Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    Totuutta jouluksi!

    Ensimmäisenä jouluna oli Jerusalemissa iso temppeli tyhjillään.
    Ei hän sinne tullut, eikä häntä sinne edes odotettu. Majataloon
    hän pyrki, mutta ei päässyt. Eläinten iloksi talliin hän syntyi.

    Siksi useat raamattupalstalaisetkin jo malttamattomina odottavat
    ihmiskäsin tehtyjen jumalanhuoneitten ovilla joulua, jotta
    pääsisivät edes vilahduksen hänestä näkemään. Olettehan jo
    täyttäneet sielunne tyhjyyttä Kauneimmilla joululauluilla, ja enää
    puuttuu vain pappinne tekopyhää iloa pursuva joulusaarna.

    Turhaan häntä kuitenkin sieltä etsitte, ei hän tänäkään jouluna
    sinne tule. Jos tulee, niin tulee salaa noutamaan jonkun valittunsa
    sieltä pois, kuten minutkin yli 23 vuotta sitten nouti. Niin salaa
    ettei edes kirkon herra eli kirkkoherra siitä mitään tiedä.

    Sillä kaikkien tuhansien temppelien loiston ulkopuolella hän
    tänäkin jouluna asustaa, ja taivaasta Henkensä kanssa valittujaan
    johdattaa, kuten hän ennalta tämän jo ilmoitti:

    "Kuulkaa siis: teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille."

    "Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on
    vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen
    nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme."

    Vasta silloin on ihmisellä todellinen joulu, kun Isä ja Poika
    yhdessä pystyttävät oman temppelinsä valitun ihmisen
    sydämeen, ja hän saa kokea todellisen syntymisen ylhäältä:

    "Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.Minun
    Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme
    asumaan hänen luokseen."

    Täältä maailman tekopyhän loiston ulkopuolelta on helppo nähdä,
    mistä tyhjyydestä tekopyhitetyt joutuvat hengen ravintonsa
    hankkimaan, ja miksi he tyhjästä iloitsevat:

    "Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee.

    Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi
    Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa.
    Mutta kun lapsi on syntynyt äiti ei enää muista kipujaan vaan
    iloitsee siitä, että uusi ihminen on syntynyt maailmaan.

    Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen,
    ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää.

    Sinä päivänä te ette kysy minulta mitään."

    Mitään kysyttävää ei enää silloin ole, koska Jeesus piti lupauksensa:

    "Kun Totuuden Henki tulee, te tulette tuntemaan koko totuuden."
    801858
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 80

    Vanhimmat
    Aloittaja

    jos se talli olisi vielä jäljellä - mutta ei ole.

    Saatanan piti runnoa sen maan tasalle, jotta sai sen paikalle
    pystyttää oman loisteliaan temppelinsä. Lattiaan jätettiin vain
    reikä, josta ihmiset pääsevät katselemaan pimeyttä, ja
    hetken katseltuaan saavat taas sydän täynnä tekopyhyyttä
    ihastella porttotemppelin loistoa.

    Äänestä

    • Porttopappi taas vauhdissa.

      Äänestä
    • Aloittaja

      iaan te kirjoitti:

      Porttopappi taas vauhdissa.

      Nyt hiljentyy se rauha sydämessä, jonka Jeesus Kristus sinne toi.

      Äänestä

    • iaan te kirjoitti:

      Porttopappi taas vauhdissa.

      Teuvo Suni on Jumalan mies ja profeetan kutsumuksen saanut.

      Äänestä

    • tiedoksi. kirjoitti:

      Teuvo Suni on Jumalan mies ja profeetan kutsumuksen saanut.

      antikristuksen lähettiläänä, vääränä profeettana.
      Oikeasti tuo mies on pelkkä itsensä korottanut reppana.

      Älkää antako pimeyden teille eksyneen sunipellen pilata joulunpyhiänne.

      Äänestä
    • Aloittaja

      palstalla kirjoitti:

      antikristuksen lähettiläänä, vääränä profeettana.
      Oikeasti tuo mies on pelkkä itsensä korottanut reppana.

      Älkää antako pimeyden teille eksyneen sunipellen pilata joulunpyhiänne.

      koska en ole sinuakaan ikinä niin paljon miellyttänyt,
      että henkesi pitäisi minua oikeana profeettana:

      "Jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi:
      "Saatte nähdä, tulee aika, jolloin teillä on virtanaan
      viiniä ja olutta", niin te ihastelisitte:

      "Tässäpä on oikea profeetta.!"

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      koska en ole sinuakaan ikinä niin paljon miellyttänyt,
      että henkesi pitäisi minua oikeana profeettana:

      "Jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi:
      "Saatte nähdä, tulee aika, jolloin teillä on virtanaan
      viiniä ja olutta", niin te ihastelisitte:

      "Tässäpä on oikea profeetta.!"

      Pyhän Hengen johdatuksessa oleva voi sinua oikeana profeettana pitääkään.

      Äänestä
    • Aloittaja

      k u k a a n kirjoitti:

      Pyhän Hengen johdatuksessa oleva voi sinua oikeana profeettana pitääkään.

      joille on käynyt jo näin, ja siitä syystä pitävät Saatanan henkeä Pyhänä Henkenä:

      "Kun saastainen henki lähtee ulos ihmisestä, se harhailee autioilla
      seuduilla ja etsii lepopaikkaa mutta ei löydä. Silloin se päättää:

      'Minä palaan kotiini, josta lähdin.' Kun se sitten tulee ja löytää
      huoneensa tyhjillään, lakaistuna ja hyvässä järjestyksessä,
      silloin se hakee seitsemän vielä pahempaa henkeä, ja ne tulevat
      sisään ja asettuvat sinne asumaan. Näin sen ihmisen tila on lopussa
      pahempi kuin alussa.

      Samoin käy tämän pahan sukupolven."

      Väärämielisille jumalattomille näin ei voi käydä, koska ei heistä
      Jumala koskaan ala mitään saastaa pois ajaa.

      "Väärämieliset ovat harhateillä syntymästään saakka, äitinsä kohdusta
      asti ovat valehtelijat eksyksissä. Heidän myrkkynsä on kuin käärmeen
      myrkky, he tukkivat korvansa, ovat kuin kuuro kyy, joka ei kuule
      käärmeenlumoojan ääntä vaikka tämä kuinka vahvasti lumoaisi."

      Tämä voi tapahtua vain valituille, kun he luopuvat totuuden etsimisestä
      paljon ennen, kuin ovat sen edes löytäneet.

      Kun Jumalan Henki alkaa ihmistä omakseen kutsua, joko omassa
      kodissaan Raamatun ääressä, rajun onnettomuuden tai sairauksien
      saattelemana, ja kun hän ensimmäisen kerran saa kokea taivaallisen
      Hengen kosketusta, hän todella tästä ensimmäisestä kosketuksesta
      uskoo tulleensa uudestisyntyneeksi, vaikka Jumala on vasta aloittanut
      valmistelut saastan poistamiseksi valitun sydämestä.

      Kun hän sitten tämän ihana tunteen vallassa haluaa saada sille myös
      pappien siunauksen, ja menee työntämään päänsä heidän käsiensä alle,
      tai antaa jonkun porttopapin hänet alttarille kuoleman asentoon kaataa,
      jotta saisi lisää tuota taivaallista tunnetta, tai peräti antaa kastaa itsensä
      uudelleen, jotta tuo tunne varmasti hänessä pysyisi.

      Kun ihminen on tässä tilanteessa, jolloin Pyhä Henki on korkeintaan ehtinyt
      suurimmat saastat lattialta kerätä, alkaa jo kuvitella, että Jumala on hänestä
      nyt tehnyt suuren ihmisten pelastajan, vaikka Henki ei ole vielä edes yhtä
      ainoaa totuuden huonekalua ole tuhon huoneeseen tuonut. Eikä Jumala
      hänelle mitään tehtävää antanut, ja silti lähtee lihan himojen saattelemana
      viemään pelastusanomaa niille Jumalan jo paaduttamille eri hurmahenkien
      vallassa oleville ihmisille, niin näissä tapauksissa käy toteen se mistä
      Jeesus puhui.

      Kun Saatana tulee tarkistamaan huonetta, jossa ennen asusti, ja huomaa,
      että siivottu on, mutta uutta asukasta ei näy missään, niin silloin sille
      on tie avoin takaisin omaan kotiinsa. Ja niin on tuollaisen ihmisen sydämen
      ulkopuolella jonossa Saatanan seitsemän rekka-autoa täynnä saastaa
      sinne tuotavaksi, niin kuin on autorekkoja Vaalimaan tullissa.

      Ja juuri tällaisia ihmisiä on tämäkin palsta pullollaan. Rekisteröityinä ja
      ilman rekisteriä, ja jopa vuorotellen eri nimimerkeillä esiintyen ja
      kauheasti ihmetellen, kun Totuuden Hengen saaneen ihmisen kohtaavat,
      kuten ihmetteli eräs edesmennyt lahkojohtajakin:

      "Miten joku ihminen voi olla synnitön? Minun sydämestäni ei ainakaan löydy
      muuta kuin syntiä ja saastaa, ja silti saan olla Jeesuksen puhtaaksi pesemä
      syntinen."

      Siksi Jeesus tänäänkin ja tämänkin sukupolven keskellä ihmettelee:

      "Mutta kun Ihmisen Poika tulee, löytäneekö hän uskoa maan päältä?"

      Uskovia kyllä löytyy, pilvin pimein - mutta se onkin jo toinen juttu.

      Tässä sinulle nämä kaksi Saatanan ensimmäistä ja todella väärämielisä
      kiehtovaa valheen henkeä:



      Paholaisen Top7/1

      Ensiksi on syytä muistuttaa, että Kristuksen Henki on Totuuden
      Henki ja Antikristuksen ja hänen palvelijoittensa henki on valheen
      henki. Koska kumpikin käyttää oppikirjana Raamattua, ei Saatana
      kuoleman enkelin pysty ketään Jumalaa etsivää kadotukseen
      viemään, vaan sen maskeerattava itsensä valheen asuun, kuten
      Jeesus ja Paavali tästä ilmoittivat::

      "Varokaa vääriä profeettoja, he tulevat luoksenne lampaiden
      vaatteissa, mutta sisältä he ovat raatelevia susia."

      "Semmoiset ovat vääriä apostoleja, petollisia työntekijöitä, he vain
      tekeytyvät Kristuksen apostoleiksi. Eikä ihme, tekeytyyhän itse
      Saatanakin valon enkeliksi.

      Ei siis ole mitenkään merkillistä, että hänen palvelijansa esiintyvät
      Jumalan asian palvelijoina. He saavat tekojensa mukaisen lopun."

      Siinä onkin jo selvät ohjeet näiden henkien tunnistamiseksi, kun
      ne ovatkin vain lauhkean lampaan ihania henkiä eivätkä mitään
      tämän murhaajan henkiä.

      Kun Paholainen siis tulee tarkistamaan entistä saastaista kotiaan,
      se ilostuu, kun näkee siellä suoritetun siivousta, mutta kun uudesta
      asukkaasta ei näy vielä vilahdustakaan, niin päättää palata takasin.

      Siksi Paholaisen 1. rekka onkin täynnä vain rakkautta. Ei suinkaan
      rakkautta totuuteen, koska sitä ei tällä valheen hengellä ole, vaan
      rakkautta valheeseen, koska sen ainut tehtävä on tämän valheen
      kautta on "johdattaa kadotuksen kaikki ne, jotka eivät ole
      rakastaneet totuutta, joka olisi pelastanut heidät."

      Tätä ensimmäistä henkeä se itse kutsuu ekumenian hengeksi,
      mutta valheen henki kun on, ei kerro, että se todellisuudessa
      on yhdessä eksyttämisen henki.

      Ja eipä liene Raamatussa toista sellaista Jeesuksen ilmoitusta, jota
      he olisivat enemmän täällä valheen hengessä levittäneet, kuin sitä
      rakkauden kaksoiskäskyä.

      Ja kun tämä rakkaus ei ole rakkautta totuuteen, eli näkymättömään,
      se on rakkautta maailmaan ja sen loistoon kauniisti koristeltuihin
      kirkkoihiun ja valkeisiin ja kultaisiin pappien vaatteisiin, kultakypäriin
      ja kauniisti maalattuihin kuviin ja veistettyihin patsaisiin.. Juuri siihen
      loistoon, jolla Paholainen yritti Jeesuksenkin omakseen saada,
      näitä kirkkolaitoksiaan johtamaan.

      Huippunsa tämä henki saa heti kohta sen jälkeen, kun tämän hengen
      vallassa olevat ihmiset yksimieliset hyväksyvät niiden kahden
      Jeesuksen viimeisen todistajan tappamisen. Ja niin alkaa ihmiskunnan
      historiassa suurin ilosanomajuhla Vatikaanista hurmahenkisten
      telttamajoihin:

      "Maan asukkaat iloitsevat heidän kohtalostaan, pitävät juhlia ja
      lähettävät toisilleen lahjoja, sillä nuo kaksi profeettaa olivat pahoin
      vaivanneet maan asukkaita."

      Monin verroin pahemmin kuin mitä yksi Teuvo Suni on vaivannut
      Suomi24 raamattukeskustelijoita.

      Paholaisen Top7/2

      Kun se on kaikki Raamatun rakkauslauseet huoneensa seinille
      hyvään järjestykseen laittanut - kaikki muut, mutta ei näitä:

      "Kukaan ei voi palvella kahta herraa. Jos hän toista rakastaa, hän
      vihaa toista; jos hän toista pitää arvossa, hän halveksii toista.
      Te ette voi palvella sekä Jumalaa, että mammonaa."

      "Joka rakastaa isäänsä tai äitiänsä enemmän kuin minua, ei kelpaa
      minulle, eikä se, joka rakastaa poikaansa tai tytärtänsä enemmän
      kuin minua, kelpaa minulle."

      "Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi teitä, omiaan.
      Mutta te ette kuulu maailmaan, koska minä olen teidät siitä omikseni
      valinnut, ja siksi maailma vihaa teitä."

      "Te uskottomat! Ettekö tiedä, että rakkaus maailmaan on vihaa Jumalaa
      kohtaan? Joka tahtoo olla maailman ystävä, asettuu Jumalan viholliseksi."

      Se aloittaa purkaa tätä toista rekkalastiaan, jossa se tuo omien sydämiin
      välinpitämättömyyden eli velttouden hengen, ja tämän ensimmäisen hän
      on lähtemättömästi taltioinut jokaisen omansa, niin piispan, papin,
      maallikon, niin miehen kuin naisenkin sydämeen:

      "Kukaan meistä ei voi tietää totuutta, ja jos joku sanoo sen tietävänsä,
      on hänestä jo silloin tullut toisten tuomitsija."

      Ja tästä jotkut vielä ylpeilevätkin, koska kokevat, että tämä tietämättömyys
      pitää heidät jatkuvasti nöyränä Jumalan edessä.

      Ja jo tästä toisesta omasta hengestään se on todella ylpeä, koska se
      sisältää samalla sen yhden Paholaiselle tärkeimmän asian: Pyhän
      Hengen pilkan. Koska siinä herjataan tätä Jeesuksen ilmoitusta vastaan:

      "Kun Totuuden Henki tulee, hän johtaa teidät tuntemaan koko totuuden.
      Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen, minkä kuulee ja
      ilmoittaa teille, mitä on tuleva.

      Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille ilmoittaa, hän saa minulta."

      Ja tällekin hengelle se löytää Raamatusta vaikka kuinka paljon todisteita,
      kun se sitä omillaan luettaa niin kuin Piru sitä luettaa. Tässä joitakin
      vuosien varrelta kerättyjä tämän hengen lausuntoja:

      "Tietämisemme on näet vajavaista ja profetoimisemme on vajavaista."

      "Se on täytetty!" sillä armosta me olemme pelastetut.

      "Sinä luet liikaa Raamattua, lukisit kirkkohistoriaa niin näkisit, että aina
      on kirkon historiassa tehty vääryyksiä."

      "Sinun on hankittava itsellesi sielunhoitaja, sillä ei Jumala enää tässä
      ajassa voi puhua yhdellekään ihmiselle."

      "Kuinka Jumala voi muka sinulle puhua, kun ei se puhu meidän Reijollekaan,
      joka sentään on pappi."

      "Minun sydämestäni ei ainakaan löydy muuta kuin syntiä ja saastaa, ja silti
      saan olla Jeesuksen verellä pesty suuri syntinen."

      "Minä teen joka päivä syntiä, ja joka päivä minä saan ne Jeesukselta anteeksi."

      "Teuvo, minä en pysty sinua auttamaan sillä en ole hengenmies, vaan hallintojohtaja."

      Ja lopuksi tämän välinpitämättömyyden hengen loppuhuipennus.:

      "Huolettomasti he parantelevat minun kansani vammoja. He sanovat
      "Nyt on rauha, kaikki hyvin!" vaikka rauhaa ei ole.

      Heille käy onnettomasti, koska ovat tehneet kauhistuttavia
      tekoja mutta eivät suostu edes häpeämään - häpeän tunne heiltä
      puuttuu tyystin. He kaatuvat kaatuneitten joukkoon, heistä
      tulee loppu, kun minä rankaisen heitä."

      Äänestä

    • k u k a a n kirjoitti:

      Pyhän Hengen johdatuksessa oleva voi sinua oikeana profeettana pitääkään.

      Eihän Kukaan muu kuin Pyhän Hengen saanut voi Teuvoa oikeana profeettana pitääkään. Sillä vain Pyhän Hengen itse saanut tuntee Pyhän Hengen. Ei kukaan muu.

      Äänestä
    • Aloittaja

      tiedoksi. kirjoitti:

      Eihän Kukaan muu kuin Pyhän Hengen saanut voi Teuvoa oikeana profeettana pitääkään. Sillä vain Pyhän Hengen itse saanut tuntee Pyhän Hengen. Ei kukaan muu.

      oikea profeetta on tällainen:

      "Jos joku syöttäisi teille tuulta ja tyhjää ja sanoisi:
      "Saatte nähdä, tulee aika, jolloin teillä on virtanaan
      viiniä ja olutta", niin te ihastelisitte:

      "Tässäpä on oikea profeetta.!"

      Äänestä
    Aloittaja

    Vain kaksi vuotta Pyhän Hengen saamisen jälkeen, tämä Henki
    ensimmäisen kerran avasi silmäni näkemään, mitä tarkoitti Jeremia
    ennustuksissaan, kun Jerusalemin temppelistä oli vain pienoismalli,
    mutta jokaiselle Jeesuksen jalan jäljelle oli joku porttokirkko pystyttänyt
    ikioman temppelinsä:

    "Tytär Siionin minä tuhoan, suloisen ja hemmotellun kaupungin.
    Sen luokse tulevat vieraat paimenet laumoineen, pystyttävät
    telttansa sen ympärille, jokainen ahmii oman osansa laitumesta."

    "Oman majansa hän tuhosi, hävitti puutarhansa, löi maan tasalle
    pyhäkkönsä. Juhlapäivän ja sapatin hän antoi unohtua Siionissa.
    Kauhistuttavassa vihassaan hän hylkäsi kuninkaan (siis esivallan)
    ja papit.

    Myös oman alttarinsa hän jätti, hylkäsi temppelinsä. Hän antoi
    vihollisen käsiin palatsit ja muurit.

    Herra oli päättänyt hävittää Siionin muurit. Tarkoin hän tiesi, mitä teki.
    Ei hän vetänyt kättään tuhoamasta: valli ja muuri itkivät kohtaloaan,
    yhdessä ne sortuivat."

    Äänestä

    • Jospa tulisit armon alle TS, niin ei vihaa tarvitsisi noin suitsuttaa.
      Rapakon takana on kaltaistesi valtakuntia jossa on tämä sinun sanomasi eksyttämiä ihmisiä samaan loukkuun kuin sinä julistuksillasi tuot,
      Ja eilen näytettiin yhdestä yhdyskunnasta,

      jäseniä n, 4000 ja moniavioisuus kukoistaa ja julistetaan maailma on pahan vallassa ja tuossa yhteisössä on sisimmässä hyvyys,

      mutta porttopappi oli hyljännyt ensimmäisen vaihityn vaimonsa ja tilalle ottanut "vaimoja" ja jo 20 lasta siittänyt ja yhteisö pelkää,
      ei hyvää tiedä tuo julistukses,
      Koska eräskin kertoi että hänen pitäisi valmistella 12v, tyttöään tuolle porttopapille.

      Mutta Suomessa on sinua TS voimakkaampi voima joka pitää tuollaiset porttopapit aisoissa.

      Äänestä

    • järkevä. kirjoitti:

      Jospa tulisit armon alle TS, niin ei vihaa tarvitsisi noin suitsuttaa.
      Rapakon takana on kaltaistesi valtakuntia jossa on tämä sinun sanomasi eksyttämiä ihmisiä samaan loukkuun kuin sinä julistuksillasi tuot,
      Ja eilen näytettiin yhdestä yhdyskunnasta,

      jäseniä n, 4000 ja moniavioisuus kukoistaa ja julistetaan maailma on pahan vallassa ja tuossa yhteisössä on sisimmässä hyvyys,

      mutta porttopappi oli hyljännyt ensimmäisen vaihityn vaimonsa ja tilalle ottanut "vaimoja" ja jo 20 lasta siittänyt ja yhteisö pelkää,
      ei hyvää tiedä tuo julistukses,
      Koska eräskin kertoi että hänen pitäisi valmistella 12v, tyttöään tuolle porttopapille.

      Mutta Suomessa on sinua TS voimakkaampi voima joka pitää tuollaiset porttopapit aisoissa.

      >>>Mutta Suomessa on sinua TS voimakkaampi voima joka pitää tuollaiset porttopapit aisoissa. >>>

      Mutta kuulostaa "Pyhän Hengen" eksytykseltä !

      Saanko kysyä Mahdin nimeä ?

      Äänestä
    • Aloittaja

      järkevä. kirjoitti:

      Jospa tulisit armon alle TS, niin ei vihaa tarvitsisi noin suitsuttaa.
      Rapakon takana on kaltaistesi valtakuntia jossa on tämä sinun sanomasi eksyttämiä ihmisiä samaan loukkuun kuin sinä julistuksillasi tuot,
      Ja eilen näytettiin yhdestä yhdyskunnasta,

      jäseniä n, 4000 ja moniavioisuus kukoistaa ja julistetaan maailma on pahan vallassa ja tuossa yhteisössä on sisimmässä hyvyys,

      mutta porttopappi oli hyljännyt ensimmäisen vaihityn vaimonsa ja tilalle ottanut "vaimoja" ja jo 20 lasta siittänyt ja yhteisö pelkää,
      ei hyvää tiedä tuo julistukses,
      Koska eräskin kertoi että hänen pitäisi valmistella 12v, tyttöään tuolle porttopapille.

      Mutta Suomessa on sinua TS voimakkaampi voima joka pitää tuollaiset porttopapit aisoissa.

      Ettekö ole tunteneet sydämessänne minkäänlaista kaipausta
      Jeesuksen oman opetuksen mukaiseen pelastumiseen?

      Todellisen pelastuksen saavat kokea vain ne harvat, joiden
      kohdalla käyvät toteen nämä Jeesuksen sanat:

      "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä,
      hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta,
      on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä."

      "Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa paljon
      paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse
      taivasten valtakuntaan."

      "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella
      opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee
      teistä vapaita."

      "Te olette ystäviäni, kun teette sen, mitä minä käsken teidän tehdä."

      "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä,
      se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa
      minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."

      Ja tuo paikka, jossa Jeesus itsensä omilleen ilmaisee on juuri
      sen ahtaan oven ja ahtaan portin takana, jonne vain harvat pääsevät.
      Ja jotka pääsevät, saavat kuulla hänen äänensä, joka Saatanan
      pettämille ihmisille on selvä mielisairauden merkki, vaikka Jeesus
      tämän näin selvästi sanoo:

      "Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne
      seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät
      koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta.

      Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu,
      eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."

      "Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt,
      vedä häntä. Sen joka tulee, minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

      Ja tuo paikka, jossa Isä valittunsa Pojalleen luovuttaa, on juuri tuo
      teidän Saatanan valhearmolla petettyjen kiroama paikka: ahdas portti.

      Valitut sinne johdattaa Jumalan tahdon tinkimätön noudattaminen, ja
      siinä ahtaassa portissa tapahtuu se todellinen armahtaminen, jossa
      Jeesus vapauttaa omansa, niin lain, kuin synninkin kirouksesta, alistaen
      heidät todelliseen vanhurskauteen:

      "Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat.
      Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä
      puuttuu ymmärrys.

      He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää
      omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen,
      joka tulee Jumalalta.

      Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo."

      Ja näin ahtaasta portista sisälle Jeesuksen Kristukseen päässeet, ovat
      päässeet todelliseen Jumalan valittujen vapauteen, vapaaksi synnistä
      ja lain kirouksesta:

      "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi
      vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen."

      Ahtaassa portissa ihminen menee todella sisään Jeesukseen Kristukseen.
      Ja kun hän menee sisään, hän todella syö siinä hänen ruumiinsa ja
      juo hänen verensä, ja näin saa jokaisen elämänsä päivän viettää Jeesuksen
      seurassa, kun hän heidän sydämestään käsin heidän jokaista askelta
      ohjaa ja heidän jokaista sanaansa valvoo.

      "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä on synnin orja. Orja ei pysy
      talossa ikuisesti, mutta poika pysyy.

      Jos Poika vapauttaa teidät, TE OLETTE TODELLA VAPAITA."

      Äänestä
    • Aloittaja

      tuhat ja yksi kirjoitti:

      >>>Mutta Suomessa on sinua TS voimakkaampi voima joka pitää tuollaiset porttopapit aisoissa. >>>

      Mutta kuulostaa "Pyhän Hengen" eksytykseltä !

      Saanko kysyä Mahdin nimeä ?

      "Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on
      olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin
      tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas."

      - - -

      Mitä arvelet, tuhat ja yksi: olisiko sinulla enää mahdollisuuksia
      tulla hulluuden kautta viisaaksi?

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Ettekö ole tunteneet sydämessänne minkäänlaista kaipausta
      Jeesuksen oman opetuksen mukaiseen pelastumiseen?

      Todellisen pelastuksen saavat kokea vain ne harvat, joiden
      kohdalla käyvät toteen nämä Jeesuksen sanat:

      "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä,
      hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta,
      on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä."

      "Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa paljon
      paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse
      taivasten valtakuntaan."

      "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella
      opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee
      teistä vapaita."

      "Te olette ystäviäni, kun teette sen, mitä minä käsken teidän tehdä."

      "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä,
      se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa
      minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."

      Ja tuo paikka, jossa Jeesus itsensä omilleen ilmaisee on juuri
      sen ahtaan oven ja ahtaan portin takana, jonne vain harvat pääsevät.
      Ja jotka pääsevät, saavat kuulla hänen äänensä, joka Saatanan
      pettämille ihmisille on selvä mielisairauden merkki, vaikka Jeesus
      tämän näin selvästi sanoo:

      "Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne
      seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät
      koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta.

      Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu,
      eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."

      "Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt,
      vedä häntä. Sen joka tulee, minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

      Ja tuo paikka, jossa Isä valittunsa Pojalleen luovuttaa, on juuri tuo
      teidän Saatanan valhearmolla petettyjen kiroama paikka: ahdas portti.

      Valitut sinne johdattaa Jumalan tahdon tinkimätön noudattaminen, ja
      siinä ahtaassa portissa tapahtuu se todellinen armahtaminen, jossa
      Jeesus vapauttaa omansa, niin lain, kuin synninkin kirouksesta, alistaen
      heidät todelliseen vanhurskauteen:

      "Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat.
      Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä
      puuttuu ymmärrys.

      He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää
      omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen,
      joka tulee Jumalalta.

      Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo."

      Ja näin ahtaasta portista sisälle Jeesuksen Kristukseen päässeet, ovat
      päässeet todelliseen Jumalan valittujen vapauteen, vapaaksi synnistä
      ja lain kirouksesta:

      "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi
      vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen."

      Ahtaassa portissa ihminen menee todella sisään Jeesukseen Kristukseen.
      Ja kun hän menee sisään, hän todella syö siinä hänen ruumiinsa ja
      juo hänen verensä, ja näin saa jokaisen elämänsä päivän viettää Jeesuksen
      seurassa, kun hän heidän sydämestään käsin heidän jokaista askelta
      ohjaa ja heidän jokaista sanaansa valvoo.

      "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä on synnin orja. Orja ei pysy
      talossa ikuisesti, mutta poika pysyy.

      Jos Poika vapauttaa teidät, TE OLETTE TODELLA VAPAITA."

      Olen huomannut että kirjoittelet paljon totuudesta mutta elätkö itse totuudessa ? ! kaikessa pitää olla totuudessa, sillä pienikin valhe voi vääristää totuuden ?!

      Joitain Raamatun tulkintoja väität totuudeksi vaikka ne eivät ole !

      Jos avaat kirkon oven niin teet Pyhän Hengen pilkan ! Onko totta ?

      Totuus tarkoittaa sitä että elää totuudessa eikä valheessa !


      Siinä ei petä kuin itseään !


      Pyhä Henki todella näyttää kaiken ja ilmoittaa mikä on oikein !


      Voitkó ajatella että olisit jossain Raamatun tulkinnassa erehtynyt ?

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      "Älköön vain kukaan pettäkö itseään. Jos joku teistä on
      olevinaan viisas tässä maailmassa, hänestä täytyy ensin
      tulla hullu, jotta hänestä tulisi viisas."

      - - -

      Mitä arvelet, tuhat ja yksi: olisiko sinulla enää mahdollisuuksia
      tulla hulluuden kautta viisaaksi?

      Enää ei voi tulla !

      Siis kumpiko ? No eihän sitä itse päätä vaan toiset sen tekevät puolestasi.

      Äänestä

    • tuhat ja yksi kirjoitti:

      >>>Mutta Suomessa on sinua TS voimakkaampi voima joka pitää tuollaiset porttopapit aisoissa. >>>

      Mutta kuulostaa "Pyhän Hengen" eksytykseltä !

      Saanko kysyä Mahdin nimeä ?

      Kysy Isäiltämme jotka taistelivat meille vapaan maan.
      HE SANOVAT JOS JUMALA EI OLISI OLLUT KANSSAMME EMME OLISI vapaita.

      Äänestä

    • DNA13 kirjoitti:

      Olen huomannut että kirjoittelet paljon totuudesta mutta elätkö itse totuudessa ? ! kaikessa pitää olla totuudessa, sillä pienikin valhe voi vääristää totuuden ?!

      Joitain Raamatun tulkintoja väität totuudeksi vaikka ne eivät ole !

      Jos avaat kirkon oven niin teet Pyhän Hengen pilkan ! Onko totta ?

      Totuus tarkoittaa sitä että elää totuudessa eikä valheessa !


      Siinä ei petä kuin itseään !


      Pyhä Henki todella näyttää kaiken ja ilmoittaa mikä on oikein !


      Voitkó ajatella että olisit jossain Raamatun tulkinnassa erehtynyt ?

      Saatanan totuuksi se tuo,
      koska sen TS,n uhri on sen käsissä.Teuvo Suni sanoo;
      Jeesus uhrattiin saatanalle.

      Eikö tuo jo kerro kenen lauluja TS, laulaa.


      Raamattu sanoo;
      hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

      Ef. 5:2
         
      Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

      Äänestä

    • järkevä.. kirjoitti:

      Kysy Isäiltämme jotka taistelivat meille vapaan maan.
      HE SANOVAT JOS JUMALA EI OLISI OLLUT KANSSAMME EMME OLISI vapaita.

      Sen jokapaikassa ja kuitenkin orjuttavat osan kansasta He jotka sanovat ovat VALLASSA.

      Äänestä

    • tuhat ja yksi kirjoitti:

      Sen jokapaikassa ja kuitenkin orjuttavat osan kansasta He jotka sanovat ovat VALLASSA.

      Ei minun isäni ainakaan oo vallan kahvassa ja tiedän monta veteraania jotka sotivat, eivätkä ole vallan kahvassa.
      Voi kunka monta miestä on kokenut sodassa, että jos Jumala ei olisi ollut siellä rintamalla heidän kanssaan Suomi ei olisi vapaa maa.

      Ette ymmärrä Jumalaa/Jumaluutta.

      Kyllä Armikin tuo Jeesuksen sanaa, luuleeko Armi että Jeesus soti meille vapaan maan,
      minä sanon ei,
      se oli Jumala meidän kanssamme,

      kotirintamalla silloin rukoiltiin, että saanko rakkaani,aviopuolison,poikani vielä nähdä ja elävänä kotiin.

      Niin monet kyyneleet ja veret ovat silloin virranneet, sen näemme koulujen/ym.. seinillä niminä.

      Me jälkipolvet sanomme, miksi menitte, mutta meitä ei olisi, paikkamme olisi puhdistettu, siitä oli jo paperilla isommissa kirjoissa idässä , vaan toisin kävi,
      kunnia Jumalalle ja Suomalaisille miehille ja naisille.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Ettekö ole tunteneet sydämessänne minkäänlaista kaipausta
      Jeesuksen oman opetuksen mukaiseen pelastumiseen?

      Todellisen pelastuksen saavat kokea vain ne harvat, joiden
      kohdalla käyvät toteen nämä Jeesuksen sanat:

      "Totisesti, totisesti: jos ihminen ei synny vedestä ja Hengestä,
      hän ei pääse Jumalan valtakuntaan. Mikä on syntynyt lihasta,
      on lihaa, mikä on syntynyt Hengestä, on henkeä."

      "Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa paljon
      paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset, te ette pääse
      taivasten valtakuntaan."

      "Jos te pysytte uskollisina minun sanalleni, te olette todella
      opetuslapsiani. Te opitte tuntemaan totuuden, ja totuus tekee
      teistä vapaita."

      "Te olette ystäviäni, kun teette sen, mitä minä käsken teidän tehdä."

      "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa niitä,
      se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa sitä, joka rakastaa
      minua, ja häntä minäkin rakastan ja ilmaisen hänelle itseni."

      Ja tuo paikka, jossa Jeesus itsensä omilleen ilmaisee on juuri
      sen ahtaan oven ja ahtaan portin takana, jonne vain harvat pääsevät.
      Ja jotka pääsevät, saavat kuulla hänen äänensä, joka Saatanan
      pettämille ihmisille on selvä mielisairauden merkki, vaikka Jeesus
      tämän näin selvästi sanoo:

      "Minun lampaani kuulevat minun ääneni ja minä tunnen ne, ja ne
      seuraavat minua. Minä annan heille ikuisen elämän. He eivät
      koskaan joudu hukkaan, eikä kukaan riistä heitä minulta.

      Isäni, joka on heidät minulle antanut, on suurempi kuin kukaan muu,
      eikä kukaan voi riistää heitä Isäni kädestä. Minä ja Isä olemme yhtä."

      "Ei kukaan voi tulla minun luokseni, ellei Isä, joka on minut lähettänyt,
      vedä häntä. Sen joka tulee, minä herätän hänet viimeisenä päivänä."

      Ja tuo paikka, jossa Isä valittunsa Pojalleen luovuttaa, on juuri tuo
      teidän Saatanan valhearmolla petettyjen kiroama paikka: ahdas portti.

      Valitut sinne johdattaa Jumalan tahdon tinkimätön noudattaminen, ja
      siinä ahtaassa portissa tapahtuu se todellinen armahtaminen, jossa
      Jeesus vapauttaa omansa, niin lain, kuin synninkin kirouksesta, alistaen
      heidät todelliseen vanhurskauteen:

      "Veljet, minä toivon sydämestäni ja rukoilen Jumalaa, että he pelastuisivat.
      Voin todistaa, että he ovat täynnä intoa Jumalan puolesta, mutta heiltä
      puuttuu ymmärrys.

      He eivät tiedä, mitä Jumalan vanhurskaus on, ja yrittäessään pystyttää
      omaa vanhurskauttaan he eivät ole alistuneet siihen vanhurskauteen,
      joka tulee Jumalalta.

      Kristus on näet lain loppu, ja niin tulee vanhurskaaksi jokainen, joka uskoo."

      Ja näin ahtaasta portista sisälle Jeesuksen Kristukseen päässeet, ovat
      päässeet todelliseen Jumalan valittujen vapauteen, vapaaksi synnistä
      ja lain kirouksesta:

      "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi
      vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen."

      Ahtaassa portissa ihminen menee todella sisään Jeesukseen Kristukseen.
      Ja kun hän menee sisään, hän todella syö siinä hänen ruumiinsa ja
      juo hänen verensä, ja näin saa jokaisen elämänsä päivän viettää Jeesuksen
      seurassa, kun hän heidän sydämestään käsin heidän jokaista askelta
      ohjaa ja heidän jokaista sanaansa valvoo.

      "Totisesti, totisesti: jokainen, joka tekee syntiä on synnin orja. Orja ei pysy
      talossa ikuisesti, mutta poika pysyy.

      Jos Poika vapauttaa teidät, TE OLETTE TODELLA VAPAITA."

      Olen nimimerkin sören, mutta taas on salasana hukassa. Tekstisi on tällä kertaa Totuutta pullollaan. Kuitenkin teen pari tarkentavaa kysymystä, joista olemme muistaakseni aiemminkin keskustelleet.

      Sanot

      "Valitut sinne johdattaa Jumalan tahdon tinkimätön noudattaminen, ja
      siinä ahtaassa portissa tapahtuu se todellinen armahtaminen, jossa
      Jeesus vapauttaa omansa, niin lain, kuin synninkin kirouksesta, alistaen
      heidät todelliseen vanhurskauteen: "

      Tätä minä en ymmärrä, enkä uskokaan, kuinka Jumalan tahtoa voi noudattaa tinkimättömästi ennen ahdasta porttia (tai uudestisyntymistä). Eihän se ole mahdollista. Ilman Jeesusta et voi noudattaa tinkimättömästi Jumalan tahtoa. Tarkoittanet tinkimätön halu noudattaa Jumalan tahtoa. Jos ihmiset pystyisivät noudattamaan tinkimättömästi Jumalan tahtoa ennen ahdasta porttia, mihin tarvitaan Jeesusta. Eikö Jeesus kuollut juuri siksi, että ihmiset Hänessä pystyisivät noudattamaan Jumalan tahtoa. Olet joskus puhunut siitä, että Pyhä Henki johdattaa ensin ulkoa päin, sitten ahtaan portin jälkeen sisältä. Tarkoitatko tässä tätä. Minä, joka en ole uudestisyntynyt, ahtaan portin läpikäynyt, en pysty tinkimättömään Jumalan tahdon noudattamiseen, mutta kuitenkin tunnistan Totuuden sanat (muidenkin kuin sinun puheessasi).



      Sanot

      "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi
      vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen."


      Tästä joskus keskustelimme. Et vastannut, kun sanoin, että Jeesus itse on tuo ahdas portti. Eikö asia ole aivan selvä lainaamasi kohdan perusteella. Siis Jeesuksen ristinkuoleman kautta menemällä saadaan Elämä. Siis on kuoltava saadakseen Elämä, ja tämä tapahtuu Jeesuksen kautta menemällä. Jeesuksen kautta ei pääse omilla keinoilla ja voimilla, vaan alastomaksi riistuttuna, vasta silloin kun omat voimat ja keinot on käytetty ja on valmis huutamaan Hänen nimeään pelastukseksi.

      Äänestä
    • Aloittaja

      sörenok kirjoitti:

      Olen nimimerkin sören, mutta taas on salasana hukassa. Tekstisi on tällä kertaa Totuutta pullollaan. Kuitenkin teen pari tarkentavaa kysymystä, joista olemme muistaakseni aiemminkin keskustelleet.

      Sanot

      "Valitut sinne johdattaa Jumalan tahdon tinkimätön noudattaminen, ja
      siinä ahtaassa portissa tapahtuu se todellinen armahtaminen, jossa
      Jeesus vapauttaa omansa, niin lain, kuin synninkin kirouksesta, alistaen
      heidät todelliseen vanhurskauteen: "

      Tätä minä en ymmärrä, enkä uskokaan, kuinka Jumalan tahtoa voi noudattaa tinkimättömästi ennen ahdasta porttia (tai uudestisyntymistä). Eihän se ole mahdollista. Ilman Jeesusta et voi noudattaa tinkimättömästi Jumalan tahtoa. Tarkoittanet tinkimätön halu noudattaa Jumalan tahtoa. Jos ihmiset pystyisivät noudattamaan tinkimättömästi Jumalan tahtoa ennen ahdasta porttia, mihin tarvitaan Jeesusta. Eikö Jeesus kuollut juuri siksi, että ihmiset Hänessä pystyisivät noudattamaan Jumalan tahtoa. Olet joskus puhunut siitä, että Pyhä Henki johdattaa ensin ulkoa päin, sitten ahtaan portin jälkeen sisältä. Tarkoitatko tässä tätä. Minä, joka en ole uudestisyntynyt, ahtaan portin läpikäynyt, en pysty tinkimättömään Jumalan tahdon noudattamiseen, mutta kuitenkin tunnistan Totuuden sanat (muidenkin kuin sinun puheessasi).



      Sanot

      "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi
      vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen."


      Tästä joskus keskustelimme. Et vastannut, kun sanoin, että Jeesus itse on tuo ahdas portti. Eikö asia ole aivan selvä lainaamasi kohdan perusteella. Siis Jeesuksen ristinkuoleman kautta menemällä saadaan Elämä. Siis on kuoltava saadakseen Elämä, ja tämä tapahtuu Jeesuksen kautta menemällä. Jeesuksen kautta ei pääse omilla keinoilla ja voimilla, vaan alastomaksi riistuttuna, vasta silloin kun omat voimat ja keinot on käytetty ja on valmis huutamaan Hänen nimeään pelastukseksi.

      Vaikka kuinka tinkimättömästi yrität Jumalan tahtoa noudattaa,
      se ei tule onnistumaan kirjanoppineilta ei muiltakaan
      ennen kuin vasta sitten kun Jumala saa Henkensä kautta näyttää,
      missä hänen tahtonsa rikkonut olen.

      Kyllä minäkin hänen tahtoaan niin pitkälle yritin noudattaa,
      ja kenties vieläkin pitemmälle, jotta joillakin erinomaisilla
      tahdon noudattamisilla olisin voinut Jumalan edessä hyvittää
      sen kaikkein ihmottavimman rikkomuksen, jonka häntä vastaan
      olin tehnyt - sen aviorikoksen.

      Jokainen ihminen rikkomus on ensisijaisesti rikkomus Jumalaa vastaan,
      ja vasta toissijaisesti sitä lähimmäistä vastaan, jota vastaan
      se rikkomus oli suunnattu. Siksi minäkin sitä viimeiseen saakka
      yritin piilossa pitää, sillä miksi Jumala minut siitä kiinni otti,
      kun ties tuhannet tai jopa kymmenettuhannet ovat sitä käskyä
      vastaan rikkoneet, enkä ole yhdenkään kuullut todistavan,
      miten Jumala otti hänet siitä kiinni, ja mitä sitten alkoi tapahtua.

      Kun Jumala siitä sitten minut kiinniotti ja kuolemantuomionsa
      julisti, se ei vielä saanut minua sitä Jumalan tärkeintä käskyä
      noudattamaan. Mutta sitten kun Jumala antoi Saatanalle vallan
      lukea hänen omat direktiivinsä, niin jopahan jouduin niin
      suureen hätään, kun sisälläni paloi jo helvetin esikartanon tuli,
      etten enää siitä omin voimin selvinnyt, joten oli pakko huutaa:

      Herra Jeesus armahda!"

      Vaikka sinä kuinka Jumalaan vedoten yrität ne pahnanpohjimmaiset
      syntisi piilossa pitää, ja vaikka joka päivä Jeesuksen ristinkuolemaan
      ja Jumalan armoon vedoten yrität ne mukanasi ahtaasta portista
      sisälle viedä. Saat olla varma, että se ei tule onnistumaan,
      sillä sitä ennen en edessä sen viimeinen ja kaikkein
      inhottavin Jeesuksen käskyistä:

      "Joka ei luovu kaikesta,mitä hänellä on, hän ei voi olla
      minun opetuslapseni."

      Monta monituista kertaa olen senkin täällä kertonut,
      mitä siellä ahtaassa portissa tapahtuu, joten kerrotaan taas kerran:

      Ahdas portti ja ovi

      Ihmistä ei pelasta tämän maailman jumalan vallasta
      sekään, vaikka osaisi ulkoa kaikki ne sanat, jotka
      Jeesus maan päällä kulkiessaan sanoi.
      Ei sekään, vaikka joka sunnuntai istuisi jonkun
      porttoseurakunnan jumalanpalveluksissa ja kuuntelisi
      pappien litanioita syntien anteeksiantamisesta.

      Ei sekään, vaikka kastattaisi itsensä miten monta
      kertaa, tai minkälaisella vesimäärällä tahansa - joko
      kokonaan tai vain kourallisella vettä.

      Hänet pelastaa vain Kristuksen kohtaaminen jo täällä
      maan päällä, eikä vain sitten joskus viimeisellä tuomiolla
      kuoleman rajan takana.

      Kristus voidaan kohdata vain yhdessä paikassa, ja se
      paikka on ahtaan portin tai oven takana. Matteus
      kirjoittaa ahtaasta portista ja Luukas ahtaasta ovesta:

      "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät
      avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie
      kadotukseen.

      Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka
      vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."

      "Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä
      sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät
      siihen kykene
      .
      Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven.
      Kun te sitten seisotte ulkona ja huudatte: 'Herra, avaa
      meille!', hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä.'
      Silloin te alatte selittää: 'Mehän söimme ja joimme
      sinun kanssasi ja sinä opetit meidän kaduillamme.'
      Mutta hän sanoo: 'Keitä te olette? En tunne teitä.
      Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät'."

      Jeesus sanoo myös:

      "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei
      enää koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää
      koskaan ole janoissaan.

      Kaikki, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni,
      ja sitä, joka minun luokseni tulee, minä en aja pois.

      Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja
      uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä
      herätän hänet.'

      Huomatkaa tästä: "joka näkee Pojan." Ei siis niin, että
      joka on Pojasta jotakin kuullut tai itse lukenut, vaan:
      "joka näkee Pojan."

      Ja ainoa Pojan näkemispaikka maailmassa on ahtaan
      portin tai oven takana. Siellä hän on tälläkin hetkellä
      omiansa odottamassa, jotta saisi pestä heidät puhtaaksi
      ristillä vuodattamansa veren ansiosta, ja sitten tuohon
      puhtaaksi pestyyn sydämeen hän on valmis jokaiselle
      lahjoittamaan ikuisen elämän sinetiksi Pyhän eli
      Totuuden Henkensä.

      Raamatussa meille on annettu varsin selvä reittikartta
      tuohon puhdistuspaikkaan. Tässä vain muutama
      karttamerkki:

      "Me olemme kaiken tämän todistajat - samoin Pyhä
      Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka
      häntä tottelevat."

      "Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä
      (piispoja ja pappeja) kuin Jumalaa. Ratkaiskaa itse. Me
      emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet
      ja kuulleet."

      "Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa
      paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset,
      te ette pääse taivasten valtakuntaan."

      "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa
      niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa häntä,
      ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan
      hänen luokseen."

      Siis näin arvovaltainen taivaallinen esikunta on tuolla
      ahtaan portin takana jokaista sinne saapuvaa
      odottamassa.

      Jumala antaa Kristuksen suorittaa puhdistuksen,
      ja kun hän näin on uudestisynnyttänyt omansa taivaan
      kansalaiseksi, hän myös tässä tapahtumassa leikkaa
      poikki napanuoran, jolla ihminen on sidottu
      vanhemmilta perittyihin synteihin, kuten Jumala
      jo Mooseksesta lähtien on profeetoilleen ilmoittanut:

      "Isää ei tuomita kuolemaan poikansa eikä poikaa
      isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta
      rikoksesta."

      "Niinä päivinä ei sanota: "Isät söivät raakoja
      rypäleitä, lasten hampaita vihloo."

      Jokainen kuolee näet oman syntinsä tähden, ja joka syö
      raakoja rypäleitä, sen omia hampaita vihloo."

      "Kaikki ihmiset, niin isät kuin pojat, ovat minun
      vallassani, minun määrättävissäni, ja kuolema on vain sen
      osana, joka on syntiä tehnyt."

      Ja uudestisynnytetyllä ihmisellä on vain yksi synti,
      joka voi hänet kadotukseen johtaa. Se on Pyhän
      Hengen pilkka:

      "Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka
      ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.

      Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus
      tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen
      herjaamista ei anteeksi anneta.

      Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle
      annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä
      vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä,
      eikä tulevassa maailmanajassa."

      Tässä Kristus leikkaa poikki vuosituhansia ihmisiä
      rasittaneen perisynnin ketjun, jolla paratiisin
      ensimmäisestä herätyskokouksesta lähtien on Saatana
      ihmiset tähän liittoonsa liittänyt.

      Tuossa kokouksessahan Saatana sai oveluudellaan
      ihmiset noudattamaan hänen tahtoaan. Ja joka sama
      herätysmenetelmä on toistunut sukupolvesta toiseen,
      kun aina vain uusia antikristuksia ja vääriä profeettoja
      ilmaantuu. Jotka sitten taas aivan uusilla menetelmillä
      kumoavat Jumalan määräyksiä, ja tuovat niiden tilalle
      omat, ihmisiä miellyttävät oppinsa. Näin yksinkertainen
      tuo kaava on:

      "Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra
      Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala
      todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään
      puutarhan puusta?"

      Ja kun se sitten lipevin sanoin ylisti omaa Jumalan
      tuntemustaan, niin ei suinkaan ollut ihme, että:

      "Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä
      ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se
      antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja
      antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan
      ja mieskin söi."

      Tämän tapahtuman takia tällä reittikartalla on
      tällainenkin merkintä:

      "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis
      luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja
      lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta
      elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
      Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni,
      ei voi olla minun opetuslapseni."

      Tuon ahtaan portin takana sitten tapahtuu se, jonka
      Paavalikin sai kokea, ja josta hän Titukselle kirjoitti:

      "Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja
      tottelemattomia, olimme eksyksissä ja monenlaisten
      himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuuden ja
      kateuden vallassa, vihattuina ja toisiamme vihaten.

      Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme hyvyys ja
      rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti
      meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan
      pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät
      puhtaaksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki
      uudisti meidät.

      Tämän Hengen hän runsaana vuodatti meidän päällemme
      Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me
      hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja
      saisimme osaksemme ikuisen elämän niin kuin toivomme."

      Tämä tapahtuma on myös se ainoa tapahtuma ihmisen
      elämässä, jossa hän juo Kristuksen veren ja syö hänen
      ruumiinsa, kuten Kristus itse sanoi:

      "Totisesti, totisesti; ellette syö Ihmisen Pojan lihaa
      ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää.

      Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
      on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet."

      Saatana on tietenkin tälle rajulle tapahtumalle tuonut
      oman ja ihanan versionsa, jonka varmaan jokainen
      näiden palstojen keskustelija on jossakin elämänsä
      vaiheessa nauttinut.
      Se on tämän lavean tien jumalan helppo ja halpa kopio:
      pieni viinitilkka ja pahvinmakuinen öylätti. Mutta
      tämä onkin sitten jo kokonaan toinen juttu.

      Tästä Jumalan, Kristuksen ja Pyhän Hengen yhteisestä
      taivaaseenkelpuutustarkastuksesta onkin sitten helppo
      lähteä jatkamaan matkaa, kun ihminen on tankattu koko
      totuudella, kuten luvattu olikin:

      "Kun Totuuden Henki tulee, te tulette tietämään
      koko totuuden.

      Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen,
      minkä kuulee ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
      Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille
      ilmoittaa, hän saa minulta."

      Kun Kristus sitten näin puhdistetun ja tankatun ihmisen
      lähettää tämän maailman jumalan valtakunnan ihmisten
      keskelle, hän onkin täällä vieraan valtakunnan vakooja,
      valheelle vaarallisen vihollisen sanansaattaja,
      ja siksi Jeesus niin monesti muistutti omiansa tästä
      heidän osakseen tulevasta kirouksesta:

      "Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet
      osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan,
      niin kuin en minäkään kuulu."

      "Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi,
      teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu tähän maailmaan,
      koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut,
      ja siksi maailma vihaa teitä."

      "Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa,
      mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan,
      mutta tuskanne muuttuu iloksi.

      Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen
      hetkensä koittaa. Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei
      enää muista kipujaan vaan iloitsee siitä, että
      ihminen on syntynyt maailmaan.

      Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä
      uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota
      kukaan ei voi teiltä riistää. Sinä päivänä te ette
      kysy minulta mitään."

      Ei tarvitse kysyä, koska ei ole mitään kysyttävää,
      kun hän on jo täällä maan päällä paljastanut koko totuutensa.
      Kuten nyt tämän ahtaan portin ja oven
      salaisuuden.

      Tuon ahtaan portin tuskan yönä minut johdatti siitä läpi
      tämä tuskanhuuto: "Herra Jeesus armahda!"

      Se oli pakko huutaa tuon tuskan keskellä, kun Kristus
      näytti ihmiselle kaikki hänen syntinsä ja rikkomuksensa
      - joiden takia hän joutui tuon tuskien tien kulkemaan
      ja verensä vuodattamaan.

      Tässä paikassa on jokainen ihminen yksin se suurin
      syntinen, jonka takia Kristus ristille nostettiin.
      Tuolla huudolla minut pelastettiin Saatanan kahleista,
      ja sillä tullaan pelastamaan kaikki muutkin,
      jotka lähtevät elämässään Jumalan tahdon mukaiselle tielle.
      Se huuto pelastaa, koska näin on luvattu:

      "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä,
      pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka,
      niin on Herra luvannut.
      Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

      Tuo turvapaikka ei ole maallinen Siionin vuori
      eikä maallinen Jerusalem, vaan:

      "Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen
      taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä
      merta enää ollut.

      Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui
      taivasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin
      morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.

      Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen,
      joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä!
      Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa.
      Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii
      heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa
      ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa,
      sillä kaikki entinen on kadonnut."

      Äänestä
    • Aloittaja

      sörenok kirjoitti:

      Olen nimimerkin sören, mutta taas on salasana hukassa. Tekstisi on tällä kertaa Totuutta pullollaan. Kuitenkin teen pari tarkentavaa kysymystä, joista olemme muistaakseni aiemminkin keskustelleet.

      Sanot

      "Valitut sinne johdattaa Jumalan tahdon tinkimätön noudattaminen, ja
      siinä ahtaassa portissa tapahtuu se todellinen armahtaminen, jossa
      Jeesus vapauttaa omansa, niin lain, kuin synninkin kirouksesta, alistaen
      heidät todelliseen vanhurskauteen: "

      Tätä minä en ymmärrä, enkä uskokaan, kuinka Jumalan tahtoa voi noudattaa tinkimättömästi ennen ahdasta porttia (tai uudestisyntymistä). Eihän se ole mahdollista. Ilman Jeesusta et voi noudattaa tinkimättömästi Jumalan tahtoa. Tarkoittanet tinkimätön halu noudattaa Jumalan tahtoa. Jos ihmiset pystyisivät noudattamaan tinkimättömästi Jumalan tahtoa ennen ahdasta porttia, mihin tarvitaan Jeesusta. Eikö Jeesus kuollut juuri siksi, että ihmiset Hänessä pystyisivät noudattamaan Jumalan tahtoa. Olet joskus puhunut siitä, että Pyhä Henki johdattaa ensin ulkoa päin, sitten ahtaan portin jälkeen sisältä. Tarkoitatko tässä tätä. Minä, joka en ole uudestisyntynyt, ahtaan portin läpikäynyt, en pysty tinkimättömään Jumalan tahdon noudattamiseen, mutta kuitenkin tunnistan Totuuden sanat (muidenkin kuin sinun puheessasi).



      Sanot

      "Minä olen portti. Se, joka tulee sisään minun kauttani, pelastuu. Hän voi
      vapaasti tulla ja mennä ja hän löytää laitumen."


      Tästä joskus keskustelimme. Et vastannut, kun sanoin, että Jeesus itse on tuo ahdas portti. Eikö asia ole aivan selvä lainaamasi kohdan perusteella. Siis Jeesuksen ristinkuoleman kautta menemällä saadaan Elämä. Siis on kuoltava saadakseen Elämä, ja tämä tapahtuu Jeesuksen kautta menemällä. Jeesuksen kautta ei pääse omilla keinoilla ja voimilla, vaan alastomaksi riistuttuna, vasta silloin kun omat voimat ja keinot on käytetty ja on valmis huutamaan Hänen nimeään pelastukseksi.

      Liittyen tuhon salasanasi hukkaamiseen:

      "Jos te ette luotettavasti hoida väärää rikkautta,
      kuka uskoo teille todellista?"

      Äänestä

    • järkevä... kirjoitti:

      Ei minun isäni ainakaan oo vallan kahvassa ja tiedän monta veteraania jotka sotivat, eivätkä ole vallan kahvassa.
      Voi kunka monta miestä on kokenut sodassa, että jos Jumala ei olisi ollut siellä rintamalla heidän kanssaan Suomi ei olisi vapaa maa.

      Ette ymmärrä Jumalaa/Jumaluutta.

      Kyllä Armikin tuo Jeesuksen sanaa, luuleeko Armi että Jeesus soti meille vapaan maan,
      minä sanon ei,
      se oli Jumala meidän kanssamme,

      kotirintamalla silloin rukoiltiin, että saanko rakkaani,aviopuolison,poikani vielä nähdä ja elävänä kotiin.

      Niin monet kyyneleet ja veret ovat silloin virranneet, sen näemme koulujen/ym.. seinillä niminä.

      Me jälkipolvet sanomme, miksi menitte, mutta meitä ei olisi, paikkamme olisi puhdistettu, siitä oli jo paperilla isommissa kirjoissa idässä , vaan toisin kävi,
      kunnia Jumalalle ja Suomalaisille miehille ja naisille.

      tekonsa jo olettamnsa vahvemman puolelle.

      Sodassa suomi asettui Saksan puolelle aluksi ja lppussa asettui ajamaan Saksalaiset pois huono kaveri on se joka h'visi sodan se oli ajettava pois ja nopeasti.
      |||Ei minun isäni ainakaan oo vallan kahvassa ja tiedän monta veteraania jotka sotivat, eivätkä ole vallan kahvassa.
      Voi kunka monta miestä on kokenut sodassa, että jos Jumala ei olisi ollut siellä rintamalla heidän kanssaan Suomi ei olisi vapaa maa.|||

      Ei ne sanokkaan niin vaan ne jotka johtaa niit'
      Sotilaspapit, veteraanij'rjest;njohto ,poliittinen johto sun muut ja he puhuvat uskonk'sityksiens' mukaan.

      * kone sekoaa siit' nuo ylim''r'iset virheet !*

      Äänestä
    • Aloittaja

      DNA13 kirjoitti:

      Olen huomannut että kirjoittelet paljon totuudesta mutta elätkö itse totuudessa ? ! kaikessa pitää olla totuudessa, sillä pienikin valhe voi vääristää totuuden ?!

      Joitain Raamatun tulkintoja väität totuudeksi vaikka ne eivät ole !

      Jos avaat kirkon oven niin teet Pyhän Hengen pilkan ! Onko totta ?

      Totuus tarkoittaa sitä että elää totuudessa eikä valheessa !


      Siinä ei petä kuin itseään !


      Pyhä Henki todella näyttää kaiken ja ilmoittaa mikä on oikein !


      Voitkó ajatella että olisit jossain Raamatun tulkinnassa erehtynyt ?

      minkälaista on sellaisen ihmisen elämä, jota joka ainut hetki
      Jumalan Henki sydämestä käsin johdattaa.

      Jos joku tulkintani sinusta on Raamatun vastainen, se on sitä
      vain valhehengen valossa, joka on sinustakin tekopyhitetyn tehnyt.

      Kun Pyhä Henki on minut sieltä pois johdattanut, jossa tekopyhitetyt
      totuudesta luopuneet kädet ristissä istuvat, niin kuin tyhmät istuvat,
      ja heidän joukkoon istumaan menisin, niin todella Pyhää Henkeä
      silloin herjaisin

      Tilanne muuttuu vasta silloin toiseksi, jos jonkun kirkon herra,
      joku päivä luokseni tulisi ja pyytäisi: "Voisitko sinä tulla
      ensi sunnuntaina saarnaamaan ihmisille totuutta ahtaasta
      portista", niin silloin en Henkeä herjaisi.

      Yksikään tekopyhitetty ja täällä uudestisytyneena esiintyvä,
      ei pysty ymmärtämään, miten hyvin Pyhä Henki omistaan huolen pitää.
      Yhtä hyvin, kuin piti huolta nuoresta Samuelistakin:

      "Kun Samuel varttui, Herra oli hänen kanssaan eikä sallinut
      yhdenkään hänen sanansa osua harhaan."

      Saatanan Pyhää Henkeä matkiva henki on sellainen henki,
      joka jonakin päivänä voi antaa kalan, kun sitä häeneltä pyytää,
      mutta jonakin toisena päivänä saakin käärmeen. Näin Kristuksen
      Henkeä herjasi edesmennyt lahkojohtaja:

      "Henkilössä vaikuttavan hengen tunnistaminen tapahtuu myöskin
      henkien erottamisen armolahjalla.

      Mutta sitähän lahjaa ei kaikilla ole, eikä se aina ole toiminnassa,
      niin rankka lahja se on kantaa."

      Äänestä
    • Aloittaja

      tuhat ja yksi kirjoitti:

      Enää ei voi tulla !

      Siis kumpiko ? No eihän sitä itse päätä vaan toiset sen tekevät puolestasi.

      ja sitä toivon, että tekisi saman sinullekin.

      Äänestä
    • Aloittaja

      järkevä... kirjoitti:

      Ei minun isäni ainakaan oo vallan kahvassa ja tiedän monta veteraania jotka sotivat, eivätkä ole vallan kahvassa.
      Voi kunka monta miestä on kokenut sodassa, että jos Jumala ei olisi ollut siellä rintamalla heidän kanssaan Suomi ei olisi vapaa maa.

      Ette ymmärrä Jumalaa/Jumaluutta.

      Kyllä Armikin tuo Jeesuksen sanaa, luuleeko Armi että Jeesus soti meille vapaan maan,
      minä sanon ei,
      se oli Jumala meidän kanssamme,

      kotirintamalla silloin rukoiltiin, että saanko rakkaani,aviopuolison,poikani vielä nähdä ja elävänä kotiin.

      Niin monet kyyneleet ja veret ovat silloin virranneet, sen näemme koulujen/ym.. seinillä niminä.

      Me jälkipolvet sanomme, miksi menitte, mutta meitä ei olisi, paikkamme olisi puhdistettu, siitä oli jo paperilla isommissa kirjoissa idässä , vaan toisin kävi,
      kunnia Jumalalle ja Suomalaisille miehille ja naisille.

      että monen veteraanin kanssa olen näistä elämän tärkeimmistä asioista
      keskustellut, enkä ainuttakaan ole tavannut, joka olisi
      Kristuksen Hengen sydämeensä saanut.

      Kaikki kyllä kertoivat, ettei siellä sellaista miestä ollutkaan,
      joka ei hädän keskellä olisi Jumalaa avuksi huutanut,
      mutta kun sieltä hengissä selvisi, siihen unohtui Jumala.

      Ja liityttiin samaan tekopyhitettyyn joukkoon, joka ihmiskäsin
      tehdyissä jumalanhuoneissa tämän maailman jumalaa palvelee.

      Äänestä
    • Aloittaja

      totta joka sana. kirjoitti:

      Saatanan totuuksi se tuo,
      koska sen TS,n uhri on sen käsissä.Teuvo Suni sanoo;
      Jeesus uhrattiin saatanalle.

      Eikö tuo jo kerro kenen lauluja TS, laulaa.


      Raamattu sanoo;
      hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

      Ef. 5:2
         
      Rakkaus ohjatkoon elämäänne, onhan Kristuskin rakastanut meitä ja antanut meidän tähtemme itsensä lahjaksi, hyvältä tuoksuvaksi uhriksi Jumalalle.

      Ja mitä vielä Jeesuksen uhraamiseen tulee, eivät juutalaiset
      häntä Jumalalle uhranneet, sillä jos niin olisivat tehneet,
      olisivat sen tehneet saman rituaalin mukaan temppelissään
      kuin mitä hänelle eläimiäkin uhrasivat:

      "Ota sitten syntiuhriksi tuomasi sonni ja polta se pyhille toimituksille
      varatussa paikassa temppelialueen ulkopuolella.

      Seuraavana päivänä sinun tulee tuoda syntiuhriksi virheetön vuohipukki.
      Alttari on nytkin puhdistettava, samalla tavoin kuin puhdistit sen sonninverellä.

      Kun olet suorittanut puhdistuksen, ota virheetön sonni ja
      pikkukarjasta virheetön pässi ja tuo ne Herran eteen.

      Pappien tulee sirotella suolaa niiden päälle ja uhrata ne polttouhrina Herralle."

      Jumalan tahto Jeesuksen tappamisessa pelkistyi siihen, että hän
      - Getsemanessa käydyn ahtaan portin kamppailun jälkeen -
      suostui antamaan itsensä Saatanan palvelijoiden käsiin.

      Ja siksi Saatanan oli minustakin otteensa irroitettava, kun hädässäni
      häntä avuksi huusin: "Herra Jeesus armahda."


      Jumalako välttämättä tahtoi oman Poikansa tappaa?

      Mieluisa uhri Jeesus oli siksi, että hän suostui antamaan
      itsensä saatanan palvelijoiden tapettavaksi, että Jumala tämän
      uhrin ansiosta edelleenkin pystyy kaikki valittunsa Saatanan
      vankeudesta vapauteen päästämään.

      Raju oli Jeesuksen oma ahtaan portin kamppailu, kun hän
      joutui suostumaan tähän saatanalliseen rituaaliin kaikkien ihmisten
      tähden. Se ei vedä lähestulkoonkaan vertoja siihen kamppailuun,
      jonka minä jouduin ahtaassa portissa käymään, kun harteillani
      oli vain omat syntini - ei kaikkien maailman ihmisten synnit.

      Ei minun tuskan hikipisarat ja kyyneleet tuona yönä verta
      tihkuneet, niin kuin Jeesuksella:

      "Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin,
      niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin."

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Ja mitä vielä Jeesuksen uhraamiseen tulee, eivät juutalaiset
      häntä Jumalalle uhranneet, sillä jos niin olisivat tehneet,
      olisivat sen tehneet saman rituaalin mukaan temppelissään
      kuin mitä hänelle eläimiäkin uhrasivat:

      "Ota sitten syntiuhriksi tuomasi sonni ja polta se pyhille toimituksille
      varatussa paikassa temppelialueen ulkopuolella.

      Seuraavana päivänä sinun tulee tuoda syntiuhriksi virheetön vuohipukki.
      Alttari on nytkin puhdistettava, samalla tavoin kuin puhdistit sen sonninverellä.

      Kun olet suorittanut puhdistuksen, ota virheetön sonni ja
      pikkukarjasta virheetön pässi ja tuo ne Herran eteen.

      Pappien tulee sirotella suolaa niiden päälle ja uhrata ne polttouhrina Herralle."

      Jumalan tahto Jeesuksen tappamisessa pelkistyi siihen, että hän
      - Getsemanessa käydyn ahtaan portin kamppailun jälkeen -
      suostui antamaan itsensä Saatanan palvelijoiden käsiin.

      Ja siksi Saatanan oli minustakin otteensa irroitettava, kun hädässäni
      häntä avuksi huusin: "Herra Jeesus armahda."


      Jumalako välttämättä tahtoi oman Poikansa tappaa?

      Mieluisa uhri Jeesus oli siksi, että hän suostui antamaan
      itsensä saatanan palvelijoiden tapettavaksi, että Jumala tämän
      uhrin ansiosta edelleenkin pystyy kaikki valittunsa Saatanan
      vankeudesta vapauteen päästämään.

      Raju oli Jeesuksen oma ahtaan portin kamppailu, kun hän
      joutui suostumaan tähän saatanalliseen rituaaliin kaikkien ihmisten
      tähden. Se ei vedä lähestulkoonkaan vertoja siihen kamppailuun,
      jonka minä jouduin ahtaassa portissa käymään, kun harteillani
      oli vain omat syntini - ei kaikkien maailman ihmisten synnit.

      Ei minun tuskan hikipisarat ja kyyneleet tuona yönä verta
      tihkuneet, niin kuin Jeesuksella:

      "Suuressa tuskassaan Jeesus rukoili yhä kiihkeämmin,
      niin että hänen hikensä vuoti maahan veripisaroiden tavoin."

      Teet Jumalasta Saatanaa,
      ja siitä ei sinulle hyvää seuraa.

      Äänestä
    • Aloittaja

      jok.. kirjoitti:

      Teet Jumalasta Saatanaa,
      ja siitä ei sinulle hyvää seuraa.

      Saatanan tekopyhittämästä tuntuu, kun on onnistunut
      sinullekin tekemään itsestään Jumalan.

      Tätäkö sinä minulle tarjoat:

      "Jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä,
      luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle."

      Mutta ei kai nyt sentään jouluna?

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      että monen veteraanin kanssa olen näistä elämän tärkeimmistä asioista
      keskustellut, enkä ainuttakaan ole tavannut, joka olisi
      Kristuksen Hengen sydämeensä saanut.

      Kaikki kyllä kertoivat, ettei siellä sellaista miestä ollutkaan,
      joka ei hädän keskellä olisi Jumalaa avuksi huutanut,
      mutta kun sieltä hengissä selvisi, siihen unohtui Jumala.

      Ja liityttiin samaan tekopyhitettyyn joukkoon, joka ihmiskäsin
      tehdyissä jumalanhuoneissa tämän maailman jumalaa palvelee.

      oli myyty täksi Jouluksi katselin sitä ja huomasin kaikissa kirjoituksissa ,kerrottiin siitä-
      >>>>Kaikki kyllä kertoivat, ettei siellä sellaista miestä ollutkaan,
      joka ei hädän keskellä olisi Jumalaa avuksi huutanut, >>>>
      mutta miksi ne jokainen poikkeuksetta tuosta samasta uskosta täksikin Jouluksi kertoivat ?

      Onko se vain sama juttu kuin meilläkin harhoja pitää jankuttaa jatkuvasti eikä itsekkään huomaa mikä siinä mättää ?

      Vai onko se protokolla jota täytyy toistaa,jotta edes tyhmimmät niihin uskoisivat?

      Äänestä
    • Aloittaja

      tuhat ja yksi kirjoitti:

      oli myyty täksi Jouluksi katselin sitä ja huomasin kaikissa kirjoituksissa ,kerrottiin siitä-
      >>>>Kaikki kyllä kertoivat, ettei siellä sellaista miestä ollutkaan,
      joka ei hädän keskellä olisi Jumalaa avuksi huutanut, >>>>
      mutta miksi ne jokainen poikkeuksetta tuosta samasta uskosta täksikin Jouluksi kertoivat ?

      Onko se vain sama juttu kuin meilläkin harhoja pitää jankuttaa jatkuvasti eikä itsekkään huomaa mikä siinä mättää ?

      Vai onko se protokolla jota täytyy toistaa,jotta edes tyhmimmät niihin uskoisivat?

      Sehän on Raamatun mukaan sitä isiltä perittyä tyhjänpäiväistä elämää,
      josta Jeesus Kristus kaikki omansa vapauttaa, kuten apostoli
      Pietari tämän näin hyvin kertoo:

      "Teitä ei ole lunastettu isiltä peritystä tyhjänpäiväisestä
      elämästä millään katoavalla tavaralla, hopealla tai kullalla,
      vaan Kristuksen tuon virheettömän ja tahrattoman Karitsan, kallilla verellä."

      Kun Saatana sai Kristuksen veren vuotamaan, sen on pakko luovuttaa
      jokainen Jumalan valittu pois omasta hallinnastaan, kun
      Jeesus Kristus niin määrää.

      Se alkaa heti vapista Jumalan edessä kun kuulee, että joku
      sen pettämä ihminen Jeesusta Kristusta avuksi huutaa.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Vaikka kuinka tinkimättömästi yrität Jumalan tahtoa noudattaa,
      se ei tule onnistumaan kirjanoppineilta ei muiltakaan
      ennen kuin vasta sitten kun Jumala saa Henkensä kautta näyttää,
      missä hänen tahtonsa rikkonut olen.

      Kyllä minäkin hänen tahtoaan niin pitkälle yritin noudattaa,
      ja kenties vieläkin pitemmälle, jotta joillakin erinomaisilla
      tahdon noudattamisilla olisin voinut Jumalan edessä hyvittää
      sen kaikkein ihmottavimman rikkomuksen, jonka häntä vastaan
      olin tehnyt - sen aviorikoksen.

      Jokainen ihminen rikkomus on ensisijaisesti rikkomus Jumalaa vastaan,
      ja vasta toissijaisesti sitä lähimmäistä vastaan, jota vastaan
      se rikkomus oli suunnattu. Siksi minäkin sitä viimeiseen saakka
      yritin piilossa pitää, sillä miksi Jumala minut siitä kiinni otti,
      kun ties tuhannet tai jopa kymmenettuhannet ovat sitä käskyä
      vastaan rikkoneet, enkä ole yhdenkään kuullut todistavan,
      miten Jumala otti hänet siitä kiinni, ja mitä sitten alkoi tapahtua.

      Kun Jumala siitä sitten minut kiinniotti ja kuolemantuomionsa
      julisti, se ei vielä saanut minua sitä Jumalan tärkeintä käskyä
      noudattamaan. Mutta sitten kun Jumala antoi Saatanalle vallan
      lukea hänen omat direktiivinsä, niin jopahan jouduin niin
      suureen hätään, kun sisälläni paloi jo helvetin esikartanon tuli,
      etten enää siitä omin voimin selvinnyt, joten oli pakko huutaa:

      Herra Jeesus armahda!"

      Vaikka sinä kuinka Jumalaan vedoten yrität ne pahnanpohjimmaiset
      syntisi piilossa pitää, ja vaikka joka päivä Jeesuksen ristinkuolemaan
      ja Jumalan armoon vedoten yrität ne mukanasi ahtaasta portista
      sisälle viedä. Saat olla varma, että se ei tule onnistumaan,
      sillä sitä ennen en edessä sen viimeinen ja kaikkein
      inhottavin Jeesuksen käskyistä:

      "Joka ei luovu kaikesta,mitä hänellä on, hän ei voi olla
      minun opetuslapseni."

      Monta monituista kertaa olen senkin täällä kertonut,
      mitä siellä ahtaassa portissa tapahtuu, joten kerrotaan taas kerran:

      Ahdas portti ja ovi

      Ihmistä ei pelasta tämän maailman jumalan vallasta
      sekään, vaikka osaisi ulkoa kaikki ne sanat, jotka
      Jeesus maan päällä kulkiessaan sanoi.
      Ei sekään, vaikka joka sunnuntai istuisi jonkun
      porttoseurakunnan jumalanpalveluksissa ja kuuntelisi
      pappien litanioita syntien anteeksiantamisesta.

      Ei sekään, vaikka kastattaisi itsensä miten monta
      kertaa, tai minkälaisella vesimäärällä tahansa - joko
      kokonaan tai vain kourallisella vettä.

      Hänet pelastaa vain Kristuksen kohtaaminen jo täällä
      maan päällä, eikä vain sitten joskus viimeisellä tuomiolla
      kuoleman rajan takana.

      Kristus voidaan kohdata vain yhdessä paikassa, ja se
      paikka on ahtaan portin tai oven takana. Matteus
      kirjoittaa ahtaasta portista ja Luukas ahtaasta ovesta:

      "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät
      avarasta portista ja laveaa tietä, mutta se vie
      kadotukseen.

      Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka
      vie elämään, ja vain harvat löytävät sen."

      "Kilvoitelkaa päästäksenne sisään ahtaasta ovesta. Minä
      sanon teille: monet yrittävät mennä sisään mutta eivät
      siihen kykene
      .
      Tulee hetki, jolloin talon isäntä nousee ja sulkee oven.
      Kun te sitten seisotte ulkona ja huudatte: 'Herra, avaa
      meille!', hän vastaa: 'Keitä te olette? En tunne teitä.'
      Silloin te alatte selittää: 'Mehän söimme ja joimme
      sinun kanssasi ja sinä opetit meidän kaduillamme.'
      Mutta hän sanoo: 'Keitä te olette? En tunne teitä.
      Menkää pois minun luotani, kaikki te vääryydentekijät'."

      Jeesus sanoo myös:

      "Minä olen elämän leipä. Joka tulee minun luokseni, ei
      enää koskaan ole nälissään, ja joka uskoo minuun, ei enää
      koskaan ole janoissaan.

      Kaikki, jotka Isä minulle antaa, tulevat minun luokseni,
      ja sitä, joka minun luokseni tulee, minä en aja pois.

      Minun Isäni tahtoo, että jokaisella, joka näkee Pojan ja
      uskoo häneen, on ikuinen elämä. Viimeisenä päivänä minä
      herätän hänet.'

      Huomatkaa tästä: "joka näkee Pojan." Ei siis niin, että
      joka on Pojasta jotakin kuullut tai itse lukenut, vaan:
      "joka näkee Pojan."

      Ja ainoa Pojan näkemispaikka maailmassa on ahtaan
      portin tai oven takana. Siellä hän on tälläkin hetkellä
      omiansa odottamassa, jotta saisi pestä heidät puhtaaksi
      ristillä vuodattamansa veren ansiosta, ja sitten tuohon
      puhtaaksi pestyyn sydämeen hän on valmis jokaiselle
      lahjoittamaan ikuisen elämän sinetiksi Pyhän eli
      Totuuden Henkensä.

      Raamatussa meille on annettu varsin selvä reittikartta
      tuohon puhdistuspaikkaan. Tässä vain muutama
      karttamerkki:

      "Me olemme kaiken tämän todistajat - samoin Pyhä
      Henki, jonka Jumala on antanut niille, jotka
      häntä tottelevat."

      "Onko Jumalan edessä oikein totella ennemmin teitä
      (piispoja ja pappeja) kuin Jumalaa. Ratkaiskaa itse. Me
      emme voi olla puhumatta siitä, mitä olemme nähneet
      ja kuulleet."

      "Minä sanon teille: ellette noudata Jumalan tahtoa
      paljon paremmin kuin lainopettajat ja fariseukset,
      te ette pääse taivasten valtakuntaan."

      "Joka on ottanut vastaan minun käskyni ja noudattaa
      niitä, se rakastaa minua. Ja minun Isäni rakastaa häntä,
      ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan
      hänen luokseen."

      Siis näin arvovaltainen taivaallinen esikunta on tuolla
      ahtaan portin takana jokaista sinne saapuvaa
      odottamassa.

      Jumala antaa Kristuksen suorittaa puhdistuksen,
      ja kun hän näin on uudestisynnyttänyt omansa taivaan
      kansalaiseksi, hän myös tässä tapahtumassa leikkaa
      poikki napanuoran, jolla ihminen on sidottu
      vanhemmilta perittyihin synteihin, kuten Jumala
      jo Mooseksesta lähtien on profeetoilleen ilmoittanut:

      "Isää ei tuomita kuolemaan poikansa eikä poikaa
      isänsä rikoksesta, vaan kukin tuomittakoon vain omasta
      rikoksesta."

      "Niinä päivinä ei sanota: "Isät söivät raakoja
      rypäleitä, lasten hampaita vihloo."

      Jokainen kuolee näet oman syntinsä tähden, ja joka syö
      raakoja rypäleitä, sen omia hampaita vihloo."

      "Kaikki ihmiset, niin isät kuin pojat, ovat minun
      vallassani, minun määrättävissäni, ja kuolema on vain sen
      osana, joka on syntiä tehnyt."

      Ja uudestisynnytetyllä ihmisellä on vain yksi synti,
      joka voi hänet kadotukseen johtaa. Se on Pyhän
      Hengen pilkka:

      "Joka ei ole minun puolellani, on minua vastaan, ja joka
      ei yhdessä minun kanssani kokoa, se hajottaa.

      Sen tähden sanon teille: jokainen synti ja herjaus
      tullaan antamaan ihmisille anteeksi, mutta Hengen
      herjaamista ei anteeksi anneta.

      Joka sanoo jotakin Ihmisen Poikaa vastaan, hänelle
      annetaan anteeksi, mutta joka puhuu Pyhää Henkeä
      vastaan, hänelle ei anteeksi anneta, ei tässä,
      eikä tulevassa maailmanajassa."

      Tässä Kristus leikkaa poikki vuosituhansia ihmisiä
      rasittaneen perisynnin ketjun, jolla paratiisin
      ensimmäisestä herätyskokouksesta lähtien on Saatana
      ihmiset tähän liittoonsa liittänyt.

      Tuossa kokouksessahan Saatana sai oveluudellaan
      ihmiset noudattamaan hänen tahtoaan. Ja joka sama
      herätysmenetelmä on toistunut sukupolvesta toiseen,
      kun aina vain uusia antikristuksia ja vääriä profeettoja
      ilmaantuu. Jotka sitten taas aivan uusilla menetelmillä
      kumoavat Jumalan määräyksiä, ja tuovat niiden tilalle
      omat, ihmisiä miellyttävät oppinsa. Näin yksinkertainen
      tuo kaava on:

      "Käärme oli kavalin kaikista eläimistä, jotka Herra
      Jumala oli luonut. Se sanoi naiselle: "Onko Jumala
      todella sanonut: 'Te ette saa syödä mistään
      puutarhan puusta?"

      Ja kun se sitten lipevin sanoin ylisti omaa Jumalan
      tuntemustaan, niin ei suinkaan ollut ihme, että:

      "Nainen näki nyt, että puun hedelmät olivat hyviä syödä
      ja että se oli kaunis katsella ja houkutteleva, koska se
      antoi ymmärrystä. Hän otti siitä hedelmän ja söi ja
      antoi myös miehelleen, joka oli hänen kanssaan
      ja mieskin söi."

      Tämän tapahtuman takia tällä reittikartalla on
      tällainenkin merkintä:

      "Jos joku tulee minun luokseni mutta ei ole valmis
      luopumaan isästään ja äidistään, vaimostaan ja
      lapsistaan, veljistään ja sisaristaan, vieläpä omasta
      elämästään, hän ei voi olla minun opetuslapseni.
      Joka ei kanna ristiään ja kulje minun jäljessäni,
      ei voi olla minun opetuslapseni."

      Tuon ahtaan portin takana sitten tapahtuu se, jonka
      Paavalikin sai kokea, ja josta hän Titukselle kirjoitti:

      "Olimmehan mekin ennen ymmärtämättömiä ja
      tottelemattomia, olimme eksyksissä ja monenlaisten
      himojen ja nautintojen orjia, elimme pahuuden ja
      kateuden vallassa, vihattuina ja toisiamme vihaten.

      Mutta kun Jumalan, meidän pelastajamme hyvyys ja
      rakkaus ihmisiä kohtaan tuli näkyviin, hän pelasti
      meidät, ei meidän hurskaiden tekojemme tähden, vaan
      pelkästä armosta. Hän pelasti meidät pesemällä meidät
      puhtaaksi, niin että synnyimme uudesti ja Pyhä Henki
      uudisti meidät.

      Tämän Hengen hän runsaana vuodatti meidän päällemme
      Vapahtajamme Jeesuksen Kristuksen kautta, jotta me
      hänen armonsa ansiosta tulisimme vanhurskaiksi ja
      saisimme osaksemme ikuisen elämän niin kuin toivomme."

      Tämä tapahtuma on myös se ainoa tapahtuma ihmisen
      elämässä, jossa hän juo Kristuksen veren ja syö hänen
      ruumiinsa, kuten Kristus itse sanoi:

      "Totisesti, totisesti; ellette syö Ihmisen Pojan lihaa
      ja juo hänen vertaan, teillä ei ole elämää.

      Mutta sillä, joka syö minun lihani ja juo minun vereni,
      on ikuinen elämä, ja viimeisenä päivänä minä herätän hänet."

      Saatana on tietenkin tälle rajulle tapahtumalle tuonut
      oman ja ihanan versionsa, jonka varmaan jokainen
      näiden palstojen keskustelija on jossakin elämänsä
      vaiheessa nauttinut.
      Se on tämän lavean tien jumalan helppo ja halpa kopio:
      pieni viinitilkka ja pahvinmakuinen öylätti. Mutta
      tämä onkin sitten jo kokonaan toinen juttu.

      Tästä Jumalan, Kristuksen ja Pyhän Hengen yhteisestä
      taivaaseenkelpuutustarkastuksesta onkin sitten helppo
      lähteä jatkamaan matkaa, kun ihminen on tankattu koko
      totuudella, kuten luvattu olikin:

      "Kun Totuuden Henki tulee, te tulette tietämään
      koko totuuden.

      Hän ei näet puhu omissa nimissään, vaan puhuu sen,
      minkä kuulee ja ilmoittaa teille, mitä on tuleva.
      Hän kirkastaa minut, sillä sen, minkä hän teille
      ilmoittaa, hän saa minulta."

      Kun Kristus sitten näin puhdistetun ja tankatun ihmisen
      lähettää tämän maailman jumalan valtakunnan ihmisten
      keskelle, hän onkin täällä vieraan valtakunnan vakooja,
      valheelle vaarallisen vihollisen sanansaattaja,
      ja siksi Jeesus niin monesti muistutti omiansa tästä
      heidän osakseen tulevasta kirouksesta:

      "Minä olen ilmoittanut heille sanasi, ja he ovat saaneet
      osakseen maailman vihan, koska eivät kuulu maailmaan,
      niin kuin en minäkään kuulu."

      "Jos te kuuluisitte tähän maailmaan, se rakastaisi,
      teitä, omiaan. Mutta te ette kuulu tähän maailmaan,
      koska minä olen teidät siitä omikseni valinnut,
      ja siksi maailma vihaa teitä."

      "Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa,
      mutta maailma iloitsee. Te joudutte murehtimaan,
      mutta tuskanne muuttuu iloksi.

      Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen
      hetkensä koittaa. Mutta kun lapsi on syntynyt, äiti ei
      enää muista kipujaan vaan iloitsee siitä, että
      ihminen on syntynyt maailmaan.

      Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä
      uudelleen, ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota
      kukaan ei voi teiltä riistää. Sinä päivänä te ette
      kysy minulta mitään."

      Ei tarvitse kysyä, koska ei ole mitään kysyttävää,
      kun hän on jo täällä maan päällä paljastanut koko totuutensa.
      Kuten nyt tämän ahtaan portin ja oven
      salaisuuden.

      Tuon ahtaan portin tuskan yönä minut johdatti siitä läpi
      tämä tuskanhuuto: "Herra Jeesus armahda!"

      Se oli pakko huutaa tuon tuskan keskellä, kun Kristus
      näytti ihmiselle kaikki hänen syntinsä ja rikkomuksensa
      - joiden takia hän joutui tuon tuskien tien kulkemaan
      ja verensä vuodattamaan.

      Tässä paikassa on jokainen ihminen yksin se suurin
      syntinen, jonka takia Kristus ristille nostettiin.
      Tuolla huudolla minut pelastettiin Saatanan kahleista,
      ja sillä tullaan pelastamaan kaikki muutkin,
      jotka lähtevät elämässään Jumalan tahdon mukaiselle tielle.
      Se huuto pelastaa, koska näin on luvattu:

      "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä,
      pelastuu. Siionin vuori ja Jerusalem on turvapaikka,
      niin on Herra luvannut.
      Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

      Tuo turvapaikka ei ole maallinen Siionin vuori
      eikä maallinen Jerusalem, vaan:

      "Minä näin uuden taivaan ja uuden maan. Ensimmäinen
      taivas ja ensimmäinen maa olivat kadonneet, eikä
      merta enää ollut.

      Näin, kuinka pyhä kaupunki, uusi Jerusalem, laskeutui
      taivasta Jumalan luota juhla-asuisena, niin kuin
      morsian, joka on kaunistettu sulhasta varten.

      Ja minä kuulin valtaistuimen luota voimakkaan äänen,
      joka sanoi: "Katso, Jumalan asuinsija ihmisten keskellä!
      Hän asuu heidän luonaan, ja heistä tulee hänen kansansa.
      Jumala itse on heidän luonaan, ja hän pyyhkii
      heidän silmistään joka ainoan kyyneleen. Kuolemaa
      ei enää ole, ei murhetta, valitusta eikä vaivaa,
      sillä kaikki entinen on kadonnut."

      näin:

      " Vaikka sinä kuinka Jumalaan vedoten yrität ne pahnanpohjimmaiset
      syntisi piilossa pitää, ja vaikka joka päivä Jeesuksen ristinkuolemaan
      ja Jumalan armoon vedoten yrität ne mukanasi ahtaasta portista
      sisälle viedä. Saat olla varma, että se ei tule onnistumaan,
      sillä sitä ennen en edessä sen viimeinen ja kaikkein
      inhottavin Jeesuksen käskyistä:

      "Joka ei luovu kaikesta,mitä hänellä on, hän ei voi olla
      minun opetuslapseni."


      En minä yritä kuljettaa syntejäni ahtaan portin läpi. Etkö lukenut kysymystäni? Minähän siinä sanoin, että Jeesuksen läpi mennään alasti riisuttuna. Kyllä minä sen tiedän, että kaikesta pitää päästää irti: siinähän se vitsi juuri onkin, kun ei itse pysty päästämään irti. Itse asiassa Jumalan Pojan uskossa on kysymys juuri kaikesta omasta irtipäästämisestä, koska jos pitää jotain omaa mukanaan, silloin uskoo vielä itseensä, ei Jeesukseen. Silloin yrittää lammastarhaan ovenvartijan ohi.

      Mutta sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että Jumalan tahto täytyy täyttää tismalleen, ennenkuin saa Elämän. Mutta sehän on niinpäin, että vasta Elämän saatuaan voi täyttää Jumalan tahdon - enkä usko että se onnistuu silloinkaan täysin. Sanoihan eräskin Paavali: " En tarkoita että olisin vielä tullut täydelliseksi..." ja muistaakseni Pietariakin Paavali nuhteli tämän vähemmän hinoista myönnytyksistä juutalaisille. Joten siinä ainakin on kaksi ei-täydellistä ahtaan portin läpi käynyttä.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Saatanan tekopyhittämästä tuntuu, kun on onnistunut
      sinullekin tekemään itsestään Jumalan.

      Tätäkö sinä minulle tarjoat:

      "Jolloin jokainen, joka surmaa jonkun teistä,
      luulee toimittavansa pyhän palveluksen Jumalalle."

      Mutta ei kai nyt sentään jouluna?

      Usi Testamentti kertoo kylläkin siirtymisestä Zeun ja Jupiterin ja muiden Rooman ja Kreikan Jumalien palvonnasta yhden Jumalan Jeesuksen palvontaan.

      Kuinka sitten kun viime sodissa he kertovat palvelleen Jumalaa ja ei juurikaan muuta uskontoa ollut kuin Kristinusko ja sen protestanttinen haara Luterilaisuus. Luterilaisuus oli nipin napin sellainen uskonto Suomalaisille ,jotta siitä voidaan käyttää nimitystä isiltä pojille ! ei niin hurmaava historia ole tuolla uskolla mutta sikseenkin ankara toteutus kylläkin.

      Paremminkin rangaistus kolmanteen ja neljänteen polveen , mitä sekin on ?

      Äänestä

    • tuhat ja yksi kirjoitti:

      Usi Testamentti kertoo kylläkin siirtymisestä Zeun ja Jupiterin ja muiden Rooman ja Kreikan Jumalien palvonnasta yhden Jumalan Jeesuksen palvontaan.

      Kuinka sitten kun viime sodissa he kertovat palvelleen Jumalaa ja ei juurikaan muuta uskontoa ollut kuin Kristinusko ja sen protestanttinen haara Luterilaisuus. Luterilaisuus oli nipin napin sellainen uskonto Suomalaisille ,jotta siitä voidaan käyttää nimitystä isiltä pojille ! ei niin hurmaava historia ole tuolla uskolla mutta sikseenkin ankara toteutus kylläkin.

      Paremminkin rangaistus kolmanteen ja neljänteen polveen , mitä sekin on ?

      kolmanteen ja neljänteen inkarnatioon.

      Paremminkin rangaistus kolmanteen ja neljänteen polveen , mitä sekin on ?    

      Kysy vaikka hinduilta.

      Äänestä
    • Aloittaja

      sören kirjoitti:

      näin:

      " Vaikka sinä kuinka Jumalaan vedoten yrität ne pahnanpohjimmaiset
      syntisi piilossa pitää, ja vaikka joka päivä Jeesuksen ristinkuolemaan
      ja Jumalan armoon vedoten yrität ne mukanasi ahtaasta portista
      sisälle viedä. Saat olla varma, että se ei tule onnistumaan,
      sillä sitä ennen en edessä sen viimeinen ja kaikkein
      inhottavin Jeesuksen käskyistä:

      "Joka ei luovu kaikesta,mitä hänellä on, hän ei voi olla
      minun opetuslapseni."


      En minä yritä kuljettaa syntejäni ahtaan portin läpi. Etkö lukenut kysymystäni? Minähän siinä sanoin, että Jeesuksen läpi mennään alasti riisuttuna. Kyllä minä sen tiedän, että kaikesta pitää päästää irti: siinähän se vitsi juuri onkin, kun ei itse pysty päästämään irti. Itse asiassa Jumalan Pojan uskossa on kysymys juuri kaikesta omasta irtipäästämisestä, koska jos pitää jotain omaa mukanaan, silloin uskoo vielä itseensä, ei Jeesukseen. Silloin yrittää lammastarhaan ovenvartijan ohi.

      Mutta sinun kirjoituksestasi saa sen käsityksen, että Jumalan tahto täytyy täyttää tismalleen, ennenkuin saa Elämän. Mutta sehän on niinpäin, että vasta Elämän saatuaan voi täyttää Jumalan tahdon - enkä usko että se onnistuu silloinkaan täysin. Sanoihan eräskin Paavali: " En tarkoita että olisin vielä tullut täydelliseksi..." ja muistaakseni Pietariakin Paavali nuhteli tämän vähemmän hinoista myönnytyksistä juutalaisille. Joten siinä ainakin on kaksi ei-täydellistä ahtaan portin läpi käynyttä.

      minun pitää sinulle sanoa, että ota vaarin apostoli Pietarin
      sanoista, kun varoitti ihmisiä Paavalin kirjoituksista.

      Elämää et saa ennen kuin Pyhä Henki sinuun tulee. Eivät sitä
      saaneet alkuperäiset opetuslapsetkaan, ja siksi Jeesus kielsi
      heitä lähtemästä hänen työhönsä, ennen kuin he saisivat
      matkaoppaaksi Hengen korkeuksista:

      "Älkää lähtekö Jerusalemista, vaan jääkää odottamaan sitä,
      minkä Isää on teille luvannut ja mistä olette minulta kuulleet.
      Johannes kastoi vedellä, mutta teidät kastetaan Pyhällä Hengellä.
      Siihen ei ole enää montaakaan päivää."

      Vaikka minäkin olin saanut Pyhän Hengen jo tammikuun
      viimeisen päivän aamuyön tunteina, en kuitenkaan voinut
      täydellä valtuudella totuutta julistaa, ennen kuin vasta sitten,
      kun Kristus minulle marraskuussa 1988 tämän tehtävän antoi.

      Vaikka minulla oli totuutta tiedossa paljon yli oman tarpeen.

      Kyllä minäkin oli monta kertaa Paavalin kirjeet lukenut,
      mutta kertaakaan ei Pyhä Henki saanut minua turvautumaan
      niihin lupauksiin joihin kaikki väärämieliset Paavalin kirjeitä
      lukiessaan himoiten tarttuvat, kun luulevat sieltä löytyvän
      Kristuksen ahdasta porttia helpomman tien taivaaseen.

      Mikä kumma sinua siinä ahtaan portin edessä oikein pidättää?
      Entistä pitkäaikaisinta ystävääni pidätti pelkuruuden henki,
      jonka hän oli saanut Hengen herjauksesta ennenkuin minä häneen
      edes tutustuin.

      Oletko puolisollesi kertonut kaikki mitä sisälläsi kannat?

      Eikö Pyhä Henki ole sinua koskaan kehottanut purkamaan
      koko elämäsi vaiheet vaikka puolisollesi, mitään salaamatta?

      Äänestä

    • on tietenkin kirjoitti:

      kolmanteen ja neljänteen inkarnatioon.

      Paremminkin rangaistus kolmanteen ja neljänteen polveen , mitä sekin on ?    

      Kysy vaikka hinduilta.

      (Mutta arvaatkos eisitä lapsena tiennyt, miten kivaa on isona !)

      ässh!niin sitä mietti kun saarnattiin jotta isien pahateot lapsille kolmanteen ja neljänteen polvee Jumala kostaa pahoille !

      Niin hitto vie ! Kuinka pahoja ne minun esi-isät olivatkaan olleet ?
      Ja kuinka paha isäni ja isäni isä ?
      Hyi helvetti en minä ainakaan tuollaista rangaistusta päälleni ota en En ole esi-isieni kaltainen kun Jumala tuollaisella sodalla ja muulla kauheuksilla on niitä rangaissut ja oikein niille,kun kerran ovat niin pahoja olleet !
      Näin se lahkosaarnaaja valehteli !Ja valtion pappikin vielä !
      Aloin vähän vakoilla otan selvää mitä pahaa se isäni on tehnyt ja tekee entä se ukki joka kuoli kun kaksivuotta olin. Ei ei sitten mitään sellaista löytynyt ei edes lapsi löytänyt, enemmän heille oli pahaa tehty ja sattunut kuin he olivat toisille ehtineet tehdä.
      Huomasi joku valehtelee ja raskaasti, mikä on se tarkoitus?
      No ei esi-isät sitten kolmanteen ja neljänteen polveen siellä se rikos on mikä kauheus siellä, ei mitään sellaista, joista harhapuhujat varoittivat ainoa paha rikos sinne osui siihen aikaan antoivat periksi pakon edessä protestanttiselle Luterilaiselle uskolle ja alkoivat maksaa sille !

      Äänestä
    • Aloittaja

      tuhat ja yksi kirjoitti:

      (Mutta arvaatkos eisitä lapsena tiennyt, miten kivaa on isona !)

      ässh!niin sitä mietti kun saarnattiin jotta isien pahateot lapsille kolmanteen ja neljänteen polvee Jumala kostaa pahoille !

      Niin hitto vie ! Kuinka pahoja ne minun esi-isät olivatkaan olleet ?
      Ja kuinka paha isäni ja isäni isä ?
      Hyi helvetti en minä ainakaan tuollaista rangaistusta päälleni ota en En ole esi-isieni kaltainen kun Jumala tuollaisella sodalla ja muulla kauheuksilla on niitä rangaissut ja oikein niille,kun kerran ovat niin pahoja olleet !
      Näin se lahkosaarnaaja valehteli !Ja valtion pappikin vielä !
      Aloin vähän vakoilla otan selvää mitä pahaa se isäni on tehnyt ja tekee entä se ukki joka kuoli kun kaksivuotta olin. Ei ei sitten mitään sellaista löytynyt ei edes lapsi löytänyt, enemmän heille oli pahaa tehty ja sattunut kuin he olivat toisille ehtineet tehdä.
      Huomasi joku valehtelee ja raskaasti, mikä on se tarkoitus?
      No ei esi-isät sitten kolmanteen ja neljänteen polveen siellä se rikos on mikä kauheus siellä, ei mitään sellaista, joista harhapuhujat varoittivat ainoa paha rikos sinne osui siihen aikaan antoivat periksi pakon edessä protestanttiselle Luterilaiselle uskolle ja alkoivat maksaa sille !

      Kristuksen edessä pääset vapaaksi sukusi rikoksista.

      Äänestä
    Aloittaja

    miksi Saatanan piti se talli maan tasalle runnoa, sillä
    eiköhän tuolloin olisi ollut rakennusmaata saatavilla sen
    tallin vierestäkin, niin että talli olisi saanut jäädä hajottamatta?

    Äänestä

    • että jos se talli olisi jäänyt pystyyn, ei kukaan olisi mennyt
      tuohonkaan temppeliin pappien puheita kuuntelemaan?

      Äänestä
    • Aloittaja

      muuan lukija kirjoitti:

      että jos se talli olisi jäänyt pystyyn, ei kukaan olisi mennyt
      tuohonkaan temppeliin pappien puheita kuuntelemaan?

      Silloin olisi Jeesus Kristus alusta alkaen löytynyt sieltä,
      minne hän valittujaan tämäkin päivänä vielä kutsuu:

      Ensimmäinen kutsu vuonna 56 6.Kor.14-7:1

      "Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on
      keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla
      ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä?
      Mikä voi liittää uskova sellaiseen, joka ei usko?

      Miten jumalien kuvat soveltuvat jumalan temppeliin? Mehän
      olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut:
      - Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan.
      Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani
      Siksi Herra sanoo

      - Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä
      koskeko mihinkään saastaiseen niin otan teidät vastaan ja olen
      olevat teidän Isänne ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni.
      Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

      Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
      meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
      ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

      Toinen kutsu vuonna 61-62 Hepr 23:12-14

      "Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkein
      pyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella.

      Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen
      kansan omalla verellään

      Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
      kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme
      ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.."

      Kolmas kutsu vuonna 96 Ilm.18:3-5

      "Sen porton (näiden lopun ajan seurakuntien) viiniä, vihan viiniä ovat kaikki
      kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat (siis esivallat) ovat irstailleet
      hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen
      vauraudestaan ja ylellisestä elämästään."

      Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi: "Lähtekää pois, jättäkää
      hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi ottamaan osaa hänen
      synteihinsä, ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille, joilla häntä lyödään. Hänen
      syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti, eikä Jumala unohda hänen
      pahoja tekojaan."

      Äänestä
    • Aloittaja

      sanoi Saatana, kun ensimmäisen kerran Totuuden Hengen
      saaneen ihmisen kohtasi. Kuvat antoi, kun pyydettiin,
      mutta ei mennyt kirkkoon, kun levy esiteltiin.

      Sain samalla todistaa näille kuorolaisille, miksi en
      kutsusta huolimatta kirkkoon tullut.

      Äänestä

    Kuka se sinä olet?

    Äänestä
    • Aloittaja

      "Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan
      alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.

      Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. Hän on
      kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut luuni.

      Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja
      vaivalla. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niin kuin ikiaikojen kuolleet.

      Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut
      raskaisiin vaskikahleisiin. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.

      Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
      Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. Hän on vienyt minut harhaan
      minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, ja hän on minut autioksi tehnyt.

      Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi. Hän on
      ampunut munuaisiini nuolet, viininsä lapset. Minä olen joutunut koko kansani nauruksi,
      heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

      Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla. Hän on purettanut
      minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. Sinä olet syössyt minun
      sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unohtanut onnen.

      Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus. Muista minun kurjuuttani
      ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni
      on alas painettu."

      Kun tätä oli neljäkymmentä vuotta kestänyt, alkoi uusi elämä vähitellen sarastaa,
      ja Valitusvirsi alkoi hiljalleen muuttua kiitosvirreksi:

      "Tämän minä painan sydämeeni, sen tähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme
      ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi,
      ja suuri on hänen uskollisuutensa.

      Minun osani on on Herra, sanoo minun sieluni, sen tähden minä panen toivoni häneen.
      Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa
      toivoa Herran apua.

      Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan. Istukoon hän yksin ja hiljaa,
      kun Herra on sen hänen päällensä pannut. Laskekoon suunsa tomuun - ehkä on vielä
      toivoa. Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.

      Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän
      osoittaa laupeutta suuressa armossansa. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa
      eikä murehduta ihmislapsia."

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      "Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan
      alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.

      Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. Hän on
      kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut luuni.

      Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja
      vaivalla. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niin kuin ikiaikojen kuolleet.

      Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut
      raskaisiin vaskikahleisiin. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.

      Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
      Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. Hän on vienyt minut harhaan
      minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, ja hän on minut autioksi tehnyt.

      Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi. Hän on
      ampunut munuaisiini nuolet, viininsä lapset. Minä olen joutunut koko kansani nauruksi,
      heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

      Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla. Hän on purettanut
      minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. Sinä olet syössyt minun
      sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unohtanut onnen.

      Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus. Muista minun kurjuuttani
      ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni
      on alas painettu."

      Kun tätä oli neljäkymmentä vuotta kestänyt, alkoi uusi elämä vähitellen sarastaa,
      ja Valitusvirsi alkoi hiljalleen muuttua kiitosvirreksi:

      "Tämän minä painan sydämeeni, sen tähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme
      ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi,
      ja suuri on hänen uskollisuutensa.

      Minun osani on on Herra, sanoo minun sieluni, sen tähden minä panen toivoni häneen.
      Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa
      toivoa Herran apua.

      Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan. Istukoon hän yksin ja hiljaa,
      kun Herra on sen hänen päällensä pannut. Laskekoon suunsa tomuun - ehkä on vielä
      toivoa. Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.

      Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän
      osoittaa laupeutta suuressa armossansa. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa
      eikä murehduta ihmislapsia."

      Kysyn hengeltäsi

      "Kuka se sinäkin olet"?

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      "Minä olen se mies, joka olen kurjuutta nähnyt hänen vihastuksensa vitsan
      alla. Minut hän on johdattanut ja kuljettanut pimeyteen eikä valkeuteen.

      Juuri minua vastaan hän kääntää kätensä, yhäti, kaiken päivää. Hän on
      kalvanut minun lihani ja nahkani, musertanut luuni.

      Hän on rakentanut varustukset minua vastaan ja piirittänyt minut myrkyllä ja
      vaivalla. Hän on pannut minut asumaan pimeydessä niin kuin ikiaikojen kuolleet.

      Hän on tehnyt muurin minun ympärilleni, niin etten pääse ulos, on pannut minut
      raskaisiin vaskikahleisiin. Vaikka minä huudan ja parun, hän vaientaa minun rukoukseni.

      Hakatuista kivistä hän on tehnyt minun teilleni muurin, on mutkistanut minun polkuni.
      Vaaniva karhu on hän minulle, piilossa väijyvä leijona. Hän on vienyt minut harhaan
      minun tieni ja repinyt minut kappaleiksi, ja hän on minut autioksi tehnyt.

      Hän on jännittänyt jousensa ja asettanut minut nuoltensa maalitauluksi. Hän on
      ampunut munuaisiini nuolet, viininsä lapset. Minä olen joutunut koko kansani nauruksi,
      heidän jokapäiväiseksi pilkkalauluksensa.

      Hän on ravinnut minua katkeruudella, juottanut minua koiruoholla. Hän on purettanut
      minulla hampaat rikki soraan, painanut minut alas tomuun. Sinä olet syössyt minun
      sieluni ulos, rauhasta pois, minä olen unohtanut onnen.

      Ja minä sanon: mennyt on minulta kunnia ja Herran odotus. Muista minun kurjuuttani
      ja kodittomuuttani, koiruohoa ja myrkkyä. Sinä kyllä muistat sen, että minun sieluni
      on alas painettu."

      Kun tätä oli neljäkymmentä vuotta kestänyt, alkoi uusi elämä vähitellen sarastaa,
      ja Valitusvirsi alkoi hiljalleen muuttua kiitosvirreksi:

      "Tämän minä painan sydämeeni, sen tähden minä toivon. Herran armoa on, ettemme
      ole aivan hävinneet, sillä hänen laupeutensa ei ole loppunut, se on joka aamu uusi,
      ja suuri on hänen uskollisuutensa.

      Minun osani on on Herra, sanoo minun sieluni, sen tähden minä panen toivoni häneen.
      Hyvä on Herra häntä odottaville, sille sielulle, joka häntä etsii. Hyvä on hiljaisuudessa
      toivoa Herran apua.

      Hyvä on miehelle, että hän kantaa iestä nuoruudessaan. Istukoon hän yksin ja hiljaa,
      kun Herra on sen hänen päällensä pannut. Laskekoon suunsa tomuun - ehkä on vielä
      toivoa. Ojentakoon hän posken sille, joka häntä lyö, saakoon kyllälti häväistystä.

      Sillä ei Herra hylkää iankaikkisesti; vaan jos hän on murheelliseksi saattanut, hän
      osoittaa laupeutta suuressa armossansa. Sillä ei hän sydämensä halusta vaivaa
      eikä murehduta ihmislapsia."

      Kuka se sinä
      Kirjoittanut: päivä-perhonen. 24.12.2008 klo 07.20
      Kysyn hengeltäsi?
         
         Kuka se sinä olet ?

      Äänestä
    • Aloittaja

      päivä-perhone. kirjoitti:

      Kuka se sinä
      Kirjoittanut: päivä-perhonen. 24.12.2008 klo 07.20
      Kysyn hengeltäsi?
         
         Kuka se sinä olet ?

      Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen
      armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee
      saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka
      Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien
      ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta
      esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:

      "Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka
      halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini
      lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."

      "Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä
      hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne
      hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."

      "Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
      meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
      ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

      Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni
      uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki
      tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään
      pelastamaan.

      Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen
      kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin
      viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska
      menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun
      nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen
      Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole
      sopiva Jumalan valtakuntaan."

      Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma
      käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla
      keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro.
      Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni
      lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki
      uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen
      vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani
      sivulle 15:

      Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa,
      jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan
      vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta.
      Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässäkö on
      kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin,
      nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?

      Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa
      luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman
      hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta
      porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä
      virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut
      virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on
      307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla
      tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
      Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se
      alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisi kääritty lämpimään
      pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan
      aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.

      Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi.
      Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin
      kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi
      hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa
      olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.

      Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta
      siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti
      korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli
      aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja
      tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota
      en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven
      rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.

      Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen
      keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra,
      sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä
      tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle
      ihmiselle ihmiselle kovat sanat.

      Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko
      sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan
      elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän
      jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä
      tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni
      kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä.
      Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva
      kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi
      jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi
      ajatuksiin johdatettiin.

      Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka
      mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut
      nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!"
      Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi.
      Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä
      tulevaisuus tullessaan tuo.

      Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin
      taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka
      reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin,
      sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan
      silmistäni katoamaan.

      Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas
      astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat
      kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa.
      Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni
      kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes
      koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin
      kuin uuden elämän alussa.

      Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän oi
      ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä
      voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut
      tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa
      tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että
      vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin
      hänkin vaikeni.

      Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja
      sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua.
      Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli
      30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli
      kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
      Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikana ei montaa
      sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin
      tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja
      kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä
      sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan
      ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."

      Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin
      Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen
      pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi
      avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään
      kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi
      ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle
      vuorellesi, sinun asuntoihisi."

      Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat
      liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea.
      Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin
      asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja
      vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
      Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn
      1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."

      Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun
      taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä
      tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun
      sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa
      Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota
      Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:

      "Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt
      näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka
      neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän
      silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."

      Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin,
      joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia
      ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten
      taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt
      suodaan.
      Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan
      sivulle 15:

      "Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta
      uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista
      Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin
      alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän
      kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia,
      suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa.
      Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä,
      yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
      Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät
      Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla
      kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on?
      Sitä jatkuvasti kyselin.

      Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin
      olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut.
      Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni
      puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi
      minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse
      antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.

      Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan
      kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään
      aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen
      puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki
      luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden
      oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen
      viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä
      Luukkaan evankeliumi, josta luin:

      "Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli
      viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää,
      mutta ei löytänyt.
      Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen
      käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt.
      Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
      Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä
      vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä
      se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'

      Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi
      vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin
      ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä
      jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi
      Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa
      ja ihmettelemässä.

      Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen
      odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten,
      aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan
      näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen
      pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin,
      kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:

      "Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät
      olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä
      jotakin."

      Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala
      sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden,
      kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni
      vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että
      minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän
      hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen
      kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin
      olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se
      asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle
      kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman
      täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten
      sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala
      lausuukin kuolemantuomion.

      Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä
      vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää
      kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hyvä isä. Köyhänä
      läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman
      kodinkin?
      "Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen
      sinulta pois!", kuului vastaus.

      Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
      "Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa
      näin johdeta."

      En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole
      mitään merkitystä?
      "Minä olen sinut niistä varjellut."

      Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai
      13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu
      Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640.
      Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien
      vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:

      "Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko
      elämäni ajan ja niin muodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä
      tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt
      jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."

      Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki
      edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän
      tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon
      vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko
      loppuelämäsi on pilalla!"

      Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut
      pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko
      sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä
      tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään
      yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"

      Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja
      pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun
      tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:

      "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin
      vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
      Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

      "Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät
      hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee
      valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin
      Jumalasta."

      Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi
      mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se
      koitti.
      Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani
      tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme
      ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten nolin tehnyt, ja kysyin: "Voitko
      antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän
      vastasi: "Voin."

      Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa
      mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin
      jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta
      lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä
      minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon
      näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän
      katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman,
      joka ei koskaan katoa.

      Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo
      toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä
      kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden
      valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto
      revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse
      Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt
      näiden harvojen joukkoon:

      "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja
      laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
      Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja
      vain harvat löytävät sen."

      "Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin
      tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan
      pois."

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen
      armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee
      saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka
      Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien
      ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta
      esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:

      "Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka
      halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini
      lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."

      "Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä
      hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne
      hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."

      "Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
      meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
      ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

      Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni
      uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki
      tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään
      pelastamaan.

      Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen
      kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin
      viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska
      menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun
      nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen
      Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole
      sopiva Jumalan valtakuntaan."

      Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma
      käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla
      keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro.
      Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni
      lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki
      uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen
      vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani
      sivulle 15:

      Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa,
      jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan
      vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta.
      Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässäkö on
      kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin,
      nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?

      Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa
      luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman
      hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta
      porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä
      virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut
      virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on
      307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla
      tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
      Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se
      alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisi kääritty lämpimään
      pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan
      aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.

      Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi.
      Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin
      kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi
      hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa
      olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.

      Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta
      siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti
      korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli
      aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja
      tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota
      en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven
      rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.

      Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen
      keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra,
      sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä
      tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle
      ihmiselle ihmiselle kovat sanat.

      Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko
      sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan
      elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän
      jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä
      tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni
      kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä.
      Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva
      kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi
      jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi
      ajatuksiin johdatettiin.

      Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka
      mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut
      nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!"
      Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi.
      Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä
      tulevaisuus tullessaan tuo.

      Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin
      taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka
      reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin,
      sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan
      silmistäni katoamaan.

      Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas
      astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat
      kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa.
      Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni
      kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes
      koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin
      kuin uuden elämän alussa.

      Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän oi
      ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä
      voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut
      tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa
      tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että
      vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin
      hänkin vaikeni.

      Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja
      sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua.
      Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli
      30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli
      kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
      Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikana ei montaa
      sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin
      tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja
      kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä
      sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan
      ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."

      Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin
      Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen
      pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi
      avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään
      kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi
      ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle
      vuorellesi, sinun asuntoihisi."

      Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat
      liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea.
      Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin
      asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja
      vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
      Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn
      1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."

      Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun
      taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä
      tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun
      sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa
      Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota
      Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:

      "Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt
      näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka
      neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän
      silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."

      Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin,
      joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia
      ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten
      taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt
      suodaan.
      Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan
      sivulle 15:

      "Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta
      uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista
      Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin
      alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän
      kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia,
      suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa.
      Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä,
      yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
      Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät
      Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla
      kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on?
      Sitä jatkuvasti kyselin.

      Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin
      olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut.
      Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni
      puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi
      minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse
      antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.

      Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan
      kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään
      aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen
      puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki
      luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden
      oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen
      viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä
      Luukkaan evankeliumi, josta luin:

      "Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli
      viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää,
      mutta ei löytänyt.
      Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen
      käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt.
      Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
      Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä
      vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä
      se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'

      Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi
      vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin
      ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä
      jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi
      Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa
      ja ihmettelemässä.

      Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen
      odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten,
      aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan
      näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen
      pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin,
      kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:

      "Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät
      olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä
      jotakin."

      Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala
      sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden,
      kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni
      vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että
      minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän
      hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen
      kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin
      olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se
      asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle
      kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman
      täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten
      sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala
      lausuukin kuolemantuomion.

      Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä
      vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää
      kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hyvä isä. Köyhänä
      läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman
      kodinkin?
      "Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen
      sinulta pois!", kuului vastaus.

      Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
      "Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa
      näin johdeta."

      En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole
      mitään merkitystä?
      "Minä olen sinut niistä varjellut."

      Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai
      13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu
      Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640.
      Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien
      vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:

      "Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko
      elämäni ajan ja niin muodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä
      tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt
      jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."

      Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki
      edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän
      tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon
      vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko
      loppuelämäsi on pilalla!"

      Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut
      pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko
      sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä
      tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään
      yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"

      Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja
      pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun
      tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:

      "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin
      vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
      Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

      "Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät
      hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee
      valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin
      Jumalasta."

      Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi
      mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se
      koitti.
      Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani
      tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme
      ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten nolin tehnyt, ja kysyin: "Voitko
      antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän
      vastasi: "Voin."

      Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa
      mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin
      jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta
      lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä
      minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon
      näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän
      katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman,
      joka ei koskaan katoa.

      Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo
      toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä
      kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden
      valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto
      revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse
      Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt
      näiden harvojen joukkoon:

      "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja
      laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
      Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja
      vain harvat löytävät sen."

      "Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin
      tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan
      pois."

      Näen sinussa vain pimeyttä.

      Kuka olet Henki?

      TeuvoSunin kyllä tiedän,
      muuta henki pimeyttä vain näyttää.

      Ei ole Kristus,
      sillä Kristus valoa loistaa.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Ennen kuin tästä jatkan, lisään vielä tuohon edelliseen valheen
      armoseinään yhden erittäin tärkeän asian. Tällaisen armon tekee
      saatanalliseksi se, kun sillä estetään ihmisiltä kaikki ne teot, jotka
      Jumala nimenomaan häneltä vaatii, ja joiden kautta hän löytäisi tien
      ahtaalle portille. Näistä on Raamatussa vaikka kuinka monta
      esimerkkiä. Otan tähän nyt vain kolme:

      "Eikä uutta viiniä lasketa vanhoihin leileihin. Silloinhan nahka
      halkeaa, viini valuu maahan ja leilit ovat pilalla. Ei, uusi viini
      lasketaan uusiin leileihin. Silloin molemmat säilyvät."

      "Te teette väärin, kun kerskutte. Ettekö tiedä, että pieni määrä
      hapatetta hapattaa koko taikinan? Puhdistakaa siis talonne
      hapantaikinasta, niin että teistä tulee uusi taikina."

      "Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
      meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
      ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

      Jumala siis vaatii ihmisiä puhdistamaan sydämensä, mutta kuinka moni
      uskaltaa sitä edes yrittää, kun antikristukset leimaavat kaikki
      tällaiset teot ihmisen omiksi teoiksi, jotka eivät tule ketään
      pelastamaan.

      Nyt sitten jatkan kertomalla kaksi ensimmäistä kohtaamista Kristuksen
      kanssa. Yritin tässä hakea niitä keskusteluja joissa oli jotakin
      viitteitä näistä tapahtumista, mutta en millään niitä löytänyt, koska
      menneiden asioiden esille kaivaminen on ollut tosi vaikeaa, ja kun
      nytkin tätä mietin, että miksi on näin, muistuivat heti mieleen
      Jeesuksen sanat: "Joka tarttuu auraan ja katsoo taakseen, ei ole
      sopiva Jumalan valtakuntaan."

      Tuota ensimmäistä Kristuksen ilmestymistä edelsi tapahtuma
      käärmekivellä keväällä 1983, ja sen löysin. Se on tällä samalla
      keskustelupalstalla hieman taaempana, keskustelussa: Teuvo Suni kerro.
      Se on syytä jokaisen lukea ensiksi, joka aikoo nyt tämän selvitykseni
      lukea, sillä tuossa tapahtumassa minulta pyyhittiin aivoista kaikki
      uskoon liittyvät asiat pois, ja elämää piti jatkaa sellaisen ajatuksen
      vallassa, ettei Jumalaa todella ole olemassakaan. Nyt sitten kirjani
      sivulle 15:

      Tuli vuosi 1985. Kesällä Ritvan isä sai iäisyyskutsun Lappeenrannassa,
      jonne he olivat muuttaneet, kun olivat luovuttaneet maatilan
      vanhimmalle pojalleen. Hautajaiset olivat lauantaina 10. elokuuta.
      Siinä avoimen arkun äärellä tulin miettineeksi tätä: tässäkö on
      kaikki, mitä ihmisestä jäljelle jää? Missä on se, mikä sai tämänkin,
      nyt ruumiina olevan ihmisen elämään?

      Sunnuntaina menimme Lappeenrannan kirkkoon jumalanpalvelukseen, jossa
      luettiin viikon aikana siunattujen vainajien nimet. Olin hieman
      hengästynyt, kun tulimme kirkkosalin ovelle. Sinnehän noustaan monta
      porrasta, joista Jaana oli pyörätuolin kanssa vedettävä. Näin seinällä
      virsitaulun, josta loisti silmiini numero 456. Tuo ihmeen antanut
      virsi vuosikymmenien takaa. Nykyisessä virsikirjassa sen numero on
      307. Kun tämän näin, ajattelin, että onpa mukava pitkästä aikaa kuulla
      tuo virsi kaukaa lapsuudesta.
      Missä jumalanpalveluksen osassa tuo virsi oli, sitä en muista. Kun se
      alkoi, tuli sellainen tunne kuin minut olisi kääritty lämpimään
      pumpuliin. Tönäisin Ritvaa kylkeen: "Tämä on minun virsi." Koskaan
      aikaisemmin en ollut siitä hänelle puhunut.

      Sen jälkeen meni kirkon alttariseinä silmissäni täysin mustaksi.
      Siihen oli vedetty kuin musta samettiverho, johon suurin
      kultakirjaimin ilmestyi sanat: RAAMATTU ON TOTTA. Minua alkoi
      hävettää, koska en ollut tuota kirjaa juurikaan lukenut. Monta kertaa
      olin sen alusta aloittanut ja aina sen lukeminen oli kesken jäänyt.

      Sitten koin aivan kuin pääni päälle olisi laskettu raskas paino, mutta
      siitä huolimatta tunsin, kuinka aloin kohota penkistä kohti
      korkeuksia. Virttä en enää kuullut, urkujen äänikin oli poissa ja oli
      aivan hiljaista. Katselin ympärilläni olevaa valtavaa kirkkautta, ja
      tunsin pääni yläpuolella olevan jotakin hyvin puoleensa vetävää, jota
      en kuitenkaan nähnyt. Mieleen palautui se ihana tunne siellä järven
      rannalla kalliolla, kun se valonsäde täytti sylini.

      Hetken tätä kirkkautta katsellessa ja ihmetellessä, kuulen sen
      keskeltä jostakin miehen äänellä lausutut sanat: "Minä olen Herra,
      sinun Jumalasi, rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi, ja älä
      tuomitse, ettei sinua tuomittaisi!" Siinä tulivat itsekkäälle
      ihmiselle ihmiselle kovat sanat.

      Hetken kuluttua sama ääni jatkoi: "Ei ole mitään väliä sillä, onko
      sinulla isä tai ei, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas, kunhan
      elät elämäsi niin, että kerran saavutat tämän kirkkauden! Tämän
      jälkeen päässäni käytettiin ajatuksenjuoksu: oli verrattava tätä
      tunnetta, joka minut ympäröi, tunteeseen vaimoani kohtaan. Tämä meni
      kirkkaasti edelle. Sitten olivat vuorossa kaikki viisi tytärtä.
      Toiseksi jäivät hekin. Sitten kirkonmäellä oleva auto ja siellä oleva
      kameralaukku, nekin kun olivat silloin vielä hyvin rakkaita. Toiseksi
      jäivät nekin, samoin vielä pohjoisessa oleva koti, kun sekin lopuksi
      ajatuksiin johdatettiin.

      Tämän tajuttuani tulin sen ihanuuden keskellä luvanneeksi, vaikka
      mitään ei minulta kysyttykään. "Tämän takia, mitä nyt olen saanut
      nähdä ja kokea, tahdon lähteä minne vain haluat minut lähettää!"
      Silloin en totisesti tiennyt, mitä tuona hetkenä tulin luvanneeksi.
      Paljon tiedän tänään, vaikkakaan en vielä kaikkea sitä mitä
      tulevaisuus tullessaan tuo.

      Näky päättyi siihen, kun ympäröivän kirkkauden keskellä katsoin
      taakseni, ja huomasin selkäni takana syvän mustan rotkon, jonka
      reunalla istuin. Mistä tuon jumalanpalveluksen saarnassa puhuttiin,
      sitä en muista, mutta tämä näky ja sen seuraukset eivät tule koskaan
      silmistäni katoamaan.

      Välittömät seuraukset sain kokea heti, kun kirkon rappusia alas
      astelimme. Oli kuin päältäni olisi riisuttu pakkopaita ja raskaat
      kahleet. Kaikki vuosikymmenien aikana koetut tuskat olivat poissa.
      Melkein nauraen ihmettelin, miten olivatkaan nuo kolme elämäni
      kipeintä kohtaa - isättömyys, köyhä koti ja vammainen esikoinen -lähes
      koko siihen asti eletyn elämäni pilanneet. Ja nyt, 48-vuotiaana, olin
      kuin uuden elämän alussa.

      Suurin ihme oli tuon isättömyyden tuskan ja sen tuottaman häpeän oi
      ottaminen. Se oli siihen asti ollut niin kipeä asia, ettei siitä
      voinut kenellekään puhua. Kukaan ulkopuolinen ei ollut koskaan saanut
      tietää, että olin syntynyt aviottomana. Kun täällä Ruukissa
      tutustuimme uusiin ihmisiin, niin heille piti valehdella, että
      vanhempani olivat kuolleet. Ritvakin kun tämän kipeyden tiesi, niin
      hänkin vaikeni.

      Koko sen päivän olin kuin pumpulipilvessä. Oltiin surutalossa ja
      sisälläni oli ilojuhla. En voinut siellä tuosta näystä mitään puhua.
      Se päivä oli Sanna-myrskyn päivä, 11. elokuuta 1985. Se yli
      30-asteinen lämmin tuuli, joka Lappeenrannassa silloin puhalsi, oli
      kuin Pyhän Hengen valtavaa syleilyä.
      Illalla läksimme ajamaan kotiin, Ruukkiin. Matkan aikana ei montaa
      sanaa vaihdettu. Päässäni pyöri jatkuvana nauhana tuon päivän suurin
      tapahtuma. Vasta yöllä, kotona vuoteessa, kerroin Ritvalle tämän ja
      kysyin: "Voiko Saatana antaa ihmisille tällaisia näkyjä?" "Ei, kyllä
      sinua on Pyhä Henki koskettanut", hän vastasi ja jatkoi: "Koko matkan
      ajan tunsin, että sinulle on tapahtunut jotakin."

      Heti aamulla muistui mieleeni Uusi testamentti, jonka olin
      Lappeenrannan seurakunnalta rippilahjaksi saanut. Vielä sen
      pölyttyneenä kirjahyllystä löysin. Milloin lienen sen viimeksi
      avannut? Etulehdeltä löytyi täydellinen yllätys; Herkko Kivekkään
      kirjoittama muistolause elämäni matkalle, Ps.43:3: "Lähetä valkeutesi
      ja totuutesi, ne minua johdattakoot, viekööt minut sinun pyhälle
      vuorellesi, sinun asuntoihisi."

      Ihmeiden aika ei ollut ohi, kun tajusin, miten saumattomasti nuo sanat
      liittyivät siihen, mitä edellisenä päivänä olin saanut nähdä ja kokea.
      Minut oli johdatettu hänen pyhälle vuorelleen. Jos ei vielä asuntoihin
      asti, niin ainakin suurelle valkeuden ja vapauden esipihalle, ja
      vihdoinkin olin saanut kuulla Jumalani äänen.
      Neljänkymmenen vuoden koettelemusten jakso, syksystä 1945 syksyyn
      1985, oli päättynyt. Mutta mitä vielä oli edessä, sitä en tiennyt."

      Nyt keskeytän menneisyydestä kertomisen hetkeksi, ja selvitän Raamatun
      taivaaseen liittyviä nimityksiä. Kun siellä sanotaan taivas, sillä
      tarkoitetaan sitä taivasta, jonka jokainen silmillään näkee. Kun
      sanotaan taivasten taivas, sillä tarkoitetaan sitä taivasta, jossa
      Jumalan valtaistuin sijaitsee. Kun sanotaan kolmas taivas, jota
      Paavalikin käytti, kun kertoi saamastaan näystä:

      "Minun on pakko kerskailla, vaikkei siitä hyötyä olekaan. Siirryn nyt
      näkyihin ja Herran ilmestyksiin. Tunnen erään Kristuksen oman, joka
      neljätoista vuotta sitten temmattiin kolmanteen taivaaseen. Oliko hän
      silloin ruumiissaan vai poissa siitä, en tiedä, sen tietää Jumala."

      Samoin voin minäkin toistaa tuosta näystä, ja kaikista muistakin,
      joissa Kristus on ilmestynyt kirkkautensa keskellä tai erilaisia
      ilmestyksiä antaen. Tuo kolmas taivas on jossakin taivaan ja taivasten
      taivaan välimaastossa, jossa ihmiselle erilaiset taivaalliset näyt
      suodaan.
      Tuosta hetkestä alkoi elämäni Raamatun äärellä, ja nyt siirryn kirjan
      sivulle 15:

      "Luettuani ensimmäisen kerran Raamatun lävitse, aloitin alusta
      uudelleen, ja vielä kolmannen kerran profeettojen kirjoista
      Ilmestyskirjan loppuun. Ihmettelin ja mietin asioita, joita olin
      alleviivannut. Mitä enemmän luin, sitä enemmän ihmettelin, miten tämän
      kirjan ympärille on saatu rakennettua sadottain erilaisia kuppikuntia,
      suuri ja pieniä? Ei tämä kirja ainakaan ole tuollaisiin johdattamassa.
      Siinähän koko ajan puhutaan vain yhdestä Herrasta, yhdestä Hengestä,
      yhdestä uskosta, vieläpä vain yhdestä kasteesta.
      Toistuvasti siinä varoitetaan vääristä profeetoista, jotka esiintyvät
      Jumalan nimellä ja hänen palvelijoinaan. Tuossa kirjassa ei voi olla
      kuin yksi totuus, ja kaikki muu on valhetta. Mutta mikä se totuus on?
      Sitä jatkuvasti kyselin.

      Alati jouduin peilaamaan myös omaa elämääni tuon kirjan valossa. Koin
      olevani vapaa ja kiitin siitä Jumalaa, joka oli minut vapauttanut.
      Samalla kuitenkin tunsin, etten sittenkään ole vapaa, elämästäni
      puuttuu vielä jotakin. Kestorukoukseni oli, että Jumala paljastaisi
      minulle tuon kirjan totuuden, mitään salaamatta. Olihan hän itse
      antanut näkynsä kautta todistuksen, että tuo kirja on totta.

      Näin elämä jatkui. Tammikuussa 1987 sain yllättäen kutsun seurakunnan
      kirkkoneuvoston jäseneksi. Yllättäen siksi, etten ollut mikään
      aktiivinen kirkossakävijä, ja siksi, etten ollut minkään poliittisen
      puolueen jäsen. Sen verran hallinnosta tiesin, että kaikki
      luottamustoimet jaetaan poliittisin ansioin. Puolueiden voimasuhteiden
      oli sielläkin oltava kohdallaan. Tuli tammikuu 1988, sen viimeinen
      viikonloppu. Sinäkin päivänä luin Raamattua. Silloin oli edessä
      Luukkaan evankeliumi, josta luin:

      "Ja hän puhui heille tämän vertauksen: "Eräällä miehellä oli
      viikunapuu istutettuna viinitarhassaan ja hän tuli etsimään hedelmää,
      mutta ei löytänyt.
      Niin hän sanoi viinitarhurille: 'Katso, kolmena vuotena minä olen
      käynyt etsimässä hedelmää tästä viikunapuusta, mutta en ole löytänyt.
      Hakkaa se pois, mitä varten se vielä maata laihduttaa?'
      Mutta tämä vastasi ja sanoi hänelle: 'Herra, anna sen olla vielä tämä
      vuosi: sillä aikaa minä kuokin ja lannoitan maan sen ympäriltä. Ehkä
      se ensi vuonna tekee hedelmää: mutta jos ei, niin hakkaa se pois.'

      Niin kuin Valitusvirsi kolme keskeytti Raamatun lukemisen lähes kaksi
      vuotta aikaisemmin, niin saman tekivät nyt nämä jakeet. Silloin
      ymmärsin heti lukemani, mutta nyt en lainkaan käsittänyt, mitä nämä
      jakeet tarkoittavat ja miten ne minuun liittyvät. Koko päiväksi jäi
      Raamattu auki tuosta kohdasta ja töitten lomassa aina kävin lukemassa
      ja ihmettelemässä.

      Ritva oli iltapäivällä lähtenyt töihin, ja kun häntä puolenyön jälkeen
      odotin kotiin, vielä vuoteessakin näitä jakeita ajattelin. Sitten,
      aivan yllättäen, makuuhuone tuli täysin pimeäksi, eikä pihavaloakaan
      näy ikkunasta. Sähköt eivät katkenneet, mutta silti olin täydellisen
      pimeyden keskellä. Hetken kuluttua, tämän pimeyden keskeltä jostakin,
      kuulen tutun äänen lähes kolmen vuoden takaa:

      "Siellä kirkossa sinut vapautettiin niistä taakoista, jotka eivät
      olleet sinun itsesi aiheuttamia, mutta sinunkin sydämelläsi on vielä
      jotakin."

      Olihan siellä kaikenlaista pahuutta. Kenelläpä ei olisi, kun Jumala
      sinne katsoo. Nyt hän kuitenkin kaivoi sieltä esille vain yhden,
      kaikkein inhottavimman asian, jolla en itse enää vuosiin ollut päätäni
      vaivannut. Olin sillä Ritvaa usein uhkaillutkin, sillä koin, että
      minullakin oli oikeus mennä vuoteeseen jonkun toisen kanssa. Niinhän
      hänkin oli tehnyt. Tutkamiesten vuotuisen tapaamisen yhteydessä siihen
      kerran tilaisuus tuli. Tein aviorikoksen, ja sen jälkeen tunsin
      olevani tasavertainen Ritvan kanssa. Siihen yhteen ainoaan kertaan se
      asia jäi - ja nyt jo tuo rakkaaksi tullut Jumala lausuukin minulle
      kuolemantuomion:"Hakkaa se pois!" Nyt ymmärsin tuon Raamatun sanoman
      täydellisesti. Minä olin tuo viikunapuu. Lähes kolme vuotta sitten
      sille annettiin kasvun mahdollisuus, ja nyt tuon kasvun antanut Jumala
      lausuukin kuolemantuomion.

      Alkoi vaihtokauppa. Olisin tunnustanut kaikki ne pahat teot, mitkä
      vain muistin tehneeni, mutta en tätä. Oliko tämä nyt niin tärkeää
      kaivaa esille? Näethän, että olen muuten ollut ihan hyvä isä. Köyhänä
      läksin maailmalle ja nyt olen saanut rakennettua perheelleni oman
      kodinkin?
      "Minä olen tämän sinulle antanut, ja koska tahansa voin ottaa sen
      sinulta pois!", kuului vastaus.

      Minut valittiin kirkkoneuvostoonkin.
      "Minä sinut sinne johdatin, jotta näkisit, ettei Jumalan seurakuntaa
      näin johdeta."

      En ole polttanut tupakkaa, enkä juonut viinaa. Eikö näilläkään ole
      mitään merkitystä?
      "Minä olen sinut niistä varjellut."

      Ajatuksiini johdatettiin vielä pieni jäsenkortti. Lienen ollut 12- tai
      13-vuotias, kun äitini tilasi Joka Poika-lehden. Siihen oli perustettu
      Joka Pojan Raittiusliitto, johon liityin, ja sen jäsennumero on 640.
      Tämä lyhyt lupaus oli varjellut elämääni niin, ettei sen lukemattomien
      vaikeuksien keskelle päässyt viina tuhojaan tekemään:

      "Tahdon koettaa Jumalaan turvautuen pysyä ehdottomasti raittiina koko
      elämäni ajan ja niin muodoin kieltäytyä kaikista väkijuomista sekä
      tupakasta. Saadakseni tälle pyrkimykselleni tukea olen liittynyt
      jäseneksi Joka Pojan Raittiusliittoon."

      Nyt olin kuin nurkkaan ajettuna, vailla pakomahdollisuutta. Näin toki
      edessä kaksi tietä, mutta kummankin päässä odotti kuolema, kun tähän
      tilanteeseen tuli puhumaan toinenkin ääni: "Hullu olet, jos tuon
      vaimollesi tunnustat. Avioliitosi ja perheesi hajoaa ja koko
      loppuelämäsi on pilalla!"

      Jos en tunnusta, niin Jumala viimeistään vuoden kuluttua hakkaa minut
      pois. Purskahdin itkuun, ties monennenko kerran elämäni aikana. Koko
      sisus oli kuin helvetin liekeissä. Jostakin tämän tuskan keskeltä
      tulivat ajatuksiini sanat, jotka suorana hätähuutona kaikuivat pimeään
      yöhön: "Herra Jeesus, armahda!"

      Ne olivatkin lopulta ne ainoat sanat, jotka sinä yönä toivat avun ja
      pelastuksen. Niiden huutamisen jälkeen sain rauhan sydämeeni, kun
      tiesin tehneeni sen, mitä Jumala minulta odotti:

      "Mutta jokainen, joka huutaa avukseen Herran nimeä, pelastuu. Siionin
      vuori ja Jerusalem on turvapaikka, niin on Herra luvannut.
      Ne, jotka Herra kutsuu, ne pelastuvat."

      "Se, joka tekee pahaa, kaihtaa valoa: hän ei tule valoon, etteivät
      hänen tekonsa paljastuisi. Mutta se, joka noudattaa totuutta, tulee
      valoon, jotta kävisi ilmi, että hänen tekonsa ovat lähtöisin
      Jumalasta."

      Tuon aviorikoksenkin oli Jumala sallinut tapahtua, että hänellä olisi
      mistä miehen kiinni ottaa, kun kiinnioton päivä koittaa. Ja nyt se
      koitti.
      Ritvan tullessa töistä sanoin hänelle: "Voitko polvistua kanssani
      tähän vuoteen viereen, minulla on sinulle kerrottavaa?" Polvistuimme
      ja kerroin hänelle mitä vuosia sitten nolin tehnyt, ja kysyin: "Voitko
      antaa tämän minulle anteeksi?" Hetken hiljaisuuden jälkeen hän
      vastasi: "Voin."

      Sillä hetkellä tunsin itseni tiimalasiksi, joka oli täynnä mustaa
      mönjää. Se lähti valumaan päästä alaspäin ja valumisrajan tunsin
      jokaisessa kehon kohdassa. Kun se oli valunut jalkojen kautta
      lattialle, tuli tilalle jotakin puhtaan valkoista. Samalla hetkellä
      minut valtasi sama ihana tunne kuin kerran lapsena ja siellä kirkon
      näyssä. Välähdyksenomaisesti sain vielä tuossa hetkessä nähdä tämän
      katoavan maailman yllä taivaan kirkkauden, sen todellisen maailman,
      joka ei koskaan katoa.

      Olin päässyt läpi ahtaasta portista. Saanut kohdata Kristuksen jo
      toisen kerran, ja syntyä taivaan kansalaiseksi. Tätä uudestisyntymistä
      kutsutaan Raamatussa myös sydämen ympärileikkaukseksi, ja vaatteiden
      valkaisemiseksi Karitsan veressä. Siinä ihmisen syntinen luonto
      revitään pois ja kivisydämen tilalle asennetaan uusi sydän, johon itse
      Kristus tuli Totuuden Henkensä kautta ikuisesti asumaan. Olin päässyt
      näiden harvojen joukkoon:

      "Menkää sisään ahtaasta portista. Monet menevät avarasta portista ja
      laveaa tietä, mutta se vie kadotukseen.
      Miten ahdas onkaan se portti ja kapea se tie, joka vie elämään, ja
      vain harvat löytävät sen."

      "Häneen teidät on liittänyt ympärileikkaus, jota ei ole ihmiskäsin
      tehty. Kristuksen ympärileikkaus, jossa syntinen luonto riisutaan
      pois."

      jalkojen kautta lattialle????

      Onko siis synti vain mustaa mönjää, jonka valumisrajan voi tuntea kun se alkaa valua??

      Varpaiden välistä, kantapäistä vai mistä se valuu??

      Millä Raamatun kohdilla tuollaista valumista voi perustella?

      Äänestä
    • Aloittaja

      ihmisestä kirjoitti:

      jalkojen kautta lattialle????

      Onko siis synti vain mustaa mönjää, jonka valumisrajan voi tuntea kun se alkaa valua??

      Varpaiden välistä, kantapäistä vai mistä se valuu??

      Millä Raamatun kohdilla tuollaista valumista voi perustella?

      niin mihin se lika jää? Altaan pohjalle.

      Samoin käy ihmiselle, kun Kristus hänet puhdistaa. Kaikki saasta
      täytyy sisältä saada pois, sillä hän ei omaa Henkeään
      yhdenkään ihmisen saastaiseen sydämeen anna.

      Saatanan Kristuksen henkeä matkiva henki kyllä henkensä
      antaa kaiken ihmisen sydämessä olevan saastan päälle.
      Ja mitä saastaisempi ja syntisempi jokin väärämielinen on,
      sen paremman palvelijan Saatana hänestä itselleen saa.

      Kuten eräs edesmennyt lahkojohtaja todisti:

      "Minun sydämestäni ei ainakaan löydy muuta kuin syntiä ja saastaa."

      Minä koi sen juuri sellaisena kuin sen olen kertonut.

      Äänestä
    • Aloittaja

      päivä-.perhone. kirjoitti:

      Näen sinussa vain pimeyttä.

      Kuka olet Henki?

      TeuvoSunin kyllä tiedän,
      muuta henki pimeyttä vain näyttää.

      Ei ole Kristus,
      sillä Kristus valoa loistaa.

      silmissäsi sojottavista hirsistä, ja pääsi päällä olevasta
      peitteestä, jonka Jumala jokaisen paaduttamansa ihmisen
      pään päälle vetää.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      niin mihin se lika jää? Altaan pohjalle.

      Samoin käy ihmiselle, kun Kristus hänet puhdistaa. Kaikki saasta
      täytyy sisältä saada pois, sillä hän ei omaa Henkeään
      yhdenkään ihmisen saastaiseen sydämeen anna.

      Saatanan Kristuksen henkeä matkiva henki kyllä henkensä
      antaa kaiken ihmisen sydämessä olevan saastan päälle.
      Ja mitä saastaisempi ja syntisempi jokin väärämielinen on,
      sen paremman palvelijan Saatana hänestä itselleen saa.

      Kuten eräs edesmennyt lahkojohtaja todisti:

      "Minun sydämestäni ei ainakaan löydy muuta kuin syntiä ja saastaa."

      Minä koi sen juuri sellaisena kuin sen olen kertonut.

      jalkojen kautta lattialle kuin jokin "mönjä".

      Missään Raamatun kohdassa ei niin sanota, että synti valuisi jonnekin, mutta "pyyhitään pois" ja sekin tarkoittanee syyllisyyttä, joka poistetaan tunnolta Jeesuksen verellä.

      Äänestä

    • miten synti valuisi kirjoitti:

      jalkojen kautta lattialle kuin jokin "mönjä".

      Missään Raamatun kohdassa ei niin sanota, että synti valuisi jonnekin, mutta "pyyhitään pois" ja sekin tarkoittanee syyllisyyttä, joka poistetaan tunnolta Jeesuksen verellä.

      sinustakin se synnin musta mönjä saataisiin laskettua pois vaikka jakojen kautta lattialle, mutta kovasti vastustat ja vetoat, että kaikki pitäisi tapahtua sinun hyväksymien ilmaisujen mukaisesti, olet selvästi fariseus, ei saisi parantaa sapattina

      Äänestä
    • Aloittaja

      miten synti valuisi kirjoitti:

      jalkojen kautta lattialle kuin jokin "mönjä".

      Missään Raamatun kohdassa ei niin sanota, että synti valuisi jonnekin, mutta "pyyhitään pois" ja sekin tarkoittanee syyllisyyttä, joka poistetaan tunnolta Jeesuksen verellä.

      Raamatussa on kerrottu.

      Minä koin juuri sen sellaisena kuin olen kertonut, kun Kristus
      aloitti puhdistuksen, se lähti päästä, ja valui mustanana
      saastana jalkojen kautta lattialle. Polvien kautta, kun siinä
      polvillaan olin ja samalla Kristuksen valkea Totuuden Henki tuli sisälle.

      Eihän tässäkään maassa ainutkaan pappi eikä piispa ole pystynyt
      tuota tapahtumaan tämän paremmin selvittämään kuin eräs
      edellinen arkkipiispa sen teki, kun hänelle uudestisyntyminen
      tapahtuu vasta viimeisellä tuomiolla:

      "Kysymme kuitenkin vielä, milloin uudestisyntyminen tapahtuu.
      Edellisen mukaan tulee vastaukseksi: uudestisyntyminen tapahtuu
      varsinaisesti vasta kirkkaudessa, mutta se on tässä ajassa jo
      alkanut jokaisen ihmisen kohdalla, joka elää uskossa Kristukseen."

      Joten suotta ei Pyhä Henki ole sanonut:

      "Ihmiskunnan tietämättömyyden huipulla seisovat teologian tohtorit."

      Saman asian sanoin Vanhan liiton Saarnaaja näin:

      "Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on
      vallanpitäjän syytä: tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset
      ja rikkaat istuvat alhaalla."

      Ja Jeesus jatkaa:

      "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette
      taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse ette mene sisälle
      ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät."

      Äänestä
    • Aloittaja

      jos kirjoitti:

      sinustakin se synnin musta mönjä saataisiin laskettua pois vaikka jakojen kautta lattialle, mutta kovasti vastustat ja vetoat, että kaikki pitäisi tapahtua sinun hyväksymien ilmaisujen mukaisesti, olet selvästi fariseus, ei saisi parantaa sapattina

      yhdeltäkään jalkojenpesijältä jalkojen pesun sapattina?

      Peskää ihmeessä, jos te tuolla rituaalilla luulette
      Jumalaa palvelevan.

      Se oli sunnuntaipäivä, kun Jumala päätti vihdoin lopettaa
      40 vuotta jatkuneen vihanpitonsa antaessaan Poikansa
      ilmestyä ja parantaa kaikki nuo 40 vuoden tuskat ja vaivat:

      "Ei ole mitään väliä sillä, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas,
      ja onko sinulla isä tai ei, kunhan elät elämäsi niin, että
      kerran saavutat tämän kirkkauden."

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Raamatussa on kerrottu.

      Minä koin juuri sen sellaisena kuin olen kertonut, kun Kristus
      aloitti puhdistuksen, se lähti päästä, ja valui mustanana
      saastana jalkojen kautta lattialle. Polvien kautta, kun siinä
      polvillaan olin ja samalla Kristuksen valkea Totuuden Henki tuli sisälle.

      Eihän tässäkään maassa ainutkaan pappi eikä piispa ole pystynyt
      tuota tapahtumaan tämän paremmin selvittämään kuin eräs
      edellinen arkkipiispa sen teki, kun hänelle uudestisyntyminen
      tapahtuu vasta viimeisellä tuomiolla:

      "Kysymme kuitenkin vielä, milloin uudestisyntyminen tapahtuu.
      Edellisen mukaan tulee vastaukseksi: uudestisyntyminen tapahtuu
      varsinaisesti vasta kirkkaudessa, mutta se on tässä ajassa jo
      alkanut jokaisen ihmisen kohdalla, joka elää uskossa Kristukseen."

      Joten suotta ei Pyhä Henki ole sanonut:

      "Ihmiskunnan tietämättömyyden huipulla seisovat teologian tohtorit."

      Saman asian sanoin Vanhan liiton Saarnaaja näin:

      "Pahan erehdyksen olen nähnyt auringon alla, virheen, joka on
      vallanpitäjän syytä: tyhmyys on korotettu korkealle, mutta ylhäiset
      ja rikkaat istuvat alhaalla."

      Ja Jeesus jatkaa:

      "Voi teitä, lainopettajat ja fariseukset! Te teeskentelijät! Te suljette
      taivasten valtakunnan ovet ihmisten edestä. Itse ette mene sisälle
      ettekä päästä niitäkään, jotka menisivät."

      vouhota jo heti aamusta!

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      yhdeltäkään jalkojenpesijältä jalkojen pesun sapattina?

      Peskää ihmeessä, jos te tuolla rituaalilla luulette
      Jumalaa palvelevan.

      Se oli sunnuntaipäivä, kun Jumala päätti vihdoin lopettaa
      40 vuotta jatkuneen vihanpitonsa antaessaan Poikansa
      ilmestyä ja parantaa kaikki nuo 40 vuoden tuskat ja vaivat:

      "Ei ole mitään väliä sillä, oletko rikas tai köyhä, terve tai sairas,
      ja onko sinulla isä tai ei, kunhan elät elämäsi niin, että
      kerran saavutat tämän kirkkauden."

      Raamatun Sanaa jo omia jorinoitasi eksyttääksesi ihmiset.

      Äänestä
    • Aloittaja

      ukonkäppänä kirjoitti:

      vouhota jo heti aamusta!

      mihin vuorokauden aikaan tahansa.

      Vaikka se väärämielisille onkin vouhotusta.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      mihin vuorokauden aikaan tahansa.

      Vaikka se väärämielisille onkin vouhotusta.

      löytäisit tien ja totuuden.

      Äänestä

    • jos kirjoitti:

      sinustakin se synnin musta mönjä saataisiin laskettua pois vaikka jakojen kautta lattialle, mutta kovasti vastustat ja vetoat, että kaikki pitäisi tapahtua sinun hyväksymien ilmaisujen mukaisesti, olet selvästi fariseus, ei saisi parantaa sapattina

      Raamatussa ei lasketa synti- mönjää lattialle vaan Jeesuksen veri puhdistaa omantunnon syyllisyydestä. Elikkä epäilen, että sinun mönjäkokemuksessasi on jotakin epäraamatullista.

      Rehellisesti epäilen, koska sen jälkeen et ole hyväksynyt enää Paavalin kokemuksia, joiden mukaan hänen lihansa teki edelleen pahaa, jota hän ei sisimmässään enää tahtonut. Siis mänjäastia jäi kuolemaan asti vaivaamaan.

      Toisilla vaivaa ja jopa näkyy, mutta eivät sitä tunnusta ja toisilla on kilvoitus, jossa Hengellä se kuoletetaan. Kumpaan joukkoon kuulunet, molempiin sä kuulu et?


      En ole fariseus, vaan lain kautta laista Kristuksessa kuollut vanhurskas Jeesuksen oma, kuollut mutta Jumalalle elävä kristitty ja tunnustan, että ihminen ei ole sapattia varten eli siitä vaan vapaasti hyvää tekemään mutta osaatkos itse rukoilla sairaiden puolesta. Kammoatko Jeesuksen sanoja merkeistä, jotka seuraavat uskovia: Minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia ja jos he panevat kätensä sairasten päälle, sairaat paranevat. -----Vai tuliko musta seinä vastaan?

      Äänestä
    • Aloittaja

      ensiksi edes kirjoitti:

      löytäisit tien ja totuuden.

      kun kerrot, mikä näistä on sinun totuutesi, josta et mistään hinnasta luovut:

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat adventistit.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat anglikaanit.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia."
      sanovat babtistit.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat birgikittalaissisaret.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat branhamilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat cityseurakuntalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat dominikaanit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat elämänsanalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat evankeliumiyhdistyksen miespappien suosijat.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat evankeliumiyhdistyksen naispappeja kannattavat. .

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanova evankeliumin opintoyhdistysläiset

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat elämänlähdeläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat eläväsanalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ekumeeniset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat exoduslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat henotesläiset´.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat helluntailaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat hengenuudistuslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat heränneet.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat esikoiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat ilosanomalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat israelinystävät.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat jehovalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat Jeesuksen pyhän veren pappilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat jeesusonherralaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat katolilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kylväjät.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kansanraamattuseuralaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kalleimman veren sisaret.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kansanlähetysläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kuninkaansoturit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kristilliset eläkeläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kriisipalvelulaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kellonkartanolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kotisatamalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat lähetysseurakuntalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat luterilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat luthersäätiölaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      lasaruslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia"
      sanovat lähdekalliolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat maranatalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat metodistit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat missionuoret.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat mormoonit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat munkkiluostarin munkit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat nunnaluostarin nunnat.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat nokialaiset.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat onewayhouselaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ortodoksit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat pelastusarmeijalaiset.

      "Me emme saa laimibnlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat patmoslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat palatsiseurakuntalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat paavalinsynodilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia"
      sanovat pikkuesikoiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat radiodeiläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat Priskillalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat pyhänikolauslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat perjantaikristuksellelaiset

      "Me emm saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat pikkuesikoiset.".

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat raamattupuhuulaiset.

      "Me emma saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat risteyspaikkalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ristiretkiläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat rukouspalvelulaiset."

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat rukousystäväläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat rauhansanalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat rauhanyhdistysläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ristiinnaulittulaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ropolaiset .

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat saalemilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat sanansaattajalaiset.

      "Me emmme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat scientologialaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat siloalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat stefanuslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia";
      sanovat suomenraamattuopistolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat teologiset instituuttilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia";
      sanovat tabernaakkelilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat takeitnowlaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat tuomasmesselaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat totuudenystäväläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia";
      sanovat tunnustukselliset luterilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat torontonsiunaajalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yheteisiä kokouksia",
      sanovat uusheränneet.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat uusapostoliset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat uusiviiniläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat näiden kaikkien uskonnonuhrilaisetkin.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vapaakirkolliset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vanhauskoiset.

      Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vanhoillislestadiolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      vapaamuurarit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat viadolorosalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vineyardilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat yhteyskristuksessalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat yhteysliikeläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat yeshualaiset.

      Tässäkö meillä tässäkin maassa on:

      "Yksi Herra, yksi Henki, yksi usko ja yksi kaste?"

      TOTISESTI: ei ole. Vaan tässä on aidosti nähtävillä tämän lopun
      ajan rajun eksytyksen tulos, kun Jeesuksen ennustus monesta
      häntä matkivasta Saatanan valheen hengestä on on valloituksensa
      saanut loppuun suoritettua:

      "Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat:
      'Minä se olen' ja eksyttävät monia."

      Äänestä
    • Aloittaja

      vain sitä, että kirjoitti:

      Raamatussa ei lasketa synti- mönjää lattialle vaan Jeesuksen veri puhdistaa omantunnon syyllisyydestä. Elikkä epäilen, että sinun mönjäkokemuksessasi on jotakin epäraamatullista.

      Rehellisesti epäilen, koska sen jälkeen et ole hyväksynyt enää Paavalin kokemuksia, joiden mukaan hänen lihansa teki edelleen pahaa, jota hän ei sisimmässään enää tahtonut. Siis mänjäastia jäi kuolemaan asti vaivaamaan.

      Toisilla vaivaa ja jopa näkyy, mutta eivät sitä tunnusta ja toisilla on kilvoitus, jossa Hengellä se kuoletetaan. Kumpaan joukkoon kuulunet, molempiin sä kuulu et?


      En ole fariseus, vaan lain kautta laista Kristuksessa kuollut vanhurskas Jeesuksen oma, kuollut mutta Jumalalle elävä kristitty ja tunnustan, että ihminen ei ole sapattia varten eli siitä vaan vapaasti hyvää tekemään mutta osaatkos itse rukoilla sairaiden puolesta. Kammoatko Jeesuksen sanoja merkeistä, jotka seuraavat uskovia: Minun nimessäni he ajavat ulos riivaajia ja jos he panevat kätensä sairasten päälle, sairaat paranevat. -----Vai tuliko musta seinä vastaan?

      Pyhä Henki näytti minulle saman kuin apostoli Pietarillekin:

      "Ja pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän
      myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti
      teille kirjoittanut.

      Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista.
      Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja
      haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia
      muitakin pyhiä kirjoituksia."

      Jonakin päivänä teen avauksen näistä Paavalin puheista,
      joilla Saatana on sinutkin totuudesta pois johdattanut.

      Otan nyt alkupalaksi hänen kaksi sanomaansa heprealaisille
      kirjoittamastaan kirjeestä, Joten pyydän sinua vastaamaan,
      kumman mukaan sinä omaa elämääsi elät. Riittää, kun vastaa A tai B.

      A. "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia,
      niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme,
      sitä enemmän mitälä hempänä näette Herran päivän olevan."

      B. "Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkein
      pyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella.

      Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen
      kansan omalla verellään

      Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
      kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme
      ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.."

      Äänestä
    • Aloittaja

      on Saatana onnistunut monta ihmistä eksyttämään pois totuudesta.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Pyhä Henki näytti minulle saman kuin apostoli Pietarillekin:

      "Ja pitäkää sitä pelastuksenanne, että Herra on kärsivällinen. Näinhän
      myös rakas veljemme Paavali on hänelle annetun viisauden mukaisesti
      teille kirjoittanut.

      Samaa hän sanoo kaikissa kirjeissään, joissa puhuu näistä asioista.
      Niissä tosin on yhtä ja toista vaikeatajuista, mitä tietämättömät ja
      haihattelevat ihmiset omaksi tuhokseen vääristelevät niin kuin kaikkia
      muitakin pyhiä kirjoituksia."

      Jonakin päivänä teen avauksen näistä Paavalin puheista,
      joilla Saatana on sinutkin totuudesta pois johdattanut.

      Otan nyt alkupalaksi hänen kaksi sanomaansa heprealaisille
      kirjoittamastaan kirjeestä, Joten pyydän sinua vastaamaan,
      kumman mukaan sinä omaa elämääsi elät. Riittää, kun vastaa A tai B.

      A. "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia,
      niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme,
      sitä enemmän mitälä hempänä näette Herran päivän olevan."

      B. "Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkein
      pyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella.

      Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen
      kansan omalla verellään

      Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
      kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme
      ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.."

      koska asetat kaksi Raamatun kohtaa toisiansa vastaan, mutta niin ei Pyhä Henki tekisi.

      Siis valitsen A:n ja B:n, koska juuri siellä missä mennään leirin ulkopuolelle kuten Kristus teki, siellä juuri ollaan tosiseurakunnassa.

      Kumpi siis itseltäsi puuttuu:

      Oletko erakko ilman tosiseurakuntaa, vai erakko tosiseurakunnassa?

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      on Saatana onnistunut monta ihmistä eksyttämään pois totuudesta.

      Mitä lain vaatimuksia lisäät evankeliumiin ja armoon?

      Raamatun mukaan ihminen voi pelastua ainoastaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja tämän uskon hän saa Jumalan armosta ilman lain tekoja, mitä sanotaan armoksi, ilmaiseksi Jumalan lahjaksi.

      Se ei toki tule joka hetki, vaan ihmiselle on Herra määrännyt erityisen etsikon ajan. Eikä syntejään voi saada ja uskoa anteeksi ellei ole synnintunnossa, ahdistuneena tunnollaan todellisena ajatus: Herra auta, minä hukun.

      Mitä opetat synnintunnossa kamppailevalle ihmiselle, joka etsii vilpittömästi Jumalan valtakuntaa?

      Äänestä
    • Aloittaja

      totuutta etsiviä? kirjoitti:

      Mitä lain vaatimuksia lisäät evankeliumiin ja armoon?

      Raamatun mukaan ihminen voi pelastua ainoastaan uskomalla Jeesukseen Kristukseen ja tämän uskon hän saa Jumalan armosta ilman lain tekoja, mitä sanotaan armoksi, ilmaiseksi Jumalan lahjaksi.

      Se ei toki tule joka hetki, vaan ihmiselle on Herra määrännyt erityisen etsikon ajan. Eikä syntejään voi saada ja uskoa anteeksi ellei ole synnintunnossa, ahdistuneena tunnollaan todellisena ajatus: Herra auta, minä hukun.

      Mitä opetat synnintunnossa kamppailevalle ihmiselle, joka etsii vilpittömästi Jumalan valtakuntaa?

      etkä vain npiden tekopyhien Jeesus-hokemiin, silloin sinä
      noudattaisit myös näitä hänen sanojaan, ja lähtisit etsimään
      häntä elämääsi tämänkin hänen ilmoituksen mukaan:

      "Jos joku rakastaa minua hän noudattaa minun sanaani.
      Minun Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen
      ja jäämme asumaan hänen luokseen."

      Tuo pelkästä armosta hokema on suoraan Saatanan eksytyksen
      suuresta sanakirjasta, ja se johtaa ihmiset tällaiseen
      valheen armomereen:

      Se on kuin talvinen Perämeri, jossa uudestikastetut ja muut
      epäuskoiset syntiin pakattuina ja tumput suorina kelluvat,
      niin kuin kelluvat elämysmatkalaiset jäänmurtaja Sammon
      ympärillä jäisessä meressä kelluntapuvuissaan.

      Kun näkevät Jeesuksen hengen kulkevan jäälauttojen
      keskellä, he innoissaan huutavat: "Kiitos Jeesus verestäsi!"
      Mutta eivät uskalla edes sen vertaa kelluntapuvun rintamusta
      aukaista, että Jeesus pääsi heitä tervehtimään, koska tuonkin
      teon on tämän maailman jumala ilmoittanut heille ihmisteoksi,
      joka ei ketään pelasta.

      Todellisen armon saavat kokea vain valitut, jotka Isä ahtaan
      portin kautta johdattaa Poikansa puhdistettaviksi ja hänen
      Pyhän Henkensä omistajaksi.

      Ahdas portti on kuin taivaan inssiajo, eli ajokoe. Sillä ei ihminen,
      joka ajokortista haaveilee sitä saa, vaikka tuntisi liikennesäännöt
      ja auton hallinnan teoriassa kuin omat sormensa, jos hän ei tuota
      ajokoetta läpäise.

      Lukekaa Jeesuksen Pyhä Hengen saamisen ehdot Johanneksen
      luvuista 14 - 17, joista ette löydä ainuttakaan sanaa: armo, vaan:

      "Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani. Minun
      Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme
      asumaan hänen luokseen."

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      kun kerrot, mikä näistä on sinun totuutesi, josta et mistään hinnasta luovut:

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat adventistit.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat anglikaanit.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia."
      sanovat babtistit.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat birgikittalaissisaret.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat branhamilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat cityseurakuntalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat dominikaanit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat elämänsanalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat evankeliumiyhdistyksen miespappien suosijat.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat evankeliumiyhdistyksen naispappeja kannattavat. .

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanova evankeliumin opintoyhdistysläiset

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat elämänlähdeläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat eläväsanalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ekumeeniset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat exoduslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat henotesläiset´.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat helluntailaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat hengenuudistuslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat heränneet.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat esikoiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat ilosanomalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat israelinystävät.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat jehovalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat Jeesuksen pyhän veren pappilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat jeesusonherralaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat katolilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kylväjät.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kansanraamattuseuralaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kalleimman veren sisaret.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kansanlähetysläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kuninkaansoturit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kristilliset eläkeläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kriisipalvelulaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kellonkartanolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat kotisatamalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat lähetysseurakuntalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat luterilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat luthersäätiölaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      lasaruslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia"
      sanovat lähdekalliolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat maranatalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat metodistit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat missionuoret.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamma yhteisiä kokouksia",
      sanovat mormoonit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat munkkiluostarin munkit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat nunnaluostarin nunnat.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat nokialaiset.

      "Me emme saa lainminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat onewayhouselaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ortodoksit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat pelastusarmeijalaiset.

      "Me emme saa laimibnlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat patmoslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat palatsiseurakuntalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat paavalinsynodilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia"
      sanovat pikkuesikoiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat radiodeiläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat Priskillalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat pyhänikolauslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat perjantaikristuksellelaiset

      "Me emm saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat pikkuesikoiset.".

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat raamattupuhuulaiset.

      "Me emma saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat risteyspaikkalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ristiretkiläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat rukouspalvelulaiset."

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat rukousystäväläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat rauhansanalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat rauhanyhdistysläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ristiinnaulittulaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat ropolaiset .

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat saalemilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat sanansaattajalaiset.

      "Me emmme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat scientologialaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat siloalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat stefanuslaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia";
      sanovat suomenraamattuopistolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat teologiset instituuttilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia";
      sanovat tabernaakkelilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat takeitnowlaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat tuomasmesselaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat totuudenystäväläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia";
      sanovat tunnustukselliset luterilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat torontonsiunaajalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yheteisiä kokouksia",
      sanovat uusheränneet.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat uusapostoliset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat uusiviiniläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat näiden kaikkien uskonnonuhrilaisetkin.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vapaakirkolliset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vanhauskoiset.

      Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vanhoillislestadiolaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      vapaamuurarit.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisä kokouksia",
      sanovat viadolorosalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat vineyardilaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat yhteyskristuksessalaiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat yhteysliikeläiset.

      "Me emme saa laiminlyödä seurakuntamme yhteisiä kokouksia",
      sanovat yeshualaiset.

      Tässäkö meillä tässäkin maassa on:

      "Yksi Herra, yksi Henki, yksi usko ja yksi kaste?"

      TOTISESTI: ei ole. Vaan tässä on aidosti nähtävillä tämän lopun
      ajan rajun eksytyksen tulos, kun Jeesuksen ennustus monesta
      häntä matkivasta Saatanan valheen hengestä on on valloituksensa
      saanut loppuun suoritettua:

      "Monet tulevat esiintymään minun nimelläni. He sanovat:
      'Minä se olen' ja eksyttävät monia."

      ovat nuo litaniasi. Etkö parempaan enää pysty?

      Äänestä
    • Aloittaja

      Sairaita kirjoitti:

      ovat nuo litaniasi. Etkö parempaan enää pysty?

      ne ovat johdattamassa kadotukseen kaikki terveetkin totuudesta
      luopuneet, jotka Jumalan paaduttamina eivät enää pysty niitä jättämään,
      vaikka Jumala heitä Sanassaan näin selvästi niistä pois kutsuu:

      Ensimmäinen kutsu vuonna 56 6.Kor.14-7:1

      "Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on
      keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla
      ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä?
      Mikä voi liittää uskova sellaiseen, joka ei usko?

      Miten jumalien kuvat soveltuvat jumalan temppeliin? Mehän
      olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut:
      - Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan.
      Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani
      Siksi Herra sanoo

      - Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä
      koskeko mihinkään saastaiseen niin otan teidät vastaan ja olen
      olevat teidän Isänne ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni.
      Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

      Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
      meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
      ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

      Toinen kutsu vuonna 61-62 Hepr 23:12-14

      "Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkein
      pyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella.

      Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen
      kansan omalla verellään

      Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
      kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme
      ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.."

      Kolmas kutsu vuonna 96 Ilm.18:3-5

      "Sen porton (näiden lopun ajan seurakuntien) viiniä, vihan viiniä ovat kaikki
      kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat (siis esivallat) ovat irstailleet
      hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen
      vauraudestaan ja ylellisestä elämästään."

      Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi: "Lähtekää pois, jättäkää
      hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi ottamaan osaa hänen
      synteihinsä, ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille, joilla häntä lyödään. Hänen
      syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti, eikä Jumala unohda hänen
      pahoja tekojaan."

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      ne ovat johdattamassa kadotukseen kaikki terveetkin totuudesta
      luopuneet, jotka Jumalan paaduttamina eivät enää pysty niitä jättämään,
      vaikka Jumala heitä Sanassaan näin selvästi niistä pois kutsuu:

      Ensimmäinen kutsu vuonna 56 6.Kor.14-7:1

      "Älkää ryhtykö epäuskoisten aisapariksi. Mitä tekemistä on
      keskenään oikeudella ja vääryydellä, mitä yhteistä on valolla
      ja pimeydellä? Voivatko Kristus ja Beliar olla yhtä mieltä?
      Mikä voi liittää uskova sellaiseen, joka ei usko?

      Miten jumalien kuvat soveltuvat jumalan temppeliin? Mehän
      olemme elävän Jumalan temppeli, niin kuin Jumala on sanonut:
      - Minä asetun heidän keskelleen ja vaellan heidän mukanaan.
      Minä olen oleva heidän Jumalansa ja he minun kansani
      Siksi Herra sanoo

      - Lähtekää pois heidän joukostaan ja erotkaa heistä älkääkä
      koskeko mihinkään saastaiseen niin otan teidät vastaan ja olen
      olevat teidän Isänne ja te olette minun poikiani ja tyttäriäni.
      Näin sanoo Herra, Kaikkivaltias.

      Rakkaat ystävät! Kun kerran olemme saaneet tällaiset lupaukset,
      meidän tulee puhdistautua kaikesta ruumiin ja hengen saastaisuudesta
      ja Jumalaa peläten pyhittää elämämme kokonaan hänelle."

      Toinen kutsu vuonna 61-62 Hepr 23:12-14

      "Tehän tiedätte, että kun ylipappi syntien sovittamiseksi vie kaikkein
      pyhimpään eläinten verta, näiden eläinten ruhot poltetaan leirin ulkopuolella.

      Siksi myös Jeesus kärsi ja kuoli kaupunginportin ulkopuolella pyhittääkseen
      kansan omalla verellään

      Lähtekäämme siis hänen luokseen leirin ulkopuolelle, hänen häväistystään
      kantaen. Eihän meillä ole täällä pysyvää kaupunkia, vaan me odotamme
      ikävöiden sitä kaupunkia, joka tulee.."

      Kolmas kutsu vuonna 96 Ilm.18:3-5

      "Sen porton (näiden lopun ajan seurakuntien) viiniä, vihan viiniä ovat kaikki
      kansat juoneet, kaikki maailman kuninkaat (siis esivallat) ovat irstailleet
      hänen kanssaan, ja kaikki maailman kauppamiehet ovat rikastuneet hänen
      vauraudestaan ja ylellisestä elämästään."

      Minä kuulin taivaasta toisenkin äänen, joka sanoi: "Lähtekää pois, jättäkää
      hänet, te, jotka olette minun kansaani, ettette joutuisi ottamaan osaa hänen
      synteihinsä, ettekä jäisi alttiiksi niille vitsauksille, joilla häntä lyödään. Hänen
      syntiensä röykkiö ulottuu jo taivaaseen asti, eikä Jumala unohda hänen
      pahoja tekojaan."

      ovat mutta ethän sinä sitä edes huomaa.

      Äänestä
    • Aloittaja

      ne yhä vain kirjoitti:

      ovat mutta ethän sinä sitä edes huomaa.

      eli siivosyntisiä kaikki tyyni - sinäkin siinä joukossa mukana.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      eli siivosyntisiä kaikki tyyni - sinäkin siinä joukossa mukana.

      merkkiä. Lahoa rauhassa mielikuvitusmaailmassasi.

      Äänestä
    • Aloittaja

      ei näytä paranemisen kirjoitti:

      merkkiä. Lahoa rauhassa mielikuvitusmaailmassasi.

      Minä elän, en enää minä yksin vaan Kristus elää Henkensä kanssa sydämesäni.
      Ja on tuonut sinne myöskin Isänsä Hengen:

      "Me tulemme hänen luokseen ja jäämme asumaan hänen luokseen."

      Äänestä

    Mikään määrä totuutta jouluksi ei auta, koska joulu itsessään on valhe. Pelkkä jälki-apostolinen ihmisten keksimä perinne samalla tavalla kuin moni muukin "tosi kristityille" pyhä asia.

    Mikään määrä totuutta jouluna ei muuta itse joulua järkeväksi vai onko jotain hyvää syytä sille, miksi Jeesuksen syntymäpäivää juhlitaan päivänä, jolloin hän ei edes syntynyt?

    Äänestä
    • Aloittaja

      Jeesuksen syntymäpäivästä, niiden tietohen valossa, jotka
      Raamatusta voidaan lukea ilman, että sotket niihin ainuttakaan
      porttopiispaa tai -pappia.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Jeesuksen syntymäpäivästä, niiden tietohen valossa, jotka
      Raamatusta voidaan lukea ilman, että sotket niihin ainuttakaan
      porttopiispaa tai -pappia.

      Ai sie haluat vastauksen pelkän raamatun perusteella ilman tippaakaan kirkkoisien kirkkoperinteitä? Hohhoijaa... millä perusteella sinä muka toisenlaista minulta odotit? Enkö minä muka ole jo aiemmin tehnyt monta kertaa täydellisen selväksi, että minä olen seurakunnaton, kirkoton, papiton ja piispaton Messiaan opetuslapsi, jolle kirkkoperinteet ovat yhtä tärkeitä kuin kärpäsen pieru Saharassa? On turha vaatia tai pyytää minulta sellaista vastausta, koska minulta ei muunlaista vastausta voi tai kannata odottaakaan.

      Minun mielipide sinun jutuistasi on ollut jo pitkän aikaa se, että sinun juttusi ovat varsin hyvin linjassa tietynlaisten fundamentalistikristittyjen perinteiden kanssa, joita myös monet papit ja teologit julistavat. Papit ja teologit, jotka minun nähdäkseni ovat hyvinkin kaukana raamatun sanomasta ja varsin perinteisiä ollen ennemmin tiettyjen kirkkoisien kuin Messiaan opetuslapsia. Eli minun näkökulmasta sinä olet aivan yhtälailla osa Babylonia kuin nuo porttopiispat ja -papit, joita mollaat.

      Ai Jeesuksen syntymä raamatun perusteella? Mitä raamattu muka sanoo Jeesuksen syntymän kuukaudesta ja päivästä? En mie siellä ainuttakaan suoraa ja selkeää sanaa siihen liittyen löydä... siis sellaista kuten "se oli joulukuu" tai että "se oli sen kuukauden 25. päivä". Kysyin uskovalta ystävältänikin (joka on suhteellisen perinteinen adventisti ja siksi lukee raamattua varsin säännöllisesti) eikä hänkään muistanut ainuttakaan paikkaa. Tarkistin vielä huvin vuoksi kasan selitysteoksia ja hakusanakirjoja eikä nekään maininneet sanaakaan. Raamattu siis ei sano juuri mitään siitä, minä päivänä tai missä kuussa Jeesus syntyi.

      Vihjeitä siellä tosin on. Paimenten ulkonaolosta voi jotain päätellä samoin kuin siitä, mitä Luukas kirjoittaa hallitsijoista, mutta mitään varmaa ei voi sanoa. Oma paras arvaukseni osuisi syys- tai lokakuulle, koska silloin lampaat vielä ovat laitumella eikä vielä ole niin kylmää, että olisi epäkäytännöllistä järjestää verollepano.

      Useampikin kirja (eivät edes kaikki kristittyjen kirjoittamia) kertoo, että vasta 300-luvulla päätettiin virallisesti, että Jeesus syntyi talvipäivänseisauksen aikoihin ja Johannes Kastaja kesäpäivänseisauksen aikoihin, jotka ovat (niinkuin kaikkien pitäisi tietää) olleet jo muinaisista ajoista lähtien pakanoiden suuria juhlapäiviä. Muistaen kuinka kristinusko valtiollistettiin (sosialisoitiin) Rooman valtakunnassa 300-luvulla on suorastaan naurettavaa väittää, että tämä joulukuun 25. päivä Jeesuksen syntymäpäivänä on pelkkä sattuma tai että se ei ole pakanuuden ja kristinuskon sekoittumisen todiste... ja minua ei kiinnosta mikään ihmisten kehittämä versio kristinuskosta vaan se, mitä Jeesus ja apostolit opettivat.

      Äänestä
    • Aloittaja

      anti-kristitty kirjoitti:

      Ai sie haluat vastauksen pelkän raamatun perusteella ilman tippaakaan kirkkoisien kirkkoperinteitä? Hohhoijaa... millä perusteella sinä muka toisenlaista minulta odotit? Enkö minä muka ole jo aiemmin tehnyt monta kertaa täydellisen selväksi, että minä olen seurakunnaton, kirkoton, papiton ja piispaton Messiaan opetuslapsi, jolle kirkkoperinteet ovat yhtä tärkeitä kuin kärpäsen pieru Saharassa? On turha vaatia tai pyytää minulta sellaista vastausta, koska minulta ei muunlaista vastausta voi tai kannata odottaakaan.

      Minun mielipide sinun jutuistasi on ollut jo pitkän aikaa se, että sinun juttusi ovat varsin hyvin linjassa tietynlaisten fundamentalistikristittyjen perinteiden kanssa, joita myös monet papit ja teologit julistavat. Papit ja teologit, jotka minun nähdäkseni ovat hyvinkin kaukana raamatun sanomasta ja varsin perinteisiä ollen ennemmin tiettyjen kirkkoisien kuin Messiaan opetuslapsia. Eli minun näkökulmasta sinä olet aivan yhtälailla osa Babylonia kuin nuo porttopiispat ja -papit, joita mollaat.

      Ai Jeesuksen syntymä raamatun perusteella? Mitä raamattu muka sanoo Jeesuksen syntymän kuukaudesta ja päivästä? En mie siellä ainuttakaan suoraa ja selkeää sanaa siihen liittyen löydä... siis sellaista kuten "se oli joulukuu" tai että "se oli sen kuukauden 25. päivä". Kysyin uskovalta ystävältänikin (joka on suhteellisen perinteinen adventisti ja siksi lukee raamattua varsin säännöllisesti) eikä hänkään muistanut ainuttakaan paikkaa. Tarkistin vielä huvin vuoksi kasan selitysteoksia ja hakusanakirjoja eikä nekään maininneet sanaakaan. Raamattu siis ei sano juuri mitään siitä, minä päivänä tai missä kuussa Jeesus syntyi.

      Vihjeitä siellä tosin on. Paimenten ulkonaolosta voi jotain päätellä samoin kuin siitä, mitä Luukas kirjoittaa hallitsijoista, mutta mitään varmaa ei voi sanoa. Oma paras arvaukseni osuisi syys- tai lokakuulle, koska silloin lampaat vielä ovat laitumella eikä vielä ole niin kylmää, että olisi epäkäytännöllistä järjestää verollepano.

      Useampikin kirja (eivät edes kaikki kristittyjen kirjoittamia) kertoo, että vasta 300-luvulla päätettiin virallisesti, että Jeesus syntyi talvipäivänseisauksen aikoihin ja Johannes Kastaja kesäpäivänseisauksen aikoihin, jotka ovat (niinkuin kaikkien pitäisi tietää) olleet jo muinaisista ajoista lähtien pakanoiden suuria juhlapäiviä. Muistaen kuinka kristinusko valtiollistettiin (sosialisoitiin) Rooman valtakunnassa 300-luvulla on suorastaan naurettavaa väittää, että tämä joulukuun 25. päivä Jeesuksen syntymäpäivänä on pelkkä sattuma tai että se ei ole pakanuuden ja kristinuskon sekoittumisen todiste... ja minua ei kiinnosta mikään ihmisten kehittämä versio kristinuskosta vaan se, mitä Jeesus ja apostolit opettivat.

      Miten minä voisin olla sinulle teuvoseni ja vielä rakas sellainen?

      Kyllä minullekin on täysin merkityksetön se päivä, jona Jeesus on syntynyt.
      Johannes Kastajan ja Jeesuksen ikäeron voi kyllä hyvin päätellä
      Luukkaan evankeliumiin tallennetuista tiedoista.

      Minulle itselleni rakkain Jeesukseen liittyvä päivä on se päivä,
      kun hän puhdisti sydämeni ja tuli Henkensä kanssa sinne asumaan,
      ja näin sain kokea sen aidon uudestisyntymisen, jota ei yksikään
      porttopappi voi ihmisille antaa.

      Äänestä

    • tms37 kirjoitti:

      Miten minä voisin olla sinulle teuvoseni ja vielä rakas sellainen?

      Kyllä minullekin on täysin merkityksetön se päivä, jona Jeesus on syntynyt.
      Johannes Kastajan ja Jeesuksen ikäeron voi kyllä hyvin päätellä
      Luukkaan evankeliumiin tallennetuista tiedoista.

      Minulle itselleni rakkain Jeesukseen liittyvä päivä on se päivä,
      kun hän puhdisti sydämeni ja tuli Henkensä kanssa sinne asumaan,
      ja näin sain kokea sen aidon uudestisyntymisen, jota ei yksikään
      porttopappi voi ihmisille antaa.

      henkisestä rappiotilastasi. Paha tauti kun sitä ei itse tajua.

      Äänestä

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    tms37 kirjoitti:

    Ensimmäisenä jouluna oli Jerusalemissa iso temppeli tyhjillään.
    Ei hän sinne tullut, eikä häntä sinne edes odotettu. Majataloon
    hän pyrki, mutta ei päässyt. Eläinten iloksi talliin hän syntyi.

    Siksi useat raamattupalstalaisetkin jo malttamattomina odottavat
    ihmiskäsin tehtyjen jumalanhuoneitten ovilla joulua, jotta
    pääsisivät edes vilahduksen hänestä näkemään. Olettehan jo
    täyttäneet sielunne tyhjyyttä Kauneimmilla joululauluilla, ja enää
    puuttuu vain pappinne tekopyhää iloa pursuva joulusaarna.

    Turhaan häntä kuitenkin sieltä etsitte, ei hän tänäkään jouluna
    sinne tule. Jos tulee, niin tulee salaa noutamaan jonkun valittunsa
    sieltä pois, kuten minutkin yli 23 vuotta sitten nouti. Niin salaa
    ettei edes kirkon herra eli kirkkoherra siitä mitään tiedä.

    Sillä kaikkien tuhansien temppelien loiston ulkopuolella hän
    tänäkin jouluna asustaa, ja taivaasta Henkensä kanssa valittujaan
    johdattaa, kuten hän ennalta tämän jo ilmoitti:

    "Kuulkaa siis: teidän temppelinne on jäävä asujaansa vaille."

    "Kristus ei mennytkään ihmiskäsin tehtyyn pyhäkköön, joka on
    vain todellisen pyhäkön kuva, vaan itse taivaaseen ollakseen
    nyt Jumalan edessä puhumassa meidän puolestamme."

    Vasta silloin on ihmisellä todellinen joulu, kun Isä ja Poika
    yhdessä pystyttävät oman temppelinsä valitun ihmisen
    sydämeen, ja hän saa kokea todellisen syntymisen ylhäältä:

    "Jos joku rakastaa minua, hän noudattaa minun sanaani.Minun
    Isäni rakastaa häntä, ja me tulemme hänen luokseen ja jäämme
    asumaan hänen luokseen."

    Täältä maailman tekopyhän loiston ulkopuolelta on helppo nähdä,
    mistä tyhjyydestä tekopyhitetyt joutuvat hengen ravintonsa
    hankkimaan, ja miksi he tyhjästä iloitsevat:

    "Totisesti, totisesti: te saatte itkeä ja valittaa, mutta maailma iloitsee.

    Te joudutte murehtimaan, mutta tuskanne muuttuu iloksi
    Nainen, joka synnyttää, tuntee tuskaa, kun hänen hetkensä koittaa.
    Mutta kun lapsi on syntynyt äiti ei enää muista kipujaan vaan
    iloitsee siitä, että uusi ihminen on syntynyt maailmaan.

    Tekin tunnette nyt tuskaa, mutta minä näen teidät vielä uudelleen,
    ja silloin teidän sydämenne täyttää ilo, jota kukaan ei voi teiltä riistää.

    Sinä päivänä te ette kysy minulta mitään."

    Mitään kysyttävää ei enää silloin ole, koska Jeesus piti lupauksensa:

    "Kun Totuuden Henki tulee, te tulette tuntemaan koko totuuden."

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu