Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen toimitusjohtaja Sixten Korkman pitää Suomen joutumista historiansa pahimpaan talouskriisiin mahdollisena.
Kriisin globaalisuus on kaikkein pahinta. Ei ole markkinoita, joilla vientiä voisi kasvattaa.
Korkman kiittää Yhdysvaltain vauhtia. Keskuspankki FED on keventänyt rahapolitiikan äärirajoille ja presidentiksi valittu Barack Obama suunnittelee ennennäkemättömän suurta finanssipoliittista elvytyspakettia.
Toisin on EU:ssa. Elvytyspaketin teho riippuu jäsenmaiden tekemisistä, eikä varsinkaan Saksa tunnu olevan valmis järeisiin toimiin.
Korkman on puhunut hallituksen päättämää voimakkaamman elvytyksen puolesta.
On tärkeää, että toimenpiteet ovat järkeviä, kurinalaisia ja tehokkaasti työllisyyttä edistäviä, Korkman sanoo.
Valtion velkaa kasvatettaessa joudutaan hänen mukaansa joka tapauksessa pitämään mielessä pitkän tähtäimen ongelma, jonka väestön vanheneminen aiheuttaa. Se vaatii päätöksiä, joilla julkiset menot pidetään kurissa.
Niiden aika ei ole kuitenkaan keskellä kriisiä. Niihin on palattava, kun talous on kasvussa. Ikävä kyllä ns. kestävyysvajeen ongelma on silloin suurempi kuin ennen tätä kriisiä. Meillä on enemmän velkaa ja olemme menettäneet joidenkin vuosien talouskasvun.
Korkman muistuttaa, että useimmille suomalaisille ensi vuosi on vielä tätä vuotta parempi.
Ongelmat kasaantuvat niille, jotka menettävät työnsä ja joilla lisäksi on paljon velkaa.
Keskustavetoinen porvarihallitus ei ole missään vaiheessa toiminut ennakoivasti. Jos jotain yleensä on tehty, se tehty liian myöhään.
Kriisin globaalisuus on kaikkein pahinta. Ei ole markkinoita, joilla vientiä voisi kasvattaa.
Korkman kiittää Yhdysvaltain vauhtia. Keskuspankki FED on keventänyt rahapolitiikan äärirajoille ja presidentiksi valittu Barack Obama suunnittelee ennennäkemättömän suurta finanssipoliittista elvytyspakettia.
Toisin on EU:ssa. Elvytyspaketin teho riippuu jäsenmaiden tekemisistä, eikä varsinkaan Saksa tunnu olevan valmis järeisiin toimiin.
Korkman on puhunut hallituksen päättämää voimakkaamman elvytyksen puolesta.
On tärkeää, että toimenpiteet ovat järkeviä, kurinalaisia ja tehokkaasti työllisyyttä edistäviä, Korkman sanoo.
Valtion velkaa kasvatettaessa joudutaan hänen mukaansa joka tapauksessa pitämään mielessä pitkän tähtäimen ongelma, jonka väestön vanheneminen aiheuttaa. Se vaatii päätöksiä, joilla julkiset menot pidetään kurissa.
Niiden aika ei ole kuitenkaan keskellä kriisiä. Niihin on palattava, kun talous on kasvussa. Ikävä kyllä ns. kestävyysvajeen ongelma on silloin suurempi kuin ennen tätä kriisiä. Meillä on enemmän velkaa ja olemme menettäneet joidenkin vuosien talouskasvun.
Korkman muistuttaa, että useimmille suomalaisille ensi vuosi on vielä tätä vuotta parempi.
Ongelmat kasaantuvat niille, jotka menettävät työnsä ja joilla lisäksi on paljon velkaa.
Keskustavetoinen porvarihallitus ei ole missään vaiheessa toiminut ennakoivasti. Jos jotain yleensä on tehty, se tehty liian myöhään.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Vaikka olet kyllä osannut muita paremmin ennustaa taantuman ja laman tulemisen, keinoista sen torjumiseksi taikka pikemminkin aikataulusta voi olla perustellusti toista mieltä.
Porvarihallitus on sattumalta päättänyt elvyttävistä toimista jo ennen kuin tästä lamasta oli tietoakaan. Tässä suhteessa hallitus on toiminut todella ennakoivasti, vaikkakaan ei tarkoituksena torjua lamaa vaan kannustaa työntekoa. Verojen alennuksesta ja aikataulusta sovittiin jo noin vuosi sitten. Nyt voi lähinnä kysyä sitä, onko tämä veroelvytys parhain ja järkevin keino saada taloutta kuntoon. Katainenkin on alkanut hieman jo epäillä sitä, kun Niinistö alun alkaen piti keinoa arveluttavana. Vanhanen nyt tuntuu olevan ulalla koko ajan.
Meitä koskevat suuremmat päätökset tehdään niissä maissa, joihin meillä on vientiä. Toivottavaa on sen vuoksi, että esim. juuri Saksa ryhtyy elvyttämään voimakkaasti. EU:n päätökset ylipäätään ovat Suomelle tässä melkeinpä kohtalonkysymys. Vientiä ei saada omin avuin vetämään millään. Tässä tilanteessa ei edes devalvaatiosta olisi välttämättä apua, vaikka sellainen vielä olisi keinovalikoimassa (sitähän ei enää ole). Ongelmana on kysynnän heikentyminen vientimaissamme.
Kotimaisena lamantorjuntakeinona on siten jäljellä lähinnä kotimaisen rahan paneminen kiertämään. Pitkään jatkuessaan viennin huono veto hyydyttää tämän kierron, mutta toisaalta se toimia riittävänä aallonpohjakeinona sille, että päästäisiin takaisin aallon harjalle. Tässä mielessä infrastruktuurin kehittäminen on nyt hyvä tapa loiventaa lamaa.
Loivennustoimilla ei ole onneksi niin hirveä kiire. Me emme ole missään Islannin tapaisessa katastrofitilanteessa eikä taloutemme alamäki ole Englannin ja Espanjan talouksien alamäen luokkaa. Näyttäisi siltä, että Ruotsikin menee meitä kovemmalla vauhdilla taantumaan. Katainen on siinä oikeassa, että elvytystoimien kohdentamisessa pitää olla nyt erityisen tarkka ja huolellinen. Veronmaksajien rahoja ei ole syytä panna menemään heikolla tuottosuhteella.
Tällaisessa tilanteessa on parasta tukea pääkaupunkiseudun ja muiden taloudellisti menestyvien Suomen osien tilannetta. Bensaa ei pidä nyt tuhlata peräkyliin, missä se valuu vain maahan. Taajamissa on mahdollista saada logistisia ja synergiaetuja, joilla on taloudessa eräänlainen dominovaikutus. Kysyntä yhdessä kohden lisää eli poikii kysyntää useassa muussakin asiassa. Työvoima on joustavasti siirrettävissä toisin kuin peräkylissä.
Suomelle ei luulisi olevan tässä tilanteessa varaa tuhlata resursseja typerään alueellistamiseen. Siitä pitäisi nyt ensimmäisenä luopua. Annetaan mieluummin kirkon ja punaisen ristin joulupatakeräyksiin sen verran, että alueelliset asiat tulevat sopivasti hoidetuiksi. Auringonlaskujen taloutta ei pidä missään tapauksessa tukea kuten Sixten Korkman on viisaasti sanonut.
sanoo, että älä hullua yllytä. Hyvä, kun nyt vähän toppuuttelet.
menee suunnilleen näin: If you have enough monkeys and enough typewriters, you will get a Shakespeare.
Niihinkin voi kuolla.