Nzame loi maailman

Eräs afrikkalainen luomismyytti kuuluu vapaasti tiivistettynä seuraavasti:

*****
Alussa ei ollut maata, ei taivasta. Ei eläimiä, ei kasveja. Oli vain Jumala nimeltään Nzame. Hänellä on kolme eri muotoa: Nzame, Mebere ja Nkwa. Alussa Nzame loi taivaan ja Maan. Taivaan hän säästi itseään varten. Hän puhalsi Maahan ja erotti näin vedet mantereesta. Nzame loi Maalle kaiken: Auringon, Kuun, tähdet, taivaankannen, kasvit ja eläimet.

Kun Nzame oli valmis, hän kutsui Meberen ja Nkwan paikalle ja sanoi: "Katsokaa. Tämän minä olen luonut. Onko näin hyvä?" Mebere ja Nkwa vastasivat tyytymättöminä: "Näemme paljon kasveja ilman hoitajaa. Näemme paljon eläimiä ilman isäntää."

Isännöiksi näille kaikille olevaisille he asettivat elefantin, koska hänellä oli viisautta; leopardin, koska hänellä oli voimaa ja viekkautta; sekä apinan, koska hänellä oli häijyyttä ja notkeutta. Mutta itse Nzame halusi tehdä vielä paremmin. Hän loi kuolemattoman olion joka oli aivan he itse ja antoi tälle nimeksi Fam. Sitten he kolme sanoivat Famille: "Ota maa haltuusi. Olet tästä eteenpäin kaiken olevaisen isäntä."

Ylpeänä voimastaan, vaikutusvallastaan, kauneudestaan ja kyvystään päihittää kaikki luodut eläimet, Famista kasvoi häijy: Hänestä tuli ylimielinen, hän kohteli eläimiä julmasti ja lakkasi palvomastaa kolmiyhteistä luojaansa Nzamea.

Nzame raivostui suunnattomasti. Hän huusi suureen ääneen ja kutsui ukkosta nimeltä: "Nzalan, tule!" Taivaiden tulet laskeutuivat metsien päälle ja polttivat kaikki kasvit tieltään. Kaikku muu elävä kuivui, kuoli ja hiiltyi hirvittävässä kuumuudessa. Mutta ensimmäinen mies, Fam, jolle luoja oli sanonut "Sinä et ole koskaan kuoleva" säästyi, sillä sen minkä luoja on kerran antanut, ei kukaan voi koskaan ottaa pois.

Sitten Nzame kohdisti katseensa kauttaaltaan hiiltyneeseen ja kuivaan maahan, jossa ei ollut mitään elävää. Hän nolostui ja päätti tehdä kaiken uudelleen ja paremmin. Hän asetti hiiltyneen maan päälle uuden kerroksen. Kerroksesta kasvoi valtava puu yhä suuremmaksi ja suuremmaksi. Aina kun puusta tippui yksi siemen, se kasvoi uudeksi puuksi tai kasviksi. Aina kun puusta tippui yksi lehti maahan, se kasvoi ja kasvoi kunnes siitä muodostui jokin eläin. Veteen tippuneet lehdet alkoivat uimaan ja niistä muodostuivat kaikki veden elävät.

Kaikille eläväisille piti luoda uusin isäntä. He loivat uuden miehen kuvakseen, aivan kuten Famin. Miehen nimeksi tuli Sekume. Hänellä oli samat kädet ja samat jalat kuin Familla, mutta hänen mielensä oli eri ja hän tulisi kohtaamaan kuoleman. Nzame näki ettei Sekumen ollut hyvä yksin. Niinpä hän sanoi Sekumelle: "Tee itsellesi Puusta nainen" ja Sekume teki. Naisen nimeksi tuli Mbongwe. Miehen ja naisen Nzame loi kahdesta osasta: Gnoulista (ruumis) ja Nsissimistä (sielu). Ensimmäisen miehen, Famin, hän karkoitti syvälle maan uumeniin.
******

Ja nyt seuraa se varsinainen pähkinä kaikille kreationisteille ja miksei muillekin:
-Pystytkö osoittamaan tämän luomiskertomuksen olevan pelkkä taru siten, ettei samalla päättelyllä myös Raamatun mukaisen luomiskertomuksen todenperäisyys kärsi.

Muutama apukysymys joiden kautta ongelmaa voi pohtia:
1) Mikä tekee tästä luomiskertomuksesta todennäköisemmän/epätodennäköisemmän kuin Raamatun luomiskertomuksesta?
2) Pitäisikö tälläisestä prosessista jäädä jotain myöhemmin havaittavia jälkiä luontoon? Onko jäänyt?
3) Pystyykö sanallisena ja kirjallisena edenneen perimätiedon luotettavuutta jotenkin arvioimaan?


JOS epäonnistuit tehtävässäsi, niin ovatko sekä Genesis että tämä afrikkalainen luomismyytti "samalla viivalla" eli yhtä todennäköisiä selityksiä maailman synnylle? Jos näin on, niin eikö Genesis sitten ole vain yksi luomismyytti kirjallisessa muodossa tuhansien muiden tasavertaisten myyttien joukossa? Mikä siis tekee Genesiksestä muita uskottavamman vai tekeekö mikään? Miksi valitsit juuri genesiksen edes tutustumatta muihin "tasavahvoihin teorioihin?"