Uimahallin puolesta

Laittakaa nimiä listaan uimahallin puolesta.
Osote on www.adressit.com ja käytä hakusanaa
vammala.
Eiköhän ole jo aika saada kunnollinen uimahalli vammalaan kun on sitä jo 40 vuotta odoteltu!
13937
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 13

Vanhimmat

Aina päättäjät kuitenkin päättää rakentaa jotain
muuta tilalle, se on niin monesti nähty.

Nytkin sitä vaan suunnitellaan ja ei olla ees aikomustakaan rakentaa.

On se kyllä kumma kun yhtä uimahallia saada
rakennettua.

Äänestä
  • Kun talous hyytyy niin kuunnallisverotulot vähenee ja jos jo nyt painetta nostaa niin mitenkä tulevassa?

    Kunnallisvero kun poukkaa tuonne 21 paikkeille (v.2010?) niin muuttotappio alkaa. Järki käteen, turha kuluja ja veroja lisätä.

    Äänestä

  • kiikkan halli riittää kirjoitti:

    Kun talous hyytyy niin kuunnallisverotulot vähenee ja jos jo nyt painetta nostaa niin mitenkä tulevassa?

    Kunnallisvero kun poukkaa tuonne 21 paikkeille (v.2010?) niin muuttotappio alkaa. Järki käteen, turha kuluja ja veroja lisätä.

    Uimahalli on hyvä terveellinen asia. Mutta sitä ajavat vain Vammalan keskustassa asuvat itselleen, muut eivät taida siitä paljon hyötyä.

    On hyvä asia, että vanhukset voivat elää vireänä käydessään uimahallissa. Mutta enpä usko, että sitä kymmenien kilometrin päässä asuvat vanhukset käyttävät niin paljon, että kunto oleellisesti paranee tai edes pysyy samana. Millä rahalla köyhä eläkeläinen maksaa kalliita uimahallimaksuja vuodesta toiseen, millä hän kulkee kymmeniä kilometrejä jos ei omista omaa autoa? Ja Maksaa se linjurikin, ei siihenkään kuukauden eläkkeellä ole montaa kertaa varaa. Eläkeläisjärjestöt taitavat käyttää edelleen Hoikkaa, jossa on ammattitaitoisia jumppaajia.
    Vain uimahallin vieressä asuvat voivat parantaa elämäänsä uimalla.

    Järvet saastuvat kesäisin, eikä niissä voi nuoremmat opetella uimaan siksi tarvitaan uimahalli. Menkööt vaikka Suodenniemelle tai Mouhijärvelle, siellä on puhtaat vedet uida.

    Koululaiset hyötyvät hallista. Mutta vain Vammalan ja ehkä lähellä olevat Karkun koululaiset. Jos muualta kouluilta kaupungilla on varaa kustantaa linja-autokyyti ja pääsymaksu kerran pari vuodessa uimahalliin ei hyöty ole suuri, paitsi sen hetken nautinto.

    Tavalliselle kaupunkilaiselle uimahallissa käynti taitaa olla aika satunnaista, muutamia innokkaita lukuunottamatta.

    Hyvä asia, mutta verorahamme menevät liian pienen porukan hyödyksi. Ja Taajamat sen kun kurjistuvat.

    Äänestä

  • mutta entä.. kirjoitti:

    Uimahalli on hyvä terveellinen asia. Mutta sitä ajavat vain Vammalan keskustassa asuvat itselleen, muut eivät taida siitä paljon hyötyä.

    On hyvä asia, että vanhukset voivat elää vireänä käydessään uimahallissa. Mutta enpä usko, että sitä kymmenien kilometrin päässä asuvat vanhukset käyttävät niin paljon, että kunto oleellisesti paranee tai edes pysyy samana. Millä rahalla köyhä eläkeläinen maksaa kalliita uimahallimaksuja vuodesta toiseen, millä hän kulkee kymmeniä kilometrejä jos ei omista omaa autoa? Ja Maksaa se linjurikin, ei siihenkään kuukauden eläkkeellä ole montaa kertaa varaa. Eläkeläisjärjestöt taitavat käyttää edelleen Hoikkaa, jossa on ammattitaitoisia jumppaajia.
    Vain uimahallin vieressä asuvat voivat parantaa elämäänsä uimalla.

    Järvet saastuvat kesäisin, eikä niissä voi nuoremmat opetella uimaan siksi tarvitaan uimahalli. Menkööt vaikka Suodenniemelle tai Mouhijärvelle, siellä on puhtaat vedet uida.

    Koululaiset hyötyvät hallista. Mutta vain Vammalan ja ehkä lähellä olevat Karkun koululaiset. Jos muualta kouluilta kaupungilla on varaa kustantaa linja-autokyyti ja pääsymaksu kerran pari vuodessa uimahalliin ei hyöty ole suuri, paitsi sen hetken nautinto.

    Tavalliselle kaupunkilaiselle uimahallissa käynti taitaa olla aika satunnaista, muutamia innokkaita lukuunottamatta.

    Hyvä asia, mutta verorahamme menevät liian pienen porukan hyödyksi. Ja Taajamat sen kun kurjistuvat.

    vaikka vammalalaiset ei milloinkaan uisi uimahallissa.

    Ihmeellistä köyhyysajattelua...

    Äänestä

  • kiikkan halli riittää kirjoitti:

    Kun talous hyytyy niin kuunnallisverotulot vähenee ja jos jo nyt painetta nostaa niin mitenkä tulevassa?

    Kunnallisvero kun poukkaa tuonne 21 paikkeille (v.2010?) niin muuttotappio alkaa. Järki käteen, turha kuluja ja veroja lisätä.

    tuli sitten äetsän mukana sastamalaankin,olkoot ilman uimahallia vaikka mailman tappiin.
    Itselläni loppui äetän halleissa uinti ainakin tähän paikkaan.
    Toivottavasti muutkin Vammalalaiset tekee samoin että saadaan nekin hallit ajettua alas mahd.pian.

    Äänestä

  • ja nurkkakuntaisuus kirjoitti:

    tuli sitten äetsän mukana sastamalaankin,olkoot ilman uimahallia vaikka mailman tappiin.
    Itselläni loppui äetän halleissa uinti ainakin tähän paikkaan.
    Toivottavasti muutkin Vammalalaiset tekee samoin että saadaan nekin hallit ajettua alas mahd.pian.

    Suomalaisten uimataito on luultua paljon heikompi

    Tämän vuoden hukkumistilastot ovat olleet surullista luettavaa. Hukkumisonnettomuuksien tehokkain ehkäisykeino on tunnetusti riittävä uimataito. Valitettavasti kuntien säästötoimet ovat vähentäneet uinninopetusta kouluista.

    Elokuun loppuun mennessä on Suomessa hukkunut ainakin 188 ihmistä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien ennakkotietojen mukaan. Viime vuonna hukkuneiden määrä oli yhteensä 144 ja vuonna 1995 päästiin ensimmäistä kertaa alle kahdensadan hukkuneen. Tällöin hukkuneita oli 193.
    Hukkumiskuolema on edelleen hyvin miehinen tapahtuma, sillä hukkuneista on tänä vuonna miehiä 162 ja naisia 26. Keväällä jäihin hukkuneita oli jo 20, kun edellisenä vuonna heitä oli 10.

    Vesiliikenteessä hukkuneita on elokuun loppuun mennessä ollut 44 ( vuonna 1996 38 ). Erityisesti uinnin yhteydessä tapahtuneet hukkumisonnettomuudet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Kun koko vuonna 1996 uidessa hukkui 37 ihmistä, niin tänä vuonna elokuun loppuun menessä uidessa tapahtuneita hukkumisonnettomuuksia on jo 78.

    Toinen merkittävä piirre hukkumisonnettomuuksissa on lasten ja nuorten osuuden kasvu. Jo 17 alle 15- vuotista lasta on hukkunut elokuun loppuun mennessä.


    Riittävä uimataito hukkumisonnettomuuksien ehkäisykeino
    Hukkumisonnettomuuksien tehokkain ehkäisykeino on tunnetusti riittävä uimataito. Uimataidon tulisi olla kansalaistaito ja sitä tulisi opettaa päiväkodista alkaen. Tämän päivän tilanne on vielä kaukana tästä tavoitteesta. Suomalaisten uimataito on luultua paljon heikompi.

    Vuonna 1993 kansalaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain noin 60 prosenttia ilmoittaa pystyvänsä uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, mitä silloin pidettiin kaikissa Pohjoismaissa uimataidon vähimmäismittana. Täysin uimataidottomaksi tiesi itsensä noin 10 prosenttia ja noin 30 prosenttia ilmoitti osaavansa jonkin verran uida.

    Uimataito on nuorilla parempi kuin vanhemmilla. Miehillä on vastaavasti parempi uimataito kuin naisilla. Alueelliset erot uimataidossa ovat merkittäviä. Uimataitoisimmat löytyvät pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Heikointa uimataito on Pohjois- Karjalassa ja Vaasan ja Oulun lääneissä.


    Koulujen uinninopetus ratkaisevassa asemassa
    Opetushallituksen 5.1.1994 vahvistamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilaan on opittava uimaan, osattava toimia hengenpelastus- ja ensiaputilanteissa sekä osata liikkua turvallisesti vesillä. Uinnin osuudeksi suositellaan 6- 10 tuntia lukuvuodessa. Opetus tulisi järjestää tiiviinä ja yhtenäisenä jaksona parin viikon aikana ala- asteella.

    Valitettavasti kuntien säästötoimet ovat vähentäneet ja joillakin paikkakunnilla jopa lopettaneet uinninopetuksen kouluista. Säästöt kuitenkin kääntyvät tappioiksi hyvin nopeasti, sillä yksi hukkunut merkitsee kansantaloudelle 3-7 miljoonan markan menetystä inhimillisten kärsimysten lisäksi. Kymmenen uintiopetuskertaa maksaa ainoastaan yhden oppikirjan verran. Tavoitteena tulee olla uimataito kaikille kouluikäisenä.







    « takaisin

    Äänestä

  • idiootti Vammala kirjoitti:

    Suomalaisten uimataito on luultua paljon heikompi

    Tämän vuoden hukkumistilastot ovat olleet surullista luettavaa. Hukkumisonnettomuuksien tehokkain ehkäisykeino on tunnetusti riittävä uimataito. Valitettavasti kuntien säästötoimet ovat vähentäneet uinninopetusta kouluista.

    Elokuun loppuun mennessä on Suomessa hukkunut ainakin 188 ihmistä Suomen Uimaopetus- ja Hengenpelastusliiton keräämien ennakkotietojen mukaan. Viime vuonna hukkuneiden määrä oli yhteensä 144 ja vuonna 1995 päästiin ensimmäistä kertaa alle kahdensadan hukkuneen. Tällöin hukkuneita oli 193.
    Hukkumiskuolema on edelleen hyvin miehinen tapahtuma, sillä hukkuneista on tänä vuonna miehiä 162 ja naisia 26. Keväällä jäihin hukkuneita oli jo 20, kun edellisenä vuonna heitä oli 10.

    Vesiliikenteessä hukkuneita on elokuun loppuun mennessä ollut 44 ( vuonna 1996 38 ). Erityisesti uinnin yhteydessä tapahtuneet hukkumisonnettomuudet ovat lisääntyneet hälyttävästi. Kun koko vuonna 1996 uidessa hukkui 37 ihmistä, niin tänä vuonna elokuun loppuun menessä uidessa tapahtuneita hukkumisonnettomuuksia on jo 78.

    Toinen merkittävä piirre hukkumisonnettomuuksissa on lasten ja nuorten osuuden kasvu. Jo 17 alle 15- vuotista lasta on hukkunut elokuun loppuun mennessä.


    Riittävä uimataito hukkumisonnettomuuksien ehkäisykeino
    Hukkumisonnettomuuksien tehokkain ehkäisykeino on tunnetusti riittävä uimataito. Uimataidon tulisi olla kansalaistaito ja sitä tulisi opettaa päiväkodista alkaen. Tämän päivän tilanne on vielä kaukana tästä tavoitteesta. Suomalaisten uimataito on luultua paljon heikompi.

    Vuonna 1993 kansalaisille tehdyn kyselytutkimuksen mukaan vain noin 60 prosenttia ilmoittaa pystyvänsä uimaan yhtäjaksoisesti 200 metriä, mitä silloin pidettiin kaikissa Pohjoismaissa uimataidon vähimmäismittana. Täysin uimataidottomaksi tiesi itsensä noin 10 prosenttia ja noin 30 prosenttia ilmoitti osaavansa jonkin verran uida.

    Uimataito on nuorilla parempi kuin vanhemmilla. Miehillä on vastaavasti parempi uimataito kuin naisilla. Alueelliset erot uimataidossa ovat merkittäviä. Uimataitoisimmat löytyvät pääkaupunkiseudulta ja Uudeltamaalta. Heikointa uimataito on Pohjois- Karjalassa ja Vaasan ja Oulun lääneissä.


    Koulujen uinninopetus ratkaisevassa asemassa
    Opetushallituksen 5.1.1994 vahvistamien opetussuunnitelmien perusteiden mukaan oppilaan on opittava uimaan, osattava toimia hengenpelastus- ja ensiaputilanteissa sekä osata liikkua turvallisesti vesillä. Uinnin osuudeksi suositellaan 6- 10 tuntia lukuvuodessa. Opetus tulisi järjestää tiiviinä ja yhtenäisenä jaksona parin viikon aikana ala- asteella.

    Valitettavasti kuntien säästötoimet ovat vähentäneet ja joillakin paikkakunnilla jopa lopettaneet uinninopetuksen kouluista. Säästöt kuitenkin kääntyvät tappioiksi hyvin nopeasti, sillä yksi hukkunut merkitsee kansantaloudelle 3-7 miljoonan markan menetystä inhimillisten kärsimysten lisäksi. Kymmenen uintiopetuskertaa maksaa ainoastaan yhden oppikirjan verran. Tavoitteena tulee olla uimataito kaikille kouluikäisenä.







    « takaisin

    uimassa ja siellä moni oppi uimaan, oli jopa mukava kun bussilla mentiin koko luokka.

    Suurin osa oppi kun vahemmat opettivat kesällä ihan luonnon järvessä. Uimataito on halusta kiinni niin kauan kuin järvessä on vettä. Uimakoulujakin löytyy. On oma valinta jos ei osaa uida.

    Äänestä

  • mutta entä.. kirjoitti:

    Uimahalli on hyvä terveellinen asia. Mutta sitä ajavat vain Vammalan keskustassa asuvat itselleen, muut eivät taida siitä paljon hyötyä.

    On hyvä asia, että vanhukset voivat elää vireänä käydessään uimahallissa. Mutta enpä usko, että sitä kymmenien kilometrin päässä asuvat vanhukset käyttävät niin paljon, että kunto oleellisesti paranee tai edes pysyy samana. Millä rahalla köyhä eläkeläinen maksaa kalliita uimahallimaksuja vuodesta toiseen, millä hän kulkee kymmeniä kilometrejä jos ei omista omaa autoa? Ja Maksaa se linjurikin, ei siihenkään kuukauden eläkkeellä ole montaa kertaa varaa. Eläkeläisjärjestöt taitavat käyttää edelleen Hoikkaa, jossa on ammattitaitoisia jumppaajia.
    Vain uimahallin vieressä asuvat voivat parantaa elämäänsä uimalla.

    Järvet saastuvat kesäisin, eikä niissä voi nuoremmat opetella uimaan siksi tarvitaan uimahalli. Menkööt vaikka Suodenniemelle tai Mouhijärvelle, siellä on puhtaat vedet uida.

    Koululaiset hyötyvät hallista. Mutta vain Vammalan ja ehkä lähellä olevat Karkun koululaiset. Jos muualta kouluilta kaupungilla on varaa kustantaa linja-autokyyti ja pääsymaksu kerran pari vuodessa uimahalliin ei hyöty ole suuri, paitsi sen hetken nautinto.

    Tavalliselle kaupunkilaiselle uimahallissa käynti taitaa olla aika satunnaista, muutamia innokkaita lukuunottamatta.

    Hyvä asia, mutta verorahamme menevät liian pienen porukan hyödyksi. Ja Taajamat sen kun kurjistuvat.

    Ei tule uimahallia, tulee lisää palloilutilaa. Palloilulajien junioreilla kun ei muka ole, raukoilla, ollut missä pelata. Paljon pienemmän porukan hyödyksi menevät verorahat kuin uimahalliin sijoitettuina olisivat menneet.

    Onko syrjäkylillä asuvien mahdoton ymmärtää, että palvelut useimmiten ovat keskustaajamissa? Olisitte käyttäneet esim. kyläkauppojen palveluita silloin, kun sellaisia oli. Kun ne on kannattamattomina lopetettu ja joudutte hoitamaan ostoksenne keskustassa, voisitte ihan hyvin käydä samalla reissulla uimassa. Vaan olkaapa nyt tyytyväisiä, kun ei kukaan saa sitä hallia!

    Äänestä

On sitä Vammalassa ennenkin verorahoja turhuuteen
pistetty. Mutta mitä me emme tekisikään
ilman Kiikan uimahallia. Onhan se ny parenpi sekin kuin ilman...

Vaikka olenkin sitä mieltä, että Tulevan
Sastamalan on aika saada uimahalli, mutta
se tietty on eriasia millon sellanen tulee.

Tottahan sitä on mielipiteitä niin paljon
kuin on asukkaita yks haluaa tätä ja toinen
tota, mutta oikeesti onko tänne pitkään
aikaan tehty mitään mikä palvelisi asukkaita
nuoria sekä vanhenpia ihmisiä.

Aina vain säästetään ja ketä se sitten
lopulta palvelee.

Äänestä
  • Kyllä ottaa päähän tää sastamala ja kuntaliitokset.Perferia vastustaa asiaa jolle on jo näytetty vihreää valoa aiemmin.
    Mikä se kuntaliitosten paljon puhuttu hyöty on
    vammalalle?

    Äänestä

  • äänestää kirjoitti:

    Kyllä ottaa päähän tää sastamala ja kuntaliitokset.Perferia vastustaa asiaa jolle on jo näytetty vihreää valoa aiemmin.
    Mikä se kuntaliitosten paljon puhuttu hyöty on
    vammalalle?

    Vammalalaiset saivat takkiinsa reilusti yhteen liittymässä. Veroprosentti nousi, vesi ja sen perusmaksut yli 100% kiinteistövero ja sotaveteraanit menetti 4 siivous kertaa. Kehtasivat rokottaa veteraaneja, häpeämätöntä.

    Niin uimahalli torpattin ja valmiit suunnitelmat ainakin 4 vuodeksi. Ovat vanhentuneet, kun asia tulee uudelleen esille. Pitää tehdä kolmannet suunnitelmat. Taas menee puoli miljoonaa euroa.

    Äänestä

  • äänestää kirjoitti:

    Kyllä ottaa päähän tää sastamala ja kuntaliitokset.Perferia vastustaa asiaa jolle on jo näytetty vihreää valoa aiemmin.
    Mikä se kuntaliitosten paljon puhuttu hyöty on
    vammalalle?

    Ei Vammala yhdistymisestä mitään hyödy. Mutta mikä nurkka hyötyy? Mistä saa rehellisesti tietää, mihin verorahat ja valtiolta yhdistymisen takia tuleva raha menee?

    Teveyskeskuslääkäreistä on pula. Uimahallia ei suunnittelusta ja lupauksista huolimatta rakenneta.

    Kataransuoralle ei tule kevyenliikenteenväylää, mutta miksi Puistokadun väylällä päällyste on kuoppaista, möykkyistä, halkeillutta? Meneekö kaikki tietyöraha siihen, että kaivetaan vähän väliä katuja auki kaukolämpöputkien takia ja laitetaan kaivauksen päälle taas uusi möykky asvalttia?

    Jotta tällä palstalla ei tarvitsisi pelkästään asiaatuntemattomien spekuloida, voisi joku päättäjä alentua vastaamaan.

    Äänestä

Uimahalli tarvitaan.

Äänestä

Kommentoi aloitusta


adressi kirjoitti:

Laittakaa nimiä listaan uimahallin puolesta.
Osote on www.adressit.com ja käytä hakusanaa
vammala.
Eiköhän ole jo aika saada kunnollinen uimahalli vammalaan kun on sitä jo 40 vuotta odoteltu!

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu