Ajatellaan seuraavanlaista tilannetta: lapsi on sairastunut kuolemanvakavasti. On olemassa vain yksi lääke, joka voi parantaa lapsen, mutta vanhemmalla ei ole varaa ostaa sitä, eikä kukaan muukaan pysty hankkimaan sitä lapselle. Vanhemmalla on siis vain kaksi vaihtoehtoa: varastaa lääke ja pelastaa lapsi tai olla varastamatta ja antaa lapsen kuolla. Onko oiken varastaa tällaisessa tilanteessa? Mitä mieltä olette?
varastaminen
pohtija
71763
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Verrattuna maapallon ihmispopulaation kokoon, vastaan että se on väärin. Yksi lapsi sinne tänne, se ei anna tarpeeksi suurta syytä tehdä poikkeusta.
muuta keinoa ei ole. Voisiko uskova joutua tälläiseen tilanteeseen??? Ensin varmaan pitäisi kysellä Herralta ja etsiä johdatusta.
Suurempi synti on se kun yhteiskunnassa on sellaista epäoikeudenmukaisuutta ettei ihmisillä ole varaa jokapäiväiseen leipään johon kuuluu terveyskin.
Olisiko tuo varastettu lääke silloin pois toiselta, joka sen tarvitsee? Jos lääkkeen varastamisesta ei ole muuta haittaa kuin että joku rikas lääkefirma jää vaille pientä voitonmaksimointia, se on minusta parempi kuin varastamatta jättäminen. Jos taas lääkkeen varastaminen tarkoittaa, että joku toinen lääkettä tarvitseva jää sitä ilman vaikka on maksanut ja siksi kuolee, on varkaus selvästi väärin.
Se mikä tuossa minusta on epäeettisintä on elintärkeän lääkkeen tekeminen laillisin keinoin mahdottomaksi saada ihmisille jotka sitä tarvitsevat. Siinä on ihmiselämälle laitettu rahallinen arvo, kuin elämä olisi tärkeämpää kuin raha. Ja se on eettisesti kestämätöntä.
tuollaisessa tapauksessa varastaa,tai sanotaan nyt vaikka että pienempi paha varastaa kuin antaa lapsen kuolla.
Kaikki varastaa jos tietää ettei jää kiinni.
Pikkupoikina harrastimme omenavarkautta,voin vilpittömästä sanoa että kiinnijääminen kirveli. Äidillä oli vanhan liiton aikainen käsitys kasvatuksesta. Sille kasvatukselle olisi nykyään runsaasti käyttöä.
En koe, että varastaminen olisi oikein,
vaikka olisi kysymys kalliin lääkkeen
varastamisesta.
Sitähän tehdään nykyisin pienemmässä mittakaavassa sairaaloissa:
Kun on tarpeeksi koppava ja vaativa tietävä
omaisjoukko, he saattavat vaatia toivottomasti
kuolemansairaalle potilaalle kalliita lääkkeitä.
Elämää ei niillä takaisin saada, ehkä muutaman viikon pidennys korkeintaan, mutta samalla
viedään yhteisestä ja niukasta säkistä rahaa
niiltä, joille se tasapuolisuuden nimissä kuuluisi, mutta joilla ei ole niin
röyhkeitä omaisia.
Ja sitten on näitä kroonikko-osastoja, joissa
vanhuksia yleensäkin hoidetaan ns. konservatiivisen hoidon periaatteen mukaan, eli
ei mitään erityistä hoitoa.
Pahimmillaan se on sitä, että hyväkuntoinen, kotonaan asuva vanhus saa kuumeen, joutuu sairaalaan pitkäaikaisosastolle, menettää ruokahalunsa, ei syö, ei juo. Jos häntä ei
muutaman päivän ajan nesteytetä, niin
taas on kirkon alla yksi ruumisarkku lisää.
Ja mummo tai pappa olisi saattanut elää kymmenenkin vuotta omillaan, jos vain olisi tämän pienen mäen yli autettu.
Jos nyt ei suoranaista varastamista, niin liikaa
saituutta ainakin...
Ei nyt niin joulupuheenvuoro, mutta valitettavan totta.