Kiistan aiheeksi nousi että kumpi on suurempi, ilmanvastus vai mekaaniset/vierintä vastukset, esim 1500 kg ja 100 km/h ?
Ajovastukset
miten lie ?
21
5712
Vastaukset
- kovasti
Vaakasuoralla ja kuivalla tiellä, vakionopeudella ilmanvastus on merkittävästi suurempi.
- Auto Masentaja 2
on moninkertainen tuolla nopeudella.
Suuntaa-antavat numeritkin voisin laskea, mutta enpä viitsi kun on tärkeämpääkin tekemistä. - todellako ?
Auto Masentaja 2 kirjoitti:
on moninkertainen tuolla nopeudella.
Suuntaa-antavat numeritkin voisin laskea, mutta enpä viitsi kun on tärkeämpääkin tekemistä.Laittaisit joitain lukuja näkyviin, epäilen näet että ilmanvastus ei olisi moninkertainen.
- Auto-Antero©
Jos ajatellaan että otetaan huomioon kaikki mekaaniset rasitukset ja tehohäviöt kampiakselilta asti, ja ne voitaisiin eritellä esim esittämälläsi tavalla niin silti muuttujia on liikaa pikaiseen analyysiin.
Muuttujat kun ovat voimakkaasti tapauskohtaisia riippuen auton mekaanisista ominaisuuksista ilmanvastuskertoimen kautta sääolosuhteisiin asti.
Mutta tyypillisesti henkilöautossa jo mekaanisiin vastuksiin kuluu 10 - 15 % tehosta siirryttäessä kampiakselilta vetopyörille.
Tyypillisesti ilmanvastuksella alkaa olla merkitystä polttoaineenkulutuksessa kun nopeus alkaa ylittää 60 kilometriä tunnissa.
Äkkiä arvaamalla sanoisin että tavallisessa henkilöautossa aletaan olla siinä 100 km/h nopeudessa olla jo jonkin verran sillä puolella että ilmanvastus alkaa olla suurempi kuin mekaaniset vastukset... - kovasti:::::::
Ilman vastusvoima on 300 N, jos auton poikkipinta-ala on 1,8m * 1,2m ja ilmanvastuskerroin 0,3.
Kitkavoimien (renkaat, pyöränlaakerit, vetonivelet, vetoakselien laakerit) määrä lienee 100 N paikkeilla. Sen voi kalapuntarilla mitata tai mittaamalla ja laskemalla, miten pitkän matkan auto rullaa vaikkapa 10 km/h alkunopeudesta.
Tehontarve tuon 300 N osalta (100 km/h) on 8 kW.
Jos vauhti on 200 km/h, voimaa ilmanvastuksen voittamiseen tarvitaan 1200 N ja tehoa 66 kW.
Tarkoittiko kysyjä "mekaanisilla" myös moottorin ja vaihteiston sisäisiä kitkoja, moottorin termistä hyötysuhdetta jne, niiden avulla saa tulokset väänneltyä millaisiksi tahansa.- unohtuiko jotain
Renkaiden vierintävastus ?
Yleisenä keskiarvona pidetään 2% massavoimasta, eli tässä tapauksessa likimain sama kuin ilmanvastus. - mitätähhäh
unohtuiko jotain kirjoitti:
Renkaiden vierintävastus ?
Yleisenä keskiarvona pidetään 2% massavoimasta, eli tässä tapauksessa likimain sama kuin ilmanvastus.> Renkaiden vierintävastus ?
> Yleisenä keskiarvona pidetään 2% massavoimasta
Siis jotenkin tällai 15000 N * 0,02 * 27,8 m/S (100 km/h) = 8,3 kW?
Näin äkkipäätä tuntuu kyllä hemmetin isolta arvolta, mutta kaikki vastukset yht. 700 N * 27,8 m/s = 19,5 kW on kieltämättä oikeaa suuruusluokkaa. 20 kW pintaan (@ 100 km/h) olen nimittäin päätynyt yrittäessäni arpoa vastusvoimia polttoaineenkulutuksen ja moottorin hyötysuhteen kautta, kas näin
100 km/h * 7 l/100 km * 9 kWh/l * 30 % = 18,9 kW
Toisaalta... yllättävän hyvin toimii myös pelkän ilmanvastuksen perusteella ennustaminen.
Esim.
Auto A: 47 kW, huiput 135 km/h
Auto B: 74 kW, huiput 170 km/h
Auto C: 110 kW, huiput 212 km/h
Jos oletan, että 1) nopeuden toiseen potenssiin verrannollinen ilmanvastus on ainoa vastus ja 2) kaikkien autojen ilmanvastuskerroin on identtinen, ja lasken, kuinka lujaa A kulkisi 110 kW tehoilla, saan tulokseksi 207 km/h. Tai C 47 kW teholla: 139 km/h. - miten lie ?
mitätähhäh kirjoitti:
> Renkaiden vierintävastus ?
> Yleisenä keskiarvona pidetään 2% massavoimasta
Siis jotenkin tällai 15000 N * 0,02 * 27,8 m/S (100 km/h) = 8,3 kW?
Näin äkkipäätä tuntuu kyllä hemmetin isolta arvolta, mutta kaikki vastukset yht. 700 N * 27,8 m/s = 19,5 kW on kieltämättä oikeaa suuruusluokkaa. 20 kW pintaan (@ 100 km/h) olen nimittäin päätynyt yrittäessäni arpoa vastusvoimia polttoaineenkulutuksen ja moottorin hyötysuhteen kautta, kas näin
100 km/h * 7 l/100 km * 9 kWh/l * 30 % = 18,9 kW
Toisaalta... yllättävän hyvin toimii myös pelkän ilmanvastuksen perusteella ennustaminen.
Esim.
Auto A: 47 kW, huiput 135 km/h
Auto B: 74 kW, huiput 170 km/h
Auto C: 110 kW, huiput 212 km/h
Jos oletan, että 1) nopeuden toiseen potenssiin verrannollinen ilmanvastus on ainoa vastus ja 2) kaikkien autojen ilmanvastuskerroin on identtinen, ja lasken, kuinka lujaa A kulkisi 110 kW tehoilla, saan tulokseksi 207 km/h. Tai C 47 kW teholla: 139 km/h.Näyttäisi siltä että ilmanvastuksen osuus tuossa vauhdissa olisi selvästi alle puolet kokonaisvastuksista.
Loppuosassa tekstiäsi on kai käynyt laskuissa lipsahdus, tehontarve pelkkään ilmanvastukseen kasvaa nopeuden kuutioon ja laskemasi tulokset eivät siten täsmää. - jopas nyt jotakin
miten lie ? kirjoitti:
Näyttäisi siltä että ilmanvastuksen osuus tuossa vauhdissa olisi selvästi alle puolet kokonaisvastuksista.
Loppuosassa tekstiäsi on kai käynyt laskuissa lipsahdus, tehontarve pelkkään ilmanvastukseen kasvaa nopeuden kuutioon ja laskemasi tulokset eivät siten täsmää.> Loppuosassa tekstiäsi on kai käynyt laskuissa lipsahdus, tehontarve pelkkään ilmanvastukseen kasvaa nopeuden kuutioon ja laskemasi tulokset eivät siten täsmää.
Tähän olisi kiva saada jotain lähdeviitettä... - miten lie ?
jopas nyt jotakin kirjoitti:
> Loppuosassa tekstiäsi on kai käynyt laskuissa lipsahdus, tehontarve pelkkään ilmanvastukseen kasvaa nopeuden kuutioon ja laskemasi tulokset eivät siten täsmää.
Tähän olisi kiva saada jotain lähdeviitettä...Vaan teho !
Vastukseen riittää edelleen neliö ja tuskin kaipaat mirään lähdeviitteitä. - oikeassa olet
miten lie ? kirjoitti:
Vaan teho !
Vastukseen riittää edelleen neliö ja tuskin kaipaat mirään lähdeviitteitä.> Vaan teho !
Kääk. Mulla ei tosiaa ole kulkenut ajatus ihan loppuun asti. Vastus on siis ^2, mutta se pitää vielä kertoa nopeudella.... Sattui vaan niin kivasti, että maantienopeuksilla kokonaistehontarve ON likimain verrannollinen ajonopeuden toiseen potenssiin, mutta tämähän olikin ihan moukan tuuria.
Naputtelin nimittäin rrrealistin tarjoamat kaavat exceliin ja hänen antamillaan lähtötiedoilla näyttäisi renkaiden vierintävastus ja ilmanvastus olevan tasoissa 80-85 km/h nopeudella. Eli puolet vastuksista lineaarisia ja puolet potenssiin 3 -> lopputulos likimain potenssiin 2.
Lisäsin vielä rrrealistin lähtötietoihin seuraavat arvot:
- apulaitteiden (laturi, ohjaustehostin, vesipumppu, ilmastointi) tehontarve 2 kW (nopeudesta riippumaton)
- moottorin hyötysuhde 30 %
- voimansiirron hyötysuhde 92 %
- polttoaineen energiasisältö 9 kWh/l
auton otsapinta 2 -> 2,3 m²
Niin alkoi tulla tämännäköistä dataa
Vastusvoimien aiheuttama tehontarve
vierintävastus / ilmanvastus
50 km/h: 3,1 / 1,2 kW
80 km/h: 4,9 / 4,8 kW
100 km/h: 6,1 / 9,4 kW
120 km/h: 7,4 / 16,2 kW
160 km/h: 9,8 / 38,4 kW
200 km/h: 12,3 / 75,1 kW
Nopeus vs. kulutus
20 km/h: 1,3 l/h = 6,6 l/100 km
30 km/h: 1,6 l/h = 5,5 l/100 km
40 km/h: 2,0 l/h = 5,1 l/100 km
50 km/h: 2,5 l/h = 5,0 l/100 km
60 km/h: 3,1 l/h = 5,2 l/100 km
70 km/h (maantieajon normikulutus): 3,8 l/h = 5,5 l/100 km
80 km/h: 4,7 l/h = 5,9 l/100 km
100 km/h: 7,1 l/h = 7,1/100 km
120 km/h: 10,3 l/h = 8,6 l/100 km
140 km/h: 14,6 l/h = 10,4 l/100 km
160 km/h: 20,2 l/h = 12,6 l/100 km
Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä.
Muuta kivaa
- 100 kg lisää massaa = 0,2 l/100 km suurempi kulutus (vierintävastus)
- apulaitteiden tehontarve 2 -> 3 kW (esim ilmastointi) = maantiellä 0,5 l/100 km lisää, kaupunkiköröttelyssä (40 km/h) täysi litra lisää
- otsapinta 10 % pienemmäksi = 0,24 l/100 km pienempi kulutus @ 80 km/h, moottoritienopeuksilla vaikutus jo reilu 0,5 l/100 km
Että näyttäsi tosiaan olevan paljon järkeä takana näissä viimeaikaisissa puheissa renkaiden vierintävastuksen sekä apulaitteiden, esim. ohjaustehostin, kulutuksen pienentämisessä.
...mutta autojen möhkötaudista, erit. leveyden kasvusta 2 m pintaan, pitäisi kanssa päästä eroon. - se excel
oikeassa olet kirjoitti:
> Vaan teho !
Kääk. Mulla ei tosiaa ole kulkenut ajatus ihan loppuun asti. Vastus on siis ^2, mutta se pitää vielä kertoa nopeudella.... Sattui vaan niin kivasti, että maantienopeuksilla kokonaistehontarve ON likimain verrannollinen ajonopeuden toiseen potenssiin, mutta tämähän olikin ihan moukan tuuria.
Naputtelin nimittäin rrrealistin tarjoamat kaavat exceliin ja hänen antamillaan lähtötiedoilla näyttäisi renkaiden vierintävastus ja ilmanvastus olevan tasoissa 80-85 km/h nopeudella. Eli puolet vastuksista lineaarisia ja puolet potenssiin 3 -> lopputulos likimain potenssiin 2.
Lisäsin vielä rrrealistin lähtötietoihin seuraavat arvot:
- apulaitteiden (laturi, ohjaustehostin, vesipumppu, ilmastointi) tehontarve 2 kW (nopeudesta riippumaton)
- moottorin hyötysuhde 30 %
- voimansiirron hyötysuhde 92 %
- polttoaineen energiasisältö 9 kWh/l
auton otsapinta 2 -> 2,3 m²
Niin alkoi tulla tämännäköistä dataa
Vastusvoimien aiheuttama tehontarve
vierintävastus / ilmanvastus
50 km/h: 3,1 / 1,2 kW
80 km/h: 4,9 / 4,8 kW
100 km/h: 6,1 / 9,4 kW
120 km/h: 7,4 / 16,2 kW
160 km/h: 9,8 / 38,4 kW
200 km/h: 12,3 / 75,1 kW
Nopeus vs. kulutus
20 km/h: 1,3 l/h = 6,6 l/100 km
30 km/h: 1,6 l/h = 5,5 l/100 km
40 km/h: 2,0 l/h = 5,1 l/100 km
50 km/h: 2,5 l/h = 5,0 l/100 km
60 km/h: 3,1 l/h = 5,2 l/100 km
70 km/h (maantieajon normikulutus): 3,8 l/h = 5,5 l/100 km
80 km/h: 4,7 l/h = 5,9 l/100 km
100 km/h: 7,1 l/h = 7,1/100 km
120 km/h: 10,3 l/h = 8,6 l/100 km
140 km/h: 14,6 l/h = 10,4 l/100 km
160 km/h: 20,2 l/h = 12,6 l/100 km
Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä.
Muuta kivaa
- 100 kg lisää massaa = 0,2 l/100 km suurempi kulutus (vierintävastus)
- apulaitteiden tehontarve 2 -> 3 kW (esim ilmastointi) = maantiellä 0,5 l/100 km lisää, kaupunkiköröttelyssä (40 km/h) täysi litra lisää
- otsapinta 10 % pienemmäksi = 0,24 l/100 km pienempi kulutus @ 80 km/h, moottoritienopeuksilla vaikutus jo reilu 0,5 l/100 km
Että näyttäsi tosiaan olevan paljon järkeä takana näissä viimeaikaisissa puheissa renkaiden vierintävastuksen sekä apulaitteiden, esim. ohjaustehostin, kulutuksen pienentämisessä.
...mutta autojen möhkötaudista, erit. leveyden kasvusta 2 m pintaan, pitäisi kanssa päästä eroon.Pyöriikö siellä joukossa joitain korjauskertoimia ihan omia aikojaan, vai oletko 'vahingossa' näppäillyt outoja arvoja, kuten esim Crr = o.147 kg/tonni, A = 2,45 m^2 .
- kulutus nousee..
oikeassa olet kirjoitti:
> Vaan teho !
Kääk. Mulla ei tosiaa ole kulkenut ajatus ihan loppuun asti. Vastus on siis ^2, mutta se pitää vielä kertoa nopeudella.... Sattui vaan niin kivasti, että maantienopeuksilla kokonaistehontarve ON likimain verrannollinen ajonopeuden toiseen potenssiin, mutta tämähän olikin ihan moukan tuuria.
Naputtelin nimittäin rrrealistin tarjoamat kaavat exceliin ja hänen antamillaan lähtötiedoilla näyttäisi renkaiden vierintävastus ja ilmanvastus olevan tasoissa 80-85 km/h nopeudella. Eli puolet vastuksista lineaarisia ja puolet potenssiin 3 -> lopputulos likimain potenssiin 2.
Lisäsin vielä rrrealistin lähtötietoihin seuraavat arvot:
- apulaitteiden (laturi, ohjaustehostin, vesipumppu, ilmastointi) tehontarve 2 kW (nopeudesta riippumaton)
- moottorin hyötysuhde 30 %
- voimansiirron hyötysuhde 92 %
- polttoaineen energiasisältö 9 kWh/l
auton otsapinta 2 -> 2,3 m²
Niin alkoi tulla tämännäköistä dataa
Vastusvoimien aiheuttama tehontarve
vierintävastus / ilmanvastus
50 km/h: 3,1 / 1,2 kW
80 km/h: 4,9 / 4,8 kW
100 km/h: 6,1 / 9,4 kW
120 km/h: 7,4 / 16,2 kW
160 km/h: 9,8 / 38,4 kW
200 km/h: 12,3 / 75,1 kW
Nopeus vs. kulutus
20 km/h: 1,3 l/h = 6,6 l/100 km
30 km/h: 1,6 l/h = 5,5 l/100 km
40 km/h: 2,0 l/h = 5,1 l/100 km
50 km/h: 2,5 l/h = 5,0 l/100 km
60 km/h: 3,1 l/h = 5,2 l/100 km
70 km/h (maantieajon normikulutus): 3,8 l/h = 5,5 l/100 km
80 km/h: 4,7 l/h = 5,9 l/100 km
100 km/h: 7,1 l/h = 7,1/100 km
120 km/h: 10,3 l/h = 8,6 l/100 km
140 km/h: 14,6 l/h = 10,4 l/100 km
160 km/h: 20,2 l/h = 12,6 l/100 km
Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä.
Muuta kivaa
- 100 kg lisää massaa = 0,2 l/100 km suurempi kulutus (vierintävastus)
- apulaitteiden tehontarve 2 -> 3 kW (esim ilmastointi) = maantiellä 0,5 l/100 km lisää, kaupunkiköröttelyssä (40 km/h) täysi litra lisää
- otsapinta 10 % pienemmäksi = 0,24 l/100 km pienempi kulutus @ 80 km/h, moottoritienopeuksilla vaikutus jo reilu 0,5 l/100 km
Että näyttäsi tosiaan olevan paljon järkeä takana näissä viimeaikaisissa puheissa renkaiden vierintävastuksen sekä apulaitteiden, esim. ohjaustehostin, kulutuksen pienentämisessä.
...mutta autojen möhkötaudista, erit. leveyden kasvusta 2 m pintaan, pitäisi kanssa päästä eroon."Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä. "
-lähinnä siksi, että 60 mennään melko matalilla kierroksilla suurimmalla vaihteella suht vähällä bensansyötöllä. tuo kaaviosi ei suoraan pidäkään oikein hitailla nopeuksilla paikkaansa, koska silloin ajettaisiin eri vaihteella ja eri kierroksilla, eli ne eivät ole verrannollisia siten. hitailla nopeuksilla on pakko vaihtaa pienempi vaihde ettei moottori sammu.
kun joutuu laittamaan pienemmän vaihteen ~50 km/h kohdalla, kierrokset nousee ja nopeus pienenee -> eli johtanee pieneen kulutuksen kasvuun? jos moottori pystyisi menemään alle tyhjäkäynnin sammumatta ja vedon loppumatta vitosvaihteella, niin kaaviosi mukaiset lukemat olisivat varmaankin "oikeaan suuntaan".
autokoulun autoissa on erillinen kulutusmittari, sillä saisi käytännössä mitattua kulutuksia eri nopeuksilla. taitaa vain sellainen maksaa aika kivasti, onkohan se tarkempi kuin auton oma ajotietokoneen mittari? oikeassa olet kirjoitti:
> Vaan teho !
Kääk. Mulla ei tosiaa ole kulkenut ajatus ihan loppuun asti. Vastus on siis ^2, mutta se pitää vielä kertoa nopeudella.... Sattui vaan niin kivasti, että maantienopeuksilla kokonaistehontarve ON likimain verrannollinen ajonopeuden toiseen potenssiin, mutta tämähän olikin ihan moukan tuuria.
Naputtelin nimittäin rrrealistin tarjoamat kaavat exceliin ja hänen antamillaan lähtötiedoilla näyttäisi renkaiden vierintävastus ja ilmanvastus olevan tasoissa 80-85 km/h nopeudella. Eli puolet vastuksista lineaarisia ja puolet potenssiin 3 -> lopputulos likimain potenssiin 2.
Lisäsin vielä rrrealistin lähtötietoihin seuraavat arvot:
- apulaitteiden (laturi, ohjaustehostin, vesipumppu, ilmastointi) tehontarve 2 kW (nopeudesta riippumaton)
- moottorin hyötysuhde 30 %
- voimansiirron hyötysuhde 92 %
- polttoaineen energiasisältö 9 kWh/l
auton otsapinta 2 -> 2,3 m²
Niin alkoi tulla tämännäköistä dataa
Vastusvoimien aiheuttama tehontarve
vierintävastus / ilmanvastus
50 km/h: 3,1 / 1,2 kW
80 km/h: 4,9 / 4,8 kW
100 km/h: 6,1 / 9,4 kW
120 km/h: 7,4 / 16,2 kW
160 km/h: 9,8 / 38,4 kW
200 km/h: 12,3 / 75,1 kW
Nopeus vs. kulutus
20 km/h: 1,3 l/h = 6,6 l/100 km
30 km/h: 1,6 l/h = 5,5 l/100 km
40 km/h: 2,0 l/h = 5,1 l/100 km
50 km/h: 2,5 l/h = 5,0 l/100 km
60 km/h: 3,1 l/h = 5,2 l/100 km
70 km/h (maantieajon normikulutus): 3,8 l/h = 5,5 l/100 km
80 km/h: 4,7 l/h = 5,9 l/100 km
100 km/h: 7,1 l/h = 7,1/100 km
120 km/h: 10,3 l/h = 8,6 l/100 km
140 km/h: 14,6 l/h = 10,4 l/100 km
160 km/h: 20,2 l/h = 12,6 l/100 km
Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä.
Muuta kivaa
- 100 kg lisää massaa = 0,2 l/100 km suurempi kulutus (vierintävastus)
- apulaitteiden tehontarve 2 -> 3 kW (esim ilmastointi) = maantiellä 0,5 l/100 km lisää, kaupunkiköröttelyssä (40 km/h) täysi litra lisää
- otsapinta 10 % pienemmäksi = 0,24 l/100 km pienempi kulutus @ 80 km/h, moottoritienopeuksilla vaikutus jo reilu 0,5 l/100 km
Että näyttäsi tosiaan olevan paljon järkeä takana näissä viimeaikaisissa puheissa renkaiden vierintävastuksen sekä apulaitteiden, esim. ohjaustehostin, kulutuksen pienentämisessä.
...mutta autojen möhkötaudista, erit. leveyden kasvusta 2 m pintaan, pitäisi kanssa päästä eroon.Vielä kun saa eroteltua ansiokkaassa laskel-
massasi jatkuvan nelivedon vaikutuksen voiman-
siirtoon ja sitä tietä kulutukseen.- bensankulutuksen laskentaan
se excel kirjoitti:
Pyöriikö siellä joukossa joitain korjauskertoimia ihan omia aikojaan, vai oletko 'vahingossa' näppäillyt outoja arvoja, kuten esim Crr = o.147 kg/tonni, A = 2,45 m^2 .
> Pyöriikö siellä joukossa joitain korjauskertoimia
Ajovastusten laskennassa käytin suoraan rrrealistin antamia kaavoja & lähtöarvoja, mutta poikkipinta-alaa kasvatin, kun 2 m² vaikutti olevan alakantiin jopa nykyisiin C-segmentin autoihin verrattuna (leveys liki 1,8 ja korkeus 1,5 m).
Korjauskertoimia tarvittiin polttoaineenkulutuksen laskentaan. Tässä käytin moottorin hyötysuhteena 30 % ja voimansiirron häviöinä vain 8 %. Jos sinulla on näistä parempaa tietoa, niin antaa tulla vaan.
Näillä arvauksilla alkoi maantiekulutukseksi tulla jo realistisia lukemia, mutta hiljaisilla nopeuksilla meni, tottakai, alakanttiin, kun laskenta ei millään lailla huomioinut tyhjäkäyntikulutusta, sis. vesipumpun ja laturin tehontarve (muistaakseni 1 hv luokkaa molemmilla häviöt päälle) yms.
Näilläkin eväillä laskenta antaa liian pienen kulutusennusteen kaupunkiajoon, koska se ei huomioi kiihdytyksiä eikä jarrutuksia eikä myöskään moottorin hyötysuhteen laskua vajaa kuormituksella.
Silti malli antaa jo tuolla apulaitteiden tehontarve = 2 kW -lisäyksellä siinä mielessä oikeansuuntaisia tuloksia, että liian alhaisella ajonopeudella kulutus kääntyy laskuun. - kevyellä kuormituksella
kulutus nousee.. kirjoitti:
"Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä. "
-lähinnä siksi, että 60 mennään melko matalilla kierroksilla suurimmalla vaihteella suht vähällä bensansyötöllä. tuo kaaviosi ei suoraan pidäkään oikein hitailla nopeuksilla paikkaansa, koska silloin ajettaisiin eri vaihteella ja eri kierroksilla, eli ne eivät ole verrannollisia siten. hitailla nopeuksilla on pakko vaihtaa pienempi vaihde ettei moottori sammu.
kun joutuu laittamaan pienemmän vaihteen ~50 km/h kohdalla, kierrokset nousee ja nopeus pienenee -> eli johtanee pieneen kulutuksen kasvuun? jos moottori pystyisi menemään alle tyhjäkäynnin sammumatta ja vedon loppumatta vitosvaihteella, niin kaaviosi mukaiset lukemat olisivat varmaankin "oikeaan suuntaan".
autokoulun autoissa on erillinen kulutusmittari, sillä saisi käytännössä mitattua kulutuksia eri nopeuksilla. taitaa vain sellainen maksaa aika kivasti, onkohan se tarkempi kuin auton oma ajotietokoneen mittari?> "Taitaa kyllä olla hitaiden nopeuksien kulutus alakanttiin, koska silloin hyötysuhde on heikompi kuin 30 %. Oikeilla autoillahan pienin kulutus /100 km on jossain 60 km/h kieppeillä. "
> -lähinnä siksi, että 60 mennään melko matalilla kierroksilla suurimmalla vaihteella suht vähällä bensansyötöllä. tuo kaaviosi ei suoraan pidäkään oikein hitailla nopeuksilla paikkaansa, koska silloin ajettaisiin eri vaihteella ja eri kierroksilla, eli ne eivät ole verrannollisia siten. hitailla nopeuksilla on pakko vaihtaa pienempi vaihde ettei moottori sammu.
No, periaatteessa moottori joutuu hiljaisilla ajonopeuksilla pyörimään useampia kierroksia per ajokilometri, koska on pakko käyttää pienempää vaihdetta. Toisaalta voimansiirtohäviötkin ovat pienemmät, koska voimansiirron läpi välitetään paljon pienempi vääntömomentti. Eli en usko, että tällä on kauheasti merkitystä.
Kyllä se suurin ongelma on moottorin hyötysuhteen lasku, kun moottoria käytetään pienellä teholla. Tämähän on se varsinainen syy niiden suurten vaihteidenkin käyttöön. Esim. auton kuljettamiseen tarvitaan nopeudella 70 km/h 10 kW teho ja moottorista irtoaisi
- 100 kW @ 5000 rpm (pieni vaihde) -> kuormitusaste 10 % = huono hyötysuhde
- 40 kW @ 2000 rpm -> kuormitusaste 25 %
- 10 kW @ 1000 rpm -> kuormitusaste 100 % = kaasu pohjassa ... eli ei enää yhtään reserviä kiihdytyksiin tai ylämäkiin
Hyötysuhteen heikkenemisen lisäksi kulutuksen nousu per 100 km johtuu siitä, että 100 km matkaan kuluu aikaa useampi tunti ja moottori vie kuitenkin jonkun 0,5 litraa tunnissa, vaikkei auto edes liikkuisi. Juuri tätä tyhjäkäyntikuormaa edustaa laskelmassani 2 kW apulaitteille. Käyttämilläni arvoilla tyhjäkäyntikulutukseksi nopeudella 0 km/h tulee 0,74 l/h.
- rrrealisti
Ajovastukset jakautuvat kahteen osaan. ilmanvastus ja vierintävastus/voimansiirtovastus. Unohdetaan nousuvastus ja ajatellaan tie vaakasuoraksi.
Ilmanvastus riippuu auton otsapinta-alasta ja auton ajonopeudesta.
Pieni esimerkkilaskelma valaiskoon asiaa:
Oletetaan seuraavat laskelmaan vaikuttavat seikat:
auton massa m = 1500 kg
nopeus v = 100km/h = 28 m/s
ilmanvastuskerroin c = 0,32
Otsapinta-ala A = 2 m^2 (kaksi neliömetriä)
ilman tiheys ro = 1,19 kg/m^2 ( 20C lämpötila)
moottoriteho P = W (Watti)
vierintävastuskerroin f = 0,015
maan vetovoiman kiihtyvyys g = 9,81 m/s^2
Laskentakaava(Olavi Laine, Autotekniikka 1.osa ajo-ominaisuudet)
Tarvittava teho 100km/h nopeudessa lasketaan kaavasta jossa ovat sekä vierintävastus, että ilmanvastus. Tässä järjestyksessä.
P = fmgv ro/2 cAv^3
P = 0,015x1500x9,81x28 1,19/2x0,32x2x28^3
P = 6,2 kW 8,4 kW
Esimerkkitapaus oletetuilla ilmanvastuskertoimilla ja otsapinta-alalla sekä vierintävastuksella tuottavat ilmanvastuksen voittamiseen suuremman tehontarpeen.
Selvää on, että tästä nopeudesta ylöspäin, jää vierintävastuksen vaatima voima statistin osaan..
Otsapinta-ala ja ilmanvastuskerroin ovat oleellisia laskelmassa. Ne kasvavat eksponentiaalisesti.
Näitä ei kysymyksessä määritelty.- rrrealisti
korjaan typerän asiavirheen:
"Otsapinta-ala ja ilmanvastuskerroin ovat oleellisia laskelmassa. Ne kasvavat eksponentiaalisesti.
Näitä ei kysymyksessä määritelty"
SIIS: niiden aiheuttama ilmanvastusvoima kasvaa eksponentiaalisesti... eivät ne itse.
- fddfff
Avaimen katoaminen lisää vastusvoimia
- ilman kaavoja
Tavalliselle autoilijalle riittää noista taulukoista tieto, että 80 nopeudessa nuo vastukset ovat tasan, mutta jo 120 nopeudessa ilmanvastus on n. 2 x suurempi. Sen jälkeen lisääntyy ilmanvastus oikein räjähdysmäisesti, mutta sillä ei ole normiliikenteessä merkitystä, sillä harva ajelee 160 - 200 km/h.
Järkevä nopeus olisi siellä 80-100 välimailla, laatikkomaisella lähellä 80-90 ja urheiluautolla jopa 100-110 . Motarilla tulee vedettyä usein 130 matkavauhdilla, vaikka se ei ole polttoainetaloudellisesti järkevää.- ilmanvastusta
Autoilla, joissa on ajateltu myös tiessä pysymistä, kuten urheiluatot. Ilmanvastus on pääsääntöisesti huomattavasti suurempi, kuin monissa halvemmissa autoissa.
ilmanvastus ja downforce
http://www.autowiki.fi/index.php/Ilmanvastus
Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Työsuhdepyörän veroetu poistuu
Hallituksen veropoliittisen Riihen uutisia: Mitä ilmeisimmin 1.1.2026 alkaen työsuhdepyörän kuukausiveloitus maksetaan2196736Pakko tulla tänne
jälleen kertomaan kuinka mahtava ja ihmeellinen sekä parhaalla tavalla hämmentävä nainen olet. En ikinä tule kyllästymää391189Fuengirola.fi: Danny avautuu yllättäen ex-rakas Erika Vikmanista: "Sanoisin, että hän on..."
Danny matkasi Aurinkorannikolle Helmi Loukasmäen kanssa. Musiikkineuvoksella on silmää naiskauneudelle ja hänen ex-raka20953- 75861
Hävettää muuttaa Haapavedelle.
Joudun töiden vuoksi muuttamaan Haapavedelle, kun työpaikkani siirtyi sinne. Nyt olen joutunut pakkaamaan kamoja toisaal47783Katseestasi näin
Silmissäsi syttyi hiljainen tuli, Se ei polttanut, vaan muistutti, että olin ennenkin elänyt sinun rinnallasi, jossain a59764Työhuonevähennys poistuu etätyöntekijöiltä
Hyvä. Vituttaa muutenkin etätyöntekijät. Ei se tietokoneen naputtelu mitään työtä ole.90736Toinen kuva mikä susta on jäänyt on
tietynlainen saamattomuus ja laiskuus. Sellaineen narsistinen laiskanpuoleisuus. Palvelkaa ja tehkää.35713Tietenkin täällä
Kunnan kyseenalainen maine kasvaa taas , joku huijannut monen vuoden ajan peltotukia vilpillisin keinoin.14706- 43702