä saatava rytmi.
ei tässä mistään myötäelämisestä ole kysymys, vaan onnittelurunosta- tai laulusta. Mitä myötäelämistä siinä tarvitaan, jos täyttää 50 vee?
>>>Hyvänen aika sentään
Kössönöm 12.12.2008 klo 23.33
ei tässä mistään myötäelämisestä ole kysymys, vaan onnittelurunosta- tai laulusta. Mitä myötäelämistä siinä tarvitaan, jos täyttää 50 vee?
Sinä nyt lipsuit itsesäälin puolelle.
Muistan kun kerroit, että olit jossain Espanjassa (?) paikallisen uskiskuoron konsertissa ja meinasi loputkin haivenet lähteä päästä, kun oli niin kova meininki. Joten olet siis jotakuinkin kalju.
Monet pitävät kaljuista miehistä, vai onko vaimosi ehdottanut sinulle tupeen hankkimista a la Pekkarinen?
Anoppini virkistyi, kun appi sai aivoinfarktin ja hänen piti alkaa hoitaa asioita ja oli siis pakko liikkua kaupungilla. Hän kertoi myhäillen kun Turun torilla joku mies oli sanonut, että älä valehtele, et varmast ol seittemääkymment täyttäny. Anoppi oli yli kahdeksankymmenen silloin.
>>>>Sinä nyt lipsuit itsesäälin puolelle.>Monet pitävät kaljuista miehistä, vai onko vaimosi ehdottanut sinulle tupeen hankkimista a la Pekkarinen?Anoppini virkistyi, kun appi sai aivoinfarktin ja hänen piti alkaa hoitaa asioita ja oli siis pakko liikkua kaupungilla. Hän kertoi myhäillen kun Turun torilla joku mies oli sanonut, että älä valehtele, et varmast ol seittemääkymment täyttäny. Anoppi oli yli kahdeksankymmenen silloin.
nainen kun tulee tiettyyn ikään, ei sitä jurpi enää mikään..... jne
Mistä ne kiukkuiset naiset sitten tulevat?
Turust ainaki tulee, itse olen vielä reilusti alle ja pääsee sitten yhtä kiukkuisex kun jaksaa
odotella
Minun neuvojani sinä varmaan viimeisimmäksi kaipaat ja et sittenkään. Puhut ystävästä. Lienee paremminkin tuttava, sillä mikäli kyseessä olisi ystävä, osaisit itse ratkaista ongelman. Itse kun puhun ja tarkoitan ystävää, hän on minulle todella lähein ja tunnen myös hänet ystävän läheisellä tavalla. Myös lahja- ja onnitteluasiat luontuvat kuin itsestään. Tuttavalle on sitten ongelmallisempaa keksiä "sitä" korrektia ja persoonaan sopivaa tapaa onnitella. Miten sitten ihmistä täysin tuntemattomat voisivat antaa neuvoja tällaiseen asiaan.
hyvinkin lyhyen tuttavuuden jälkeen. Ei tarvitse tietää koko elämäntarinaa.
Olet siinä ihan oikeassa, että sinun neuvojasi en kaipaa. En aloittaisi onnittelulaulua: Golgatan veressä voima on...."
Et sitten tiedä tuleeko hänestä ystäväsi. Sinä kerskut sillä ylenmääräisellä viisaudellasi, etkä sitten osaa itse ratkaista tuollaista elämän käytännön asiaa. Ei tämä palstan kirjoittelijat tunne tuota henkilöä edes ulkonaisesti. Laita hänelle sitten jokin viimeisin "ateismin huippusaavutus" kun on niin arveluttava tyyppi ettet omalla ymmärrykselläsi osaa moista asiaa päättää. Tai siitä hän vois loukkaantua, olisihan se ehkä vihjaus että epäilet hänen ateismiaan. Meni taas överiksi. Kyllä minä vain pysyttelen niissä Golgatan ihanissa piiseissäni.
En kaipaa sinun neuvojasi. Voit mennä sen Golgatan veresi kanssa läträämään kaveriporukassasi. Tänne sinä et kuulu.
aloittaa sanalla Parasta (tai jollain sen muunnelmalla) paras/parhain/parhaiten, mistä tulisi heti alkuun positiivinen sävy.
Joitain vinkkejä voisi mahdollisesti löytää tuolta, missä on lukuisia erilaisia kommentteja otsikolla "Parasta naisena olemisesta":
http://positiivarit.fi/Content.aspx?0459f2c7-ffac-4b68-9b4e-2a295df95c26
Takan puolen vuosisataa,
siispä aika uus on alkaa.
Vuodet toki lyhenee,
mut ystävyys vain syvenee.
Et kaipuutas oo kadottanut,
elämänjanoos hukuttanut.
Tunteet kasvaa vahvoiksi,
pienet hetket jaloiksi.
Joil tallustella elontietä,
rohkeana nousta sieltä.
Jos on joskus suru ollut,
ahdistanut, masentanut.
Vaikeuksist oot selvinnyt,
kosk et liikaa pelännyt.
Tunteikas ja vahva nainen,
ehkä vähän ihailen.
Onnea ja menestystä,
pitkää ikää terveyttä.
Siispä usko tämä kerrast,
kaunistut vain vanhetessas.
tuo oli kaunista lyriikkaa !!!
ei ole erityisen läheinen ystävä, vaan pikemminkin tuttava ja niin muodoin pitäytyminen yleisemmillä linjoilla perusteltua, niin miten olisi omistaa hänelle markkinoilta jo valmis laulu. Esimerkiksi Vesa-Matti Loirin Ivalo -levyltä kappale n:o 13 "Sisältäni portin löysin"?
Kyseinen levy on muutenkin varsin tuhtia tavaraa, jos vain onnistuu kolahtamaaan.
miten määritellään erityisen läheinen ystävä?
Minä pidän häntä ystävänä, koska olemme tuntojamme jakaneet yhdessä ja pidän hänestä.
Tuttavalle sanotaan hyvää päivää. Ystävälle voi sanoa, että minuun sattuu. Siinä on ero.
"Tuttavalle sanotaan hyvää päivää. Ystävälle voi sanoa, että minuun sattuu. Siinä on ero."
Hyvää päivää. Sattuuko sinua?
"Minä pidän häntä ystävänä, koska olemme tuntojamme jakaneet yhdessä ja pidän hänestä."
Miten olisi tämmöinen?
Pi-dän hä-nestä y-stävänä
jaam-me tuntoja yhdessä
ja pi-dän siis hä-nestä
Hmm...entä tämä:
Kauneinta kaikessa elämässä tässä
on tuntomme toistamme kohtaan.
Miten jaamme sen kaiken mitä saamme,
miten annamme, mitä kannamme.
Kun sä ystävä tunnet mut hyvin jo niin
on aika jo tullut sanoa - vissiin.
Näin tunnustan, vaik aristan:
Kerto:
Kaamoksen keskelle tunnelmaa, joka lämmittää ain varpaitain.
Luo sukat villaiset, paikatutkin, ihan pikkaisen reikäiset vain.
Jos ystävä vieläkään huomannut sä
miten olet sä tärkeä mulle?
Niin ihana olet kuin sukkani tässä
aina mieltäni lämmittämässä.
Kerto
Ihan söpö viisu.
Sinun kannattaa vielä hieman parannella tuota tavutuspuolta. Ja on aina parempi kirjoittaa sanat oikein, kuin vähän sinne päin.
On hyvä välttää sanoja sä, mut, vaik, ain.
Mutta muuten ajatukseltaan kaunis sanoitus.
Ehkä se olikin hätäviisu, tai biisi ad hoc. Oli mitä oli, niin paljon onnea sinullekin koitokseesi.
Kiitos vielä ystävällisistä sanoistasi.
ole tulossa kipeäksi?
Katsoin äsken ruotsalaisleffan Päivä ja yö. Mikael Persbrandt pääosassa. Ampui lopussa itsensä. Surullinen elokuva. Kukaan ei välittänyt hänestä. Surullista kuulla äidiltään, että en ole koskaan pitänyt sinusta ja pojaltaan, että en halua, että olet isäni, vihaan sinua.
En ymmärtänyt viestistäsi mitään - en päätelmiäsi, ajatuksen kulkuasi, en tarkoitustasi. Sekö oli tarkoitus?
Kröhä on vaivannut.
Parhaat elokuvat vaikuttavat kauan vielä niiden katsomisen jälkeen.
Ja se, että et ymmärrä viestejäni, ei ole mitään uutta.
Juo hunajateetä ja laita unisukkiin murskattuja valkosipulinkynsiä. Paljon lämmintä vaatetta päälle ja ikkuna auki.
Eilinen elokuva oli tosiaan pysäyttävä. Nelikymppinen mies huomaa, että kukaan ei hänestä välitä. Dementikko-äitinsä hän jättää rannalle istumaan liina silmillä, poika huutaa pallokentällä, että vihaan sinua, sisko kertoo lapsuusmuiston, kun he veljen kanssa olivat harrastaneet seksiä ja äiti oli yllättänyt, katuhuora ei suostu ampumaan häntä, vaikka hän lupaa antaa tälle kaikki rahansa. Ja lopussa päng!
"Eilinen elokuva oli tosiaan pysäyttävä."
Mikä siinä sinut pysäytti? Maailmamme on rakennettu tuollaisia tapahtumia hyvin tuottavaksi. Onko sinulla taipumusta masennukseen, vai minullako sellaista ounastelet olevan? Olen tunteva ihminen ja kykenen iloitsemaan ja riemuitsemaan, olemaan hyväntuulinen, mutta myös masentumaan. Sehän on vain tervettä, että pystyy tuntemaan positiivisuutta hyvistä asioista, tai vastaavasti kykenee oirehtimaan negatiivisista.
Oletko muuten huomannut, että nami-namiyhteiskunnassa terveimmät oirehtivat ensin? Ymmärrätkö mistä se johtuu? Mitä pidät tarjoamastani selityksestä, että se johtuu terveimpien parhaasta herkkyydestä tuntea jonkin olevan vialla? Katsos kun eivät ole turtia.
(Monestakin syystä voisin kirjoittaa tässäkin yhteydessä Jumalasta ja uskosta, mutta en tietentahtoisesti halua rakentaa vastakkain asettelua, joka saisi sinut olemaan poikkiteloin myös kaikkien muiden esittämieni asioiden kanssa.)
Muistan sinun joskus kertoneen miten äitisi hautajaisten myötä et kokenut enää tarvetta pitää yhteyttä joihinkin lähisukulaisiisi, joita taisit vielä pitää tekopyhinä. Koska sinussa on paljon vihaa uskontoja ja uskovaisia kohtaan, ja suunnattomasti energiaa sitä näihin kohdentaa, luulen sinun antavan joidenkin menneisyyden haamujen kalvaa itseäsi vuosikymmenten yli. Tätä vasten minusta on jopa pelottavaa, että ko. elokuva pysäytti sinut. En nimittäin tiedä saitko syytä tarkastella omaa tilannettasi jotenkin parantavasti, vai repikö se kunnolla haavat auki. Se bäng kuuluu toivottomuuteen.
Voisinko murskata valkosipulinkynnet sukissani?
ala selittelemään minun ja sisarusteni asioista, koska et tosiasioista tiedä.
Murskaa ne valkosipulit vaikka lautaselle ja laita sitten unisukkien kärkiin. Mutta muista avata ikkuna.
taikka pykiatri tai mikä lie tepareutti taitaa olla tämä H.H., ainakin omasta mielestään. Minullekin tarjoaa diagnoosia (lh).
Olen ylittänyt itseni ja ollut hoohoolle kiltti.
Katsoitko sinä sen eilisen ruotsalaisleffan? Siinä oli pääosassa se sama kaveri, joka komisario Beck-sarjassa näyttelee sitä vähän omapäistä poliisia.
Tuo Hanna on muuten aika hupaisa. Ei itse tajua olevansa ääliö, vaan lässyttää sitä samaa uskonpaskaansa kuin aina ennenkin. Hän rakastaa hellaripappeja, jotka raiskaavat alaikäisiä. Hallelujaa ja hyvin menee.
uskovaiset ajattelemaan uskonnon kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla. Jos tulee hankala asia, kuten tuo lasten seksuaalinen hyväksikäyttö, sitä lujemmin heidät täytyy tarrautua "jumala on niin niin suuri ja hyvä aamen ja hallelujaa ja tutkimattomat ovat herran tiet ja kärsimyksellä on lopulta tarkoituksensa" -ajatukseen. Muutenhan täytyisi nähdä tosiasiat siten kuin ne ulkopuoliselle näyttäytyvät. Siinä se omakin usko joutuisi todella koetukselle.
En katsonut sitä leffaa,kun jumituin siihen Totuuden hetki -juttuun, joka oli ihan karsea, ja sitten katotiin vielä Riivatut talot =D =D =D Leffa lisi varmaan ollut antoisampi...
Minkä verran haluat kertoa uskonnollisen keskustelusi motiiveista? Minkä verran laitat energiaa muiden teemojen epäkohdiksi katsomiisi asioihin?
Kaapissa näkyi olevan purjosipulia. Siitä saisi erikokoisia renkuloita.
Hannan tyyliä puolustella väkivallantekijöitä. Minusta siinä on jotain hirveän sairasta. Siksi kai uskovaiset ihannoivat jessen kidutuskuolemaakin? Saavatko ne siitä jotain kicksejä?
Voit sinä purjorinkuloita varpaittesi ympärille laittaa ja uskoa että ne auttavat köhääsi, mutta niissä ei ole samoja parantavia öljyjä, kuin valkosipulissa.
Minun uskonnollisen keskusteluni motiivi on se, että en pidä uskonnoista, koska niillä alistetaan ihmisiä.