Voiko 6 vuotias lapseni tulla syntyvän vauvani kummiksi, kun en tunne ketään muuta ortodoksia kuin hänet? Sitä paitsi kummit aina häviävät lapsen elämästä...näin on käynyt 6 v:llekin...ei tunne kummiansa...jos kummi olisi siskopuoli, ei hän ainakaan koskaan hylkäisi...
voiko lapsesta tulla kummi
-utelias-
8480
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
lapsellesi ortodoksikummi seurakunnasta. Sivukummeiksi voit pyytää luterilaisia ystäviäsi tai sukulaisiasi.
En halua ketään vierasta lapseni kummiksi. Mitä iloa sellaisesta kummista on...lapsen elämä ei kuitankaan koskettaisi eikä kiinnostaisi häntä lainkaan...ja miksi kiinnostaisikaan...eli sellainen kummi olisi ihan silmänlumetta...ja entä kummin "tehtävät" sitten...entäs kun en lainkaan tietäisi, millainen tämä "kummi" on luonteeltaan ja mielenterveydeltään jne...en halua uskoa lastani jonkin ventovieraan kummiuteen...eihän hän varmaan tulisi edes tapaamaan "kummilastaan" kasteen jälkeen...eikös tuollainen kummi olisi Jumalankin silmissä pelkkä silmänkääntötemppu?
säännöt vaativat kummia, jonka pitää olla riittävän varttunut tehdäkseen kastelupaukset lapsen puolesta. Tuskin kuusivuotiaasi osaa vielä edes lukea, eikä hän jaksa pitää lasta sylissään kastetoimituksen ajan.
Käänny seurakuntanne papin puoleen. Hänen velvollisuutensa on hankkia kummi. Jos kummi ei halua tavata ristilastaan kasteen jälkeen, niin se on hänen oma asiansa. Kummi tarvitaan kastetoimitusta varten eikä siksi, että hän kävisi lasta katsomassa myöhemmin. Realismia kehiin!!
tai turhin tavaroin "muistamaan" kummilastaan! Kummin velvollisuus on tukea vanhempia lapsen kasvattamiseksi kirkon oppiin!
Joopa...sitähän se ventovieras kummi varmaan tekisikin...jotta voisi tukea lapsen kasvattamisessa kirkon oppiin, on oltava läsnä lapsen elämässä...ei sitä kertatapaamisella...ja kuka haluaa vieraan lapsen kasvatustehtävän harteilleen...luulen, että se todellakin jää siihen kastetilaisuuteen...sen jälkeen kummista tuskin näkyy vilaustakaan...että kaipa se arkirealismi todellakin tulee tässäkin vastaan kuten joku kirjoitti...
ralistisesti!
Miten ihmeessä sinulla ei ole ortodoksisia ystäviä? Ortodoksisa sukulaisia ei ole kaikilla, mutta ystäviä voi jokainen yrittää hankkia.
Yleensä ihmiset ovat ilahtuneita, kun heitä pyydetään kummeiksi. Vanhemmat usein turhaan arkailevat pyytää tuttaviaan. Tuttavista tulee ystäviä juuri näiden kummisuhteiden kautta.
Meillä kastepappi rupesi itse viidennen lapsemme ortodoksikummiksi, kun kanonien mukaista ortodoksista mieskummia ei poikalapselle muuten löytynyt. (Suurissa perheissähän voi joskus tosiaan olla kummipula, kun kaikki hyvät perheystävät ovat jo edellisten lasten kummeja.)
Sivukummeina pikku viitosellamme on luterilainen ystäväpariskuntamme. Kaikki kummivanhemmat ovat käyneet lasta katsomassa ja rukoilevat hänen puolestaan.
En ole koskaan osannut "hankkia ystäviä"...niinpä minulla on vain vähän ystäviä...sitten on työkavereita ja joitakin tuttuja pääasiassa ystäväni kautta. Olen vähän sellainen erakko, eikä minulla edes ole kamalasti taitoa ystävystyä syvemmin ihmisiin paitsi parisuhteessa...joko en osaa puhua lainkaan ihmisten kanssa tai sitten lörpötän liikaa...enkä ole sellainen hauska seuraihminen, josta ihmiset yleensä pitävät... Kirkolla en ole koskaan elämäni aikana juurikaan puhunut kenenkään kanssa. Ainoita "ortodoksiystäviäni" ovat tapaamani munkit, joiden kanssa ystävystyminen oli helppoa, koska olimme hyvin samanlaisia...hekään eivät valitettavasti asu Suomessa. Elikkä kummivaihtoehdot ovat minimissä.
ilman kummia et saa lastasi kasteelle. Kuten jo sanoin, käänny seurakuntasi papin puoleen tässäkin asiassa ja kysy häneltä neuvoa.