Hän oli havainnut, että rauhanaatteella voi rahastaa. Eräät muutkin kansainväliset kuuluisuudet rakensivat ympärilleen yrityksiä, jotka veivät rahakasta rauhanaatetta eteenpäin. Aina jäi jotakin leivän päälle. Sen leivän jonka perusta löytyi presidentillisesta eläkkeestä.
Kaiken kukkuraksi Ahtisaari hyödynsi myös presidentillistä asemaansa ja lähti mukaan yrityksiin, jotka harrastelivat Suomen talouden tuhoamista, viemällä työt muualle. MM. Viroon ja ehkä myös Indenesiaan, joka näyttää olevan erityis kohde Ahtisaaren tiellä. Runsaasti palkittiinkin.
Tuntui erityisen pahalta vuositunannen vaihtuessa, kun työväenpuolueen tuella lyseoajoista alkaen presidentiksi kulkenut mies meni mukaan kapitalistisen järjestelmän tunnottomieen syövereihin. Hän sai kehitysyhteistyötehtäviä demarien tuella, pääsi lähettilääksi, pääsi syvälle Yhdistyneisiin Kansakuntiin, jonka rauhantyötä hän nyt näyttää halveksivan, koska NATO aseistaminen on tuottoisampaa. Köyhien pommittaminen voi olla varsin mielenkiintoinen rauhanasia. Köyhyydessä sikiä tahtotila paremmasta ja se ei taas ole hyväksi läntisen maailman kapitalistiselle hyvivoinnille.
Kaiken kukkuraksi Ahtisaari hyödynsi myös presidentillistä asemaansa ja lähti mukaan yrityksiin, jotka harrastelivat Suomen talouden tuhoamista, viemällä työt muualle. MM. Viroon ja ehkä myös Indenesiaan, joka näyttää olevan erityis kohde Ahtisaaren tiellä. Runsaasti palkittiinkin.
Tuntui erityisen pahalta vuositunannen vaihtuessa, kun työväenpuolueen tuella lyseoajoista alkaen presidentiksi kulkenut mies meni mukaan kapitalistisen järjestelmän tunnottomieen syövereihin. Hän sai kehitysyhteistyötehtäviä demarien tuella, pääsi lähettilääksi, pääsi syvälle Yhdistyneisiin Kansakuntiin, jonka rauhantyötä hän nyt näyttää halveksivan, koska NATO aseistaminen on tuottoisampaa. Köyhien pommittaminen voi olla varsin mielenkiintoinen rauhanasia. Köyhyydessä sikiä tahtotila paremmasta ja se ei taas ole hyväksi läntisen maailman kapitalistiselle hyvivoinnille.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Tarja Halosen kutsumatta jättäminen oli myös osoitus siitä, ettei Ahtisaarelle ollut tärkeätä miten Suomea piti kohdella. Olipa ristiriidat mitkä tahansa, olisi Tasavallan presidentti pitänyt kutsua Nobelpalkintotilaisuus. Tällä teolla Ahtisaari olisi korostanut sitä, että hän on kiitollinen niistä mahdollisuuksista joita Suomi on hänelle antanut. Ellei aikoinaan demarit ja Suomi olisi avanneet hänelle portteja maailmaan, ei hän olisi ollut vastaanottomassa rauhanpalkintoaan. Ahtisaari ei todellakaan ymmärrä asioiden ja tekemisten yhteyksiä.
Minä sanoo hän. Mintä itse tein kaiken ja tämä on sitä, joka osoittaa ettei hänen rauhantekemisessään ole piiruakaan inhimillisyyttä.
aivan kuin hän yksin olisi rauhaa saannut aikaan missään. Missään hänen puheessaan ei käy ilmi varsinaiset rauhantekijät/osapuolet. Samalla kun hän ottaa vastaan miljoonansa, hän on jo käsi ojossa hamuamassa rahaa firmalleen; siinähän niitä miljoonia jo tuli.
Nato-mielisyys ja Venäjän arvostelu kuulostaa kornilta rauhantekijän suusta.
Kyllä siellä minusta tuotiin nimenomaan eri osapuolien rooli hyvin selvästi esille:
"Mediators do not choose the conflicts they became involved in but the parties to the conflict choose the mediator. Their participation as intermediaries is based on the trust of all the conflicting parties. The task of the mediator is to help the parties to open difficult issues and nudge them forward in the peace process. The mediator’s role combines those of a ships pilot, consulting medical doctor, midwife and teacher.
However, there tends to be too much focus on the mediators. With that we are disempowering the parties to the conflict and creating the wrong impression that peace comes from the outside. The only people that can make peace are the parties to the conflict, and just as they are responsible for the conflict and its consequences, so should they be given responsibility and recognition for the peace.
The process leading to Namibian independence was long and required strong commitment and determination from the Namibians. Namibia is also an excellent example of what the UN and its member states can achieve at their best. Today, looking back to those years, it feels almost unbelievable that we managed to get all the key actors, the Western five (US, UK, France, Germany and Canada), the Soviet Union, the Organisation of African Unity, (represented by the African front-line states), the South-African government and all the political parties in Namibia, including SWAPO, to work towards a shared goal. It also taught that a durable solution can only be found if one is also prepared to engage in discussions with your political opponents. I do believe that the experience from the Namibia operation encouraged the government of South Africa to begin the process of democratic change.
The peace process in Aceh showed how important it is that a country’s political leadership is committed to finding a solution to an internal conflict. Joint efforts by the political leadership in Indonesia and the Free Aceh Movement resulted in a peace agreement. However, it was only a start. Social and economic reforms can only progress if both negotiating parties and the population at large are committed to them in the long term. Work remains to be done in developing a national system that protects, sustains and improves the quality of life in Aceh."
Ja myöhemmin:
"All parties to the conflict play a key role in finding a peaceful solution and putting it into practice. Likewise, a single outside party is rarely able to play all the roles that are required for a peace process to succeed.
All my peace assignments have taught me that a peace process is largely a matter of cooperation and partnership between different actors, parties to a conflict, peace mediators, governments, the civic society and international organizations.
Even though all eyes are often on the peace mediators, it is important to emphasize the role of the mediation teams and the other important actors outside the direct negotiation process itself. In my work I have always been in a privileged position to build up my own team, including my colleagues at the organization I founded after my Finnish Presidency, Crisis Management Initiative. I have had the opportunity to work with many highly qualified colleagues in different peace processes. Without them I would not be here today.
I hope that all those brave women and men that have worked for the peace in their country would feel that they can share this prize with me."