Raakaöljyn hinnan nopea lasku ja finanssi-kriisin muut vaikutukset ovat ajaneet Venäjän talouden romahduksen partaalle.
Venäjän talouden asiantuntija Pekka Sutela pitää mahdollisena, että rupla joudutaan devalvoimaan ehkä rajustikin, ellei öljyn hinta nouse.
Huolestuttavatko Venäjän talouden horjumisen vaikutukset?
Vielä elokuun alussa Venäjän valtiontalous on vahva ja lähes velaton. Sitä tuki lähes 600 miljardin dollarin valuuttavaranto.
Nyt tuo vakaan talouden perikuva on joutunut romahduksen partaalle.
Ruplaa on devalvoitu julkisuudelta salassa laajennetun valuuttaputken sisällä useita prosentteja suhteessa jo vuosia käytettyyn valuuttakoriin. Tämä suuntaus jatkuu, sillä rupla heikkenee prosentin viikkovauhdilla.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Sutela arvioi, että Venäjän valuuttavaranto hupenee vappuun mennessä, ellei öljyn hinta lähde nopeaan nousuun tai Venäjän hallitus tee jotain.
Venäjän talouden alamäki johtuu sekä kansainvälisestä finanssikriisistä että öljynhinnan romahtamisesta, jotka ovat ainakin osittain kytköksissä toisiinsa. Näyttää siltä, että elokuun 8. päivänä aloitettu Venäjän hyökkäys Georgian alueelle synkensi maailmanmarkkinoiden kriisitunnelmia ja johti yllättäen raakaöljyn hinnan nopeaan laskuun.
Sodan shokkivaikutus toimi todennäköisesti päin vastoin kuin Kremlissä oli ennakoitu.
Samoihin aikoihin finanssikriisi alkoi vaikuttaa reaalitalouteen ja kaikkien raaka-aineiden kysyntä pysähtyi kuin seinään maailmanmarkkinoilla. Tämä puri erityisen pahasti Venäjän kansantalouteen, koska 65-70 prosenttia maan vientituloista kertyy öljystä ja kaasusta. Myös metallien kysyntä heikkeni nopeasti.
Raakaöljyn hinnan romahdus on tietenkin Suomen kannalta sinänsä hyvä talousuutinen, joka alentaa tuontihintoja ja myös inflaatiota. Sen kääntöpuolella on Suomen vienti Venäjälle, joka lienee - kun kauttakulun osuus poistetaan tilastoista - noin 7-8 prosenttia koko viennin arvosta.
Siihen sisältyy kuitenkin elintarvikkeita ja muita sellaisia tuotteita, joille ei löydy korvaavia markkinoita muualta. Myös venäläisten matkailijoiden Suomeen viime vuosina jättämä lähes 400 miljoonan euron summa on erittäin työvaltaista vientiä, joka ei ole helposti korvattavissa.
Suomen kannalta Venäjän talouden horjuminen on tietenkin huolestuttavaa. Vanha ajatus siitä, että idänkauppa tasoittaisi Suomen suhdanteita, todistaa jälleen pätemättömyytensä
Jos ruplan arvo romahtaa keväällä 30 prosentilla, kuten jotkut asiantuntijat ennakoivat, siitä seuraa väistämättä myös yhteiskunnallisia levottomuuksia.
Venäjän talouden asiantuntija Pekka Sutela pitää mahdollisena, että rupla joudutaan devalvoimaan ehkä rajustikin, ellei öljyn hinta nouse.
Huolestuttavatko Venäjän talouden horjumisen vaikutukset?
Vielä elokuun alussa Venäjän valtiontalous on vahva ja lähes velaton. Sitä tuki lähes 600 miljardin dollarin valuuttavaranto.
Nyt tuo vakaan talouden perikuva on joutunut romahduksen partaalle.
Ruplaa on devalvoitu julkisuudelta salassa laajennetun valuuttaputken sisällä useita prosentteja suhteessa jo vuosia käytettyyn valuuttakoriin. Tämä suuntaus jatkuu, sillä rupla heikkenee prosentin viikkovauhdilla.
Suomen Pankin siirtymätalouksien tutkimuslaitoksen johtaja Pekka Sutela arvioi, että Venäjän valuuttavaranto hupenee vappuun mennessä, ellei öljyn hinta lähde nopeaan nousuun tai Venäjän hallitus tee jotain.
Venäjän talouden alamäki johtuu sekä kansainvälisestä finanssikriisistä että öljynhinnan romahtamisesta, jotka ovat ainakin osittain kytköksissä toisiinsa. Näyttää siltä, että elokuun 8. päivänä aloitettu Venäjän hyökkäys Georgian alueelle synkensi maailmanmarkkinoiden kriisitunnelmia ja johti yllättäen raakaöljyn hinnan nopeaan laskuun.
Sodan shokkivaikutus toimi todennäköisesti päin vastoin kuin Kremlissä oli ennakoitu.
Samoihin aikoihin finanssikriisi alkoi vaikuttaa reaalitalouteen ja kaikkien raaka-aineiden kysyntä pysähtyi kuin seinään maailmanmarkkinoilla. Tämä puri erityisen pahasti Venäjän kansantalouteen, koska 65-70 prosenttia maan vientituloista kertyy öljystä ja kaasusta. Myös metallien kysyntä heikkeni nopeasti.
Raakaöljyn hinnan romahdus on tietenkin Suomen kannalta sinänsä hyvä talousuutinen, joka alentaa tuontihintoja ja myös inflaatiota. Sen kääntöpuolella on Suomen vienti Venäjälle, joka lienee - kun kauttakulun osuus poistetaan tilastoista - noin 7-8 prosenttia koko viennin arvosta.
Siihen sisältyy kuitenkin elintarvikkeita ja muita sellaisia tuotteita, joille ei löydy korvaavia markkinoita muualta. Myös venäläisten matkailijoiden Suomeen viime vuosina jättämä lähes 400 miljoonan euron summa on erittäin työvaltaista vientiä, joka ei ole helposti korvattavissa.
Suomen kannalta Venäjän talouden horjuminen on tietenkin huolestuttavaa. Vanha ajatus siitä, että idänkauppa tasoittaisi Suomen suhdanteita, todistaa jälleen pätemättömyytensä
Jos ruplan arvo romahtaa keväällä 30 prosentilla, kuten jotkut asiantuntijat ennakoivat, siitä seuraa väistämättä myös yhteiskunnallisia levottomuuksia.
Vastaukset 4
Vanhimmat
kaikki ovat häviäjiä. Raunioilta on noustava ja kenellä on parhaat edllytykset ja koulutustaso, tietämys pärjäävät aluksi, kaikki muu uudistamis-, käsientaidosta työhalusta.
Yhdysvaltain ja Venäjän taloudet/yhteiskuntajärjestelmä on romahtamaisillaan. Ainoa pelastus kummallekin on öljy. Arabimaissa on öljyä ja sota tullaan käymän arabien ölystä. Venetzuela on Venäjän suojeluksen alaisena, joten Yhdysvalloille jää vain Arabimaat.
"idänkauppa tasoittaisi Suomen suhdanteita, todistaa jälleen pätemättömyytensä" OLETKO MIELENVIKAINEN?= KYLLÄ SINÄ OLET! Ei Perkele, ilmansuunnalla ole väliä, ei. Se oli sosialismin aika, kun lama ei tullut neukkulaan, eikä myös meille, koska teimme kaupaa, Neuvostoliiton kanssa, johonne lama ja taantuma ei vaikuttanut, kuten markkinatalouksiin. Pöhkö sinä elät 1980-lukua!
Vaikka Venäjän talouden väistämätön romahdus heikentää Suomen vientiä Venäjälle, asialla on erittäin myönteinen vaikutus Suomelle vähän pidemmällä aikavälillä. Mitä heikompi venäjä sitä turvallisempi Suomi. Tätä perusprinsiippiä suomalaiset poliitikot eivä tunnu ymmärtävän. Kun Venäjän talous heikkenee, Venäjän mahdollisuudet painostaa Suomea heikkenevät. Uhittelu ja öykkäröinti vähenee.
Venäjän talous on täysin riippuvainen öljystä. Sillä ei ole mitään muuta merkittävää tuotannonalaa. Maan teollinen kehitys on pysähtynyt. Energian lisäksi maalla ei ole käytännössä mittään muita vientituotteita.
Seuraus: taloudellinen, poliittinen ja moraalinen romahdus.
Nyt olisi paras hetki liittyä Natoon. Joskus taas öljyn hinta nousee ja silloin on parasta olla turvassa.