13 % kansasta elää alle 1000€ /kk tuloilla.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Omavaraistaloudessa el%C3%A4v%C3%A4 perhe k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4 vuodessa 50 euroa/1135242228044
Omavaraistaloudessa elävä perhe käyttää vuodessa 50 euroa
VALTIMO. Joulun superkulutuksen keskellä Pohjois-Karjalan Valtimosta kuuluu kriittinen huomio: Mikä on rahallisesti kannattavaa, ei voi olla ekologisesti lempeää. Viesti tulee omavaraistaloudessa elävältä isännältä, joka perheineen yrittää pysyä etäällä tavanomaisesta jouluvietosta.
Maalaistalon isäntä Lasse Nordlund toteaa, että tavaroiden seasta ei löydy henkistä syvyyttä. "Ihmettelemme, miten meidän tuhoisasti käyttäytyvä yhteiskuntamme julistaa joulurauhaa luonnolle ja ihmisille."
Nordlund elää pitkälti omavaraistaloudessa puolisonsa, kasvatustieteen maisteri Maria Dorffin, 30, sekä lastensa Viljamin, 7, ja Aamun, 2, kanssa.
Käytännössä se tarkoittaa luonnonmukaista kotitarveviljelyä, vähäistä ulkoisen energian ja rahan käyttöä, vaatimattomuutta, runsasta elämäniloa, ruumiillista työtä ja kekseliäisyyttä arjen askareisiin.
Isäntä muun muassa kehrää villat rakentamallaan täyspuisella rukilla, kutoo villapuserot ja -sukat sekä valmistaa nahkahousut. Tilan pellavista jalostetaan lankaa kalanpyydysten valmistukseen, korit punotaan pajusta tai vanhasta saunavastasta.
Perheessä syödään paljon sieniä, marjoja ja muita kasvispainotteisia luonnontuotteita, myös kalaa ja harvoin lihaa. Kaupassa käydään harvoin. Maito ostetaan lähitilalta.
Nordlundin kiinnostus omavaraiseen elämäntapaan syttyi 1980-luvun puolivälissä, sen jälkeen kun hän oli tajunnut, ettei osaa määritellä koulunjälkeistä paikkaansa yhteiskunnassa. Hän asui tuolloin Saksassa.
Vähitellen kokemuksista syntyi teorioita, joista valmistui 1991 kirjallinen yhteenveto. Nordlund kulki polkupyörällään ympäri maata luennoimassa.
"Sitten halusin siirtyä perusteellisesti omavaraisuuteen ja testata teoriaani käytännössä. Yllätyin, miten vähäiseksi riippuvuus rahasta voi kehittyä: 30–50 euroon vuodessa."
Vihdoin marraskuussa 2008 hänen kirjansa Elämämme perusteista julkistettiin Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa. Teoksessa Nordlund kirjoittaa työn ja koneiden, energian ja rahan sekä ihmisen ja energian välisistä suhteista. Hän kuvaa, miten ihmiskunta tuhlaa enemmän energiaa kuin tuottaa.
"Toisin kuin yleensä otaksutaan, emme ole onnistuneet tehostamaan energian hankintaamme alkutuotannossa tekniikan tai kehittyneen työnjaon kautta."
"Seitsensiipistä kyntöauraa perässään vetävä traktori kyllä näyttää tehokkaalta, mutta se huolehtii ravintoenergian saannistamme paljon huonommin kuin käsillään puutarhassaan uurastava ihminen."
JUU niin se menee 3 henkeä elää 50 e / vuosi, rahaa ei tarvi kun suolan ostoon, kun suolapuu ei kasva Suomen ilmastossa.
Nyt vaan otetaan haltuun maatilat ja peltopaketit.
http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Omavaraistaloudessa el%C3%A4v%C3%A4 perhe k%C3%A4ytt%C3%A4%C3%A4 vuodessa 50 euroa/1135242228044
Omavaraistaloudessa elävä perhe käyttää vuodessa 50 euroa
VALTIMO. Joulun superkulutuksen keskellä Pohjois-Karjalan Valtimosta kuuluu kriittinen huomio: Mikä on rahallisesti kannattavaa, ei voi olla ekologisesti lempeää. Viesti tulee omavaraistaloudessa elävältä isännältä, joka perheineen yrittää pysyä etäällä tavanomaisesta jouluvietosta.
Maalaistalon isäntä Lasse Nordlund toteaa, että tavaroiden seasta ei löydy henkistä syvyyttä. "Ihmettelemme, miten meidän tuhoisasti käyttäytyvä yhteiskuntamme julistaa joulurauhaa luonnolle ja ihmisille."
Nordlund elää pitkälti omavaraistaloudessa puolisonsa, kasvatustieteen maisteri Maria Dorffin, 30, sekä lastensa Viljamin, 7, ja Aamun, 2, kanssa.
Käytännössä se tarkoittaa luonnonmukaista kotitarveviljelyä, vähäistä ulkoisen energian ja rahan käyttöä, vaatimattomuutta, runsasta elämäniloa, ruumiillista työtä ja kekseliäisyyttä arjen askareisiin.
Isäntä muun muassa kehrää villat rakentamallaan täyspuisella rukilla, kutoo villapuserot ja -sukat sekä valmistaa nahkahousut. Tilan pellavista jalostetaan lankaa kalanpyydysten valmistukseen, korit punotaan pajusta tai vanhasta saunavastasta.
Perheessä syödään paljon sieniä, marjoja ja muita kasvispainotteisia luonnontuotteita, myös kalaa ja harvoin lihaa. Kaupassa käydään harvoin. Maito ostetaan lähitilalta.
Nordlundin kiinnostus omavaraiseen elämäntapaan syttyi 1980-luvun puolivälissä, sen jälkeen kun hän oli tajunnut, ettei osaa määritellä koulunjälkeistä paikkaansa yhteiskunnassa. Hän asui tuolloin Saksassa.
Vähitellen kokemuksista syntyi teorioita, joista valmistui 1991 kirjallinen yhteenveto. Nordlund kulki polkupyörällään ympäri maata luennoimassa.
"Sitten halusin siirtyä perusteellisesti omavaraisuuteen ja testata teoriaani käytännössä. Yllätyin, miten vähäiseksi riippuvuus rahasta voi kehittyä: 30–50 euroon vuodessa."
Vihdoin marraskuussa 2008 hänen kirjansa Elämämme perusteista julkistettiin Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa. Teoksessa Nordlund kirjoittaa työn ja koneiden, energian ja rahan sekä ihmisen ja energian välisistä suhteista. Hän kuvaa, miten ihmiskunta tuhlaa enemmän energiaa kuin tuottaa.
"Toisin kuin yleensä otaksutaan, emme ole onnistuneet tehostamaan energian hankintaamme alkutuotannossa tekniikan tai kehittyneen työnjaon kautta."
"Seitsensiipistä kyntöauraa perässään vetävä traktori kyllä näyttää tehokkaalta, mutta se huolehtii ravintoenergian saannistamme paljon huonommin kuin käsillään puutarhassaan uurastava ihminen."
JUU niin se menee 3 henkeä elää 50 e / vuosi, rahaa ei tarvi kun suolan ostoon, kun suolapuu ei kasva Suomen ilmastossa.
Nyt vaan otetaan haltuun maatilat ja peltopaketit.
Vastaukset 9
Vanhimmat
myydä maidon ilmaiseksi; vai käytetäänkö muita hyväksi?
...perusturvan alasajosta.
Yleensä kun tuollaisia "muutamalla eurolla kuussa kyllä pärjää" tasoisia juttuja tulee, tulee kohta perässä myös vaatimus perusturvan alasajosta.
Täytyneekin sitten mennä pykämään ensi kesänä kasvimaa kerrostaloasuntoni pihalle. Olisipa hauskaa nähdä kuinka kauan saavat tomaatit ja herneet kasvaa rauhassa lähiössämme. Tuntuu että tuosta jutusta on jätetty paljon kustannuksia pois. Varmasti tilan hankkiminen on maksanut jotain. Entäpä sähkölaskut, vesimaksut, jätteidenhoitomaksut ym. ym. Terveydenhuoltoakin varmasti tarvitaan. Onhan se kyllä totta että ihmisillä on paljon korjaamista kulutustottumuksissaan, vaikuttaa tämä juttu kuitenkin hyväosaisten ihmisten ideologisilta haihatuksilta, joihin ei ikävä kyllä tälläisellä lähiössä asuvalla köyheliinillä ole varaa.
Luin tämän linkin lehtiartikkelin, ja huomasin että artikkelin kuvassa tällä miehellä on jalassa popot jotka ovat aivan taatusti maksaneet enemmän kuin tuon 50egeä. Ihan hyvä ideologia sinänsä mutta ei pitäisi mennä liioittelemaan.
mainitsemiesi kaltaisia piirteitä ainakin johonkinmittaan on pakko olla.
Mutta toisaalta jos vaikka ovat vauraaampien kakaria ja hakevat vaihtoehtoisia vähemmän kulututtavia elämänmuotoja, niin minusta ei se ole ollenkaan huono asia että tällaisia on.
Yksi asia mikä tuossa heillä ilman muuta myös on, on se että he ovat nuoria ja lapsikin heillä näyttää olevan. Tällaisia nuoria lapsiperheitä halutaan syrjäseuduillekkin siksi kun sieltä itseltään lapset ja nuorempi väki on katoamassa. Tietenkin yleensä haluttaisiin ensisijaisesti hyvätuloisia nuoria lapsiperheitä, mutta kun ei heitä ole realistista saada niin sitten tällaisetkin kelpaavat. Tällaisia sitten mielellään naapuritkin auttavat ja he sitä kautta voivat saada paljon sellaista tukea joka ei missään rätinkeissä näy.
Jos minä olisin jossain kuolevassa kunnassa tällaisista asioista päättämässä niin kyllä minullekkin hyvin tuollainen suht. terveen ja fiksun olinen nuoripari ihan hyvin kelpaisi lapsineen. Kyllä sellaisen jälkikasvunkin kanssa sitten aina pärjäilisi myöhemmin, sitä parempi mitä enemmän sitä tulisi.
Mutta se on selvä että esim. jonkun vanhemman pienellä eläkkeellä kituuttelevan ei kannata tuollaisia vaihtoehtoja itselleen paljon ajatellakkaan. Kyllä tällaisessa tapauksessa on itsensäkin kannalta parempi pysytellä isoilla paikkakunnilla ja asua kerrostalossa.
Ei myöskään kannata mitään perunamaita paljon haikailla kun ei niistä niin vaan sitä perunaa itselleen halvemmalla saa kuin mitä ostaen joltain viljelijältä tai kaupastakin jonkun isomman tarjouserän. Miksi ei saa johtuu paljolti siitä, että pieneenkin perunanviljelyalaan joutuu ostamaan kaiken maailman juttuja, ja pienet erät tykötarpeita on ostettava puutarhaliikkeistä. Nykyään esim. perunarutto tuhoaa monin paikoin koko perunasadaon 100% varmuudella ellei sitä ruiskuta torjunta-aineilla.
Itse olen asunut työttömäksi jäätyäni 3 vuotta maaseudun talossa oudossa ympäristösssä saamatta tai pyytämättä mitään apua ympäristöltäni, puhumattakaan mistään sossusta. Olin silloin 49-52 vuotias perheetön yksinäinen mies ja omassa talossani asuin. Tuon kokemukseni pohjalta tiedän että ei mitenkään millään muutamalla satasella voi pärjätä edes yksinäinen, kaikki pakollisen autonsa(ja peräkärryn) ja talon remontit itse tekemään pystyvä vailla terveydenhoitokuluja oleva yksinäinen mieskään, vaikka vielä lämmitykseen tarvittavat polttopuunsakin omalta laajalta metsäiseltä tontiltaan saisi.
Eikä maalla niin mukavaa ole muulloin kuin ehkä muutamana kauniina käsäpäivänä siinä tapauksessa että ei ole hyttysiä, paarmoja, y.m.s. ja talo on kauniilla rauhallisella paikalla. Enimmäkseen se vaan on kylmää, märkää, harmaata ja pirusti pitää polttaa puita jos mielii kosteuden pitää loitolla.
Siinähän kirjoitettiin, että poikamiesvuosina kului rahaa tuon verran..nykyisestä rahankulumisesta siinä ei puhuttu.
Siis vähän magee juttu! Hieno elämäntapa, tsemppiä!!
No kun ensin on se eka miljoona, jolla ostetaan se maatila, rakennukset ja koneet....
Sen jälkeen varmaan oman pellon antimilla pitkälle pötkitään ja maalla ei ole samoja houkutuksia kun kaupungeissa. Lapsille netti ja tietsikka lienee ainoat huvit.
Miten sitä autoa ja bensaa siihen maksetaan ilmaiseksi? Maalla lienee kuitenkin pitkät välimatkat.
Kaikille ei vaan sovi korvessa asuminen elämäntavaksi. Paljon turhuutta ja liikaa tavaraa kyllä on, siinä oikea lähtökohta. Pienellä elää ja pysyy hengissä jos muuta ei kaipaa.
Onhan toi ihan ok elämäntapa joillekkin. Mutta ei se kyllä todellakaan sovi kaikille. Lisäksi ei kaikki ihimiset voi tälläytyä maaseudulle isoon taloon asumaan, ei taitaisi olla kovin kestävää ekologisesti. Olen kyllä joskus ajatellut että miksi kerrostaloissa ei voitaisi alkaa hyödyntää esim. aurinkoenergiaa, säästyisi rahaa sähkölaskuista ja luonnonvaroja.