Mannerheim

   "Tosiasioiden tunnustamisen vaikeus"

« : Elokuu 19, 2008, 11:22:39 »   

Jukka
Luoma 19.8.2008 Ulkomaantoimittaja

Helsingin Sanomat

Kirjoituksenne HS:ssä 16.8.2008 otsikolla:

“Tosiasioiden tunnustamisen vaikeus”.

Näyttää siltä. että tietämättömyytenne ja ymmartämättömyytenne toisen maailmansodan taustojen ja syiden sekä yleensä valtioiden käyttäytymisten osalta olisi käsin kosketeltavaa. Sota on aina ja vain mitä suurimmassa määrin taloudellinen projekti. Yksittäiset kansalaiset saadaan tappelemaan talouteen alistetuilla syillä kuten henkilökohtaisella tragedialla, uskonnolla jne, jossa työkaluna on propaganda.

Myöntyvyys on teille kirosana. Myöntyvyys on kuitenkin ainoa tie rauhaan, kun kaksi osapuolta on kriisissä. Jos toinen myöntyy, niin toinen ei välttämättä, ja kriisi saattaa jäädä päälle.

Joskus molemmat myöntyvät ja kriisi useimmiten poistuu. Jos kumpikaan ei myönny, niin edessä on vaikkapa sota. Rauhan edellytys on silloin, että toinen myöntyy eli häviäjä. Saksa ei myöntynyt ehdottomaan antautumiseen mutta joutui myöntymään toukokuussa 1945 kun koko maa oli hävitetty ja Kolmas Valtakunta tuhoutunut.

Englanti ei myöntynyt Saksan rauhantarjouksiin. Englanti menetti siirtomaansa ja asemansa suurvaltana.

Puola ei myöntynyt Saksalle v 1939 ja helvettinsä kesti yli 60 vuotta. Suomi ei talvisodan alla myöntynyt NL:n vaatimuksiin, vaikka Marski olikin alueluovutuksiin halukas.

Suomi joutui kuitenkin myöntymään katkeriin rauhanehtoihin syksyllä 1944, jotka olivat kovemmat kuin vaatimukset ennen talvisotaa.

Eli missä on pihvi? Eikö kannata myöntyä huonoonkin sopuun, ennenkuin kriisi syttyy sodaksi?

Sodan syiden ja taustojen ymmärtämisessä auttaa tutkimalla sodan lopputulosta. Onhan selvää, että sotaan ajautuneet osapuolet tavoittelevat hyvää lopputulosta, joka sitten voittajien osalta toteutuu positiivisesti ja häviäjän osalta katastrofina.

Toinen maailmansota päättyi USA:n ja Neuvostoliiton voittoon. Muut osapuolet enemmän tai vähemmän hävisivät. Saksa tuhottiin täysin ja Japania käytetiin sodan lopussa ydinpommin koekenttänä.

Englanti, Ranska, Hollanti ja Belgiakin menettivät siirtomaansa. Englannille jäivät sotavelat USA:lle, jotka ovat vieläkin maksamatta. Sodan suurimpia häviäjiä oli varmasti Englanti.

Kirjoituksenne päättyy seuraavasti: “Saksan hyökätessä 1941 kohtasi Stalin myöntyvyyspolitiikkansa väärin ymmärretyt tosiasiat”.

Tämä johtopäätöksenne ei vastaa tosiasioita. Stalinin väärin ymmärrys on voinut vain olla Saksan hyökkäyksen ajankohta.

Saksa oli joutunut sotaan Balkanilla, koska Italia ei siellä onnistunut. Stalin odotti Saksan hyökkäystä ja oli siihen valmistautunut hyökkäämällä itse heinäkuussa. Stalin ei uskonut, että Saksa saa panssarinsa niin nopeasti pois Balkanilta, että voi aloittaa hyökkäyksensä, Brabarossan, ennen heinäkuuta eli ennen Stalinin hyökkäystä.

Barbarossa kuitenkin alkoi 22.6.1941.

Se, että Molotov ja Ribbentrop solmivat kuuluisan sopimuksen, oli tehty NL:n osalta ns lännen suostumuksella ja painostuksella.

Saksa haluttiin ansaan ja hyökkäämään Puolaan, jotta sitä voitaisiin syyttää sodan aloittamisesta. Puola taas luotti omiin sotavoimiinsa sekä lännen apuun ja uskoi voivansa lyödä Saksan. Itse asiassa Puola oli julistanut muutama tunti ennen Saksan hyökkäystä sodan Saksalle ja uskoi pääsevänsä Berliiniin viikossa parissa.

Toisin kävi. Saksa tiesi, että se oli vedetty ansaan Puolassa ja halusi heti rauhaa. Saksan radion edustaja teki rauhantarjouksen Englannille Hitlerin käskystä mutta sitä ei hyväksytty, koska ns länsi halusi sotaa ja tuhota Saksan, jonka se sitten täydellisesti NL:n kanssa tekikin.

Toisen maailmansodan suuret kuviot rakennettiin Washingtonissa ja Lontoossa. Roosevaltin New Deal oli mennyt pieleen ja maassa oli korkea työttömyys . Mm teräksen tuotanto oli supistunut 80% ja autot eivät menneet kaupaksi.

USA tarvitsi eurooppalaista sotaa, jonka se voisi varustaa ja saada suuret rahalliset korvaukset.

USA tarvitsi myös uusia markkinoita. Eurooppalaiset siirtomaavaltiot Englanti ja Ranska etunenässä estivät USA:n pääsyn markkinoille, joten siirtomaavallat tuli ajaa tuhoon sodan avulla.

Suuri markkina USA:lle oli vain Venäjä/Neuvostoliitto tsaarin ajoista alkaen.

Churchill halusi tuhota Saksan nousevana kilpailijana 1. maailmansodan jälkeen.

Sotasuunnitelma meni ensi vaiheessa pieleen, kun Puola ei antanutkaan kunnon vastusta Saksalle ja ja Suomi pärjäsi talvisodassaan.

Teidän kannattaa lukea Erkki Hautamäen kirja: “Suomi myrskyn silmässä, osa 1 vv 1932-1940 niin pääsette edes vähän kärryille siitä, miten asiat ovat menneet, ja joilla on vaikutusta tänäänkin .

Aiheesta on lisää Promerit -kirjavaikoimassa

Ystävällisin terveisin Jali Raita, diplomi-
insinööri

[email protected]

   



http://www.promerit.net/forum/index.php?topic=977.0;topicseen