Miksi miehet ja naiset väkisin yrittävät asua yhdessä? Itselläni on omakohtaista kokemusta kahdesta uroksesta ja se riittää. Kun alkuhuuma on ohitse alkaa helvetti. Jokapäiväistä tappelua arkisista asioista. Siitä kun mies jättää kalsarinsa sinne minne ne eivät kuulu tai siitä kun mies piereskelee ruokapöydässä ja kulkee munasillaan keskellä kirkasta päivää kotosalla. Ja vastaavasti tietenkin mies valittaa naiselle siitä kun tämä ei kanna hänelle kaikkea nenän eteen. Kerran viikossa mahtuu mukaan sitten se onnellinen mukava hetki tai päivä ja siitä pidetään veriseen loppuun asti kiinni. Kun silloin joskus oltiin onnellisia niin kyllä me vielä joskus...Onneksi elän nyky-maailmassa eikä minun ole pakko elää ja asua kenenkään miespuoleisen kanssa. Ei sen takia, että inhoaisin miehiä vaan sen takia että ollaan vaan niin helvetin erilaisia.
In Hell
naivisti
17887
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 17
Vanhimmat
...sitten toivoisit mieheltä?
Joo, tuommoisia niistä naisista tulee kun ovat pumpulissa kasvatettuja johonkin sellaiseen haavemaailmaan mitä ei ole olemassakaan. Kun arkitodellisuus sitten iskee niin sitä ei sitten kestetä millään kun illuusiot täydellisestä maailmasta särkyy.
Sen verran olen samaa mieltä että naiset & miehet ovat todellakin aivan erilaisia, parasta on elää yksin eikä tuhlata elämän päiviä toisen sukupuolen omituisuuksien sietämiseen.
Kun nainen tekee mainitunlaisen johtopäätöksen miehistä, hän on "pumpulissa kasvanut", mutta jos mies tekee samanlaisen johtopäätöksen naisista, hän on nopeaälyinen realisti, niinkö?
En taaskaan tarjoa linkkiä.
hyvät tavat kuuluvat kasvatukseen jo lapsillakin.Mistä helvetistä niitä örveltäjä-miehiä tulee?
Omani ei onneksi ole sellainen.
On tavallinen suomalainen mies joka huolehtii hygieniastaan eikä tosiaan piereksi minun kuulteni eikä kulje munasillaan keskellä päivää.
Eikä myöskään jätä likaisia vaatteitaan lojumaan pitkin huushollia.
On myös erittäin miehekäs mies eikä mikään neiti.
Jos kerran sulla on itse täydellisyys miehenä, mitä varten roikut feministipalstalla valittamassa?
Minullakin on täydellisyys miehenä, silti roikun täällä ihmettelemässä, millaisia idiootteja maailmaan mahtuu. Tajuan joka kerta miten onnellisessa asemassa olen. =)
Tärkeämpää on, että palstamme ahkerat miesavustajat tajuavat, että todella ON miehiä, joihin naiset ovat erittäin tyytyväisiä...
Tuollaisia vertailun ehdoilla tehtyjä "mitä joku on" -juttuja luultavasti vain nainen voi tajuta. Miehen ajattelu ei lähde liikkeelle vertailuista eikä hypoteettisista oletuksista siitä mitä voisi olla ja mihin sitä olisi saattanut joutua.
Mutta nainen se etsii paikkaansa ja mittailee mailmaa ympärillään.
Tämän lähtökohtaeron tajuaminen ei voi olla tärkeää koska se luultavasti on mahdotonta.
Siis sellaisiakin on. Jännä juttu. Tämä nyt on aikamoinen hyppäys, mutta otetaanpa Suomen eduskunta. Löytyykö sieltä yhtään miestä, jota Hertta voisi kuvitella äänestävänsä?
Tai jos ajatellaan, että presidentti olisi keulakuvan oltava sellainen, jonka arvomaailma ja sen toteutus edustaa omaa arvomaailmaanne kohtuudella, löytyisikö maasta miestä, joka voisi olla hyvä presidentti? Ja vastaukseksi ei kelpaa "mun mies", vaan joku julkisuuden henkilö (esim. kansanedustaja).
Itse löysin eduskunnasta neljä kansanedustajaa, joita voisin kuvitella äänestäväni. (2 naista ja 2 miestä, sattumalta) Kaikkia en toki tunne riittävän hyvin. Kelvollisia presidenttiehdokkaita en löytänyt yhtäkään.
Tämä koko juttu siis siksi, että minua kiinnostaa, mikä tekee miehestä "kelpo miehen".
Eduskunnasta löytyy toki monia miehiä, joita voisin äänestää. Edellisissä eduskuntavaaleissa äänestin naista, sitä edellisissä miestä. Arvostan äänestyspäätöksissäni ehdokkaan kokemusta yhteiskunnallisessa työssä, analysoivaa ja perustelevaa puhetaitoa, populismin välttämistä, tiettyä malttia ja rehellisyyttä (jonka arvioiminen tosin tietenkin on vaikeaa). Jos olen joskus äänestänyt miestä, olen edellyttänyt häneltä aivan erityisiä "plussia" - samoin kuin yrityselämässä edellytetään naisilta aivan poikkeuksellista pätevyyttä, jos he haluavat asettua kilpasille miesten kanssa...
Presidentinvirka on nykyään sellainen, että se oikeastaan sopii paremmin naiselle kuin miehelle, mutta koska näin on, tasapuolisuuden nimissä tulisin mieluummin kannattamaan miestä presidentiksi ja naista pääministeriksi. Presidenttiehdokkaita ei eduskunnasta pahemmin löydy, eikä ministerikööristä varsinkaan. Mutta aika viime tipalla se Halonenkin aikanaan ponnahti...
Jännä juttu. Arvostat ehdokkaan äänestyspäätöksessä monia asioita, mutta et mitenkään puuttunut arvomaailmaan. No, en tietysti oleta, että paljastaisit sen enempää, jos haluat varjella vaalisalaisuuttasi jopa anonyymina.
Tarkemmin ajatellen eduskunnasta löytyy ehkä yksi henkilö, joka soveltuisi presidentiksi. Heidi Hautala. Täytyy muistaa, että jokainen presidentti luo oman linjansa, eikä ole mitään erityisesti asetettua roolia, lukuunottamatta ulkopoliittista asemaa. Nykyäänhän pressa viihtyy lähinnä myynninedistämisretkillä, mutta aivan yhtä hyvin presidentti voisi ottaa vaikuttajan roolin esimerkiksi ihmisoikeuskysymyksissä. Mielestäni sellainen rooli sopisi Suomen presidentille paremmin. Jos nyt en aivan muista väärin, niin Mary Robinson otti tämäntyyppistä rooliaan jo presidenttikaudellaan Irlannissa. Suomessa tuo rooli on vaihdellut aika tavalla Maunin ollessa ajattelija, Ahtisaaren diplomaatti ja Halosesta en sano mitään, kun en oikein tiedä mikä hänen linjansa on.
Sen sijaan en ymmärrä, miksi nainen sopisi paremmin presidentin rooliin kuin mies. Mutta tällaiset asiat jäänevätkin mysteereiksi.
Palstamme ahkerat miesavustajat ovat lähes järjestään sitä mieltä että feministi on feministi koska on pettynyt/katkeroitunut/miesmäinen miestenvihaaja.
En tiedä ymmärtävätkö, että feministinä itseään pitävällä naisella voi olla onnellinen parisuhde... eikä miestäni heilauta tippaakaan minun tasa-arvoiset näkemykseni, hän kun on suurimmaksi osaksi samaa mieltä. Järkevä ja hyvällä itsetunnolla varustettu mies ei ajattele, että naisen oikeudet tarkoittavat miesten oikeuksien vähenemistä.
Sinä siis myönnät, että arkitodellisuus miehen kanssa on juuri aloittajan kuvauksen mukaista? Sinusta oppii koko ajan uusia piirteitä - -
Että kotonaan ei saa kulkea munasillaan taikka piereskellä? No enpä ihmettele ettei kukaan mies sinun kanssa pitkään kestä jos olet tuollainen tyhjän valittaja.
Kiitos kaikille kommentoineille. Kyllä minä olen aina ollut se lähtijä eikä mies. Tiedoksi vaan. Minä olen vain katsonut kahden avoliiton riittävän todisteeksi että on mahdotonta asua miehen kanssa ja olla onnellinen. Miehen kanssa voi elää mutta ei asua saman katon alla. Paljon onnelisempia ollaan kun kumpainenkin saa elää omassa kotonaan niinkuin haluaa. Mies piereskelköön ja haiskooon omassa huushollissaan niin paljon kuin jaksaa, se on hänen kotinsa. Minun kotonani tuoksuu kukkaset ja pulla. Likavaatteet ovat pyykkikorissa jne. Lisäksi on mukava kun ei näe toista koko ajan, helpompi muistaa ne hyvät puolet toisen persoonasta kun ei ole koko ajan toinen puuttumassa toisen arkipäiväiseen elämään.
vaan realisti :)
luulen, että olet voittanut lotossa kaksi kertaa. Taitaa olla aika yksipuolinen kuvaelma parisuhteestanne. Minä en ole tuohon miestyyppiin törmännyt ja luulen, että kuvaelmasi pohjalta on aika väärää vetää yleistyksiä.