http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812228812028_uu.shtml
Viinanen ei ole sittenkään ihan turha jäpä.
Viinanen manaa johtajien palkkoja
22.12.2008 10:16
- Palkitsemisjärjestelmät eivät ole tästä päivästä, ex-ministeri jyrähtää.
Talousvaikeuksissa kamppailevan yhdysvaltalaisen Motorolan johtajakaksikko alentaa Helsingin Sanomien mukaan (18.12.) palkkojaan neljänneksellä ja nipistää myös bonuksistaan.
Ex-valtiovarainministerin Iiro Viinasen mielestä myös Suomessa olisi korkea aika tarkastella yritysjohtajien palkkoja itsekriittisesti.
- Ne ovat ajautuneet osin kohtuuttomiksi eivätkä palkitsemisjärjestelmät ole enää tästä päivästä. Siinä tilaisuus on tehnyt "varkaan".
- Onhan siellä perusteltujakin palkkoja, sitä ei voi kiistää, mutta niissä taloissa kuuluukin isännän ääni, Viinanen sanoo.
Mielestäsi yritysjohtajien palkkoja olisi varaa pudottaa reippaasti?
- Ainakin voitaisiin palata normaalielämän tasolle. Bonukset ovat perusteltuja, mutta nekin pitäisi perustua aitoon tuloksentekoon eikä joihinkin kvartaalitalouden muoti-ilmiöihin.
Eivätkö kovapalkkaiset yritysjohtajat olekaan niin arvokkaita kuin kuvitellaan?
- Helposti annetaan kuva, että he ovat korvaamattomia, mutta ei se niin ole, Viinanen sanoo.
Yritysjohtajien kovia palkkoja on perusteltu sillä, että niiden pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla?
- Se on myös slogan, joka elää. Kyllä meillä on tämän maan kokoon nähden ihan riittävä palkkataso.
Eikä ole pelkoa, että yritysjohtajat pakenisivat muille maille, jos heille maksettaisiin vähemmän?
- Sopii yrittää, mutta kovin vähän heitä on lähtenyt.
Millaisena moraalisena kysymyksenä yrityspomojen korkeat palkat näet?
- Nimenomaan siitä on kyse. Kyllä myös johdon pitää tuntea nahoissaan, koska ei ole kovin motivoivaa työntekijöille tai toimihenkilöille olla lomautettuina ja katsoa, kun herrat nostaa palkkoja. Se nyt ei vetele tänä päivänä.
Kenen yritysjohtajan pitäisi ensimmäisenä nousta esiin ja näyttää esimerkkiä laskemalla palkkaansa?
- Kyllä elinkeinoelämän keskusjärjestö, joka muutenkin pitää ääntä heidän puolestaan, voisi tässäkin asiassa moraalia vaatia.
Voitko mainita jonkun yritysjohtajan, jonka palkkaa pidät kohtuuttomana?
- En, mutta sen näkee, kun katsoo verokalenteria tai yritysten vuosikertomuksia, Viinanen sanoo.
Taitaa herätä OMATUNTO liian myöhään.
Vaikka kyseessä olisi elämän viisastus ei nyt siinä kohtaa elävät ota kuulevaan korvaansa.
Viinanen ei ole sittenkään ihan turha jäpä.
Viinanen manaa johtajien palkkoja
22.12.2008 10:16
- Palkitsemisjärjestelmät eivät ole tästä päivästä, ex-ministeri jyrähtää.
Talousvaikeuksissa kamppailevan yhdysvaltalaisen Motorolan johtajakaksikko alentaa Helsingin Sanomien mukaan (18.12.) palkkojaan neljänneksellä ja nipistää myös bonuksistaan.
Ex-valtiovarainministerin Iiro Viinasen mielestä myös Suomessa olisi korkea aika tarkastella yritysjohtajien palkkoja itsekriittisesti.
- Ne ovat ajautuneet osin kohtuuttomiksi eivätkä palkitsemisjärjestelmät ole enää tästä päivästä. Siinä tilaisuus on tehnyt "varkaan".
- Onhan siellä perusteltujakin palkkoja, sitä ei voi kiistää, mutta niissä taloissa kuuluukin isännän ääni, Viinanen sanoo.
Mielestäsi yritysjohtajien palkkoja olisi varaa pudottaa reippaasti?
- Ainakin voitaisiin palata normaalielämän tasolle. Bonukset ovat perusteltuja, mutta nekin pitäisi perustua aitoon tuloksentekoon eikä joihinkin kvartaalitalouden muoti-ilmiöihin.
Eivätkö kovapalkkaiset yritysjohtajat olekaan niin arvokkaita kuin kuvitellaan?
- Helposti annetaan kuva, että he ovat korvaamattomia, mutta ei se niin ole, Viinanen sanoo.
Yritysjohtajien kovia palkkoja on perusteltu sillä, että niiden pitää olla kansainvälisesti kilpailukykyisellä tasolla?
- Se on myös slogan, joka elää. Kyllä meillä on tämän maan kokoon nähden ihan riittävä palkkataso.
Eikä ole pelkoa, että yritysjohtajat pakenisivat muille maille, jos heille maksettaisiin vähemmän?
- Sopii yrittää, mutta kovin vähän heitä on lähtenyt.
Millaisena moraalisena kysymyksenä yrityspomojen korkeat palkat näet?
- Nimenomaan siitä on kyse. Kyllä myös johdon pitää tuntea nahoissaan, koska ei ole kovin motivoivaa työntekijöille tai toimihenkilöille olla lomautettuina ja katsoa, kun herrat nostaa palkkoja. Se nyt ei vetele tänä päivänä.
Kenen yritysjohtajan pitäisi ensimmäisenä nousta esiin ja näyttää esimerkkiä laskemalla palkkaansa?
- Kyllä elinkeinoelämän keskusjärjestö, joka muutenkin pitää ääntä heidän puolestaan, voisi tässäkin asiassa moraalia vaatia.
Voitko mainita jonkun yritysjohtajan, jonka palkkaa pidät kohtuuttomana?
- En, mutta sen näkee, kun katsoo verokalenteria tai yritysten vuosikertomuksia, Viinanen sanoo.
Taitaa herätä OMATUNTO liian myöhään.
Vaikka kyseessä olisi elämän viisastus ei nyt siinä kohtaa elävät ota kuulevaan korvaansa.
Vastaukset 10
Vanhimmat
Nalle Wahlroos tulot: 442 alaisen palkka!
27.11.2008 06:24
Johtajien palkat ovat jo aika päiviä sitten karanneet kansalaisten palkoista.
Ilta-Sanomat selvitti, kuinka monta työntekijää vastaa yhtä johtajaa.
Pörssiyhtiön johtaja on kymmeniä kertoja työntekijöitään arvokkaampi, jos palkkaa pidetään arvostuksen mittana. Vaikka duunari pakertaisi koko työikänsä, hän ei todennäköisesti tienaa edes koko työurallaan pörssiyhtiönsä johtajan vuosipalkkaa.
Esimerkiksi Sammon konsernijohtaja, ja suuromistajana hyvät pääomatulot kerännyt Björn Wahlroos sai viime vuonna 422 kertaa parempaa palkkaa kuin pienipalkkainen vakuutusalan asiakaspalvelija.
Johtajien peruspalkkaykköselle, Nokian Olli-Pekka Kallasvuolle taas maksettiin 81 kertaa enemmän kuin Nokian insinöörille. Jos Kallasvuon palkkaa olisi verrattu vaikka lähetin tilipussiin, Kallasvuo olisi ollut 174 lähetin veroinen.
http://www.iltasanomat.fi/verotiedot/2007/kategoria.asp?katid=11
http://www.iltalehti.fi/verot/200811038529291_vr.shtml
http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tulot.html
13 % kansasta elää alle 1000 €/ kk.
Joo niin se on raha menee rahan luo.
Mitä noista johtajien palkoista, mutta montako
tunnet johtajien vaimoista jolla on ollut tar-
peeksi tai sitten ei yhtään mitään?
Omavaraistaloudessa elävä perhe käyttää vuodessa 50 euroa
20.12.2008 18:43
Timo Siukonen
Helsingin Sanomat
Pentti Vänskä
Lasse Nordlund ja Maria Dorff sekä Aamu elävät luontaistaloudessa Valtimon Rasinmäessä.
Lasse Nordlund ja Maria Dorff sekä Aamu elävät luontaistaloudessa Valtimon Rasinmäessä.
VALTIMO. Joulun superkulutuksen keskellä Pohjois-Karjalan Valtimosta kuuluu kriittinen huomio: Mikä on rahallisesti kannattavaa, ei voi olla ekologisesti lempeää. Viesti tulee omavaraistaloudessa elävältä isännältä, joka perheineen yrittää pysyä etäällä tavanomaisesta jouluvietosta.
Maalaistalon isäntä Lasse Nordlund toteaa, että tavaroiden seasta ei löydy henkistä syvyyttä. "Ihmettelemme, miten meidän tuhoisasti käyttäytyvä yhteiskuntamme julistaa joulurauhaa luonnolle ja ihmisille."
Nordlund elää pitkälti omavaraistaloudessa puolisonsa, kasvatustieteen maisteri Maria Dorffin, 30, sekä lastensa Viljamin, 7, ja Aamun, 2, kanssa.
Käytännössä se tarkoittaa luonnonmukaista kotitarveviljelyä, vähäistä ulkoisen energian ja rahan käyttöä, vaatimattomuutta, runsasta elämäniloa, ruumiillista työtä ja kekseliäisyyttä arjen askareisiin.
Isäntä muun muassa kehrää villat rakentamallaan täyspuisella rukilla, kutoo villapuserot ja -sukat sekä valmistaa nahkahousut. Tilan pellavista jalostetaan lankaa kalanpyydysten valmistukseen, korit punotaan pajusta tai vanhasta saunavastasta.
Perheessä syödään paljon sieniä, marjoja ja muita kasvispainotteisia luonnontuotteita, myös kalaa ja harvoin lihaa. Kaupassa käydään harvoin. Maito ostetaan lähitilalta.
Nordlundin kiinnostus omavaraiseen elämäntapaan syttyi 1980-luvun puolivälissä, sen jälkeen kun hän oli tajunnut, ettei osaa määritellä koulunjälkeistä paikkaansa yhteiskunnassa. Hän asui tuolloin Saksassa.
Vähitellen kokemuksista syntyi teorioita, joista valmistui 1991 kirjallinen yhteenveto. Nordlund kulki polkupyörällään ympäri maata luennoimassa.
"Sitten halusin siirtyä perusteellisesti omavaraisuuteen ja testata teoriaani käytännössä. Yllätyin, miten vähäiseksi riippuvuus rahasta voi kehittyä: 30–50 euroon vuodessa."
Vihdoin marraskuussa 2008 hänen kirjansa Elämämme perusteista julkistettiin Tampereella Pispalan nykytaiteen keskuksessa. Teoksessa Nordlund kirjoittaa työn ja koneiden, energian ja rahan sekä ihmisen ja energian välisistä suhteista. Hän kuvaa, miten ihmiskunta tuhlaa enemmän energiaa kuin tuottaa.
"Toisin kuin yleensä otaksutaan, emme ole onnistuneet tehostamaan energian hankintaamme alkutuotannossa tekniikan tai kehittyneen työnjaon kautta."
"Seitsensiipistä kyntöauraa perässään vetävä traktori kyllä näyttää tehokkaalta, mutta se huolehtii ravintoenergian saannistamme paljon huonommin kuin käsillään puutarhassaan uurastava ihminen."
Sunnuntain Helsingin Sanomat kertoo lisää Lasse Nordlundin elämästä ja ajatuksista.
http://www.hs.fi/keskustelu/thread.jspa?threadID=159827&messageID=2770076�
Tämä on taas vasta veto uutisissa olleeseen 13 % kansasta elää kyöhyydessä alle 1000 €/kk.
taitaa riittä keskiverto talouden suolan ostamiseen.
- Se on myös slogan, joka elää. Kyllä meillä on tämän maan kokoon nähden ihan riittävä palkkataso.
Eikä ole pelkoa, että yritysjohtajat pakenisivat muille maille, jos heille maksettaisiin vähemmän?
- Sopii yrittää, mutta kovin vähän heitä on lähtenyt.
Vaimot tienaava siis avioliitolla?
Suomessa lähes 80 % verotuloista tulee yli 25 000 euroa vuodessa tienaavilta. Niistä rahoista elätetään köyhät. Kukas sitten köyhiä elättäisi, jos ei olisi keskiluokkaa ja rikkaita? Älä tapa lypsävää lehmää, on vanha viisaus.
tavarantuotannossa olevaa keskiluokkaa vahvoine etujärjestöineen jotka järjestöt politikkojen kanssa yhteistyössä suoltavat lainsäädäntöä joka keskittyy tukemaan ja turvaamaan tämän keskiluokan asemia tavarantuotannossa siitä syrjäytettyihin tai syrjäytyneihin nähden, niin silloin olisi näiden syrjäytettyjen tai syrjätyneiden paljon helpomipi päästä itse tavarantuotantoon mukaan tai muuten toimeentulonsa järjestää.
Lisäksi on tietenkin vielä resurssikysymys, joka käy aina vaan akuutimmaksi ja rajoittavammaksi.
Tavarantuotannossa mukana oleva hyvätuloinen keskiluokka törsää jo nyt enemmän, mitä millään kestävällä pohjalla voidaan pidemmän päälle jatkaa annetuilla luonnonvaroilla ja ympäristön kantokyvyllä.
Tapetaan kotimainen tuotanto kokonaan, niin ei ole tavarantuotannossa mukana olevaa keskiluokkaa. Olisi koko kansa köyhää kurjalistoa kuin Aleksis Kiven aikaan, kaikki samanarvoisia. Eikä sitten oteta tänne mitään maahanmuuttajia, Finlaysoneja tai Wechtereitä tai ketään muitakaan vaarallisia ulkomaalaisia, jotka voisivat perustaa lisää tavarantuotantoa. Näinköhän maailma pelastuu kun tavarantuotanto tapahtuu muualla ja meillä ei ole vara niitä tavaroita edes ostaa?
mitä väität tuossa tarkoittanut, vaan sitä että tavarantuotannossa ja kulutuksessa mukana olevat myös ainakin johonkin mittaan osallistuvat osan piiristään ulossulkemiseen, ja tekevät sitä niin mitä tuossa aiemmassa lauseessani esille pyrin tuomaan. Ja sitten on edelleen vielä se mainitsemani resurssikysymys jonka siinä kerroin, ja vielä kaikkine vaikutuksineenkin.
Sinun vastauksesi tuohon kommenttiini on hyvä esimerkki yksinkertaisesta hyvin yleisesti käytössä olevasta propakandistisesta tulkinnasta.
Se menee näin:
Tulkitaan vastapuolen kommentin olevan ristiriidassa jonkun yksinkertaisen yleisesti ja helposti myönteiseski koetun asian kanssa, ja tällä sitten pyritään osoittamaan miten vastapuoli on typerä tai huno moraaliltaan tai jotain sellaista.