Arvatkaapas vituttaako meikäläistä. Oikeastaan koko sukua. Olemme kuuluneet aina ns.etistykselliseen etujoukkoon. Eli jo meidän ukki kannatti maailman parasta lasten ystävää Josef Stalinia.
Meidän äitee ja iskä rakastuivat toisiinsa Tampereen yliopistossa, kun siellä järjestettiin Leonid-setän lotiksi ja taistelijoiksi hurahtaneille sen ajan BB-talon ideologiakursseja. Eli marxismi-leninismi-stalinismi-taistolaisuus-enemmistöänkyröinti ym. kursseja. Päivisin molemmat opiskelivat tiedotusopin julistusjaostossa noordenstreng-tasoista toitotusta.
Välipäivinä kävimme ns. rauhanohjusmarsseilla tuomitsemassa tappavat ohjukset ja ihailemassa elämää synnyttäviä rauhanohjuksia. Kesällä seilasimme DDR:n laskuun DDR:ään Itämerta eli Rauhanmerta pitkin. Siellä tuomitsimme Länsi-Saksan epädemokraattisen kehityksen. Samanaikaisesti DDR:n punanatsit eli Stasin gansterit kiduttivat tuhansia oman maansa kansalaisia. Ja me pojat ja varsinkin tytöt ihailimme, kuinka ihana maa DDR on.
Jo tuolloin henkisesti tasapainoiset opiskelijat huomauttivat meille, että eikö olisi kiva laittaa edes toinen takajalka kovalle maalle ja avata edes toista silmää. Sillai varovasti ettei tule enempää henkisiä kuin ruummiillisiakaan revähdyksiä.
Nyt kun ajattelee aikaa jälkeenpäin niin eipä voi meitä älyperäisellä käytöksellä kehuskella. Niin meitä höynäytettiin kuin vihreitä tyttösiä tänä päivänä.
Olikohan siinä enemmälti järkeä hurahtaa reesneviläiseksi ja taistella 24 tuntia vuorokaudessa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa vastaan.
Vituttaa se nytkin selittää, ettei me mitään tosissaan sosialismia yritetty. Kumpahan pikkusen laulaa lurautettiin.
Heko. heko.¨Sanovat henkisesti tasapainoiset Tampereella opiskelleet naiset.
Meidän äitee ja iskä rakastuivat toisiinsa Tampereen yliopistossa, kun siellä järjestettiin Leonid-setän lotiksi ja taistelijoiksi hurahtaneille sen ajan BB-talon ideologiakursseja. Eli marxismi-leninismi-stalinismi-taistolaisuus-enemmistöänkyröinti ym. kursseja. Päivisin molemmat opiskelivat tiedotusopin julistusjaostossa noordenstreng-tasoista toitotusta.
Välipäivinä kävimme ns. rauhanohjusmarsseilla tuomitsemassa tappavat ohjukset ja ihailemassa elämää synnyttäviä rauhanohjuksia. Kesällä seilasimme DDR:n laskuun DDR:ään Itämerta eli Rauhanmerta pitkin. Siellä tuomitsimme Länsi-Saksan epädemokraattisen kehityksen. Samanaikaisesti DDR:n punanatsit eli Stasin gansterit kiduttivat tuhansia oman maansa kansalaisia. Ja me pojat ja varsinkin tytöt ihailimme, kuinka ihana maa DDR on.
Jo tuolloin henkisesti tasapainoiset opiskelijat huomauttivat meille, että eikö olisi kiva laittaa edes toinen takajalka kovalle maalle ja avata edes toista silmää. Sillai varovasti ettei tule enempää henkisiä kuin ruummiillisiakaan revähdyksiä.
Nyt kun ajattelee aikaa jälkeenpäin niin eipä voi meitä älyperäisellä käytöksellä kehuskella. Niin meitä höynäytettiin kuin vihreitä tyttösiä tänä päivänä.
Olikohan siinä enemmälti järkeä hurahtaa reesneviläiseksi ja taistella 24 tuntia vuorokaudessa pohjoismaista hyvinvointiyhteiskuntaa vastaan.
Vituttaa se nytkin selittää, ettei me mitään tosissaan sosialismia yritetty. Kumpahan pikkusen laulaa lurautettiin.
Heko. heko.¨Sanovat henkisesti tasapainoiset Tampereella opiskelleet naiset.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllähän ne neukkujen ohjukset melko rauhallisia olikin, eikös niitä pudonnut joskus ihan Joulupukin viereenkin jäiselle pohjoisen järvelle.
Ainoastaan tuo juttu, että Tampereen naiset opiskeli ja olivat fiksun filmaattisia, vaatii sen korjauksen, että olivat kyllä aika hanakoita sen housuissa olevan lämpöhakuisen ohjuksen perään, oppiahan siitäkin.