Tämän päivän Aamulehdessä entinen virkanainen Marleena Klemola vaatii, että suomalaisille ei saa antaa VAPAATA kielivalintaa, kuten Paul Tiililä oli hänen mukaansa ehdottanut 15.14.2008 samassa lehdessä.
Marleena Klemola vetoaa 1940-luvun (todella 1940-luvun) kokemukseen vedoten, että PAKKORUOTSIA ei saa poistaa, koska – jutun otsikon mukaan – ”Suomella ei selviydy maailman tutuilla” (otsikossa lukee todella ”tutuilla”). Rivien välistä täytynee lukea, että pakkoruotsilla ilmeisesti selviää??
Marleena Klemola perustelee pakkoruotsin ylläpitämistä tyhjentävästi näin: ”Me elämme maailmaa syleilevää 2000-lukua, jossa pärjäämme kansojen välisessä yhteistyössä vain osaamalla keskustella eri kieliryhmien kanssa joko yhteisesti valitulla kielellä tai omalla kotikielellä tuettuna hymyillä, eleillä, piirroksilla tai muilla vuorovaikutustavoilla.”
Marleena Klemola ei taida ymmärtää ja ottaa huomioon globaalin 2000-luvun vaatimuksia. Nyt työelämässä on pystyttävä esim. tekemään kansainvälisiä sopimuksia, joissa on osattava YKSISELITTEISESTI kirjata molempien osapuolien ajatukset - EI SIINÄ PALJON AUTA ”hymyt, eleet tai muut vuorovaikutustavat”.
Maalaisjärkeä käyttäen voi todeta, että tuskin pakkoruotsin osaaminen pystyy ratkaisemaan kaikkia kieliongelmia maailmassa, kuten Marleena Klemolan otsikointi antaa ymmärtää: ”Suomella ei selviydy maailman tutuilla” .
Jukka Mäkelä
Marleena Klemola vetoaa 1940-luvun (todella 1940-luvun) kokemukseen vedoten, että PAKKORUOTSIA ei saa poistaa, koska – jutun otsikon mukaan – ”Suomella ei selviydy maailman tutuilla” (otsikossa lukee todella ”tutuilla”). Rivien välistä täytynee lukea, että pakkoruotsilla ilmeisesti selviää??
Marleena Klemola perustelee pakkoruotsin ylläpitämistä tyhjentävästi näin: ”Me elämme maailmaa syleilevää 2000-lukua, jossa pärjäämme kansojen välisessä yhteistyössä vain osaamalla keskustella eri kieliryhmien kanssa joko yhteisesti valitulla kielellä tai omalla kotikielellä tuettuna hymyillä, eleillä, piirroksilla tai muilla vuorovaikutustavoilla.”
Marleena Klemola ei taida ymmärtää ja ottaa huomioon globaalin 2000-luvun vaatimuksia. Nyt työelämässä on pystyttävä esim. tekemään kansainvälisiä sopimuksia, joissa on osattava YKSISELITTEISESTI kirjata molempien osapuolien ajatukset - EI SIINÄ PALJON AUTA ”hymyt, eleet tai muut vuorovaikutustavat”.
Maalaisjärkeä käyttäen voi todeta, että tuskin pakkoruotsin osaaminen pystyy ratkaisemaan kaikkia kieliongelmia maailmassa, kuten Marleena Klemolan otsikointi antaa ymmärtää: ”Suomella ei selviydy maailman tutuilla” .
Jukka Mäkelä
Vastaukset 4
Vanhimmat
on minusta hyvä ja totuudenmukainen:
"Suomella ei selviydy maailman tutuilla”
Samalla otsikko on vahvasti pakkoruotsin vastainen, sillä siitähän käy kiistatta ilmi, että pienillä sirpalekielillä, kuten ruotsilla ja vielä pienemmällä kielellä, muumiruotsilla, ei selviydy nykymaailmassa.
Sen sijaan Marleena Klemolan kirjoituksessa ei ole varsinaisesti pienintäkään viittausta otsikon aiheeseen - eli toimitus on ilmeisesti itse keksinyt tämän otsikon, jonka se on kaiken lisäksi kirjoittanut väärin.
.
Nykyaikaan ei ruotsin kieltä tarvita, jos kuka on suomessa voi puhua suomea, kyllä englannilla täytyy pärjätä.
Taivaan vanhaa etikettiä noudatetaan opiskella ruotsia, onhan jo huomattu vuosikymmenet ettei sitä täällä tarvita.
Ei ruotsissa missään puhuta ja pakkosyötetä suomea vaan on suomalaisten osattava ruotsia jos puhua haluaa. Onneksi tulee nuoria/uusia kasvoja eduskuntaan että jossain vaiheessa nämä pakkoruotsit saataisiin historiaan.
ruotsinkieltäni. Olin sen aktiivisesti unohtanut, mutta Tukholman matkalla tuli päärautatieaseman infossa (!) vastaan virkailija, joka ei osannut suomea, saksaa, englantia eikä italiaa, joten minun oli pakko kaivella aivojeni sopukoista ruotsinkieli.
Toinen paikka, jossa ruotsia yritettiin vaatia, oli Ahvenanmaa, mutta sisukkaalla sitkeydellä suostuivat myymään postikortin suomeksi ja englanniksi.
kuinka kaukaa viisaat ovat Suomen päättäjät - itsepä et vaan osannut ennakkon arvioida tilannetta, mutta RKP oli osannut.