Kun mietin omaa nuoruuttani tai lapsuuttanikin niin eivät vanhempani määränneet, mitä sain kuunnella tai mitä en. Nykyään taas kuulee tätä epäsopiva-idoliksi roskaa. Ihmiset ovat niin valveutuneita kaikesta ja äidit ja isit pelkäävät silmäteriensä puolesta, joten kaikki vähänkin epäilyttävä suljetaan silmien ja korvien edestä.
Miksi idolin pitää olla pinkin pehmeä? Itse en idoleideni mallin mukaan alkanut käyttää huumeita, harrastaa irtosuhteita ja pysyin muutenkin erittäin kilttinä, mutta sain heiltä kuitenkin jotain, mitä nykymaailman idoleilta ei saa: yhteiskuntakritiikkiä, normien ja nykytilan kyseenalaistamista, asennetta, uskallusta.
Minusta nykykehitys on oikeastaan aika huonoa. Idolit ovat tärkeitä etenkin teini-iässä, jolloin kyseenalaistetaan auktoriteetteja. Tietty, hyvin toimeentuleva osa voi kuunnella näitä keijumaisia pop-biisejä, mutta sitten on se huonommin toimeentuleva osa, joka tarvitsisi pientä asenteen nostattamista. Uskallusta vastustaa nykykehitystä.
Teinien idoleiden ei pitäisi olla vanhempien valitsemia, vaan oman päätöksen tulosta.
Miksi idolin pitää olla pinkin pehmeä? Itse en idoleideni mallin mukaan alkanut käyttää huumeita, harrastaa irtosuhteita ja pysyin muutenkin erittäin kilttinä, mutta sain heiltä kuitenkin jotain, mitä nykymaailman idoleilta ei saa: yhteiskuntakritiikkiä, normien ja nykytilan kyseenalaistamista, asennetta, uskallusta.
Minusta nykykehitys on oikeastaan aika huonoa. Idolit ovat tärkeitä etenkin teini-iässä, jolloin kyseenalaistetaan auktoriteetteja. Tietty, hyvin toimeentuleva osa voi kuunnella näitä keijumaisia pop-biisejä, mutta sitten on se huonommin toimeentuleva osa, joka tarvitsisi pientä asenteen nostattamista. Uskallusta vastustaa nykykehitystä.
Teinien idoleiden ei pitäisi olla vanhempien valitsemia, vaan oman päätöksen tulosta.
Vastaukset 6
Vanhimmat
tasolle, niin Koopia parempaa roolimallia en tiiä. ja nyt en puhu musiikista, vaan luonteesta ja käytöksestä....jos negativen pellet hajoittaa hotellihuoneita ja heittelee niistä telkkuja pihalle niin repikää siitä.
Idolinhan pitäisi olla juuri "esikuva" tai malli meille nuorille, joten juuri Koop ja Ilkka ovat olleet oikeita idoleita ja kyllä Hannakin. Ari taas ei niinkään sovi malliksi m.o.t.
ja ilkka pilkkaa ja on epätavallisen itserakas.
muovimaailmaa. Nuoruuteen kuuluis edes pieni kapina, mut ei, teinit kulkee täysin median talutushihnassa nykyään;) Paras "Idoli" on sellanen, joka kannustaa omaan ajatteluun ja joku nuhteettomuus-vaatimus on ihan naurettavaa sisäsiisteyttä. Mäkin kuuntelin jo 12-vuotiaana Sex Pistolsia ja ihan kunnon kansalainen mustakin tuli, kai:D
80-luvulla, jolloin itse elelin nuoruuttani, oli aivan sama tilanne kuin nykyään. Osa porukasta oli näitä Hankenilla vaatteiden hintalappuja esittelemässä käyviä pintapopittajia, joiden musiikilliset idolit olivat modern talking, duran duran, a-ha ja muu vastaava epämusiikki. Osa taasen kapinoi vallitsevaa kaiken kaupallistmista vastaan, joka näkyi niin pukeutumisessa kuin musiikissakin. Ja sitten oli ihan tavallisia mattimeikäläisiä joiden mielestä poppi oli paskaa ja hevi vähemmän paskaa, ja kuunneltiin Iron Maidenia sen kummemmin kelailematta oliko se kaupallista vai ei.
Eiköhän toi mene suht samalla tavalla nykyäänkin, ja edelleen on olemassa äärimusiikkia, joka itse asiassa on paljon äärempää kuin vaikkapa the exploited, dead kennedys ja lama, ja musiikillisesti huimasti edellä noista edellä mainituista (esim.
grindcore bändit)
Se mikä nykyajassa on outoa, on median mahti luoda tavan tallaajista "tähtiä" ja "idoleita", ja pahimmin näihin näyttävät lankeavan itseni ikäiset ja vähän nuoremmat, jotka sitten saavat lapsensakin mukaan tähän höpöön. Itse haluaisin, että tuo mediajulkisuus annettaisiin menestyneelle, ammattitaitoiselle ja lahjakkaalle bändille/artististille. Olisi kiinnostavaa tutustua näiden oikeiden lahjakkuuksien ajatuksiin musiikista, kuulla uran alkuajoista, seurata heidän studiotyöskentelyään jne. Tällaista ohjelmaa voisin suorastaan suositella omille lapsillenikin.
On se mennyt vaikeeksi totta tosiaan. Ehkä tässä virtuaalimaailmassa... mitä siis 80-luvulla ei ollut tunkee kaikki mielipidetsunamit esille kun ennen ei tiedetty eikä kyllä ois välitettykään mitä muut toisella puolella maata ajattelee omasta musiikinkulutuksesta. Varsinkaan jotkut täysin toisenlaista elämäntyyliä elävät, jotka tännekin kirjoittelevat kaikkiin mahdollisiin forumeihin ja yleisönosastoihin. Ehkä he virittelevät jotain mediapaniikkia jolla periaatteessa ei ole mitään pohjaa muuta kuin ahistuneen kontrollifriikin omien korvien välissä.