jäsenyyttä? On paljon mahdollista EU:lta tuli vinkki Ruotsille, ettei suomettunutta sensuurisuomea haluta mukaan.
Ulkopoliittinen instituutti:
Ruotsin irtiotto
Halusiko Ruotsi eroon Suomesta, koska yya-sopimuksineen Suomi olisi muodostunut neuvottelukumppanina rasitteeksi EY-jäsenyyttä tavoiteltaessa, eikä siksi puhunut suunnitelmistaan, kuten Max Jakobson ja useat suomalaiset poliitikot ovat uskoneet? Mauno Koivisto kertoo muistelmissaan epäilleensä, että ruotsalaisten tarkoituksena oli livahtaa sisään EY:hyn ennen muita. On kuitenkin epäselvää, näkikö hän aihetta epäilyksiin jo syksyllä 1990.
Toinen ehdokas tiedon pimittämisen keskeiseksi motiiviksi on EY:stä tullut "tarjous". Ruotsalaistutkija Magnus Jerneck kertoo teoksessa The Nordic Countries and the EC (1993) esitetyn, että Ruotsin päätöksen syynä oli EY:n taholta tullut kehotus ilmoittaa jäsenyysaikomuksista nopeasti ja selvästi, koska hakijamaiden määrän lisääntyminen oli omiaan vahvistamaan EY:ssä vastahakoisuutta laajentumiseen ja viivästyttämään jäsenyysneuvottelujen aloittamista; ehkä myös jäseneksi otettavien määrää olisi ensi vaiheessa rajoitettu.
Ulkopoliittinen instituutti:
Ruotsin irtiotto
Halusiko Ruotsi eroon Suomesta, koska yya-sopimuksineen Suomi olisi muodostunut neuvottelukumppanina rasitteeksi EY-jäsenyyttä tavoiteltaessa, eikä siksi puhunut suunnitelmistaan, kuten Max Jakobson ja useat suomalaiset poliitikot ovat uskoneet? Mauno Koivisto kertoo muistelmissaan epäilleensä, että ruotsalaisten tarkoituksena oli livahtaa sisään EY:hyn ennen muita. On kuitenkin epäselvää, näkikö hän aihetta epäilyksiin jo syksyllä 1990.
Toinen ehdokas tiedon pimittämisen keskeiseksi motiiviksi on EY:stä tullut "tarjous". Ruotsalaistutkija Magnus Jerneck kertoo teoksessa The Nordic Countries and the EC (1993) esitetyn, että Ruotsin päätöksen syynä oli EY:n taholta tullut kehotus ilmoittaa jäsenyysaikomuksista nopeasti ja selvästi, koska hakijamaiden määrän lisääntyminen oli omiaan vahvistamaan EY:ssä vastahakoisuutta laajentumiseen ja viivästyttämään jäsenyysneuvottelujen aloittamista; ehkä myös jäseneksi otettavien määrää olisi ensi vaiheessa rajoitettu.
Vastaukset 3
Vanhimmat
Koska meillähän ns. pohjoismainen yhteistyö jonkapuitteissa tämäntyyppiset asiat pitäisi hoitaa yhtenäisenä rintamana.
Vai onko? Ainakin poloiitikkojen puheissa on, aina kun pitää perustella pakkoruotsia, jolloin pohjoismainen yhteistyö on toinen pääperuste. Toinen on Suomen kaksikielisyys.
Tätähän käytettiin vaan suomalaisten jymäyttämiseksi jäsenyyden hyväksymeksi.
yksin, eikä Suomen kanssa yhdessä, niin kuin oli sovittu. Nähtävästi EU.hun ei Suomea haluttu, kriteeritkin niin kovat, ettei yksikään itämaa olisi niihin yltänyt.