Thors aamu-tv:ssä

Päivitys 16.12.2008:

Arpominen uuden ulkomaalaislain tiimoilta jatkuu. Päivän uutisen mukaan eduskunta päättääkin laista vasta ensi vuoden puolella. Seuraavaan seikkaan on syytä kiinnittää huomiota:

"Thorsin mukaan myös hallituksen tarkoituksena oli, että Suomessa noudatettua nykyistä käytäntöä voidaan jatkaa."
Lakia siis halutaan muuttaa, jotta nykyinen, voimassaolevan lain vastainen käytäntö muuttuisi lailliseksi. Jos nykyinen käytäntö olisi voimassaolevan lain mukainen, miksi lakia pitäisi muuttaa lainkaan?

Ulkomaalaislain uudistusta vastustavan adressin keskusteluosasta löytyy kansanedustaja Kimmo Sasin viesti, jossa tämä korostaa sitä, että uusi laki sallii karkotusta odottavan maahanmuuttajan tehdä työtä. Mitä käytännön hyötyä tällaisesta lakimuutoksesta on? Ei karkotuspäätöksen saanutta ulkomaalaista tarvitse työllistää. Hänet pitää poistaa maasta. Uusi laki ei millään tavoin puutu varsinaiseen ongelmaan eli maastapoistamismenettelyyn ja vuosia kestävään valitusruljanssiin.

Hesarin uutisessa Thors mainostaa sitä, että uusi laki on "hyvää eurooppalaista keskitasoa". Paitsi että tämä ei ole totta, "eurooppalaiseen keskitasoon" pyrkiminen ei saa olla tavoitteena, koska Euroopassa viimeiset vuosikymmenet vallinnut "keskitaso" ei ole hyvä vaan huono. Huonot ulkomaalaislait ovat luoneet sen yhteiskunnallisen ja taloudellisen katastrofin, jonka vuoksi useimmat muut Euroopan maat ovat tällä hetkellä tiukentamassa lakejaan.

Lakiesitysten on oltava järkeviä. Ei lakimuutoksen perusteluksi saa kelvata se, että "näin on tehty muuallakin", varsinkaan, jos vastaavien käytäntöjen seuraukset siellä muualla on havaittu kielteisiksi.

Uusi ulkomaalaislaki, uudessakin muodossaan, laajentaa "humanitaarisen suojelun" soveltamismahdollisuuksia ja näin lisää Suomen houkuttelevuutta muun Euroopan sulkiessa oviaan. Se pyhittää nykyisen, voimassaolevan lain vastaisen käytännön, jonka tuloksena maastamme turvapaikkaa hakevien elintasosiirtolaisten määrä on tänä vuonna kasvanut vähintään kaksijapuolikertaiseksi viime vuoteen nähden. Mikäli laki hyväksytään eduskunnassa, tulijoiden määrä voi ensi vuonna olla mitä hyvänsä.

Adressin keskusteluosasta selviää myös, että SDP on tehnyt de facto ryhmäpäätöksen uuden lain kannattamisesta. Papukaijamerkin ansaitsee Kokoomuksen edustaja Jari Larikan vastaus hänelle esitettyihin kysymyksiin:

"Suomi on Euroopan laidalla oleva pieni kansakunta joka asuu kuin haulikolla ammuttuna ympäri valtakuntaa. Lisäksi puhumme vaikeasti opittavaa kieltä, jota puhuu siis vain 5 miljoonaa ihmistä maailmasta. Rakastamaamme neljää erilaista vuodenaikaa kylmine talvineen ei juurikaan muualla arvosteta. Mutta juuri me olemme sitä mieltä, että nyt kaikki maailman pakolaiset haluavat muuttaa tänne meidän riesaksi. Ongelmamme on ollut ja tulee olemaan jatkossakin se, että vaikka tänne saataisiin ahkeraa työikäistä väkeä, jatkavat he matkaansa vähän ajan päästä Keski-Eurooppaan."
Ottamatta kantaa maamme lukuisiin epäkohtiin haluaisin kysyä Larikalta, ratkeaako osaavan ja ahkeran työvoiman tarve sillä, että maahan otetaan entistä enemmän pääosin kouluttamatonta ja kielitaidotonta väkeä, joka tähän astikaan ei ole työllistynyt sen enempää Suomessa kuin muissakaan Euroopan maissa. Uusi laki ei vaikuta millään tavalla Suomen houkuttelevuuteen työperusteisen siirtolaisen näkökulmasta. Sen ainoa tavoite ja efekti on "humanitaarisen" (käytännössä sosiaalisen) maahantulon helpottuminen.

Larikka:

"Suomalaisen yhteiskunnan tuleekin kiinnittää enemmän huomiota tänne muuttavien ulkomaalaisten kotouttamiseen. Tulevaisuudessa tulemme tarvitsemaan työvoimaa enemmän kuin olemme olleet itse valmiita tekemään. Siksi on tärkeää, että ne jotka päättävät tänne asettua, tuntevat olonsa turvatuksi ja kotoisaksi. Muuten emme selviä tulevaisuuden 1,8 miljoonan eläkeläisen palveluiden vaateesta kunniallisesti. Lisäksi meillä tulee olla riittävästi osaavaa työvoimaa teollisuuden tarpeisiin taantuman hellittäessä."
Näin varmasti on, mutta miten tämä liittyy humanitaariseen maahanmuuttoon?

Tämä on tilanne puolueessa nimeltä Kokoomus.

Tämän päivän Ylen Aamu-tv:ssä ministeri Thors jatkaa leijailua omassa todellisuudessaan. Löperö ulkomaalaislakihan ei sinänsä voi ketään huolestuttaa. Thorsin kohtaama kritiikki johtuu siitä, että ... hän on ruotsinkielinen:

"Luulen, että ruotsinkielisyyteni, se, että on ruotsinkielinen maahanmuuttoministeri, on se tekijä, joka näitä ihmisiä ärsyttää."
Ehkä tämä on sitä "avointa keskustelua", jota Thors samassa jutussa ilmoittaa kannattavansa.