Oliko Suomen "hallitus" sisällissodan aikana laillinen?
"Venäjän väliaikaishallituksen saatua rauhoitettua tilanteen valtalaki lähetettiin kuitenkin hyväksyttäväksi. Väliaikaishallitus ei valtalakia hyväksynyt, vaan hajotti Suomen eduskunnan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki
Mielestäni ylläolevassa sanotaan selkeästi, että eduskunta olisi hajotettu ennen sisällissotaa.
Sisällissota alkoi tammikuun lopulla 1918, silloin meillä ei ollut suomalaista kansallista järjestysvaltaa. Molemmilla puolilla (punaisten ja valkoisten) oli perustettu puolisotilaallisia järjestyskaarteja.
Vielä yksi huomio: työväenliike ei ollut silloin vielä jakaantunut, joten kaikki punaiset (suurin osa) eivät olleet kommunisteja.
Lisäksi: meillä kävi aika hyvä tuuri ja ihan vahingossa: jos punaiset olisivat voittaneet, niin hallinto olisi voinut vahingossa luisua Neuvostoliittoon. Ei siitä syystä, että punaiset olisivat halunneet liittää Suomen NL:oon, vaan siksi, että punaisilla ei oikein ollut kokeneita poliitikkoja.
Jos Saksa olisi voittanut MS1:n, olisimme olleet osa Saksaa (tämä taas liittyy valkoisiin).
"Venäjän väliaikaishallituksen saatua rauhoitettua tilanteen valtalaki lähetettiin kuitenkin hyväksyttäväksi. Väliaikaishallitus ei valtalakia hyväksynyt, vaan hajotti Suomen eduskunnan."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Valtalaki
Mielestäni ylläolevassa sanotaan selkeästi, että eduskunta olisi hajotettu ennen sisällissotaa.
Sisällissota alkoi tammikuun lopulla 1918, silloin meillä ei ollut suomalaista kansallista järjestysvaltaa. Molemmilla puolilla (punaisten ja valkoisten) oli perustettu puolisotilaallisia järjestyskaarteja.
Vielä yksi huomio: työväenliike ei ollut silloin vielä jakaantunut, joten kaikki punaiset (suurin osa) eivät olleet kommunisteja.
Lisäksi: meillä kävi aika hyvä tuuri ja ihan vahingossa: jos punaiset olisivat voittaneet, niin hallinto olisi voinut vahingossa luisua Neuvostoliittoon. Ei siitä syystä, että punaiset olisivat halunneet liittää Suomen NL:oon, vaan siksi, että punaisilla ei oikein ollut kokeneita poliitikkoja.
Jos Saksa olisi voittanut MS1:n, olisimme olleet osa Saksaa (tämä taas liittyy valkoisiin).
Vastaukset 17
Vanhimmat
Suomi olisi punaisten voiton jälkeen liitetty ilman muuta Neuvostoliittoon aivan kuten muutkin reunavaltiot, joissa kommunistit onnistuivat myöhemmin kappaamaan vallan bolshevikkien suoralla tuella.
Meillä oli hyvä tuuri, koska kun suomalaiset hakivat itsenäisyyden tunnustamista Leniniltä, bolshevikkien valta oli kaikkea muuta kuin varma. Pietarin bolshevikit eivät vielä pystyneet tukemaan suomalaisia veljiään, joiden silmissä siinteli jo Neuvosto-Suomi.
Eriasia on se, ettei punaisten enemmistöllä ollut näistä aikeista mitään hajua tai käsitystä. Johtoporukalla oli ja he myös pyysivät tukea Pietarista. Sitä myös tuli Itämeren laivaston aseiden ja sotilaitten muodossa, mutta ei riittävästi.
On syytä muistaa, että bolshevikit pyrkivät maailmanvallankumoukseen, se oli osa heidän ideologiaansa, ja tuosta ajatuksesta luovuttiin vasta Stalinin kaudella. Suomi oli useimmille bolshevikkijohtajille tuttu maa (Lenin, Stalin ja moni muu oli käynyt Suomessa jopa useampaan kertaankin)jonka toverit olivat tuttuja henkilökohtaisella tasolla. On naurettavaa edes kuvitella, että nämä yhteydet olisivat jotenkin kadonneet ilmaan lokakuun 1917 vallankumouksen jälkeen. On vuorenvarmaa, että jos Pietarin bolshevikeilla olisi ollut mahdollisuus tukea aateveljiään, historia olisi mennyt toisin. Eestin sisällissodassa oli jo mukana enemmän venäläisiä punaisia kuin meillä.
jatkumoa 1. maailmansodan jälkeen, mitä toimintaa kommunistit harjoittivatkaan päämääränään neuvostotasavaltojen liitto, mitä yritettiin sitten toteuttaa politiikan jatkeena vuonna -39.
Vasta sisällissodan jälkeen muodostettin Suomen kommunistinen puolue. Joten valtaosa punaisista ei ollut kommunisteja.
2Meillä oli hyvä tuuri, koska kun suomalaiset hakivat itsenäisyyden tunnustamista Leniniltä" Hyvä, kun tiedät tuon:) Ne suomalaiset itsenäisyyden hakijat olivat nimenomaan punaisia.
oli tuolloin? Siis suomalaisia kommunisteja.
Paasikivi olisi ennen Talvisotaa suostunut Venäjän ehdottamiin aluevaihtoihin, mutta hallitus ei suostunut.
Paasikivi ei todellakaan ollut kommunisti.
Kapina 1918 jakoi suomalaisen työväenliikkeen nimenomaan siksi, että Kuusinen ja nämä veijarit olivat bolshevikkeja=kommunisteja. Punaisten valtaosa oli sisällissodassa onnettomia urpoja, joita Kuusisen kopla vei kuin pässiä teuraalle omien valtapoliittisten pyrkimystensä vuoksi. Eihän joku tehtaanpoika Forssasta tajunnut hevon heinää siitä mitä Pietarissa oli tapahtunut ja mihin täällä pyrittiin.
On hyvä muistaa missä SKP perustettiin ja mistä sen toimintaa johdettiin sitten sisällissodan jälkeen. Aivan, Neuvosto-Venäjältä. Turha kuvitella, että siellä hääräsi joku suomalaisten autonominen sakki omiaan. Kyllä se homma oli Leninin ja hänen seuraajiensa käsissä aika pitkälle ja hyvin tiukasti.
Nämä äärivasemmistolaiset halusivat itsenäistyä kun Kerenski oli vallassa. Kun bolshevikit kaappasivat vallan lokakuussa 1917 loppui itsenäistymisintokin ja ruvettiin puuhaamaan samanlaista vallankumousta tännekin. Ei siellä itsenäisyyttä vaatineissa ollut tätä punaistakapina sakkia.
Oliko Svinhuvudin johtama hallitus punaisten?? Täh? Tuotapa en tiennytkään. Historian tutkimuksen pohjalta saa ihan toisenlaisen käsityksen. Luulin Svinhuvudia valkoiseksi, mutta näemmä kaikkea oppii täältä viisailta. Heh heh...
"Jos Saksa olisi voittanut MS1:n, olisimme olleet osa Saksaa (tämä taas liittyy valkoisiin)."
Miten niin osa Saksaa?
kuvittelee tulevan saksalaisen kuninkaan liitävän meidät saksaan.
"Sisällissodan aikana ja sen jälkeen, Suomi liittyi Saksan valtapiiriin. Maaliskuussa 1918 Suomen sotilas- ja kauppapolitiikka oli sidottu Saksaan. Suomea suunniteltiin muutettavaksi kuningaskunnaksi, ja lokakuussa Suomelle valittiinkin saksalainen kuningas Friedrich Karl. Tämä supisti merkittävästi suomalaisten itsenäisyyttä. Ensimmäisen maailmansodan päätyttyä marrakuussa 1918 Saksan tappioon Suomen itsenäisyys toteutui konkreettisesti"
http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomi#Tasavalta_vakiintuu
Avaus on väärin tiedoin. Venäjän väliaikainen hallitus hajoitti eduskunnan ja uudet vaalit toimeenpantiin 1.2.10. 1917.Uusi oikeistoenemmistöinen eduskunta päätti 15.11. 1917 ryhtyä käyttämään korkeinta valtaa Suomessa. Maassa oli siis sodan aikana eduskunnan luottamusta nauttiva hallitus eli senaatti.
Lokakuun vallankumous syrjäytti väliaikaisen hallituksen ja neuvostot ottivat vallan Venäjällä. Uusi, valtaapitävä kansankomissaarien neuvosto ilmoitti, että sen tavoitteena on pikainen rauha Saksan kanssa. Aseleponeuvottelut alkoivat joulukuun alussa, ja aselepo solmittiin Brest-Litovskissa 15.12.1917. Kun Neuvosto-Venäjä ei hyväksynyt Saksan helmikuussa 1918 itsenäiseksi julistautuneen Ukrainan kanssa tekemää rauhansopimusta, Saksa vastasi valtaamalla lisää alueita edeten Pietarin lähistölle asti. Kansankomissaarien neuvosto joutui nyt tukalaan tilanteeseen, eikä sillä ollut muuta mahdollisuutta kuin suostua rauhaan. Brest-Litovskissa 3. maaliskuuta 1918 solmitussa rauhassa Neuvosto-Venäjä luopui Puolasta ja Baltiasta ja sitoutui tunnustamaan Suomen ja Ukrainan itsenäisyyden.
määräajassa joukkojaan pois suomesta, saksalaiset tekivät maihinnousun - oliko se - helsinkiin.
Brest-Litovskin sopimus solmittiin maaliskuussa 1918, jossa sovittiin, että venäläiset vetävät joukkonsa pois Suomesta.
Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden joulukuussa 1917.
Valehtelet, etteikö Suomessa ollut v. 1918 suomalaista kansallista järjestysvaltaa.
Jo 1700 luvulla Suomessa oli nimismiesjärjestelmä. Pistihän se Kauhavan ruma vallesmannikin 1800 -luvulla Pohjanmaan puukkojunkkarit ojennukseen.
Myös jo 1800 luvulla toimivat mm. Turun ja Helsingin poliisilaitokset täysillä. Maassa oli toki myös venäläisillä omansa. Oli ohrana ja kasakat, jotka toimivat suomalaisten poliisien rinnalla.
totuutta, ei se nyt niin ruma ollut - kuvan perusteella voisi kutsua komeaksi... mutta kauneus on katsojan silmissä.
oma eduskunta ym. omat päättävät lailliset elimet.
Ensimmäisen maailmansodan aikana vaan oli helppo olla noudattamatta lakia.
"SDP perustettiin vuonna 1899 Turussa Suomen Työväenpuolueen nimellä. Se sai nykyisen nimensä jo neljä vuotta myöhemmin Forssan puoluekokouksessa 1903."
"Alun alkujaan SDP painotti toiminnassaan vahvasti laillisuusperiaatteita pyrkiessään – ja porvareiden voimakkaasta vastustuksesta huolimatta jossain määrin onnistuessaankin – parantamaan työväestön, pienviljelijäväestön ja muun köyhemmän kansanosan asemaa. Koska suurin osa kansastamme oli tuollaista köyhälistöä, SDP oli suurin puolueemme heti perustamisestaan lähtien, Vaikka osittain samoja ihmisiä kannattajikseen saamaan oli perustettu mm. maalaisliitto, SDP vain jatkoi kasvuaan ja 1917 vaaleissa se sai eduskuntaan ehdottoman enemmistön, 108 edustajaa 200:sta. Silloin porvaripuolella säikähdettiin toden teolla ja ryhdyttiin toimenpiteisiin, joiden SDP:ssa ja sen kannattajakunnassa – siis suurimmassa osassa kansaamme – nähtiin vakavasti uhkaavan niitä oikeuksia ja muita hyviä, jotka oli jo saavutettu."
"Porvareiden valtalakikeinottelut ja muu siihen liittyvä johti eduskunnan hajottamiseen ja uusiin vaaleihin, joissa sdp menetti enemmistönsä."
" Venäjällä heinäkuussa 1917 tapahtuneen vallankaappausyrityksen aikana sosialidemokraatit toivat eduskunnan istunnon esityslistalle ns. valtalain. Sen mukaan eduskunta julistautuisi korkeimman vallan haltijaksi; ulkopolitiikka ja sotilaskysymykset jäivät Venäjän hallintoon. Otto Ville Kuusinen ehdotti SDP:n eduskuntaryhmän kokouksessa vallankumouksellisen hallituksen perustamista ellei valtalaki mene läpi eduskunnassa.
Valtalaki kuitenkin hyväksyttiin Suomen eduskunnassa SDP:n sekä porvarillisten puolueiden (nuorsuomalaiset, suomalaiset ja RKP) ja maalaisliiton itsenäisyysmiesten ajama ns. valtalaki. Laki hyväksyttiin eduskunnassa 18.7.1917 äänin 135-55. Ennen lain hyväksymistä se piti julistaa kiireelliseksi, ja vaikka porvaripuolueet olivat lakia vastaan, niin arveltiin avoimen vastustuksen suosivan sosiaalidemokraatteja seuraavissa vaaleissa. Näin valtalaki julistettiin kiireelliseksi.
Valtalakia ei haluttu lähettää Venäjän väliaikaisen hallituksen vahvistettavaksi, koska Suomessa luultiin siellä heinäkuisen vallankaappausyrityksen onnistuvan. Erityisesti sosiaalidemokraatit olivat lähettämistä vastaan. Mutta kun väliaikainen hallitus sai tilanteen rauhoitetuksi Venäjällä, niin valtalaki päätettiin kuitenkin lähettää vahvistettavaksi. Väliaikainen hallitus ei hyväksynyt valtalakia ja hajotti Suomen eduskunnan."
"SDP:n puoluekokouksessa 1919 sitten Väinö Tanner valittiin puolueen puheenjohtajaksi, ja puolueessa alkoi määrätietoinen demokraattinen rakentamisen kausi. SDP:n radikaalia vähemmistöä oli vielä mukana puolueen toiminnassa ja he yrittivät vehkeillä saadakseen estetyksi Tannerin pääsyn puolueen johtoon, mutta Tanner kävi vastahyökkäykseen jo kokousta avatessaan sanomalla näin: ”Meillä ei ole oikeutta suvaita keskuudessamme niitä aineksia, jotka hylkäämällä sosialidemokraattiset menettelytavat, pilkkaamalla kansanvaltaa ja parlamentaarista toimintaa pyrkivät kommunistisia, vähemmistödiktatuuriin perustuvia menettelytapoja meille suosittelemaan. Niitä vastaan meidän on julistettava sota ja ne on yhteisestä pesästä karkotettava”. Niin myös tapahtui."
"Vähemmistöön jääneet erosivat puolueesta ja perustivat sosialistisen työväenpuolueen, joka itse asiassa oli kommunistinen, kun kommunistista puoluetta ei ollut lupa maahan perustaa."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000040234773