Mitä, pitääkö paikkansa tuo??
Mitä?! Jeltsin tarjosi Karjalaa
Koivistolle?
7644
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
työnantaja maksaa verosi....
Nämä kuuluu sarjaan "kun todellisuus ei riitä" mikä joskus pääsee vallalle tässä Karjalan palautuslahkossa.
Totuus on, että kerran Jeltsin pahassa krapulassa tapasi Manun, ja lupasi vaihtaa Karjalan korilliseen vodkaa. Koivisto on valitettavasti absolutisti, eikä pitänyt ajatuksesta.
Jeltsin tarjosi Karjalaa suomalaisille, ei maanpetturi Mauno Koivistolle.
"Jeltsin tarjosi Karjalaa suomalaisille, ei maanpetturi Mauno Koivistolle. "
Ja milloinkahan tämä tarjous tehtiin ja kenelle?
Entisen presidentin nimittäminen maanpetturiksi on muuten asia, jonka todistamiseen saat alkaa varautua nyt heti, odotellessasi viranomaisten yhteydenottoa.
Kalapaliikki lähti liikkeelle siitä kun Kainuun Sanomien toimittaja Raimo Viirret väitti jutussaan 15.8.2007 että Jeltsin kaupitteli "epävirallisesti" Karjalaa Suomelle vuoden 1991 lopulla, mutta Suomi piti hintaa liian kalliina. Toimittaja väitteisiin kuului, että salainen asiantuntijaryhmä olisi arvioinut presidentti Koivistolle hintaa ja perusrakenteiden kunnostuksen kustannuksia. Toimittajan mukaan tämän salaisen ryhmän laskelmien mukaan "Karjalan kauppahinta" olisi noussut noin 64 miljardiin markkaan, pitkällä ajalla perusrakenteiden kunnostus olisi tullut maksamaan moninkertaisesti eli noussut enimmillään noin 350 miljardiin. Toimittajan mukaan Koiviston ja hänen esikuntansa arvion mukaan hinta oli liian kallis ja Koivisto olisi tämän ilmoittanut Jeltsinille Helsingin ETYK-huippukokouksen yhteydessä heinäkuussa 1992.
Miten asian käsittely sitten eteni?
1990-luvun alun pääministeri Esko Aho (kesk.) sanoi, ettei Karjalan palautus tavalla tai toisella 1990-luvun alussa kuulostanut uskottavalta. "- Minulla olisi asiasta muistikuva, jos Karjalan palautus olisi ollut esillä. Esimerkiksi Suomen ja Venäjän naapuruussopimuksen allekirjoituksen yhteydessä tammikuussa 1992 ei tullut esiin mitään uutta."
Vuosina 1988 - 92 ulkoministeriön poliittisen osaston päällikkö Jaakko Blomberg sanoi ettei ole tietoinen, että presidentti Mauno Koivistolla olisi ollut asiantuntijatyöryhmä, joka olisi arvioinut luovutetun Karjalan arvoa ja jälleenrakentamista.
Presidentti Koiviston mukaan koko juttu oli perätön : "Mitään tarjousta ei Neuvostoliiton tai sen jälkeen Venäjän taholta tehty rajan tarkistuksista, eikä Suomen puolelta esitetty. Mitään työryhmiä ei minun toimestani asetettu, enkä tiedä, että sellaisia olisi muidenkaan toimesta asetettu. Asiassa ei ole perää"
Venäjän entinen valtiosihteeri Gennadi Burbulis ilmoitti, ettei Venäjän johdosta kukaan eikä koskaan ole luvannut Suomelle Karjalaa takaisin. Burbulis oli valmis tarvittaessa haastamaan Kainuun Sanomat oikeuteen.
Valtiotieteen tohtori Jukka Seppinen ilmoitti toimineensa viestinviejänä Karjalan palauttamiskysymyksessä. Seppinen sai kertomansa mukaan viestiä NKP:n politbyroolta Liettuan pääministerin kautta elokuussa 1991 ja nämä viestit Seppinen sanoo vieneensä eteenpäin Karjalan Liitolle ja valtionjohdolle. Seppinen väitti siis saaneensa viestejä Neuvostoliitolta sen viime aikoina, kun taas Kainuun Sanomien mukaan Karjalaa kaupitteli Jeltsinin Venäjä.
Boris Jeltsinin hallinnossa neuvonantajana työskennellyt Andrei Fjodorov sanoi, ettei mitään virallista ehdotusta Suomelle koskaan tehty. Karjalan hintaa oli laskeskeltu Jeltsinin hallinnon virkamiesten kesken. Fjodorov päätti kertoa hinnasta siksi, että häntä harmitti Kainuun Sanomissa kesällä julkaistut väärät tiedot. Fjodorovin mukaan pitää erottaa neuvottelut ja kontaktit. "Ei ollut neuvotteluja, mutta oli kontakteja". Fjodorovin mukaan Venäjän oli tärkeä tietää Suomen suhtautuminen Karjalaan ennen presidentti Boris Jeltsinin ensimmäistä Suomen-vierailua vuonna 1992. "Täytyy muistaa se, että niinä vuosina oli syntynyt sellaisia organisaatioita, tyyppiä 'ProKarelia' tai 'Suur-Suomi', jotka avoimesti puhuvat siitä, että Suomen mahdollinen Nato-jäsenyys on keino painostaa Venäjää"
Kainuun Sanomat siis pysyi väitteissään, että Karjalaa olisi Suomelle tarjottu, muttei pystynyt väitteitään todistamaan.
Mielessä kannattaa myös pitää, että Seppisen Kremlin viestinviejäksi väittämä Liettuan pääministeri oli Kazimiera Prunskiene -- joka ei ollut puheväleissä Kremlin kanssa.