Kotimaisen suosiminen

Olet ottanut nimimerkiksesi ihan oikean kirjanyhdistelmän kuvaamaan ajatuksiasi. Siinä maassa todellakin suosittiin kotimaista jopa siinä määrin, että ulkomaisen ostaminen saattoi olla rikos yhteiskuntaa vastaan. Kaikki voimme lukea historiasta, että miten sitten kävi. Sinä et ole ilmeisesti ole päässyt historian luvuissasi vielä ihan niin pitkälle. Ehkä 50-luvun viisivuotissuunnitelmista pääset jo ensi lukukaudella 80-luvun glasnostiin ja perestroikaan. Sitten oletkin jo lähellä vastausta itsellesi asettamaan problemaan.

Katsoppa:
jos minulla on euro rahaa ja saan sillä ulkolaisen tuotteen ja samanveroinen kotimainen tuote maksaa euro viisikymmentä.
OSTAN TIETYSTI SEN HALVEMMAN !!! -jo siitä syystä, että rahat eivät riitä kalliiseen tuettuun kotimaiseen einekseen.

Tarvitsetko lisäperusteluja ?

-
”Maanviljelijät ovat suuria luonnonsuojelijoita.” Maatalousministeri S-L Anttila TV-haastattelussa.

En ole nostanut Kanniaista gurukseni. Totesin vain sen, että myös taloustieteen puolella on tutkijoita, jotka näkevät asian samoin kuin minäkin.

Olen aiemmin kirjoittanut, että markkinataloudellisen ajattelun kannalta on tärkeintä suosia hyvää hintalaatusuhdetta kuluttajavalinnoissa. Tämä aikaansaa tarjoajien keskuudessa kilpailua ja laadunparannusta tuotekehittelyn muodossa. Kotimainen yritystoiminta voi näivettyä ja jäädä jälkeen sekä laadun että yritysrakenteen osalta, jos emme osallistu täysimittaisesti tällaiseen kilpailuun ja vältä protektionismia.

Vaarallinen esimerkki näivettyneestä kehityksestä nähtiin silloin, kun yritystoiminta saattoi keskittyä paljossa idänkauppaan. Yrityselämän rakenne ja kilpailuedellytykset eivät sitten kyenneetkään vastaamaan heti siihen haasteeseen, mikä syntyi kun pohja idänkaupalta putosi pois. Kotimaisen suosiminen hinnan ja laadun kustannuksella on verrattavissa hyvin tähän idänkaupan tilanteeseen.

Jatkuva kilpailu ilman minkäänlaista suosituimmuusasemaa (idänkauppa taikka kotimaisuuden arvostaminen muiden yli) pakottaa suomalaiset yritykset ponnistuksiin niiden kansainvälinen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on minusta markkinatalouden perusprinsiippejä ja sen menestyksen avainkysymys.

En asettanut tässä halpatuontia ja kotimaisuutta vastatusten. Minun mielestäni halpatuontia pitää globaalisti "rajoittaa" siten, että työoloja parannetaan, maksetaan ihmismäisiä palkkoja eikä riistetä tai saastuteta luontoa.

Ihmettelen sitä, miksi toistuvasti kommentoit kirjoituksiani virheellisesti, vaikka olen täsmentänyt moneen kertaan mielipiteitäni. En ole koskaan enkä yhdessäkään kirjoituksessa kiihkeästi puolustanut brasilialaista lihaa, tanskalaista kinkkua taikka norjalaista lohta. Sinä näet näiden tuotteiden kiihkeänä puolustamisena sen, että olen kertonut joskus ostaneeni brasilialaista lihaa ja useammankin kerran norjalaista lohta. Tanskalaista kinkkua en edes ole ostanut, kun perheessäni ei syödä kinkkua jouluna eikä muulloinkaan.

Eettiseltä ja ekologiselta kannalta Suomen tuotantoa ei paljon kannata puolustaa näihin verrattuna, kun se ei ole osoittanut suurempaa halukkuutta toimia eettisesti ja ekologisesti. Vai mitä mieltä olet esim. suomalaisen tomaatin talviviljelystä, vesistöjä saastuttavasta lannoiteviljelystä taikka tehotuotantoeläinten kohtelusta maatiloilla? Kotimaisuutta olisi helpompi suosia, jos MTK ja sen poliittinen siipi Kepu sekä maatalousyrittäjät siirtyisivät suosimaan ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotantotapoja sen sijaan, että yrittävät koko ajan vähätellä ja peitellä haittavaikutuksia.

En tiedä miten asia on teillä siellä Kepulandiassa, mutta meillä täällä ihmisten ilmoilla kansalaiset tekevät näitä samoja valintoja päivittäin joista syytät minua. Norjan lohi tekee kauppansa hyvin. Pelkäänpä, että kansalaisten selvä enemmistö on maistanut tätä kiellettyä hedelmää ja siihen synnissään tykästynyt. Tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että Suomen kansan enemmistö tunnetaan siitä, että se antaa piut paut eettisille ja ekolgisille asioille, kun he näin kiihkeästi puolustavat norjalaista lohta ostotiskeillä. Lienevät näin tehdessään punikkeja. Hieman kuitenkin uskallan epäillä, että aivan kaikki nämä kiihkoilijat eivät ole punikkeja, sillä jos olisivat, meillä voisi olla eduskunnassa aivan valtaisia punikkienemmistö.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole nostanut Kanniaista gurukseni. Totesin vain sen, että myös taloustieteen puolella on tutkijoita, jotka näkevät asian samoin kuin minäkin.

Olen aiemmin kirjoittanut, että markkinataloudellisen ajattelun kannalta on tärkeintä suosia hyvää hintalaatusuhdetta kuluttajavalinnoissa. Tämä aikaansaa tarjoajien keskuudessa kilpailua ja laadunparannusta tuotekehittelyn muodossa. Kotimainen yritystoiminta voi näivettyä ja jäädä jälkeen sekä laadun että yritysrakenteen osalta, jos emme osallistu täysimittaisesti tällaiseen kilpailuun ja vältä protektionismia.

Vaarallinen esimerkki näivettyneestä kehityksestä nähtiin silloin, kun yritystoiminta saattoi keskittyä paljossa idänkauppaan. Yrityselämän rakenne ja kilpailuedellytykset eivät sitten kyenneetkään vastaamaan heti siihen haasteeseen, mikä syntyi kun pohja idänkaupalta putosi pois. Kotimaisen suosiminen hinnan ja laadun kustannuksella on verrattavissa hyvin tähän idänkaupan tilanteeseen.

Jatkuva kilpailu ilman minkäänlaista suosituimmuusasemaa (idänkauppa taikka kotimaisuuden arvostaminen muiden yli) pakottaa suomalaiset yritykset ponnistuksiin niiden kansainvälinen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on minusta markkinatalouden perusprinsiippejä ja sen menestyksen avainkysymys.

En asettanut tässä halpatuontia ja kotimaisuutta vastatusten. Minun mielestäni halpatuontia pitää globaalisti "rajoittaa" siten, että työoloja parannetaan, maksetaan ihmismäisiä palkkoja eikä riistetä tai saastuteta luontoa.

Ihmettelen sitä, miksi toistuvasti kommentoit kirjoituksiani virheellisesti, vaikka olen täsmentänyt moneen kertaan mielipiteitäni. En ole koskaan enkä yhdessäkään kirjoituksessa kiihkeästi puolustanut brasilialaista lihaa, tanskalaista kinkkua taikka norjalaista lohta. Sinä näet näiden tuotteiden kiihkeänä puolustamisena sen, että olen kertonut joskus ostaneeni brasilialaista lihaa ja useammankin kerran norjalaista lohta. Tanskalaista kinkkua en edes ole ostanut, kun perheessäni ei syödä kinkkua jouluna eikä muulloinkaan.

Eettiseltä ja ekologiselta kannalta Suomen tuotantoa ei paljon kannata puolustaa näihin verrattuna, kun se ei ole osoittanut suurempaa halukkuutta toimia eettisesti ja ekologisesti. Vai mitä mieltä olet esim. suomalaisen tomaatin talviviljelystä, vesistöjä saastuttavasta lannoiteviljelystä taikka tehotuotantoeläinten kohtelusta maatiloilla? Kotimaisuutta olisi helpompi suosia, jos MTK ja sen poliittinen siipi Kepu sekä maatalousyrittäjät siirtyisivät suosimaan ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotantotapoja sen sijaan, että yrittävät koko ajan vähätellä ja peitellä haittavaikutuksia.

En tiedä miten asia on teillä siellä Kepulandiassa, mutta meillä täällä ihmisten ilmoilla kansalaiset tekevät näitä samoja valintoja päivittäin joista syytät minua. Norjan lohi tekee kauppansa hyvin. Pelkäänpä, että kansalaisten selvä enemmistö on maistanut tätä kiellettyä hedelmää ja siihen synnissään tykästynyt. Tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että Suomen kansan enemmistö tunnetaan siitä, että se antaa piut paut eettisille ja ekolgisille asioille, kun he näin kiihkeästi puolustavat norjalaista lohta ostotiskeillä. Lienevät näin tehdessään punikkeja. Hieman kuitenkin uskallan epäillä, että aivan kaikki nämä kiihkoilijat eivät ole punikkeja, sillä jos olisivat, meillä voisi olla eduskunnassa aivan valtaisia punikkienemmistö.

Lue lisää

Tuolla tavallla ajattelee jokainen liberaali reservin sivari.

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole nostanut Kanniaista gurukseni. Totesin vain sen, että myös taloustieteen puolella on tutkijoita, jotka näkevät asian samoin kuin minäkin.

Olen aiemmin kirjoittanut, että markkinataloudellisen ajattelun kannalta on tärkeintä suosia hyvää hintalaatusuhdetta kuluttajavalinnoissa. Tämä aikaansaa tarjoajien keskuudessa kilpailua ja laadunparannusta tuotekehittelyn muodossa. Kotimainen yritystoiminta voi näivettyä ja jäädä jälkeen sekä laadun että yritysrakenteen osalta, jos emme osallistu täysimittaisesti tällaiseen kilpailuun ja vältä protektionismia.

Vaarallinen esimerkki näivettyneestä kehityksestä nähtiin silloin, kun yritystoiminta saattoi keskittyä paljossa idänkauppaan. Yrityselämän rakenne ja kilpailuedellytykset eivät sitten kyenneetkään vastaamaan heti siihen haasteeseen, mikä syntyi kun pohja idänkaupalta putosi pois. Kotimaisen suosiminen hinnan ja laadun kustannuksella on verrattavissa hyvin tähän idänkaupan tilanteeseen.

Jatkuva kilpailu ilman minkäänlaista suosituimmuusasemaa (idänkauppa taikka kotimaisuuden arvostaminen muiden yli) pakottaa suomalaiset yritykset ponnistuksiin niiden kansainvälinen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on minusta markkinatalouden perusprinsiippejä ja sen menestyksen avainkysymys.

En asettanut tässä halpatuontia ja kotimaisuutta vastatusten. Minun mielestäni halpatuontia pitää globaalisti "rajoittaa" siten, että työoloja parannetaan, maksetaan ihmismäisiä palkkoja eikä riistetä tai saastuteta luontoa.

Ihmettelen sitä, miksi toistuvasti kommentoit kirjoituksiani virheellisesti, vaikka olen täsmentänyt moneen kertaan mielipiteitäni. En ole koskaan enkä yhdessäkään kirjoituksessa kiihkeästi puolustanut brasilialaista lihaa, tanskalaista kinkkua taikka norjalaista lohta. Sinä näet näiden tuotteiden kiihkeänä puolustamisena sen, että olen kertonut joskus ostaneeni brasilialaista lihaa ja useammankin kerran norjalaista lohta. Tanskalaista kinkkua en edes ole ostanut, kun perheessäni ei syödä kinkkua jouluna eikä muulloinkaan.

Eettiseltä ja ekologiselta kannalta Suomen tuotantoa ei paljon kannata puolustaa näihin verrattuna, kun se ei ole osoittanut suurempaa halukkuutta toimia eettisesti ja ekologisesti. Vai mitä mieltä olet esim. suomalaisen tomaatin talviviljelystä, vesistöjä saastuttavasta lannoiteviljelystä taikka tehotuotantoeläinten kohtelusta maatiloilla? Kotimaisuutta olisi helpompi suosia, jos MTK ja sen poliittinen siipi Kepu sekä maatalousyrittäjät siirtyisivät suosimaan ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotantotapoja sen sijaan, että yrittävät koko ajan vähätellä ja peitellä haittavaikutuksia.

En tiedä miten asia on teillä siellä Kepulandiassa, mutta meillä täällä ihmisten ilmoilla kansalaiset tekevät näitä samoja valintoja päivittäin joista syytät minua. Norjan lohi tekee kauppansa hyvin. Pelkäänpä, että kansalaisten selvä enemmistö on maistanut tätä kiellettyä hedelmää ja siihen synnissään tykästynyt. Tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että Suomen kansan enemmistö tunnetaan siitä, että se antaa piut paut eettisille ja ekolgisille asioille, kun he näin kiihkeästi puolustavat norjalaista lohta ostotiskeillä. Lienevät näin tehdessään punikkeja. Hieman kuitenkin uskallan epäillä, että aivan kaikki nämä kiihkoilijat eivät ole punikkeja, sillä jos olisivat, meillä voisi olla eduskunnassa aivan valtaisia punikkienemmistö.

Lue lisää

Perustelusi olivat kehnot. Mutta tapaisesi

Jos et aseta kotimaisuutta ja halpatuontia vastatusten nin mitäs sitten? Sillä juuri halpatuontiahan meillä suuri osa kotimaisen kanssa kilpailevista kulutustavaroista on, ei juurikaan muista kehittyneistä maista tulevat tuotteet.

Kuten sanoin, tämä samainen Kanniainen on kirjassaan esittänyt, kuinka juuri halpatuonti riistää niin luonnonvaroja kuin ihmisoikeuksia. Hän on korostanut sitä, että halpatuotteet pitäisi hinnoitella niin, että niissä on kaikki, myös luonnonvarojen riistosta aiheutuvat kustannukset. Länsimainen lainsäädäntö on tässä suhteessa tiukempaa, täällä ei sallita sen tasoista luonnonvarojen tuhlausta kuin vaikkapa Intiassa.

Nyt sinun ei tarvitse maksaa esim. kiinalaisen tuotteen aiheuttamia ekologisia kustannuksia, ne jäävät tulevien kiinalaissukupolvien maksettavaksi.

Tanskalaisesta kinkusta olet tehnyt jopa avauksia jossa olet kehottanut ostamaan niitä kotimaisen sijaan. Perustelusi oli silloin niiden pienenmmäksi luulemasi tuet, no tuo väitehän sinulle selvitettiin aika perusteellisestij ajouduit silloikin vetäytymään palstalta tapasi mukaan pää pensaassa. Brassilihaa oet ninikään puoustanut sen halvoilla tuotantokustannuksilla, mutta tietysti jättänyt huomiotta tuon lihantuotannon vaikutukset sademetsiin. Samalla tavalla kulutustavaroissa on halvan hinnan kylkiäisenä eettinen- ja ekologinen selkäreppu jota kannattaa tutkia ennenkuin puhuu pehmoisia.

huonommasta 25-50 % enemmän, vain siksi että se on ns. kotimainen - vaikkakin teetetty pääosiltaan muualla ja koottu täällä ? Onko siis tyhmyys sitä "kotimaisuutta"? Ylihintainen paska on paskaa vaikka se olisi leimattu missä? valitettavan usein siinä boxissa vaan lukee "Made in Finland". tai on hämäävästi Kiinalaistuote merkitty Suomen lipulla ;)

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole nostanut Kanniaista gurukseni. Totesin vain sen, että myös taloustieteen puolella on tutkijoita, jotka näkevät asian samoin kuin minäkin.

Olen aiemmin kirjoittanut, että markkinataloudellisen ajattelun kannalta on tärkeintä suosia hyvää hintalaatusuhdetta kuluttajavalinnoissa. Tämä aikaansaa tarjoajien keskuudessa kilpailua ja laadunparannusta tuotekehittelyn muodossa. Kotimainen yritystoiminta voi näivettyä ja jäädä jälkeen sekä laadun että yritysrakenteen osalta, jos emme osallistu täysimittaisesti tällaiseen kilpailuun ja vältä protektionismia.

Vaarallinen esimerkki näivettyneestä kehityksestä nähtiin silloin, kun yritystoiminta saattoi keskittyä paljossa idänkauppaan. Yrityselämän rakenne ja kilpailuedellytykset eivät sitten kyenneetkään vastaamaan heti siihen haasteeseen, mikä syntyi kun pohja idänkaupalta putosi pois. Kotimaisen suosiminen hinnan ja laadun kustannuksella on verrattavissa hyvin tähän idänkaupan tilanteeseen.

Jatkuva kilpailu ilman minkäänlaista suosituimmuusasemaa (idänkauppa taikka kotimaisuuden arvostaminen muiden yli) pakottaa suomalaiset yritykset ponnistuksiin niiden kansainvälinen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on minusta markkinatalouden perusprinsiippejä ja sen menestyksen avainkysymys.

En asettanut tässä halpatuontia ja kotimaisuutta vastatusten. Minun mielestäni halpatuontia pitää globaalisti "rajoittaa" siten, että työoloja parannetaan, maksetaan ihmismäisiä palkkoja eikä riistetä tai saastuteta luontoa.

Ihmettelen sitä, miksi toistuvasti kommentoit kirjoituksiani virheellisesti, vaikka olen täsmentänyt moneen kertaan mielipiteitäni. En ole koskaan enkä yhdessäkään kirjoituksessa kiihkeästi puolustanut brasilialaista lihaa, tanskalaista kinkkua taikka norjalaista lohta. Sinä näet näiden tuotteiden kiihkeänä puolustamisena sen, että olen kertonut joskus ostaneeni brasilialaista lihaa ja useammankin kerran norjalaista lohta. Tanskalaista kinkkua en edes ole ostanut, kun perheessäni ei syödä kinkkua jouluna eikä muulloinkaan.

Eettiseltä ja ekologiselta kannalta Suomen tuotantoa ei paljon kannata puolustaa näihin verrattuna, kun se ei ole osoittanut suurempaa halukkuutta toimia eettisesti ja ekologisesti. Vai mitä mieltä olet esim. suomalaisen tomaatin talviviljelystä, vesistöjä saastuttavasta lannoiteviljelystä taikka tehotuotantoeläinten kohtelusta maatiloilla? Kotimaisuutta olisi helpompi suosia, jos MTK ja sen poliittinen siipi Kepu sekä maatalousyrittäjät siirtyisivät suosimaan ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotantotapoja sen sijaan, että yrittävät koko ajan vähätellä ja peitellä haittavaikutuksia.

En tiedä miten asia on teillä siellä Kepulandiassa, mutta meillä täällä ihmisten ilmoilla kansalaiset tekevät näitä samoja valintoja päivittäin joista syytät minua. Norjan lohi tekee kauppansa hyvin. Pelkäänpä, että kansalaisten selvä enemmistö on maistanut tätä kiellettyä hedelmää ja siihen synnissään tykästynyt. Tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että Suomen kansan enemmistö tunnetaan siitä, että se antaa piut paut eettisille ja ekolgisille asioille, kun he näin kiihkeästi puolustavat norjalaista lohta ostotiskeillä. Lienevät näin tehdessään punikkeja. Hieman kuitenkin uskallan epäillä, että aivan kaikki nämä kiihkoilijat eivät ole punikkeja, sillä jos olisivat, meillä voisi olla eduskunnassa aivan valtaisia punikkienemmistö.

Lue lisää

Kotimaisen euron arvoa nakertaa ennen muuta vasemmistorälssi SAK ja sen poliittinen siipi SDP, jonka toimesta palkkakartelli on maailmanlaajuisesti ainutkertainen.
Silläkin on kuitenkin pärjätty kun muut joustaa, paitsi espoolaiset.
Espoon voimavara perustuukin voimakkaasti kehittyneeseen sosiaalitoimeen, jossa omavaraisuus on kansakunnan keskitasoa mutta pelimerkit muualta.
Espoon talous ja tuotannollinen toimeliaisuus on kuin ulkohuussin pyystyyn kasvanut keko, joka vaatii siedätyshoitoa ulkopuoliselta Kepulandialta, sillä omavaraisuus on muilta osin nolla.
Itse en ole huomannut missään yhteyksissä mainittavan espoolaisesta laatu/ hintasuhteesta myönteisessä mielessä. Päin vastoin Kepulandialle espoolaisten ylläpito tulee yllättävän kalliiksi, jos tämäkin olisi mahdollista vaikkapa pitkällä aikavälillä, niin Espoon voisi sijoitta Viron rannikolla, jossa järki ja tavoitteet voisi kohdata vertaisensa.

tapasi mukaan kirjoitti:

Perustelusi olivat kehnot. Mutta tapaisesi

Jos et aseta kotimaisuutta ja halpatuontia vastatusten nin mitäs sitten? Sillä juuri halpatuontiahan meillä suuri osa kotimaisen kanssa kilpailevista kulutustavaroista on, ei juurikaan muista kehittyneistä maista tulevat tuotteet.

Kuten sanoin, tämä samainen Kanniainen on kirjassaan esittänyt, kuinka juuri halpatuonti riistää niin luonnonvaroja kuin ihmisoikeuksia. Hän on korostanut sitä, että halpatuotteet pitäisi hinnoitella niin, että niissä on kaikki, myös luonnonvarojen riistosta aiheutuvat kustannukset. Länsimainen lainsäädäntö on tässä suhteessa tiukempaa, täällä ei sallita sen tasoista luonnonvarojen tuhlausta kuin vaikkapa Intiassa.

Nyt sinun ei tarvitse maksaa esim. kiinalaisen tuotteen aiheuttamia ekologisia kustannuksia, ne jäävät tulevien kiinalaissukupolvien maksettavaksi.

Tanskalaisesta kinkusta olet tehnyt jopa avauksia jossa olet kehottanut ostamaan niitä kotimaisen sijaan. Perustelusi oli silloin niiden pienenmmäksi luulemasi tuet, no tuo väitehän sinulle selvitettiin aika perusteellisestij ajouduit silloikin vetäytymään palstalta tapasi mukaan pää pensaassa. Brassilihaa oet ninikään puoustanut sen halvoilla tuotantokustannuksilla, mutta tietysti jättänyt huomiotta tuon lihantuotannon vaikutukset sademetsiin. Samalla tavalla kulutustavaroissa on halvan hinnan kylkiäisenä eettinen- ja ekologinen selkäreppu jota kannattaa tutkia ennenkuin puhuu pehmoisia.

Lue lisää

kuin sinulla.

Väität, että kulutustavaroissa vaihtoehtoina ovat kotimainen tuote ja halpatuontituote. Hieman erikoiseen valoon väitteesi asettuu, kun katsellaan tuontitilastoja tältä vuodelta. Niiden mukaan meille tuoduista tavaroista 82 % on peräisin Euroopasta. Suurimmat tuontimaat ovat Venäjä, Saksa ja Ruotsi. Varsinkaan kahta viimeksi mainittua on ehkä hieman vaikeaa pitää halpatuotemaina. Tuonnin osuus Kiinasta oli noin 4 %. Sekin on alhaisempi kuin esim. tuonnin arvo ja osuus Alankomaista. Ehkä olisi mukava nähdä parempi erittely, missä me kilpailemme nimenomaan ja pääasiassa halpatuontimaiden kanssa.

Otetaan sitten esiin vaikka yksi kulutustavara eli kännykkäpuhelin. Siinähän on ns. kotimainen vaihtoehto, joka lienee meillä Suomessa ylivoimaisesti suosituin. Se kuinka kotimainen tuo tuote sitten kaikkiaan on, onkin jo vaikeaselkoisempi juttu. Samoin on jossain määrin vaikea arvioida esim. kotimaisten marjojen kotimaisuutta, kun niitä pomimaan on haettu väkeä halpatyömaista pomittujen marjojen määrän mukaan määrätyvällä palkalla.

Halpatyömaiden tuotteet voi minun puolestani hinnoitella niin, että niissä on mukana mainitsemiasi kustannuksia. Ehkä me sen jälkeen puhumme puhelumme jollain toisenmerkkisellä puhelimella kuin nykyisin on useimmin laita.

Suoranaisiin valheisiin syyllistyt jälleen kerran, kun väität, että olen tehnyt avauksia, joissa olen kehottanut ostamaan tanskalaista kinkkua kotimaisen sijaan. Tällainen avaus kylläkin provosoi minua jokin aika sitten kirjoittamaan kotimaisuuden suosimisen sopimattomuudesta markkinatalouteen, mutta missään en ole kehottanut nimenomaan ostamaan tanskalaista kinkkua. Sen sijaan olen kehottanut osatamaan hintalaatu suhteeltaan parhaita tuotteita. Minun puolestani laatua arvioitaessa voidaan silloin ottaa huomioon myös ekologiset ja eettiset arvot, joissa valitettavasti meidän kotimainen tuotanto ei pärjää edukseen mitenkään kovin hyvin. Brassilihaa en suinkaan ole perustellut vain halvoilla tuontantokustannuksilla. Pääperusteeni on ollut se, että eri tuotteita kannattaa tuottaa siellä, missä niiden tuotantoon on luontaisesti parhaat mahdollisuudet. Olen paljon useammin ottanut esille tässä suhteessa banaanin ja maissin kuin brassilihan. En pidä kovin järkevänä, että meillä alettaisiin kasvattaa banaaneja ja maissia. Uskon kyllä, että kepulaiset maatalousyrittäjät kasvattavat vaikka kuinka eksoottisia hedelmiä ikiroudassa, jos heille maksetaan siitä tarpeeksi paljon tukiaisia. Huomaan, että unohdit jo sen norjalaisen lohen listastasi. Tuli taas viikonloppuna syötyä sitä. Näin sait jälleen tilaisuuden kirjoittaa, kuinka minä kiihkoilen norjalaisen lohen syönnin puolesta.

Mielipidepankki kirjoitti:

kuin sinulla.

Väität, että kulutustavaroissa vaihtoehtoina ovat kotimainen tuote ja halpatuontituote. Hieman erikoiseen valoon väitteesi asettuu, kun katsellaan tuontitilastoja tältä vuodelta. Niiden mukaan meille tuoduista tavaroista 82 % on peräisin Euroopasta. Suurimmat tuontimaat ovat Venäjä, Saksa ja Ruotsi. Varsinkaan kahta viimeksi mainittua on ehkä hieman vaikeaa pitää halpatuotemaina. Tuonnin osuus Kiinasta oli noin 4 %. Sekin on alhaisempi kuin esim. tuonnin arvo ja osuus Alankomaista. Ehkä olisi mukava nähdä parempi erittely, missä me kilpailemme nimenomaan ja pääasiassa halpatuontimaiden kanssa.

Otetaan sitten esiin vaikka yksi kulutustavara eli kännykkäpuhelin. Siinähän on ns. kotimainen vaihtoehto, joka lienee meillä Suomessa ylivoimaisesti suosituin. Se kuinka kotimainen tuo tuote sitten kaikkiaan on, onkin jo vaikeaselkoisempi juttu. Samoin on jossain määrin vaikea arvioida esim. kotimaisten marjojen kotimaisuutta, kun niitä pomimaan on haettu väkeä halpatyömaista pomittujen marjojen määrän mukaan määrätyvällä palkalla.

Halpatyömaiden tuotteet voi minun puolestani hinnoitella niin, että niissä on mukana mainitsemiasi kustannuksia. Ehkä me sen jälkeen puhumme puhelumme jollain toisenmerkkisellä puhelimella kuin nykyisin on useimmin laita.

Suoranaisiin valheisiin syyllistyt jälleen kerran, kun väität, että olen tehnyt avauksia, joissa olen kehottanut ostamaan tanskalaista kinkkua kotimaisen sijaan. Tällainen avaus kylläkin provosoi minua jokin aika sitten kirjoittamaan kotimaisuuden suosimisen sopimattomuudesta markkinatalouteen, mutta missään en ole kehottanut nimenomaan ostamaan tanskalaista kinkkua. Sen sijaan olen kehottanut osatamaan hintalaatu suhteeltaan parhaita tuotteita. Minun puolestani laatua arvioitaessa voidaan silloin ottaa huomioon myös ekologiset ja eettiset arvot, joissa valitettavasti meidän kotimainen tuotanto ei pärjää edukseen mitenkään kovin hyvin. Brassilihaa en suinkaan ole perustellut vain halvoilla tuontantokustannuksilla. Pääperusteeni on ollut se, että eri tuotteita kannattaa tuottaa siellä, missä niiden tuotantoon on luontaisesti parhaat mahdollisuudet. Olen paljon useammin ottanut esille tässä suhteessa banaanin ja maissin kuin brassilihan. En pidä kovin järkevänä, että meillä alettaisiin kasvattaa banaaneja ja maissia. Uskon kyllä, että kepulaiset maatalousyrittäjät kasvattavat vaikka kuinka eksoottisia hedelmiä ikiroudassa, jos heille maksetaan siitä tarpeeksi paljon tukiaisia. Huomaan, että unohdit jo sen norjalaisen lohen listastasi. Tuli taas viikonloppuna syötyä sitä. Näin sait jälleen tilaisuuden kirjoittaa, kuinka minä kiihkoilen norjalaisen lohen syönnin puolesta.

Lue lisää

Suurimmat tuontimaamme ovat nuo luettelemasi. Mutta täytyy myös ymmärtää kaupan rakenne. Venäjältä tuomme öljyä, sähköä ja raaka-aineita, kuten puuta. Saksasta autoja ja muita teknisiä koneita ja laitteita. Ruotsista sitten jo kulutustavaroita j aelintarvikkeitakin, mutta toki Volvoja ja Scanioitakin.

Emme me voi laittaa vertailuun kotimaista öljyä venäläisen kanssa kun kotimaista öljyä ei ole, tai autoa saksalaisen kun sitäkään ei ole.

Siellä missä voimme valita suoraan kotimaisen ja ulkolaisen väliltä on mm. elintarvikkeet ja tietyt kulutustavarat. Näin joulun aikaan poltellaan paljon näitä pieniä tuikkukynttilöitä, niissä ulkolainen vaihtoehto on noin kaksikolmasosaa kotimaisen hinnasta, mutta kotimaisen laatu selvästi parempi. Kun tiedetään miten ja minkälaisella tavalla ne halpatuikut tehdään niin ihmettelen kuka niitä ostaa.

Elintarvikkeet ovat myös vertailukelpoisia: Vaikka et kinkkua söisikään, niin moni sitä syö. Tanskalainen (jota kehotit ostamaan avauksessasi http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000039603328) kinkku maksaa vähemmän koska EU pumppaa tanskaan paljon enenmmän tukia kuin meikäläiseen sikatalouteen, eikä sen ekologisuus (suuret ympäristökuormat) saati eettisyys (kehitysmaista tuotettu rehu) ole maailman huippua. Irlannissa näimme juuri rehukatastrofin joka kuvannee sen maan tuotannon ongelmia. Kotimaisessakin voi olla jotain puutteita, mutta ihan eritasolla kuin noissa esimerkkimaissa joista lihaa tuodaan. Kuluttaja valitsee sitten punniten hintaa ja noita muita tekijöitä, joista yksi on kotimaisuus.

Niin elintarvikkeissa kuin niissä kulutustavaroissa joissa vertailua voidaan tehdä, myös työllisyysnäkökohta tulee miettiä. Onko parempi työllistää suomalainen duunari kuin ruotsalainen, tai vaikkapa intilainen lapsi.

Sinulle ainoa kriteeri näyttää tämän ja aiempien keskustelujen mukaan olevan hinta. Vaikka puhut hinta-laatusuhteesta olet johdonmukaisesti jättänyt laadusta sen eettisen tai ekologisen osion unholaan, no se sopii punikin moraalille enemmän kuin hyvin

Mielipidepankki kirjoitti:

En ole nostanut Kanniaista gurukseni. Totesin vain sen, että myös taloustieteen puolella on tutkijoita, jotka näkevät asian samoin kuin minäkin.

Olen aiemmin kirjoittanut, että markkinataloudellisen ajattelun kannalta on tärkeintä suosia hyvää hintalaatusuhdetta kuluttajavalinnoissa. Tämä aikaansaa tarjoajien keskuudessa kilpailua ja laadunparannusta tuotekehittelyn muodossa. Kotimainen yritystoiminta voi näivettyä ja jäädä jälkeen sekä laadun että yritysrakenteen osalta, jos emme osallistu täysimittaisesti tällaiseen kilpailuun ja vältä protektionismia.

Vaarallinen esimerkki näivettyneestä kehityksestä nähtiin silloin, kun yritystoiminta saattoi keskittyä paljossa idänkauppaan. Yrityselämän rakenne ja kilpailuedellytykset eivät sitten kyenneetkään vastaamaan heti siihen haasteeseen, mikä syntyi kun pohja idänkaupalta putosi pois. Kotimaisen suosiminen hinnan ja laadun kustannuksella on verrattavissa hyvin tähän idänkaupan tilanteeseen.

Jatkuva kilpailu ilman minkäänlaista suosituimmuusasemaa (idänkauppa taikka kotimaisuuden arvostaminen muiden yli) pakottaa suomalaiset yritykset ponnistuksiin niiden kansainvälinen kilpailukyvyn parantamiseksi. Tämä on minusta markkinatalouden perusprinsiippejä ja sen menestyksen avainkysymys.

En asettanut tässä halpatuontia ja kotimaisuutta vastatusten. Minun mielestäni halpatuontia pitää globaalisti "rajoittaa" siten, että työoloja parannetaan, maksetaan ihmismäisiä palkkoja eikä riistetä tai saastuteta luontoa.

Ihmettelen sitä, miksi toistuvasti kommentoit kirjoituksiani virheellisesti, vaikka olen täsmentänyt moneen kertaan mielipiteitäni. En ole koskaan enkä yhdessäkään kirjoituksessa kiihkeästi puolustanut brasilialaista lihaa, tanskalaista kinkkua taikka norjalaista lohta. Sinä näet näiden tuotteiden kiihkeänä puolustamisena sen, että olen kertonut joskus ostaneeni brasilialaista lihaa ja useammankin kerran norjalaista lohta. Tanskalaista kinkkua en edes ole ostanut, kun perheessäni ei syödä kinkkua jouluna eikä muulloinkaan.

Eettiseltä ja ekologiselta kannalta Suomen tuotantoa ei paljon kannata puolustaa näihin verrattuna, kun se ei ole osoittanut suurempaa halukkuutta toimia eettisesti ja ekologisesti. Vai mitä mieltä olet esim. suomalaisen tomaatin talviviljelystä, vesistöjä saastuttavasta lannoiteviljelystä taikka tehotuotantoeläinten kohtelusta maatiloilla? Kotimaisuutta olisi helpompi suosia, jos MTK ja sen poliittinen siipi Kepu sekä maatalousyrittäjät siirtyisivät suosimaan ekologisesti ja eettisesti kestäviä tuotantotapoja sen sijaan, että yrittävät koko ajan vähätellä ja peitellä haittavaikutuksia.

En tiedä miten asia on teillä siellä Kepulandiassa, mutta meillä täällä ihmisten ilmoilla kansalaiset tekevät näitä samoja valintoja päivittäin joista syytät minua. Norjan lohi tekee kauppansa hyvin. Pelkäänpä, että kansalaisten selvä enemmistö on maistanut tätä kiellettyä hedelmää ja siihen synnissään tykästynyt. Tarkoittaako se sinun mielestäsi sitä, että Suomen kansan enemmistö tunnetaan siitä, että se antaa piut paut eettisille ja ekolgisille asioille, kun he näin kiihkeästi puolustavat norjalaista lohta ostotiskeillä. Lienevät näin tehdessään punikkeja. Hieman kuitenkin uskallan epäillä, että aivan kaikki nämä kiihkoilijat eivät ole punikkeja, sillä jos olisivat, meillä voisi olla eduskunnassa aivan valtaisia punikkienemmistö.

Lue lisää

Hinnan ja laadun suhdetta käytetään halukkaasti perustelemaan täysin tunnepohjaisia tuotevalintoja. Tuskin mistään löytyy tuoteryhmää, jossa saman hintaluokan tuotteissa olisi merkittäviä laatueroja. Halpatuonti toki usein hakkaa kotimaisen laadun, mutta silloin ostetaankin hintaa eikä laatua.

Joskus mennään myös päinvastoin, ennen ainakin vaatteiden kohdalla. Armanin puku oli laadukkaampi kuin Turon puku, koska se maksoi kolme kertaa enemmän. Olikohan laatu kuitenkaan kolme kerta parempaa?

Jos itse kukin pysähdymme tosissamme miettimään, niin hyvin harvan tuotteen kohdalla löytyy todellisia, konkreettisia laatueroja niin, että vain hinta ratkaisisi valinnan. Se, että kallis tuntuu laadukkaammalta on hyvin usein mielikuvamarkkinoinnin seurausta.

Niinpä hinta/laatu-suhdetta on syytä pohtia tosissaan ja valita kotimainen, jos laaduissa ei oe todellisia eroja, niin kuin usein ei ole

ja sen vaikeudesta kirjoitti:

Suurimmat tuontimaamme ovat nuo luettelemasi. Mutta täytyy myös ymmärtää kaupan rakenne. Venäjältä tuomme öljyä, sähköä ja raaka-aineita, kuten puuta. Saksasta autoja ja muita teknisiä koneita ja laitteita. Ruotsista sitten jo kulutustavaroita j aelintarvikkeitakin, mutta toki Volvoja ja Scanioitakin.

Emme me voi laittaa vertailuun kotimaista öljyä venäläisen kanssa kun kotimaista öljyä ei ole, tai autoa saksalaisen kun sitäkään ei ole.

Siellä missä voimme valita suoraan kotimaisen ja ulkolaisen väliltä on mm. elintarvikkeet ja tietyt kulutustavarat. Näin joulun aikaan poltellaan paljon näitä pieniä tuikkukynttilöitä, niissä ulkolainen vaihtoehto on noin kaksikolmasosaa kotimaisen hinnasta, mutta kotimaisen laatu selvästi parempi. Kun tiedetään miten ja minkälaisella tavalla ne halpatuikut tehdään niin ihmettelen kuka niitä ostaa.

Elintarvikkeet ovat myös vertailukelpoisia: Vaikka et kinkkua söisikään, niin moni sitä syö. Tanskalainen (jota kehotit ostamaan avauksessasi http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000039603328) kinkku maksaa vähemmän koska EU pumppaa tanskaan paljon enenmmän tukia kuin meikäläiseen sikatalouteen, eikä sen ekologisuus (suuret ympäristökuormat) saati eettisyys (kehitysmaista tuotettu rehu) ole maailman huippua. Irlannissa näimme juuri rehukatastrofin joka kuvannee sen maan tuotannon ongelmia. Kotimaisessakin voi olla jotain puutteita, mutta ihan eritasolla kuin noissa esimerkkimaissa joista lihaa tuodaan. Kuluttaja valitsee sitten punniten hintaa ja noita muita tekijöitä, joista yksi on kotimaisuus.

Niin elintarvikkeissa kuin niissä kulutustavaroissa joissa vertailua voidaan tehdä, myös työllisyysnäkökohta tulee miettiä. Onko parempi työllistää suomalainen duunari kuin ruotsalainen, tai vaikkapa intilainen lapsi.

Sinulle ainoa kriteeri näyttää tämän ja aiempien keskustelujen mukaan olevan hinta. Vaikka puhut hinta-laatusuhteesta olet johdonmukaisesti jättänyt laadusta sen eettisen tai ekologisen osion unholaan, no se sopii punikin moraalille enemmän kuin hyvin

Lue lisää

Sinä löydät kaupan rakenteesta esimerkin tuikkukynttilöstä. Onpa kuvaava esimerkki. On siinä tuikuille pantu kova paino suomalaisten ostoslistalla. Kyllä minä sen käsitän, että Venäjältä tuodaan meille energiatuotteita, joihin öljykin kuuluu. Ei meillä ole kotimaista öljyä, mutta on meillä kotimaisia energialähteitä, jotka voi aivan hyvin asettaa kilpailuun venäläisen öljyn ja kaasun rinnalle. On ekologista tuulivoimaa jne. Ei muuta kuin käyttämään tuulivoimaa, sillä eihän siinäkään ole kyse muusta kuin hinnasta.

Saksalaiselle autollekin meillä on kilpailevia tuotteita. Eihän kenenkään ole pakko ostaa ekologisesti rasittavaa autoa, kun voi valita kotimaisen polkupyörän tai sukset. Puhumattakaan siitä, että ostaa useamman auton. Niilläkin rahoilla ostelisi miljoonia kotimaisia tuikkukynttilöitä. Kyllä tuikkisi valossa koko Suomenmaa.

Jatkat näköjään valehtelua. Lienet patologinen valehtelija. Linkittämässäsi ja minun tekemässä avauksessa en sanallakaan kehottanut ostamaan tanskalaista kinkkua, vaan pohdin sitä, millainen vaihtoehto ulkomaisen tuotteen elintarviketuotteen ostaminen voisi olla kuluttajan näkökulmasta katsottuna. Elintarvikkeissa kotimaisen eettisyys ja ekologisuus on tullut punnittua esim. lannoitteiden käytössä, tuotantoeläinten hoidossa ja tomaatin talviviljelyssä. Et katsonut tarpeelliseksi ottaa kantaa näihin esimerkkeihin. Etpä tietenkään, koska valikoitujen osatotuuksien esittäminen sopii sinulle paremmin.

Kun puhun hintalaatu -suhteesta, tarkoitan juuri sitä. Sinä et halua, että tarkoitan sitä ja siksi väität, että hinta on minulle ainoa kriteeri. Eihän se niin ole. Olen monen monituista kertaa puuttunut kotimaisen maatalouden ympäristövaikutuksiin, tomaatin talviviljelyn ekoloogisuuteen ja tuotantoeläinten kohteluun. Nämä ovat jääneet sinulta kokonaan huomaamatta, kun väität minun kiinnittävän huomiota vain hintaan. Tässäkin ketjussa kirjoitukseni suorastaan vilisee tällaisia argumentteja, mutta sinä olet uskossasi niille täydellisen sokea.

Työllisyysnäkökohtia voi toki miettiä, mutta silloin on järkevintä suosia työvoimavaltaisia aloja varsinkin palvelualoilla. Tavaratuotannossa kustannusten kasvattaminen johtaa ojasta allikkoon samaan tapaan kuin kävi aikoinaan englantilaiselle autoteollisuudelle. Englannissa ei suostuttu liukuhihnatyöhön, minkä seurauksena englantilaiset autot jäivät ylihinnoiteltuna laatuun nähden kauppojen lattioille.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinä löydät kaupan rakenteesta esimerkin tuikkukynttilöstä. Onpa kuvaava esimerkki. On siinä tuikuille pantu kova paino suomalaisten ostoslistalla. Kyllä minä sen käsitän, että Venäjältä tuodaan meille energiatuotteita, joihin öljykin kuuluu. Ei meillä ole kotimaista öljyä, mutta on meillä kotimaisia energialähteitä, jotka voi aivan hyvin asettaa kilpailuun venäläisen öljyn ja kaasun rinnalle. On ekologista tuulivoimaa jne. Ei muuta kuin käyttämään tuulivoimaa, sillä eihän siinäkään ole kyse muusta kuin hinnasta.

Saksalaiselle autollekin meillä on kilpailevia tuotteita. Eihän kenenkään ole pakko ostaa ekologisesti rasittavaa autoa, kun voi valita kotimaisen polkupyörän tai sukset. Puhumattakaan siitä, että ostaa useamman auton. Niilläkin rahoilla ostelisi miljoonia kotimaisia tuikkukynttilöitä. Kyllä tuikkisi valossa koko Suomenmaa.

Jatkat näköjään valehtelua. Lienet patologinen valehtelija. Linkittämässäsi ja minun tekemässä avauksessa en sanallakaan kehottanut ostamaan tanskalaista kinkkua, vaan pohdin sitä, millainen vaihtoehto ulkomaisen tuotteen elintarviketuotteen ostaminen voisi olla kuluttajan näkökulmasta katsottuna. Elintarvikkeissa kotimaisen eettisyys ja ekologisuus on tullut punnittua esim. lannoitteiden käytössä, tuotantoeläinten hoidossa ja tomaatin talviviljelyssä. Et katsonut tarpeelliseksi ottaa kantaa näihin esimerkkeihin. Etpä tietenkään, koska valikoitujen osatotuuksien esittäminen sopii sinulle paremmin.

Kun puhun hintalaatu -suhteesta, tarkoitan juuri sitä. Sinä et halua, että tarkoitan sitä ja siksi väität, että hinta on minulle ainoa kriteeri. Eihän se niin ole. Olen monen monituista kertaa puuttunut kotimaisen maatalouden ympäristövaikutuksiin, tomaatin talviviljelyn ekoloogisuuteen ja tuotantoeläinten kohteluun. Nämä ovat jääneet sinulta kokonaan huomaamatta, kun väität minun kiinnittävän huomiota vain hintaan. Tässäkin ketjussa kirjoitukseni suorastaan vilisee tällaisia argumentteja, mutta sinä olet uskossasi niille täydellisen sokea.

Työllisyysnäkökohtia voi toki miettiä, mutta silloin on järkevintä suosia työvoimavaltaisia aloja varsinkin palvelualoilla. Tavaratuotannossa kustannusten kasvattaminen johtaa ojasta allikkoon samaan tapaan kuin kävi aikoinaan englantilaiselle autoteollisuudelle. Englannissa ei suostuttu liukuhihnatyöhön, minkä seurauksena englantilaiset autot jäivät ylihinnoiteltuna laatuun nähden kauppojen lattioille.

Lue lisää

>>Tavaratuotannossa kustannusten kasvattaminen johtaa ojasta allikkoon samaan tapaan kuin kävi aikoinaan englantilaiselle autoteollisuudelle. Englannissa ei suostuttu liukuhihnatyöhön, minkä seurauksena englantilaiset autot jäivät ylihinnoiteltuna laatuun nähden kauppojen lattioille.

Mielipidepankki kirjoitti:

Sinä löydät kaupan rakenteesta esimerkin tuikkukynttilöstä. Onpa kuvaava esimerkki. On siinä tuikuille pantu kova paino suomalaisten ostoslistalla. Kyllä minä sen käsitän, että Venäjältä tuodaan meille energiatuotteita, joihin öljykin kuuluu. Ei meillä ole kotimaista öljyä, mutta on meillä kotimaisia energialähteitä, jotka voi aivan hyvin asettaa kilpailuun venäläisen öljyn ja kaasun rinnalle. On ekologista tuulivoimaa jne. Ei muuta kuin käyttämään tuulivoimaa, sillä eihän siinäkään ole kyse muusta kuin hinnasta.

Saksalaiselle autollekin meillä on kilpailevia tuotteita. Eihän kenenkään ole pakko ostaa ekologisesti rasittavaa autoa, kun voi valita kotimaisen polkupyörän tai sukset. Puhumattakaan siitä, että ostaa useamman auton. Niilläkin rahoilla ostelisi miljoonia kotimaisia tuikkukynttilöitä. Kyllä tuikkisi valossa koko Suomenmaa.

Jatkat näköjään valehtelua. Lienet patologinen valehtelija. Linkittämässäsi ja minun tekemässä avauksessa en sanallakaan kehottanut ostamaan tanskalaista kinkkua, vaan pohdin sitä, millainen vaihtoehto ulkomaisen tuotteen elintarviketuotteen ostaminen voisi olla kuluttajan näkökulmasta katsottuna. Elintarvikkeissa kotimaisen eettisyys ja ekologisuus on tullut punnittua esim. lannoitteiden käytössä, tuotantoeläinten hoidossa ja tomaatin talviviljelyssä. Et katsonut tarpeelliseksi ottaa kantaa näihin esimerkkeihin. Etpä tietenkään, koska valikoitujen osatotuuksien esittäminen sopii sinulle paremmin.

Kun puhun hintalaatu -suhteesta, tarkoitan juuri sitä. Sinä et halua, että tarkoitan sitä ja siksi väität, että hinta on minulle ainoa kriteeri. Eihän se niin ole. Olen monen monituista kertaa puuttunut kotimaisen maatalouden ympäristövaikutuksiin, tomaatin talviviljelyn ekoloogisuuteen ja tuotantoeläinten kohteluun. Nämä ovat jääneet sinulta kokonaan huomaamatta, kun väität minun kiinnittävän huomiota vain hintaan. Tässäkin ketjussa kirjoitukseni suorastaan vilisee tällaisia argumentteja, mutta sinä olet uskossasi niille täydellisen sokea.

Työllisyysnäkökohtia voi toki miettiä, mutta silloin on järkevintä suosia työvoimavaltaisia aloja varsinkin palvelualoilla. Tavaratuotannossa kustannusten kasvattaminen johtaa ojasta allikkoon samaan tapaan kuin kävi aikoinaan englantilaiselle autoteollisuudelle. Englannissa ei suostuttu liukuhihnatyöhön, minkä seurauksena englantilaiset autot jäivät ylihinnoiteltuna laatuun nähden kauppojen lattioille.

Lue lisää

Jokainen voi lukea itse mitä kirjoitit tuossa linkissä tanskalaisesta sianlihasta, joten turha sitä on selitellä. Jurismillasi yrität vääntää kannanottosi pohdiskeluksi, joten se siitä.

Tuikkukynttilä on esimerkki kahdesta samanlaisesta tuotteesta, joita ostaja voi vertailla kaupassa. Ulkolainen halpatuote vastaan kotimainen kalliimpi ja laadukkaampi. Yksinkertainen vertailu, hinta versus laatu.

Aina vertailu ei ole hinta vs laatu, vaan kahden kutakuinkin samanlaisen tuotteen tuotantoketjussa voi olla eroavaisuuksia ja sitä kautta eettisiä, ekologisia tai muita moraalisia pohdintoja aiheuttavia seikkoja: Voit ostaa tanskalaisen kinkun halvemmalla, mutta silloin tuet tehoeläintuotantoa jossa esim. rehua tuotetaan suuret määrät kehitysmaista ja jossa ympäristön ravinnekuormitus on moninkertaista kotimaiseen verraten (mutta ne eivät näy kun ravinteet ohjataan valtamereen).

Englatilainen autoteollisuus muuten jäi kehityksestä jälkeen työntekijöiden jääräpäisten vaatimusten vuoksi, vähän niinkuin suomalaiselle metsäteollisuudelle on nyt käymässä.

Minä vaan kirjoitti:

Hinnan ja laadun suhdetta käytetään halukkaasti perustelemaan täysin tunnepohjaisia tuotevalintoja. Tuskin mistään löytyy tuoteryhmää, jossa saman hintaluokan tuotteissa olisi merkittäviä laatueroja. Halpatuonti toki usein hakkaa kotimaisen laadun, mutta silloin ostetaankin hintaa eikä laatua.

Joskus mennään myös päinvastoin, ennen ainakin vaatteiden kohdalla. Armanin puku oli laadukkaampi kuin Turon puku, koska se maksoi kolme kertaa enemmän. Olikohan laatu kuitenkaan kolme kerta parempaa?

Jos itse kukin pysähdymme tosissamme miettimään, niin hyvin harvan tuotteen kohdalla löytyy todellisia, konkreettisia laatueroja niin, että vain hinta ratkaisisi valinnan. Se, että kallis tuntuu laadukkaammalta on hyvin usein mielikuvamarkkinoinnin seurausta.

Niinpä hinta/laatu-suhdetta on syytä pohtia tosissaan ja valita kotimainen, jos laaduissa ei oe todellisia eroja, niin kuin usein ei ole

Lue lisää

Tottakai minunlaisena ikääntynyt kuluttaja hankkii jo mielellään vähemmän tyköistuvat housut, sellaiset, jotka eivät kiristä vyöllä. Nuoriso taas hankkii farkut sen, mukaan minkä merkki niissä näkyy, olkoonpa sitten viisi kertaa kalliimmat kuin vastaavat farkut ilman merkkiä. He eivät ostakaan pelkkiä housuja vaan lisää katu-uskottavuutta kaltaistensa joukossa. Tuotemerkki on silloin se, mitä ostetaan eikä housut. Kun minulle se merkki tulee siinä ohessa, nuorisolle tulee housut merkin ohessa. Se on myös laatukysymys.

Kyllä tuotteiden välillä löytyy laatueroja, jos viitsii nähdä vaivaa niiden löytämiseen muutenkin. Jos ostaa vaikkapa autoa, nykyisin tärkeitä asioita voi olla vähäinen kulutus, hyvä kestävyys ja vähävikaisuus, halvat varaosat ja huollot, hyvä jälleenmyyntiarvo jne. Meilläkin on oikein alan lehtiä, jotka tekevät tällaista tuotetutkimusta. Se koskee autojen ohella kaikenlaista elektroniikkaa ja vaikka mitä kuluttajatuotteita.

Itse olen jonkinmoinen oluen ystävä. Kun on maistellut erilaisia olutlaatuja ja tuotteita, voi havaita selviä eroja. Useimmille suomalaisille olut on samaa kuin kotimainen lagertyyppinen olut. Jos tutustuu laajemmin saatavilla olevaan olutkirjoon, tajuaa nopeasti miten yksipuolista ja usein huonolaatuista bulkkituotetta Suomessa tehdään. Jo tutustuminen Ruotsin, Norjan ja Tanskan olutvalikoimaan, kertoo hurjasta laatuerosta. Näissä maissa valmistetaan erityyppisiä oluita (kuten alea ja stoutia), jotka ovat aivan huippuluokan tuotteita maailman mitassa. Tällä tavoin voidaan luoda olutmaan mainetta, brändia. joka koituu koko maan olutteollisuuden hyväksi. Valitettavasti meillä heikkeni tänä vuonna esim. norjalaisten oluiden saatavuus. Ne ovat todella huippulaatuisia tuotteita oluiden ystäville.

Mielipidepankki kirjoitti:

Tottakai minunlaisena ikääntynyt kuluttaja hankkii jo mielellään vähemmän tyköistuvat housut, sellaiset, jotka eivät kiristä vyöllä. Nuoriso taas hankkii farkut sen, mukaan minkä merkki niissä näkyy, olkoonpa sitten viisi kertaa kalliimmat kuin vastaavat farkut ilman merkkiä. He eivät ostakaan pelkkiä housuja vaan lisää katu-uskottavuutta kaltaistensa joukossa. Tuotemerkki on silloin se, mitä ostetaan eikä housut. Kun minulle se merkki tulee siinä ohessa, nuorisolle tulee housut merkin ohessa. Se on myös laatukysymys.

Kyllä tuotteiden välillä löytyy laatueroja, jos viitsii nähdä vaivaa niiden löytämiseen muutenkin. Jos ostaa vaikkapa autoa, nykyisin tärkeitä asioita voi olla vähäinen kulutus, hyvä kestävyys ja vähävikaisuus, halvat varaosat ja huollot, hyvä jälleenmyyntiarvo jne. Meilläkin on oikein alan lehtiä, jotka tekevät tällaista tuotetutkimusta. Se koskee autojen ohella kaikenlaista elektroniikkaa ja vaikka mitä kuluttajatuotteita.

Itse olen jonkinmoinen oluen ystävä. Kun on maistellut erilaisia olutlaatuja ja tuotteita, voi havaita selviä eroja. Useimmille suomalaisille olut on samaa kuin kotimainen lagertyyppinen olut. Jos tutustuu laajemmin saatavilla olevaan olutkirjoon, tajuaa nopeasti miten yksipuolista ja usein huonolaatuista bulkkituotetta Suomessa tehdään. Jo tutustuminen Ruotsin, Norjan ja Tanskan olutvalikoimaan, kertoo hurjasta laatuerosta. Näissä maissa valmistetaan erityyppisiä oluita (kuten alea ja stoutia), jotka ovat aivan huippuluokan tuotteita maailman mitassa. Tällä tavoin voidaan luoda olutmaan mainetta, brändia. joka koituu koko maan olutteollisuuden hyväksi. Valitettavasti meillä heikkeni tänä vuonna esim. norjalaisten oluiden saatavuus. Ne ovat todella huippulaatuisia tuotteita oluiden ystäville.

Lue lisää

Vaatteista emme ole eri mieltä. Jossain kohtaa ikääntymistä vähenee sen merkitys onko jalassa Lewikset vai Dieselit, Niket vai Adidakset. Kumma kyllä, jollain pitää silti aina olla allansa Bmari. ;-)

Autojen suhteen olet muuten oikeassa, mutta unohdat, että saman koko-, teho-, varustelu- ja hintaluokan sisällä et enää laatueroja löydäkään. Ei ainakaan TM:n testaajat löydä mittareillaan kovinkaan suuria eroja, jos vertailtavat autot ovat yhtä uusia malleja. Jos et usko, niin soita TM:n päätoimittajalle. Nykyisen edeltäjä nimittäin todisti useassakin seminaarissa kymmenisen vuotta sitten, että testien tähdet tulevat haroin mittaustuloksista, mutta usein testaajien kokemuksesta ja mielipiteistä.

Se autojen laatueroista.

Mitä oluisiin tulee, niin Reijo Salmisen Viihteen konkarit tv-haastattelussa Suomen viisaimmaksi kehuma Pentti Nykvist Porvoosta on järjstänyt oluiden sokkotestin Panimoliiton pikkujoulussa. Tulos oli, etteivät panimojohtjat tunnistaneet omia oluitaan.

Suomalaisen oluen mausta lienet siis hyvin oikeassa. ;-)

Minäkin muuten maistelen mielelläni aina sellsiaia oluita, joita en ole koskaan ennen juonut. Parikymppisenä mulle ei kelvannut kuin Lahden Sininen. Tätä uutta Sinistä en ole vielä ehtinyt maistaa, kun olutta menee nykyisin aika harvoin ja vähän silloinkin.

lukea itse kirjoitti:

Jokainen voi lukea itse mitä kirjoitit tuossa linkissä tanskalaisesta sianlihasta, joten turha sitä on selitellä. Jurismillasi yrität vääntää kannanottosi pohdiskeluksi, joten se siitä.

Tuikkukynttilä on esimerkki kahdesta samanlaisesta tuotteesta, joita ostaja voi vertailla kaupassa. Ulkolainen halpatuote vastaan kotimainen kalliimpi ja laadukkaampi. Yksinkertainen vertailu, hinta versus laatu.

Aina vertailu ei ole hinta vs laatu, vaan kahden kutakuinkin samanlaisen tuotteen tuotantoketjussa voi olla eroavaisuuksia ja sitä kautta eettisiä, ekologisia tai muita moraalisia pohdintoja aiheuttavia seikkoja: Voit ostaa tanskalaisen kinkun halvemmalla, mutta silloin tuet tehoeläintuotantoa jossa esim. rehua tuotetaan suuret määrät kehitysmaista ja jossa ympäristön ravinnekuormitus on moninkertaista kotimaiseen verraten (mutta ne eivät näy kun ravinteet ohjataan valtamereen).

Englatilainen autoteollisuus muuten jäi kehityksestä jälkeen työntekijöiden jääräpäisten vaatimusten vuoksi, vähän niinkuin suomalaiselle metsäteollisuudelle on nyt käymässä.

Lue lisää

Metsäteollisuus ry (käsittääkseni suurin osa suomalaisesta metsäteollisuudesta jäseniä), kertoivat pari kuukautta sitten, että ongelmana ei ole palkkakustannukset (eivät ole nousseet 2000-luvulla) vaan RAAKA-aineen hinta. Tämän löydät googlesta helposti.
Englannin autoteollisuus kaatui siihen (Englanti oli 50-luvulla maailman suurin autojen viejä!). Sodan jälkeen autoteollisuutta oli mittavasti Usa´ssa ja Englannissa. Molemmilla oli käytännössä "monopoli" ja tuotteita ei tarvinnut kehittää ja yksinkertaisesti vanhenivat ja niitä ei enää parempien (Saksa ja Japani) tuotteiden tullessa markkinoille, ostettu enää edes kotimaissa. Asialla ei ollut mitään tekemistä palkkojen kanssa. Tästä teemasta löydät monta hyvää tutkielmaa, tosin saatavana alkuperäisellä kielellä, tämä varmaan rajaa kepulaisten kykyä tutustua asiaan tarkemmin. Eli seuraavat väittämät sinulla on?? Näköjään harva ymmärtää Mielipidepankin viestiä, joka on todella varteen otettava ja todella suomalaista puolustava, ainakin pidemmällä aikajänteellä. Tuota suomessa tuotettavien vihannesten tuotannon ekoloogiosuutta ei kukaan ole edes yrittänyt kiistää, lienee niin itsestään selvä asia..

ota asioista selvää. kirjoitti:

Metsäteollisuus ry (käsittääkseni suurin osa suomalaisesta metsäteollisuudesta jäseniä), kertoivat pari kuukautta sitten, että ongelmana ei ole palkkakustannukset (eivät ole nousseet 2000-luvulla) vaan RAAKA-aineen hinta. Tämän löydät googlesta helposti.
Englannin autoteollisuus kaatui siihen (Englanti oli 50-luvulla maailman suurin autojen viejä!). Sodan jälkeen autoteollisuutta oli mittavasti Usa´ssa ja Englannissa. Molemmilla oli käytännössä "monopoli" ja tuotteita ei tarvinnut kehittää ja yksinkertaisesti vanhenivat ja niitä ei enää parempien (Saksa ja Japani) tuotteiden tullessa markkinoille, ostettu enää edes kotimaissa. Asialla ei ollut mitään tekemistä palkkojen kanssa. Tästä teemasta löydät monta hyvää tutkielmaa, tosin saatavana alkuperäisellä kielellä, tämä varmaan rajaa kepulaisten kykyä tutustua asiaan tarkemmin. Eli seuraavat väittämät sinulla on?? Näköjään harva ymmärtää Mielipidepankin viestiä, joka on todella varteen otettava ja todella suomalaista puolustava, ainakin pidemmällä aikajänteellä. Tuota suomessa tuotettavien vihannesten tuotannon ekoloogiosuutta ei kukaan ole edes yrittänyt kiistää, lienee niin itsestään selvä asia..

Lue lisää

Mieltäni lämmittää, kun edes joku näillä kepupalstoilla näyttää ymmärtävän, mistä kirjoituksessani ja Kanniaisen ajattelussa on kyse. Kyse on nimenomaan suomalaista teollisuutta ja muuta tavarantuotantoa puolustava ajatus. Meidän valtimme on kyky pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja se on tärkeää, koska elämme viennistä. Suomi on itsessään niin mitätön markkina, että sisäänpäin lämpiävällä ajattelulla emme pärjää.

Mielipidepankki kirjoitti:

Mieltäni lämmittää, kun edes joku näillä kepupalstoilla näyttää ymmärtävän, mistä kirjoituksessani ja Kanniaisen ajattelussa on kyse. Kyse on nimenomaan suomalaista teollisuutta ja muuta tavarantuotantoa puolustava ajatus. Meidän valtimme on kyky pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja se on tärkeää, koska elämme viennistä. Suomi on itsessään niin mitätön markkina, että sisäänpäin lämpiävällä ajattelulla emme pärjää.

Lue lisää

..ajattelusi on tuuleen huitomista. Suomalaisten kanattaa suosia suomalaista. Ei sillä ,että ostetaan ulkolaista rikastuteta niitä maita, Suomen varat ja väestöpohja ei siihen riitä.

Täälläpäin oli muuan kaivuriurakoitsija joka nosti hintojaan yhtä-äkkiää. Sitä vähän ihmeteltiin-mies rauhalliseen tapaansa vastasi-että oli tullut siihen tulokseen ettei voi maakuntaa rikastuttaa, mutta maakunta voi rikastuttaa hänet. Kyllä sama pätee Suomeen maailmalla, muita emme voi rikastuttaa, muut kylläkin voi meidät.

mvv kirjoitti:

..ajattelusi on tuuleen huitomista. Suomalaisten kanattaa suosia suomalaista. Ei sillä ,että ostetaan ulkolaista rikastuteta niitä maita, Suomen varat ja väestöpohja ei siihen riitä.

Täälläpäin oli muuan kaivuriurakoitsija joka nosti hintojaan yhtä-äkkiää. Sitä vähän ihmeteltiin-mies rauhalliseen tapaansa vastasi-että oli tullut siihen tulokseen ettei voi maakuntaa rikastuttaa, mutta maakunta voi rikastuttaa hänet. Kyllä sama pätee Suomeen maailmalla, muita emme voi rikastuttaa, muut kylläkin voi meidät.

Lue lisää

Suomalaista ei kannata suosia, jos se on laadultaan huonompaa tai hinnaltaan kalliimpaa kuin ulkomainen.

Sellainen suosiminen opettaa teollisuutemme vain tekemään huonoa laatua kalliilla, minkä jälkeen Suomi ei enää pärjääkään vientimarkkinoilla, josta iso raha tulee kartuttamaan kansantuloamme ja liäämään verotulojamme.

Mitään muutahan Kanninenkaan ei itse asiassa tarkoita, jos tarkasti luet hänen haastattelunsa.

Mielipidepankki kirjoitti:

Mieltäni lämmittää, kun edes joku näillä kepupalstoilla näyttää ymmärtävän, mistä kirjoituksessani ja Kanniaisen ajattelussa on kyse. Kyse on nimenomaan suomalaista teollisuutta ja muuta tavarantuotantoa puolustava ajatus. Meidän valtimme on kyky pärjätä kansainvälisessä kilpailussa ja se on tärkeää, koska elämme viennistä. Suomi on itsessään niin mitätön markkina, että sisäänpäin lämpiävällä ajattelulla emme pärjää.

Lue lisää

teollisuuden myyjänä englannin autoteollisuudelle ja kiersin silloin jo Astin Martinasta Vauxhallin pajat, monta kertaa vuodessa. Samalla näin sen alamäen ja engelsmannit itsekin ymmärsivät lopulta syyn epäonnistumiseen. Pidin itse siellä melkein palopuheita Rolls Roycen puolesta, että pitäkää edes se omananne ja englantilaisen laadun esikuvana, sain paljon myötätunto englantilaisilta, mutta saksaan meni, että heilahti. Sääli, ettei nuo sinun ajatukset mene täällä läpi, olet harvinaisen oikealla tiellä ja toivottavasti joskus ymmärretään laajentaa näkemyksiämme. Itselläni on kokomusta tanskalaisen huonekaluteollisuuden siirtymästä ex itä-blokkiin ja siinäkin oli syynä tuotannon jymähtäminen "osta aina tanskalaista" huonekalu, valitettavasti muualta tuli parempia..

mvv kirjoitti:

..ajattelusi on tuuleen huitomista. Suomalaisten kanattaa suosia suomalaista. Ei sillä ,että ostetaan ulkolaista rikastuteta niitä maita, Suomen varat ja väestöpohja ei siihen riitä.

Täälläpäin oli muuan kaivuriurakoitsija joka nosti hintojaan yhtä-äkkiää. Sitä vähän ihmeteltiin-mies rauhalliseen tapaansa vastasi-että oli tullut siihen tulokseen ettei voi maakuntaa rikastuttaa, mutta maakunta voi rikastuttaa hänet. Kyllä sama pätee Suomeen maailmalla, muita emme voi rikastuttaa, muut kylläkin voi meidät.

Lue lisää

vientimarkkinoista, koska olemme tuonnista riippuvaisia. Tämä on todella yksinkertaista ja MPP tarkoittaa syvällisesti meidän tuotannon suojelemista (kehittämistä). Nuo kaivurikuski esimerkit on liian suppeita, muista sitä aikaa, kun kepulaisten oppien mukaan ruotsi otti meiltä vastaan elintasopakolaisia. Ei kai meidän pidä sitä tehdä uudestaan, koska vastaanottavia maita alkaa olla vähän.. Laajenna käsitystäsi koskemaan Suomen Kansantaloutta! Jätä tuo impivaaralaisuus jo pois..

että varallisuutemme saadaan kirjoitti:

vientimarkkinoista, koska olemme tuonnista riippuvaisia. Tämä on todella yksinkertaista ja MPP tarkoittaa syvällisesti meidän tuotannon suojelemista (kehittämistä). Nuo kaivurikuski esimerkit on liian suppeita, muista sitä aikaa, kun kepulaisten oppien mukaan ruotsi otti meiltä vastaan elintasopakolaisia. Ei kai meidän pidä sitä tehdä uudestaan, koska vastaanottavia maita alkaa olla vähän.. Laajenna käsitystäsi koskemaan Suomen Kansantaloutta! Jätä tuo impivaaralaisuus jo pois..

Lue lisää

..kertaan sanonut ,että emme pärjää ilman tuontia. Myöskin vienti on elinehtomme.

Käsitykseni ei ole suppeita, tietty itsekkyys pitää aina olla, muuten hukka perii.

Suomessa ei ole asukkaita enempää kun suurissa Eurooppalaisissa kaupungeissa, ei meidän ostoskäyttäytyminen muita voi järkyttää.

Pahaa pelkään, että nämä etsimäsi ulkomaiset taloustietelijät ovat vielä monta pykälää kovempia markkinaliberalisteja kuin tämä Kanniainen.

Kyllä meille ulkomaisia titeenharjoittajia ihan mieluusti otetaan muutoinkin. Näitä eivät vaan oikein Rovaniemen ja Joensuun tapaiset maakuntayliopistot tahdo kiinnostaa.

Sen kasvupaikka täytyy olla aurikoinen avara moreenimaa ja tietysti omalla maalla. En luota ulkomaalaisten kepulikonsteilla kasvatettuihin raasuihin, koska joulu on vain kerran vuodessa.
Saksalaiskauppojen lahjakortit ovat lottovoitto samalla tavoin kuin valittujen palojen päävoitot.
Molemmat pitävät yllä toivoa ja elämäniloa tahollaan.

joukuusi kirjoitti:

Sen kasvupaikka täytyy olla aurikoinen avara moreenimaa ja tietysti omalla maalla. En luota ulkomaalaisten kepulikonsteilla kasvatettuihin raasuihin, koska joulu on vain kerran vuodessa.
Saksalaiskauppojen lahjakortit ovat lottovoitto samalla tavoin kuin valittujen palojen päävoitot.
Molemmat pitävät yllä toivoa ja elämäniloa tahollaan.

Lue lisää

Mistään lotosta ei ole kyse, vaan kyseessä on arvonsa määrästä euroja kassalla.

se miten työntekijöille, käy kunhan vain hän saa halvalla tuotteen.
Demareiden kaksinaamaisuus on jälleen todettavissa.
Palkka pitäis olla hyvä, työpaikka varma ja lomat pitkiä.
Lisäksi heidän tulee saada kaikki valtion kustannuksella, muttei ajatella sitä, mistä nuo kaikki saadaan.

Eivät siis ostaisi edes itse omasta syystä kalliiksi tulevia tuotteita.
Olisko tavarantuotantolinjat johdettava suoraan kaatopaikoille, jotta olis työtä, saisivat ostaa halpaa ulkolaista, ja valtionvelalla katettaisin heidän muu hyvinvointi sekä työnantajayrittäjät tulkoon toimeen sillä demareiden olettamalla rahapuun sadolla.

Mielipidepankki on kyllä ollut johdinmukaisesti kotimaisuutta vastaan, kuten tässäkin avauksessa. Hänelle hinta se kriteeri joka ratkaisee. Elintarvikkeissa hän tuntuisi olevan jopa valmis maksamaan korkeampaa hintaa ulkolaisista tuotteista jos saa näpäyttää kotimaista tuottajaa.

Kotimainen tuotanto ei voi koskaan kilpailla halpatuotannon kanssa hinnalla, laadulla kylläkin. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa monen kuntoilijan käyttämä sykemittari. Halvoilla mittareilla saa kyllä pulssin selville, mutta toimintavarmuus ja käyttömukavuus ovat ihan toista näissä Suunnon tai Polarin laitteissa.

Tuhat työpaikkaa ei Mielipidepankin tapaisille kuluttajille ole mikään peruste olla säästämättä sitä yhtä euroa jonka ulkolainen (kaupan hinnoittelupolitiikan vuoksi) on halvempi

moraalista... kirjoitti:

Mielipidepankki on kyllä ollut johdinmukaisesti kotimaisuutta vastaan, kuten tässäkin avauksessa. Hänelle hinta se kriteeri joka ratkaisee. Elintarvikkeissa hän tuntuisi olevan jopa valmis maksamaan korkeampaa hintaa ulkolaisista tuotteista jos saa näpäyttää kotimaista tuottajaa.

Kotimainen tuotanto ei voi koskaan kilpailla halpatuotannon kanssa hinnalla, laadulla kylläkin. Esimerkiksi kelpaa vaikkapa monen kuntoilijan käyttämä sykemittari. Halvoilla mittareilla saa kyllä pulssin selville, mutta toimintavarmuus ja käyttömukavuus ovat ihan toista näissä Suunnon tai Polarin laitteissa.

Tuhat työpaikkaa ei Mielipidepankin tapaisille kuluttajille ole mikään peruste olla säästämättä sitä yhtä euroa jonka ulkolainen (kaupan hinnoittelupolitiikan vuoksi) on halvempi

Lue lisää

Laadukkaan suosimisen perusajatus onkin siinä, että tuhannen työpaikan sijaan saataisiin vähintään kaksi tuhatta. Nokian tuotekehitys kumisaappaista kännykyihin moninkertaisti työpaikkojen luvun. Tämä on ajatteluni perusta, ei mikään muu.

Mielipidepankki kirjoitti:

Laadukkaan suosimisen perusajatus onkin siinä, että tuhannen työpaikan sijaan saataisiin vähintään kaksi tuhatta. Nokian tuotekehitys kumisaappaista kännykyihin moninkertaisti työpaikkojen luvun. Tämä on ajatteluni perusta, ei mikään muu.

Lue lisää

Aika lailla kotimaisen suosiminen on Nokiaa nostanut. Käytin 90-luvulla Siemensin kännykkää, kun ne olivat pienempiä, niissä oli pitkäkestoisempi akku ja helpompi käyttöliittymä.

Minua moitittiin usein siitä, etten suosinut suomalaista. Nyt minulla jo on Nokian kalikka joitain vuosia sitten ostettu 3230, joka taitaa olla auttamatta vanhentunut, mutta palvelee niissä asioissa, joissa minä kännyä tarvitsen.

Kotimaista kannattaa suosia aina, jos hinta on suunnilleen sama eikä ulkomainen ole selvästi parempi.

Mielikuvista ei kannata maksaa, vaikka usein kyllä niin teemme.

Mielipidepankki kirjoitti:

Laadukkaan suosimisen perusajatus onkin siinä, että tuhannen työpaikan sijaan saataisiin vähintään kaksi tuhatta. Nokian tuotekehitys kumisaappaista kännykyihin moninkertaisti työpaikkojen luvun. Tämä on ajatteluni perusta, ei mikään muu.

Lue lisää

Leikit nyt turhaan tyhmää.

Kyllä sinä ymmärrät, että kun kaupan hylyllä on kaksi laadultaan samanlaista tuotetta, kotimainen 10 euroa ja ulkolainen 9 euroa, ja sinä valitsen sen euron halvemman ulkolaisen, työllistät jonkun muun kuin suomalaisen. Et sinä tuolla valinnalla edistä muuta kuin sen alan teollisuuden alasajoa maastamme.

tyhmää... kirjoitti:

Leikit nyt turhaan tyhmää.

Kyllä sinä ymmärrät, että kun kaupan hylyllä on kaksi laadultaan samanlaista tuotetta, kotimainen 10 euroa ja ulkolainen 9 euroa, ja sinä valitsen sen euron halvemman ulkolaisen, työllistät jonkun muun kuin suomalaisen. Et sinä tuolla valinnalla edistä muuta kuin sen alan teollisuuden alasajoa maastamme.

Lue lisää

Et näemmä ymmärrä yhtään markkinatalouden toimintaa. DDR:ssä valittiin aina kotimainen auto. Vanerista tehty Trabant, jota oli kyllä helppo seurata, kun meni savun perässä.

Kotimaisen suosimisen tyhmyys ei koske vain meitä. Kotimaisen suosiminen on eräs protektionismin muoto. Se on tauti, joka leviää. Se on levitessään erinomaisen kivulias tauti meille suomalaisille, jotka elämme viennistä. Suosimalla kotimaista muuallakin kuin meillä ei edistetä todellakaan muuta kuin suomalaisen vientiteollisuuden alasajoa.

Myönnän kyllä, että minä kuulun niihin, jotka pitävät suomalaista vientiteollisuutta meille kaikkein tärkeimpänä. Siksi en lähtisi antamaan omaltakaan osaltani virikkeitä kotimaisen suosimisen suuntaan. Kun saksalainen alkaa taas ottaa siitä opista vaarin, silloin meillä ollaan kusessa. Tätä sinä et tunnu millään ymmärtävän.

taas kerran toistaa, mitä olen monta kertaa kirjoittanut. Minä olen ikäni palvellut vientiteollisuutta, jonka tuloista 90 % on tullut ulkomailta. Siis minun palkastani ja veroistani ja eläkemaksuistani ym. ym. ovat aina maksaneet 90% ulkomaalaiset. Vaikka voitkin olla minua suurempi veronmakssja, niin jonkilainen olen minäkin. Kaipa minullakin on jotain sananvaltaa verojeni käytön suhteen. Minusta Kanniainen ja MPP ovat aivan oikeassa.

Obs1 kirjoitti:

taas kerran toistaa, mitä olen monta kertaa kirjoittanut. Minä olen ikäni palvellut vientiteollisuutta, jonka tuloista 90 % on tullut ulkomailta. Siis minun palkastani ja veroistani ja eläkemaksuistani ym. ym. ovat aina maksaneet 90% ulkomaalaiset. Vaikka voitkin olla minua suurempi veronmakssja, niin jonkilainen olen minäkin. Kaipa minullakin on jotain sananvaltaa verojeni käytön suhteen. Minusta Kanniainen ja MPP ovat aivan oikeassa.

Lue lisää

..mutta kotimaisen suosimiseen on kyllä painavat syyt. On selvää, että Suomi elää viennistä. Itsekkin olen EU:hun liittymistä varauksettomasti kannattanut.

Jokaisessa koneessa mikä Suomessa tehdään on myös ulkomailta tuotuja osia, että ei se tuoni lopu kotimaisen suosimiseen.

Mutta Kanniaisesta ja mpp:stä en mielipidettäni muuta. Typerää puhetta virkamiehiltä joille verorahoilla maksetaan palkat ja eläkkeet.

Kannisen olennaisin pointti oli minusta tämä:

– Suomalaisille on yhtä tärkeää, että saksalainen, englantilainen, virolainen tai ruotsalainen tuottaja pysyy pystyssä, jotta ne kansat pysyvät työllistettyinä ja pystyvät ostamaan suomalaisia tuotteita.

Minä vaan kirjoitti:

Kannisen olennaisin pointti oli minusta tämä:

– Suomalaisille on yhtä tärkeää, että saksalainen, englantilainen, virolainen tai ruotsalainen tuottaja pysyy pystyssä, jotta ne kansat pysyvät työllistettyinä ja pystyvät ostamaan suomalaisia tuotteita.

Lue lisää

EU:n yksi tavoite, että EU maat ovat kaikki "kotimaista" ja koko eu kotimarkkinaa

Minun mielestäni kotimaista tuotetta ei koskaan saa suosia, ellei se ole laadultaan parempaa tai yhtä hyvää kuin ulkomainen vaihtoehtonsa.

Perustelen tätä sillä, että jos kotimaista ostetaan muista syistä kuin sen laadun vuoksi, niin kotimaisen tuotteen laatua ei kehitetä tarpeeksi hyväksi.

Pitäähän kotimaisen tuotteen aina olla myös niin hyvää, että se hakkaa ulkomaiset kilpailijansa myös vientimarkkinoilla, joissa ostajamaan kansalaiset puolestaan suosivat oman maansa tuotteita.

Minä vaan kirjoitti:

Minun mielestäni kotimaista tuotetta ei koskaan saa suosia, ellei se ole laadultaan parempaa tai yhtä hyvää kuin ulkomainen vaihtoehtonsa.

Perustelen tätä sillä, että jos kotimaista ostetaan muista syistä kuin sen laadun vuoksi, niin kotimaisen tuotteen laatua ei kehitetä tarpeeksi hyväksi.

Pitäähän kotimaisen tuotteen aina olla myös niin hyvää, että se hakkaa ulkomaiset kilpailijansa myös vientimarkkinoilla, joissa ostajamaan kansalaiset puolestaan suosivat oman maansa tuotteita.

Lue lisää

Periaatteesi on oikea ja kannatettava. Tuotteidemm eon oltava kilpailukykyisiä.

Mutta näin laman aikana sallittakoon pieni poikkeama, nyt voi ostaa työllisyyssyistä kotimaista, sillä tavalla kotimaan yritykset saavat lisää tuloa eikä kilpailussa menestymisessä vältttämätön tuotekehitys pääse näivettymään kysynnän heikkouden aiheuttamaan tilapäiseen rahan puutteeseen

sallittakoon kirjoitti:

Periaatteesi on oikea ja kannatettava. Tuotteidemm eon oltava kilpailukykyisiä.

Mutta näin laman aikana sallittakoon pieni poikkeama, nyt voi ostaa työllisyyssyistä kotimaista, sillä tavalla kotimaan yritykset saavat lisää tuloa eikä kilpailussa menestymisessä vältttämätön tuotekehitys pääse näivettymään kysynnän heikkouden aiheuttamaan tilapäiseen rahan puutteeseen

Lue lisää

Olen aina suosinut kotimaista etenkin elintarvikkeissa ja niissä aina pieniä paikallisia yrittäjiä sikäli kuin marketin hyllystä heidän tuotteitaan löytyy. Hyvin monissa muissakin tuotteissa katson valmistusmaan ja ostan suomalaista ellei se ole aivan älyttömän paljon kalliimmaksi hinnoiteltua.

Meillä on nimittäin se hyvin paha epäkohta, että itä enemmän jossain tuotteessa on ihmistyötä, sitä enemmän sitä haittaverotetaan ja sen kalliimmaksi tuotteen hinta tulee.

Tämä on hyvin huono juttu perheyrittäjyydelle, käsityöammateille ja työpanost vaativalle pienteollisuudelle. Palkan korkea verotus, isot työnantaja-, vakuutus ja muut maksut ja kaiken päälle vielä 22% alv.

Ei siis ihme, että halvan työvoiman maissa suurina sarjoina tehty kulutustavara kestää kuljetuskustannukset ja kaupan suuret ktteetkin ja on silti suomalaista halvempaa, kun meitä rangaistaan kohtuuttomalla verotuksella.

Minä vaan kirjoitti:

Olen aina suosinut kotimaista etenkin elintarvikkeissa ja niissä aina pieniä paikallisia yrittäjiä sikäli kuin marketin hyllystä heidän tuotteitaan löytyy. Hyvin monissa muissakin tuotteissa katson valmistusmaan ja ostan suomalaista ellei se ole aivan älyttömän paljon kalliimmaksi hinnoiteltua.

Meillä on nimittäin se hyvin paha epäkohta, että itä enemmän jossain tuotteessa on ihmistyötä, sitä enemmän sitä haittaverotetaan ja sen kalliimmaksi tuotteen hinta tulee.

Tämä on hyvin huono juttu perheyrittäjyydelle, käsityöammateille ja työpanost vaativalle pienteollisuudelle. Palkan korkea verotus, isot työnantaja-, vakuutus ja muut maksut ja kaiken päälle vielä 22% alv.

Ei siis ihme, että halvan työvoiman maissa suurina sarjoina tehty kulutustavara kestää kuljetuskustannukset ja kaupan suuret ktteetkin ja on silti suomalaista halvempaa, kun meitä rangaistaan kohtuuttomalla verotuksella.

Lue lisää

mielenkiintoinen asia. Nimenomaan lihatuotteissa pienehköt yksitiset yrittäjät ovat laadultaan tai ainakin maultaan parhaita.

Silloin, kun oltiin vielä suljetussa taloudessa, muistan makkaroistakin vain teemakkaran, lauantaimakkaran, jahtimakkaran, pekonimakkaran ja jonkinlaisen leikkelemakkaran. Silloin muisteli kaiholla Saksasssa syömiään monenlaisia makkaroita. Mutta kyllä nykyään kotiminen makkaravalikoima on aivan riittävä, vaikka joskus käynkin Lidlistä ostamassa hyviä saksalaisia makkaroita. Niin,ja ilmakuivattua kinkkuahan ei Suomessa tehdä, vaikka olulaisvalmistaja käyttää savustetusta kinkusta Prosciutto-nimeä, jonka minä liitän lähinnä Parman kinkkuun.

Maitojalostealalla on paljon vähemmän kilpailua, mutta eipä siinäkään ola sikäli valittamista, että Valioa on ollut tuotekehittelyssään pysynyt ajan tasalla, vai johtuneeko Valion menestys siitä, että siellä on joskus vaikuttanut ainakin omasta mielestään erinomainen isännöitsijä. Suomalainen juustovalikoima ei ole riittävä, onneksi Sveitsissä asuva sisareni tuo aina tuliaiseksi kotikylässään tehtyä gruyereä. Ja tekeehän joku sveitsiläinen Mouhijärvelläkin erinomaista appenzelleriä.

Mutta, sitten itse asiaan. Kunnon kepulaisethan suhtautuvat tähän moninaisuuteeen erittäin kieltisesti. Useat ovat sitä mieltä, että Valio riittäisi maitojalostealalla. Lihajalostealalla taas HK/LSO riittää ja pitkin hampain Atria/Itikka. Kaikki muut ovat häiriköitä, joiden tuotteita ei pidä ostaa. Toiset jopa haikailevat niitä aikoja, jolloin kinkut ja broilerit maistuivat kalalle ja niihin oli kuluttajan tyytyminen.

Obs1 kirjoitti:

mielenkiintoinen asia. Nimenomaan lihatuotteissa pienehköt yksitiset yrittäjät ovat laadultaan tai ainakin maultaan parhaita.

Silloin, kun oltiin vielä suljetussa taloudessa, muistan makkaroistakin vain teemakkaran, lauantaimakkaran, jahtimakkaran, pekonimakkaran ja jonkinlaisen leikkelemakkaran. Silloin muisteli kaiholla Saksasssa syömiään monenlaisia makkaroita. Mutta kyllä nykyään kotiminen makkaravalikoima on aivan riittävä, vaikka joskus käynkin Lidlistä ostamassa hyviä saksalaisia makkaroita. Niin,ja ilmakuivattua kinkkuahan ei Suomessa tehdä, vaikka olulaisvalmistaja käyttää savustetusta kinkusta Prosciutto-nimeä, jonka minä liitän lähinnä Parman kinkkuun.

Maitojalostealalla on paljon vähemmän kilpailua, mutta eipä siinäkään ola sikäli valittamista, että Valioa on ollut tuotekehittelyssään pysynyt ajan tasalla, vai johtuneeko Valion menestys siitä, että siellä on joskus vaikuttanut ainakin omasta mielestään erinomainen isännöitsijä. Suomalainen juustovalikoima ei ole riittävä, onneksi Sveitsissä asuva sisareni tuo aina tuliaiseksi kotikylässään tehtyä gruyereä. Ja tekeehän joku sveitsiläinen Mouhijärvelläkin erinomaista appenzelleriä.

Mutta, sitten itse asiaan. Kunnon kepulaisethan suhtautuvat tähän moninaisuuteeen erittäin kieltisesti. Useat ovat sitä mieltä, että Valio riittäisi maitojalostealalla. Lihajalostealalla taas HK/LSO riittää ja pitkin hampain Atria/Itikka. Kaikki muut ovat häiriköitä, joiden tuotteita ei pidä ostaa. Toiset jopa haikailevat niitä aikoja, jolloin kinkut ja broilerit maistuivat kalalle ja niihin oli kuluttajan tyytyminen.

Lue lisää

Jonkinlaisen leikkelemakkaran, po. lenkkimakkaran

Obs1 kirjoitti:

mielenkiintoinen asia. Nimenomaan lihatuotteissa pienehköt yksitiset yrittäjät ovat laadultaan tai ainakin maultaan parhaita.

Silloin, kun oltiin vielä suljetussa taloudessa, muistan makkaroistakin vain teemakkaran, lauantaimakkaran, jahtimakkaran, pekonimakkaran ja jonkinlaisen leikkelemakkaran. Silloin muisteli kaiholla Saksasssa syömiään monenlaisia makkaroita. Mutta kyllä nykyään kotiminen makkaravalikoima on aivan riittävä, vaikka joskus käynkin Lidlistä ostamassa hyviä saksalaisia makkaroita. Niin,ja ilmakuivattua kinkkuahan ei Suomessa tehdä, vaikka olulaisvalmistaja käyttää savustetusta kinkusta Prosciutto-nimeä, jonka minä liitän lähinnä Parman kinkkuun.

Maitojalostealalla on paljon vähemmän kilpailua, mutta eipä siinäkään ola sikäli valittamista, että Valioa on ollut tuotekehittelyssään pysynyt ajan tasalla, vai johtuneeko Valion menestys siitä, että siellä on joskus vaikuttanut ainakin omasta mielestään erinomainen isännöitsijä. Suomalainen juustovalikoima ei ole riittävä, onneksi Sveitsissä asuva sisareni tuo aina tuliaiseksi kotikylässään tehtyä gruyereä. Ja tekeehän joku sveitsiläinen Mouhijärvelläkin erinomaista appenzelleriä.

Mutta, sitten itse asiaan. Kunnon kepulaisethan suhtautuvat tähän moninaisuuteeen erittäin kieltisesti. Useat ovat sitä mieltä, että Valio riittäisi maitojalostealalla. Lihajalostealalla taas HK/LSO riittää ja pitkin hampain Atria/Itikka. Kaikki muut ovat häiriköitä, joiden tuotteita ei pidä ostaa. Toiset jopa haikailevat niitä aikoja, jolloin kinkut ja broilerit maistuivat kalalle ja niihin oli kuluttajan tyytyminen.

Lue lisää

Prosciutto on italiaksi vain kinkku.

Parmalaista, ilmakuivattua kinkkua kutsutaan nimellä prosciutto crudo, eli "raaka" kinkku. Meikäläinen valmis leikkelekinkku tottelee italilaisnimeä prosciutto cotto.

Ilmakuivattuja kinkkuja löytyy muuten eri tyyppisiä sekä Italiasta että Espanjasta ja varmaan muualtakin Välimeren mista. Hintahaarukkakin on melkoinen siitä riippuen missä ja kuka on kinkun valmistanut.

Tuo juuri edustaa parhaimmillaan sellaista paikallista elintarvikkeiden jalostusperinnettä, jota Suomessakin ehkä vielä olisi, mutta jota et kaupasta saa, vain toreilta ja halleista.

Etelä-Eurooppa on aivan eri maailmansa, kun siellä elintarvikekaupan suurilla marketketjuilla ei ole hallitsevaa makkina-asemaa niin kuin meillä, vaan ruokakauppa perustuu edelleen pieniin, perheyrityspohjaisiin erikoisliikkeisiin.

Ihme muuten, että siellä kaikki pikkukaupat kannattavat ja vielä halvemmilla kuluttajahinnoilla, mitä isot ja "pysyvästi edulliset" hypermarketit täällä Suomessa ruoasta perivät!

Lidl muuten on Etelä-Euroopasa todella paljon halvempi kuin Suomessa. Mistähän sekin johtuu?

Minä vaan kirjoitti:

Prosciutto on italiaksi vain kinkku.

Parmalaista, ilmakuivattua kinkkua kutsutaan nimellä prosciutto crudo, eli "raaka" kinkku. Meikäläinen valmis leikkelekinkku tottelee italilaisnimeä prosciutto cotto.

Ilmakuivattuja kinkkuja löytyy muuten eri tyyppisiä sekä Italiasta että Espanjasta ja varmaan muualtakin Välimeren mista. Hintahaarukkakin on melkoinen siitä riippuen missä ja kuka on kinkun valmistanut.

Tuo juuri edustaa parhaimmillaan sellaista paikallista elintarvikkeiden jalostusperinnettä, jota Suomessakin ehkä vielä olisi, mutta jota et kaupasta saa, vain toreilta ja halleista.

Etelä-Eurooppa on aivan eri maailmansa, kun siellä elintarvikekaupan suurilla marketketjuilla ei ole hallitsevaa makkina-asemaa niin kuin meillä, vaan ruokakauppa perustuu edelleen pieniin, perheyrityspohjaisiin erikoisliikkeisiin.

Ihme muuten, että siellä kaikki pikkukaupat kannattavat ja vielä halvemmilla kuluttajahinnoilla, mitä isot ja "pysyvästi edulliset" hypermarketit täällä Suomessa ruoasta perivät!

Lidl muuten on Etelä-Euroopasa todella paljon halvempi kuin Suomessa. Mistähän sekin johtuu?

Lue lisää

Kyllähän Suomessa todella saa myös espanjalaista Serrano-kinkkua saa ja halvemmalla jotain saksalaistakin ilmakuivattua. Jostain syystä pidän kuitenkin eniten Parma-kinkusta, vaikka se oli jonkin aikaa Berlusconin takia minun ja mm. Jumbon CM:n boikotissa. No, niitä Lidlin hintoja on syytä ihmetellä. Minusta sinä olet kannanotoissasi hieman yksioikoinen, vaikka oikealla asialla tuossa keskusliikeasiassa oletkin. Ehkäpä Suomessa on jotain muitakin, jopa objektiivisia syitä hintojen kalleuteen.

Obs1 kirjoitti:

Kyllähän Suomessa todella saa myös espanjalaista Serrano-kinkkua saa ja halvemmalla jotain saksalaistakin ilmakuivattua. Jostain syystä pidän kuitenkin eniten Parma-kinkusta, vaikka se oli jonkin aikaa Berlusconin takia minun ja mm. Jumbon CM:n boikotissa. No, niitä Lidlin hintoja on syytä ihmetellä. Minusta sinä olet kannanotoissasi hieman yksioikoinen, vaikka oikealla asialla tuossa keskusliikeasiassa oletkin. Ehkäpä Suomessa on jotain muitakin, jopa objektiivisia syitä hintojen kalleuteen.

Lue lisää

Objektiivinen syy suomalaisten hintojen kalleuteen on se, että kauppa rakentaa koko ajan toinen toistan suurempia ostoskeskusparatiiseja keskelle ei mitään ja nämä rakennuskustannukset tietenkin sisältyvät kaupan kuluttajahintoihin.

Kaksi suurta keskusliikettä kilpailee keskenään hyvin tuotantolähtöisesti, omien logistiikkaprosessiensa ja kustennustehokkuutensa parmmuudella, ei sillä, että kuluttajan tarpeista mitään välitettäisi.

Juuri ästä syystä lähikaupat suljetaan ja tilalle rakennetaan vain hypermarketteja, koska kauppa saa hypermarketeista paremmat voitot pienemmin kustannuksin, mutta kuluttaja pakotetaan autoilemaan kauppaan, kun lähikaupat suljetaan - ei kannattamattomina suinkaan - vaan vähemmän kannttavina kuin hypermarketit.

Etelä-Euroopassa kauppa kilpailee asiakkaista valikoimilla ja laadulla, ja myös hinnalla. Ei tarvitse mennä kuin Saksaan saakka, niin jokaisessa pikkukylässäkin on useita pieniä elintarvikkauppoja ja erikoismyymälöitä, jotka kaikki kannattavat aivan mainiosti, vaikka hintataso on paljon alle suomalaisen hintatason.

Suomen ongelma on se, että keskusliikkeet omistavat sekä tukku- että vähittäiskaupan, mistä syystä meillä ei ole aitoa kilpailua, vaan kahden suuren toimijan hallitseva markkina-asema.

Joku sanoisi sitä kartelliksi, toinen taas oligopoliksi, joka ei juuri monopolia parempi vaihtoehto ole.

Näin yksioikoista on kauppa Suomessa.

Esittämälläni pohdinnalla ei ole paljonkaan tekemistä vasemmistolaisuuden kanssa. Kotimaisen suosimatta jättäminen markkinatalouden toimivuuden mielessä on lähimpänä liberaalia ajattelua. Lähinnä kai se on juuri talousliberalismina tunnettua oppisuuntaa, joka on ollut maailmalla vallitsevana jo muutaman vuosikymmenen. Globaalin talouden toimivuuden elinehtona on nimenomaan kaikenlaisesta protektionismista luopuminen. Tällaisen ajattelun juju on siinä, että markkinat toimivan silloin globaalisti tehokkaimmin ja tuottavat suurimman hyödyn kaikille.

Tällä ei ole mitään tekemistä ulkomaisten tuotteiden ostamisen kanssa sinänsä. Periaatteena on, että ostetaan hintalaatusuhteeltaan parasta, olipa sitten kotimaassa tai ulkomailla valmistettu. Parhaan ostaminen pakottaa meidät kotimassa ponnistelemaan sen eteen, että tuotamme osaltamme sitä parasta, joka sitten menee kotimaan ohella kaupaksi myös ja ennen kaikkea ulkomailla, missä markkinat on meihin nähden satakertaisia.

Minä vaan kirjoitti:

Objektiivinen syy suomalaisten hintojen kalleuteen on se, että kauppa rakentaa koko ajan toinen toistan suurempia ostoskeskusparatiiseja keskelle ei mitään ja nämä rakennuskustannukset tietenkin sisältyvät kaupan kuluttajahintoihin.

Kaksi suurta keskusliikettä kilpailee keskenään hyvin tuotantolähtöisesti, omien logistiikkaprosessiensa ja kustennustehokkuutensa parmmuudella, ei sillä, että kuluttajan tarpeista mitään välitettäisi.

Juuri ästä syystä lähikaupat suljetaan ja tilalle rakennetaan vain hypermarketteja, koska kauppa saa hypermarketeista paremmat voitot pienemmin kustannuksin, mutta kuluttaja pakotetaan autoilemaan kauppaan, kun lähikaupat suljetaan - ei kannattamattomina suinkaan - vaan vähemmän kannttavina kuin hypermarketit.

Etelä-Euroopassa kauppa kilpailee asiakkaista valikoimilla ja laadulla, ja myös hinnalla. Ei tarvitse mennä kuin Saksaan saakka, niin jokaisessa pikkukylässäkin on useita pieniä elintarvikkauppoja ja erikoismyymälöitä, jotka kaikki kannattavat aivan mainiosti, vaikka hintataso on paljon alle suomalaisen hintatason.

Suomen ongelma on se, että keskusliikkeet omistavat sekä tukku- että vähittäiskaupan, mistä syystä meillä ei ole aitoa kilpailua, vaan kahden suuren toimijan hallitseva markkina-asema.

Joku sanoisi sitä kartelliksi, toinen taas oligopoliksi, joka ei juuri monopolia parempi vaihtoehto ole.

Näin yksioikoista on kauppa Suomessa.

Lue lisää

Olen samaa mieltä. Ihmisten vaivaton kaupassa asiointi ja ekologinen elämäntapa vaatii lähikauppoja. Nykytilannehan on se, että lähikaupat ovat vieläkin kalliimpia kuin kalliit hypermarketit, joten esim. paljon syövät lapsiperheet ovat pakotettuja ostoshelvetteihin.

Miten murskaamme kartellit, kun poliitikot eivät sitä halua?

ironcurtain kirjoitti:

Olen samaa mieltä. Ihmisten vaivaton kaupassa asiointi ja ekologinen elämäntapa vaatii lähikauppoja. Nykytilannehan on se, että lähikaupat ovat vieläkin kalliimpia kuin kalliit hypermarketit, joten esim. paljon syövät lapsiperheet ovat pakotettuja ostoshelvetteihin.

Miten murskaamme kartellit, kun poliitikot eivät sitä halua?

Lue lisää

Jos Suomessa olisi itsenäisiä, keskenään kilpailevia tukkukauppoja, jotka kilpailisivat siitä mitkä tukkurit saavat vähittäiskupat asiakkaikseen ja itsenäisiä, ketjuista iippumattomia vähittäiskauppiait, niin meillä olisi paljon kannattavia lähikauppoja ja hintataso suunnilleen sama kuin muuallakin Euroopassa, missä kaupan alalla oimii aito kilpailu valikoimilla, laadulla ja hinnoilla.

Meillähän tämä ei toimi, kun keskusliikkeiden omistmat kauppaketjut kilpailvat vain siinä, mikä ketju on sisäisesti tehokkaampi rahasampo omistajalleen.

Minä vaan kirjoitti:

Jos Suomessa olisi itsenäisiä, keskenään kilpailevia tukkukauppoja, jotka kilpailisivat siitä mitkä tukkurit saavat vähittäiskupat asiakkaikseen ja itsenäisiä, ketjuista iippumattomia vähittäiskauppiait, niin meillä olisi paljon kannattavia lähikauppoja ja hintataso suunnilleen sama kuin muuallakin Euroopassa, missä kaupan alalla oimii aito kilpailu valikoimilla, laadulla ja hinnoilla.

Meillähän tämä ei toimi, kun keskusliikkeiden omistmat kauppaketjut kilpailvat vain siinä, mikä ketju on sisäisesti tehokkaampi rahasampo omistajalleen.

Lue lisää

Pienkaupat ovat tällä hetkellä ihan oikeasti selvästi kalliimpia kuin hypermarketit. Jos hypermarket on kaukana, voi miettiä kannattaako autoa tankata ja startata. Tähänhän harvat ketjut ovat pyrkineetkin ripottelemalla markettejaan riitävän suuren asukastiheyden omaaville alueille.

Tukkukaupat ja kartelliketjut pyrkivät tietenkin pitämään katteensa mahdollisimman korkeana, joten kehitystä parempaan ja vapautuneempaan kauppaan on tuskin nähtävissä lähiaikoina. Keskusta ja kokoomus ovat keskusliikkeiden narussa.

Omat lapset ovat jo omissa nurkissaan, joten he eivät ole enää kuluerä päivittäistoiminnoille. Ymmärrän kuitenkin hyvin niitä, jotka ostosuunnitelmissaan tutkivat hypermarkettien tarjousvalikoimaa. Siinähän voi koossa ja ässässä käydä molemmissa, jos ovat vastapäätä.

Minä vaan kirjoitti:

Objektiivinen syy suomalaisten hintojen kalleuteen on se, että kauppa rakentaa koko ajan toinen toistan suurempia ostoskeskusparatiiseja keskelle ei mitään ja nämä rakennuskustannukset tietenkin sisältyvät kaupan kuluttajahintoihin.

Kaksi suurta keskusliikettä kilpailee keskenään hyvin tuotantolähtöisesti, omien logistiikkaprosessiensa ja kustennustehokkuutensa parmmuudella, ei sillä, että kuluttajan tarpeista mitään välitettäisi.

Juuri ästä syystä lähikaupat suljetaan ja tilalle rakennetaan vain hypermarketteja, koska kauppa saa hypermarketeista paremmat voitot pienemmin kustannuksin, mutta kuluttaja pakotetaan autoilemaan kauppaan, kun lähikaupat suljetaan - ei kannattamattomina suinkaan - vaan vähemmän kannttavina kuin hypermarketit.

Etelä-Euroopassa kauppa kilpailee asiakkaista valikoimilla ja laadulla, ja myös hinnalla. Ei tarvitse mennä kuin Saksaan saakka, niin jokaisessa pikkukylässäkin on useita pieniä elintarvikkauppoja ja erikoismyymälöitä, jotka kaikki kannattavat aivan mainiosti, vaikka hintataso on paljon alle suomalaisen hintatason.

Suomen ongelma on se, että keskusliikkeet omistavat sekä tukku- että vähittäiskaupan, mistä syystä meillä ei ole aitoa kilpailua, vaan kahden suuren toimijan hallitseva markkina-asema.

Joku sanoisi sitä kartelliksi, toinen taas oligopoliksi, joka ei juuri monopolia parempi vaihtoehto ole.

Näin yksioikoista on kauppa Suomessa.

Lue lisää

näkemyksesi tiedetään, ei sitä kannata enää toistella. Olisiko kuitenkin esimerkiksi logistisilla asioilla (syrjäinen, harvaan asutettu) maa ja kaupan työehtosopimuksilla jotain merkitystä. Minulla on tuossa kävelymatkan päässä Siwa ja Alepa, yksityiskaupat eivät ole pärjänneet ja viiden kilometrrin päässä K-Supermarket ja Lidl vierekkäin.

Kyllä tuolla viiden kilometrin päässä tulee käytyä. Jos haluaa hyvät valikoimat, paremman palvelun ja sen, että kaikki saa yhdestä kaupasta, valitsen Supermarketin. Jos minulla on aikaa, käyn ensin Lidlissä ostamasta ostoslistalta sen, mitä sieltä saa ja sitten loput Supermarketista, selviän vähän halvemmalla.

En tiedä, miksi lähikaupat ovat hävinneet, mutta esim. Elannon kivijalkamyymälöistä sai lopulta vain pakastettua lisää ilman mitään palvelua, oli kai luonnollista, että asiakkaat kaikkosivat.

Miksiköhän ulkomaiset liikkeet eivät innolla tule Suomeen, kyllä minusta Lidlilläkin on erttäin hyviä kauppapaikkoja. Ja miksihän ne Lidlinkin hinnat ovat ainakin sinun mielestäsi kalliita Suomessa. Epäiletkö siinäkin salaliittoa.

ironcurtain kirjoitti:

Pienkaupat ovat tällä hetkellä ihan oikeasti selvästi kalliimpia kuin hypermarketit. Jos hypermarket on kaukana, voi miettiä kannattaako autoa tankata ja startata. Tähänhän harvat ketjut ovat pyrkineetkin ripottelemalla markettejaan riitävän suuren asukastiheyden omaaville alueille.

Tukkukaupat ja kartelliketjut pyrkivät tietenkin pitämään katteensa mahdollisimman korkeana, joten kehitystä parempaan ja vapautuneempaan kauppaan on tuskin nähtävissä lähiaikoina. Keskusta ja kokoomus ovat keskusliikkeiden narussa.

Omat lapset ovat jo omissa nurkissaan, joten he eivät ole enää kuluerä päivittäistoiminnoille. Ymmärrän kuitenkin hyvin niitä, jotka ostosuunnitelmissaan tutkivat hypermarkettien tarjousvalikoimaa. Siinähän voi koossa ja ässässä käydä molemmissa, jos ovat vastapäätä.

Lue lisää

Otapa huomioon, että Suomessa lähikaupalla ja hypermarketilla on sama omistaja, joko S-ryhmä tai Kesko.

Niinpä K-lähikauppa ei ole koskaan halvempi kuin CITY-Market, koska hinnoittelun tekee Kesko, eikä S-marketkaan kilpaile ikinä hinnalla Prisman kanssa.

Itsenäisiä elintarvikepuolen tukkukauppojahan Suomessa ei enää ole ollut sen jälkeen, kun TUKO kaadettiin Keskon syliin. Kahden suuren harvainvalta vielä varmistttiin ajamalla EKA-Yhtymä velkasaneeraukseen muutamien vuorineuvosten hyvävelipelillä.

Nyt Tradeka aikoo yrittää markkinaraon hakemista lähikaupparintamalta, missä voi vain toivoa, että se onnistuisi lyömään kiilaa S-ryhmän ja Keskon kylkeen. Pahalta kuitenkin näyttää, sillä tavarantoimittajat ovat niin riippuvaisia S-ryhmän ja Keskon tilauksista, että Tradeka tuskin saa aikaan mitään tukkuhintakilpailua tavarantoimittajien puolelta alle 20% markkinaosuuksillaan.

Se, että isoihin kauppakeskuksiin rakennetaan samankokoiset Prismat ja City-marktit vastakkain lähes identtisine valikoimineen ja samantasoisine hintoineen, on minusta älyttömyyden huippu, kun Suomessa ei ole ollut mitään tarvetta lisätä kaupan myyntipinta-alaa, koska väestö ei kasva juuri ollenkaan

Hypermarketit on siis rakennettu tarpeettomasti korvaamaan lähikaupat keskusliikkeiden päätöksillä ja rahat on nyljetty sinulta, minulta ja muilta kuluttajilta korkeampien hintojen muodossa.

Obs1 kirjoitti:

näkemyksesi tiedetään, ei sitä kannata enää toistella. Olisiko kuitenkin esimerkiksi logistisilla asioilla (syrjäinen, harvaan asutettu) maa ja kaupan työehtosopimuksilla jotain merkitystä. Minulla on tuossa kävelymatkan päässä Siwa ja Alepa, yksityiskaupat eivät ole pärjänneet ja viiden kilometrrin päässä K-Supermarket ja Lidl vierekkäin.

Kyllä tuolla viiden kilometrin päässä tulee käytyä. Jos haluaa hyvät valikoimat, paremman palvelun ja sen, että kaikki saa yhdestä kaupasta, valitsen Supermarketin. Jos minulla on aikaa, käyn ensin Lidlissä ostamasta ostoslistalta sen, mitä sieltä saa ja sitten loput Supermarketista, selviän vähän halvemmalla.

En tiedä, miksi lähikaupat ovat hävinneet, mutta esim. Elannon kivijalkamyymälöistä sai lopulta vain pakastettua lisää ilman mitään palvelua, oli kai luonnollista, että asiakkaat kaikkosivat.

Miksiköhän ulkomaiset liikkeet eivät innolla tule Suomeen, kyllä minusta Lidlilläkin on erttäin hyviä kauppapaikkoja. Ja miksihän ne Lidlinkin hinnat ovat ainakin sinun mielestäsi kalliita Suomessa. Epäiletkö siinäkin salaliittoa.

Lue lisää

Ei kai tässä toisto mitään auta. Minunkin piti olla viisi vuotta työni puolesta mukana rakentamassa elintarvike- ja tavaratalokaupan ketjujen liikeideoita ja ketjuohjauksen pelinsääntöjä, että ymmärtäisin, miten ne toimivat, kun tavoitteen on ainoastaan kannattavuuden maksimointi kustnnustehokkuuden kautta.

Siinähän juokset kaupasta toiseen ja ajelet autollasi kuvitelln, että mainosten tarjoukset olisivat hintakilpailua.

Salaliitostahan oligopolissa ei ole kyse. Sehän on julkinen tieto, että S-ryhmän ja Keskon osuudet elintarvikekaupan kokonaismarkkinasta ovat suunnilleen yhtä suuret ja yhdessä suunnilleen 80%.

Ajattele itseäsi tavarantoimittajan asemaan ja mieti paljonko on pelissä, kun jompi kumpi näistä kaupan jäteistä tulee neuvotteleman kanssasi vuosisopimuksesta ja dustaa vähintään 40% sinun liikevaihdostasi ja sanelee hinnat, jolla sinun on myytävä ja määrää paljonko sinun on sen lisäksi annttava rahaa kaupan hintamainontaan.

Ei tämä salaliitto ole.

Tämä on hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttöä, jonka sinä maksat kalliimpana ruoan hintana kuin muut EU-maiden kansalaiset.

Minä vaan kirjoitti:

Ei kai tässä toisto mitään auta. Minunkin piti olla viisi vuotta työni puolesta mukana rakentamassa elintarvike- ja tavaratalokaupan ketjujen liikeideoita ja ketjuohjauksen pelinsääntöjä, että ymmärtäisin, miten ne toimivat, kun tavoitteen on ainoastaan kannattavuuden maksimointi kustnnustehokkuuden kautta.

Siinähän juokset kaupasta toiseen ja ajelet autollasi kuvitelln, että mainosten tarjoukset olisivat hintakilpailua.

Salaliitostahan oligopolissa ei ole kyse. Sehän on julkinen tieto, että S-ryhmän ja Keskon osuudet elintarvikekaupan kokonaismarkkinasta ovat suunnilleen yhtä suuret ja yhdessä suunnilleen 80%.

Ajattele itseäsi tavarantoimittajan asemaan ja mieti paljonko on pelissä, kun jompi kumpi näistä kaupan jäteistä tulee neuvotteleman kanssasi vuosisopimuksesta ja dustaa vähintään 40% sinun liikevaihdostasi ja sanelee hinnat, jolla sinun on myytävä ja määrää paljonko sinun on sen lisäksi annttava rahaa kaupan hintamainontaan.

Ei tämä salaliitto ole.

Tämä on hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttöä, jonka sinä maksat kalliimpana ruoan hintana kuin muut EU-maiden kansalaiset.

Lue lisää

Luulisi tuollaisen ostajan joka ostaa 40 % liikevaihdosta pystyvän vedättämään hinnan alas eikä nostamaan sitä. Tuottaja, tai pienjalostaja häviää, vaikka MPP mitä väittää

Kauppa ja jalostus vetää välistä niin paljon että hinta kuluttajalle on niin helkutin korkea.

Kaupan keskittymistäkin suurempi vaikutus on jalostusketjun keskittyminen. Maitoa ajetaan ensin satoja kilometrejä tankkiautolla pikkupitäjästä meijeriin ja sitten tölkeissä takaisin pikkupitäjän kauppaan. Lihaa kuskataan vielä enemmän edestaas. Jalostetuimmat tuotteet ajetaan maan eri puolilta ensin Hakkilaan josta ne sitten jaellaan ympäri maata.

Lidl sentään perustaa logistiikka keskuksen keskelle maata, ei sen äärilaitaan kuten Kesko.

Minä vaan kirjoitti:

Ei kai tässä toisto mitään auta. Minunkin piti olla viisi vuotta työni puolesta mukana rakentamassa elintarvike- ja tavaratalokaupan ketjujen liikeideoita ja ketjuohjauksen pelinsääntöjä, että ymmärtäisin, miten ne toimivat, kun tavoitteen on ainoastaan kannattavuuden maksimointi kustnnustehokkuuden kautta.

Siinähän juokset kaupasta toiseen ja ajelet autollasi kuvitelln, että mainosten tarjoukset olisivat hintakilpailua.

Salaliitostahan oligopolissa ei ole kyse. Sehän on julkinen tieto, että S-ryhmän ja Keskon osuudet elintarvikekaupan kokonaismarkkinasta ovat suunnilleen yhtä suuret ja yhdessä suunnilleen 80%.

Ajattele itseäsi tavarantoimittajan asemaan ja mieti paljonko on pelissä, kun jompi kumpi näistä kaupan jäteistä tulee neuvotteleman kanssasi vuosisopimuksesta ja dustaa vähintään 40% sinun liikevaihdostasi ja sanelee hinnat, jolla sinun on myytävä ja määrää paljonko sinun on sen lisäksi annttava rahaa kaupan hintamainontaan.

Ei tämä salaliitto ole.

Tämä on hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttöä, jonka sinä maksat kalliimpana ruoan hintana kuin muut EU-maiden kansalaiset.

Lue lisää

..hinta on keskitasoa Euroopassa ,kun otetaan huomioon alvin vaikutus loppuhintaan. Se on hyvä saavutus kun ottaa huomioon harvaan asutun maamme.

Suomi on tuonnin ja viennin osalta saari, on luonnollista että täällä tahtoo kaikki maksaa.

Se että Suomessa olisi paljon pieniä liikkeitä vain nostaisi hintoja, se aiheuttaisi monenlaisiin jakelukustannuksiin lisäkustannuksia. Suomen keskusliikkeitä moititaan usein aivan tuhaa.

Lidl ketjulla on hyviä paikkoja monissa kaupungeissa, mutta kauppa ei käy. Kyllä kai se on osoitus Suomalaisten liikkeiden vahvuudesta ja Lidlin huonoudesta, ja tappiotahan se tuottaa jatkuvasti.

Tietysti suuri syy on myöskin karmeanmakuiset lihatuotteet.

Minä vaan kirjoitti:

Otapa huomioon, että Suomessa lähikaupalla ja hypermarketilla on sama omistaja, joko S-ryhmä tai Kesko.

Niinpä K-lähikauppa ei ole koskaan halvempi kuin CITY-Market, koska hinnoittelun tekee Kesko, eikä S-marketkaan kilpaile ikinä hinnalla Prisman kanssa.

Itsenäisiä elintarvikepuolen tukkukauppojahan Suomessa ei enää ole ollut sen jälkeen, kun TUKO kaadettiin Keskon syliin. Kahden suuren harvainvalta vielä varmistttiin ajamalla EKA-Yhtymä velkasaneeraukseen muutamien vuorineuvosten hyvävelipelillä.

Nyt Tradeka aikoo yrittää markkinaraon hakemista lähikaupparintamalta, missä voi vain toivoa, että se onnistuisi lyömään kiilaa S-ryhmän ja Keskon kylkeen. Pahalta kuitenkin näyttää, sillä tavarantoimittajat ovat niin riippuvaisia S-ryhmän ja Keskon tilauksista, että Tradeka tuskin saa aikaan mitään tukkuhintakilpailua tavarantoimittajien puolelta alle 20% markkinaosuuksillaan.

Se, että isoihin kauppakeskuksiin rakennetaan samankokoiset Prismat ja City-marktit vastakkain lähes identtisine valikoimineen ja samantasoisine hintoineen, on minusta älyttömyyden huippu, kun Suomessa ei ole ollut mitään tarvetta lisätä kaupan myyntipinta-alaa, koska väestö ei kasva juuri ollenkaan

Hypermarketit on siis rakennettu tarpeettomasti korvaamaan lähikaupat keskusliikkeiden päätöksillä ja rahat on nyljetty sinulta, minulta ja muilta kuluttajilta korkeampien hintojen muodossa.

Lue lisää

Puhuttiin ihan samoista asioista. Kyseessä on se Suomessa luonnollinen asia, että mitä vähemmän K-kirjaimia, sen kalliimmat hinnat. Sama S-puolella. Vapaita lähikauppoja ei ole. Jotkut kioskit ovat tavallaan korvanneet ihmisten lähikauppatarpeen.

Valintatalojen ja siwojen etu on sijoittumisessa, ne ovat lähellä mutta hintoihin se ei laskevasti vaikuta. Pienkauppa menestyy tietysti määrättyyn mittaan asti läheisyydellään ja entinen kauppojen aukioloaikalaki antoi niille pientä etua marketteihin nähden. Se hyvä kehitys on kohta menneisyyttä.

Tulevaisuudessahan ostoskeskusten pienkauppiaiden lapset joutuvat jättämään biletyksen viikonloppuisin vähemmälle. Työvuoro odottaa sunnuntaina. Onkin melko erikoista, että suomalaiset suosivat ostoskeskusten ainaista aukioloa? Harva sunnuntaina kirkkoon menee, mutta pitääkö koko aika olla innostunut kaupassaolosta?

Täsmälleen samaa mieltä olen hypermarkettien tarpeellisuudesta. Ne ovat näissä mitoissa tarpeettomia ja suomalaisia rappeennuttavia.

Minä vaan kirjoitti:

Ei kai tässä toisto mitään auta. Minunkin piti olla viisi vuotta työni puolesta mukana rakentamassa elintarvike- ja tavaratalokaupan ketjujen liikeideoita ja ketjuohjauksen pelinsääntöjä, että ymmärtäisin, miten ne toimivat, kun tavoitteen on ainoastaan kannattavuuden maksimointi kustnnustehokkuuden kautta.

Siinähän juokset kaupasta toiseen ja ajelet autollasi kuvitelln, että mainosten tarjoukset olisivat hintakilpailua.

Salaliitostahan oligopolissa ei ole kyse. Sehän on julkinen tieto, että S-ryhmän ja Keskon osuudet elintarvikekaupan kokonaismarkkinasta ovat suunnilleen yhtä suuret ja yhdessä suunnilleen 80%.

Ajattele itseäsi tavarantoimittajan asemaan ja mieti paljonko on pelissä, kun jompi kumpi näistä kaupan jäteistä tulee neuvotteleman kanssasi vuosisopimuksesta ja dustaa vähintään 40% sinun liikevaihdostasi ja sanelee hinnat, jolla sinun on myytävä ja määrää paljonko sinun on sen lisäksi annttava rahaa kaupan hintamainontaan.

Ei tämä salaliitto ole.

Tämä on hallitsevan markkina-aseman hyväksikäyttöä, jonka sinä maksat kalliimpana ruoan hintana kuin muut EU-maiden kansalaiset.

Lue lisää

tarjousten perässä juokse. Ei minulle päivittäistavarat niin merkittävä menoerä ole, että sen minimointiin kannattaisi merkittävästi panostaa. Muisti nyt kuitenkin sen verran pelaa, että perustavarat Lidlissä ovat halvimpia ja sieltä saa eräitä lihajalosteita, jotka ovat saksalaisia ja joista pidän riippumatta hinnasta.

Et nyt kuitenkaan mitenkään selittänyt, miksi mielestäsi tavarat Lidlissä ovat kalleimpia Suomessa, miksi suuret ulkomaiset ketjut tai vaikka pienkaupat hyökkää tänne Suomeen kultaa vuolemaan Suomeen (kyllä tuossa Hämeentiellä on muuten hyvin monia etsisiä myymälöitä, joista saa mielnkiintoisi tavaroita kohtuuhinnoilla ja eim. virolaisten tavaroiden erikoismyymälöitä ympäri Helsinkiä. Mutta eikö niiden logistinen asema ole helpompi maiss, jossa on pienellä alueella paljon asiakkaita ja tavarantoimittjat lähellä

Loppujen lopuksi eivät kai nämä asiat kuitenkaan ole suomalaisille kovin tärkeitä. Kepu ja erityisest Kokoomus porskuttavat, vaikka ne ovat pääkätilöitä tässä oligopolissa ja eivät nämä näytä olevan muillekaan puolueille merkittäviä asioita. Ehkä sinun kannattaisi julkaista uusi kondumisti´nen naifesti.

ironcurtain kirjoitti:

Puhuttiin ihan samoista asioista. Kyseessä on se Suomessa luonnollinen asia, että mitä vähemmän K-kirjaimia, sen kalliimmat hinnat. Sama S-puolella. Vapaita lähikauppoja ei ole. Jotkut kioskit ovat tavallaan korvanneet ihmisten lähikauppatarpeen.

Valintatalojen ja siwojen etu on sijoittumisessa, ne ovat lähellä mutta hintoihin se ei laskevasti vaikuta. Pienkauppa menestyy tietysti määrättyyn mittaan asti läheisyydellään ja entinen kauppojen aukioloaikalaki antoi niille pientä etua marketteihin nähden. Se hyvä kehitys on kohta menneisyyttä.

Tulevaisuudessahan ostoskeskusten pienkauppiaiden lapset joutuvat jättämään biletyksen viikonloppuisin vähemmälle. Työvuoro odottaa sunnuntaina. Onkin melko erikoista, että suomalaiset suosivat ostoskeskusten ainaista aukioloa? Harva sunnuntaina kirkkoon menee, mutta pitääkö koko aika olla innostunut kaupassaolosta?

Täsmälleen samaa mieltä olen hypermarkettien tarpeellisuudesta. Ne ovat näissä mitoissa tarpeettomia ja suomalaisia rappeennuttavia.

Lue lisää

Aukioloaikalaista sen verran, että olisi kansan hyvä tajuta, ettei aukiolon vapauttaminen pakota kauppaa olemaan aina auki.

Nyt, kun laki sallii vain tietyt aukiolotunnit, niin kaikki uhtutuvat siihen ikään kuin pakkoaukioloon.

Etelä-Euroopassa isojen ketjujen kaupat ovat iltaisin ja sunnuntaisin yleensä kiinni ja pienkaupat auki, koska siellä ei hitakilpailu - aitoa kun on - kestä sitä, että isossa kaupassa pannaan edes valot päälle muutamaa asiakasta varten.

Meillä nekin kulut lisätään hintaan ja kahdessa hypermarketissa vierekkäin!

keskittyy... kirjoitti:

Luulisi tuollaisen ostajan joka ostaa 40 % liikevaihdosta pystyvän vedättämään hinnan alas eikä nostamaan sitä. Tuottaja, tai pienjalostaja häviää, vaikka MPP mitä väittää

Kauppa ja jalostus vetää välistä niin paljon että hinta kuluttajalle on niin helkutin korkea.

Kaupan keskittymistäkin suurempi vaikutus on jalostusketjun keskittyminen. Maitoa ajetaan ensin satoja kilometrejä tankkiautolla pikkupitäjästä meijeriin ja sitten tölkeissä takaisin pikkupitäjän kauppaan. Lihaa kuskataan vielä enemmän edestaas. Jalostetuimmat tuotteet ajetaan maan eri puolilta ensin Hakkilaan josta ne sitten jaellaan ympäri maata.

Lidl sentään perustaa logistiikka keskuksen keskelle maata, ei sen äärilaitaan kuten Kesko.

Lue lisää

Kaupan keskittyminen on sanut aikaan jalostuksen keskittymisen. Sen jälkeen, kun TUKO kaatui ja EKA velkasaneerattiin, on elintarviketeollisuudessa tapahtunut nnennäkemätön keskittyminen, koska valtakunnalliset ketjut haluavat ostaa koko ketjun tavaratarpeen mahdollisimman vähiltä toimittajilta - logistiikan kustannustehokkuuden nimissä.

Kun joku elintarvikejalostaja sitten pääsee tavarantoimittajaksi, niin siinähän roikkuu tiukassa liekanarussa, kun vuosineuvottelussa jomman kumman kahden suuren kanssa on aina kiinni vähintään 40% myyntituloista.

mvv kirjoitti:

..hinta on keskitasoa Euroopassa ,kun otetaan huomioon alvin vaikutus loppuhintaan. Se on hyvä saavutus kun ottaa huomioon harvaan asutun maamme.

Suomi on tuonnin ja viennin osalta saari, on luonnollista että täällä tahtoo kaikki maksaa.

Se että Suomessa olisi paljon pieniä liikkeitä vain nostaisi hintoja, se aiheuttaisi monenlaisiin jakelukustannuksiin lisäkustannuksia. Suomen keskusliikkeitä moititaan usein aivan tuhaa.

Lidl ketjulla on hyviä paikkoja monissa kaupungeissa, mutta kauppa ei käy. Kyllä kai se on osoitus Suomalaisten liikkeiden vahvuudesta ja Lidlin huonoudesta, ja tappiotahan se tuottaa jatkuvasti.

Tietysti suuri syy on myöskin karmeanmakuiset lihatuotteet.

Lue lisää

Suomessa tuotettiin ennen ruoka samalla paikalla ja jalostettiinkin, missä se syötiin. Pitkiin kuljetusmatkoihin on jouduttu vasta tehomaatalouden keskittämisen ja elintarvikejalostuksen keskittämisen kautta sekä siitä syystä, että kauppa rationalisoi logistiikkaansa.

Kun pienet iikket ovat kannattavia alhaisemmalla hintatasolla siellä, missä hintakilpailu on kovaa, niin on se kumma, että ne eivät muka täällä kannattaisi.

Syy on hyvin yksinkertainen: pienkaupat eivät ole TARPEKSI KANNATTAVIA keskusliikkeilleen. Siksi ne lopetetaan, jott asiakkaat saadaan ajamaan kauemmas ja isompiin kauppoihin.

Lidl muuten kannattaa loistavasti ja parkkipaikat ovat aina täynnä, koska se saa asiakkansa S-ryhmän ja Keskon nenän edestä vain hieman halvemmilla hinnoilla ja todella kovalla katetuotolla.

Lidl on myös hyvä esimerkki kaupan harvainvallasta: Suomen markkinoille ei ole mitään asiaa ilman todella suuria pääomia, niin mahtavaksi suuryritystoiminnaksi kauppa on meillä päästetty keskittymään.

Suomen keskusliikkeisiin saa jokainen tietysti olla tyytyväinen jos haluaa, mutta se ei muuksi muuta sitä tosiasiaa, että kahden suuren, markkinoita hallitsevan keskusliikkeen järjstelmä on oligopoli, jonka ansiosta meillä on muuta eurooppaa korkeampi hintataso.

Näin siksi, että nämä keskusliikkeet rakentavat koko ajan tarpeetonta myymälätilaa ja sulkevat sellaista myymälätilaa, joka olisi täysin kannattavaa, jos en annettaisi toimia.

Suuruuden ekonomia ei toimi asiakkaan ehdoilla, vaan sijoitetun pääoman tuoton maksimoinnin ehdoilla.

Obs1 kirjoitti:

tarjousten perässä juokse. Ei minulle päivittäistavarat niin merkittävä menoerä ole, että sen minimointiin kannattaisi merkittävästi panostaa. Muisti nyt kuitenkin sen verran pelaa, että perustavarat Lidlissä ovat halvimpia ja sieltä saa eräitä lihajalosteita, jotka ovat saksalaisia ja joista pidän riippumatta hinnasta.

Et nyt kuitenkaan mitenkään selittänyt, miksi mielestäsi tavarat Lidlissä ovat kalleimpia Suomessa, miksi suuret ulkomaiset ketjut tai vaikka pienkaupat hyökkää tänne Suomeen kultaa vuolemaan Suomeen (kyllä tuossa Hämeentiellä on muuten hyvin monia etsisiä myymälöitä, joista saa mielnkiintoisi tavaroita kohtuuhinnoilla ja eim. virolaisten tavaroiden erikoismyymälöitä ympäri Helsinkiä. Mutta eikö niiden logistinen asema ole helpompi maiss, jossa on pienellä alueella paljon asiakkaita ja tavarantoimittjat lähellä

Loppujen lopuksi eivät kai nämä asiat kuitenkaan ole suomalaisille kovin tärkeitä. Kepu ja erityisest Kokoomus porskuttavat, vaikka ne ovat pääkätilöitä tässä oligopolissa ja eivät nämä näytä olevan muillekaan puolueille merkittäviä asioita. Ehkä sinun kannattaisi julkaista uusi kondumisti´nen naifesti.

Lue lisää

En taida manifestoida muuta kuin aikani kuluksi täällä ja kaupan asioista vallitsevia väärinkäsityksiä kommentoiden.

Minusta nimittäin on sääli, että Suomen ruokakauppa on päästetty keskittymään kahden suuren haltuun. Ei siinä kolmas kloonattu ketju, Lidl, juuri lämmitä, kun muistelee, millaisia kauppoja Euroopassa löytyy pilvin pimein vaikkapa vain Padasjoen kokoisista kylistä.

Siellä ei taida enää olla edes kukkakuppaa?

MPP:n tavoite on päästä sättimään keskustaa.

Hän valitsee keinonsa tuon tavoitteen mukaan, vaikka keinot oliivatkin ristiriitaisia keskenään.

Samaa on toki nähtävisä sdp:n oppositiopolitiikassakin. Millään muulla ei ole mitään väliä, kunhan vaan päästään hallitusta haukkumaan.

Minä vaan kirjoitti:

MPP:n tavoite on päästä sättimään keskustaa.

Hän valitsee keinonsa tuon tavoitteen mukaan, vaikka keinot oliivatkin ristiriitaisia keskenään.

Samaa on toki nähtävisä sdp:n oppositiopolitiikassakin. Millään muulla ei ole mitään väliä, kunhan vaan päästään hallitusta haukkumaan.

Lue lisää

Mitäs mieltä olet koko opposition välikysymysehdotuksesta?

ironcurtain kirjoitti:

Mitäs mieltä olet koko opposition välikysymysehdotuksesta?

En osaa ottaa kantaa ennen kuin kuulen välikysyjien perustelupuheet eduskunnan puhujapöntöstä.

Minä vaan kirjoitti:

MPP:n tavoite on päästä sättimään keskustaa.

Hän valitsee keinonsa tuon tavoitteen mukaan, vaikka keinot oliivatkin ristiriitaisia keskenään.

Samaa on toki nähtävisä sdp:n oppositiopolitiikassakin. Millään muulla ei ole mitään väliä, kunhan vaan päästään hallitusta haukkumaan.

Lue lisää

Tuo on tietenkin totta. Mutta kuuluu jotenkin tämän palstan toimintaperiaatteisiin: kirjoittajat ovat sementoituneet puoluekantoihinsa... tai oikeastaan antipuoluekantoihinsa. Pääasia tuntuu olevan asioiden selittäminen aina niin, että joku puolue on syypää, vaikka asiat ovat aina paljon moniselitteisimpiä. Tuntuu siltä, että kirjoittajista suurin osa on insinöörejä, jotka koskaan eivät ole ymmärtäneet, että väärä ja oikea ovat kuin ykkönen ja nolla tietokonekielissä; mitään ei tapahdu niitten välisessä avaruudessa. Vaikka todellisuudessa kaikki tapahtuu nimenomaan siellä.