Telkkarissa menee "Kukkaron herraksi"-ohjelma, jossa ohjelmaan ilmoittautuneet ylivellkaantuneet pääsevät aina ohjelman oman velkaneuvojan juttusille ja sitten kunnalliselle velkaneuvojalle ja sitten saavat joko takaausäätiön lainan tai pääsevät velkajärjestelyyn. Ärsyttää, kun todellisuus on ainakin meidän kohdalla aivan eri!
Miehelläni on pienestä yrityksestä jäänyttä velkaa muutama kymmenen tuhatta euroa, jota hän on maksanut kohta 20 vuotta siten, että aina kun on ollut töitä, velka on lyhentynyt pikkuisen, mutta sitten on tullut aina työttömyyskausi (1/2-1 vuosi), jonka aikana hän on paikkaillut talouttaan pankkien kalliskorkoisilla kulutusluotoilla. Velka ei lyhene käytännössä yhtään tätä menoa. Luottotiedot ovat kyllä säilyneet, vaikka en ole varma onko se ollut tämän kaiken vaivan arvoista. Viimeistään eläkeiässä kaikki kaatuu niskaan, kun työtulot loppuvat meiltä kummaltakin ja eläke on pieni. Tällä hetkellä mies on taas työttömänä ja ostamme ruokaa luottokortilla. Vaimon eli minun pienestä palkastani maksetaan vuokra, vakuutukset ym. pakkolliset menot ja lainanlyhennyksiä niin, että palkkapäivän jälkeen tili on tyhjä. Matkustele emme koskaan ja vietämme kaikin puolin vaatimatonta elämää. Toimeentulotukea emme saa, koska tulomme riittävät elämiseen, jos lainojen lyhennyksiä ei lasketa. Otimme yhteyttä velkaneuvontaan viimeksi kun miehelläni oli töitä ja sieltä sanottiin, että koska tilanteemme ei ole oleellisesti huonontunut (eli se jatkuí samanlaisena velkavankeutena kuin viimeiset 20 v.), meillä ei ole mahdollisuutta takuusäätiön lainaan tai velkajärjestelyyn. Nyt kun mies on työtön, otimme uudestaan yhteyttä velkaneuvontaan, mutta emme saaneet edes vastaanottoaikaa. Meillä ei kuulemma ole mahdollisuutta velkajärjestelyyn tai takuusäätiön lainaan, koska mies on työtön. Pitää näköjään olla juuri oikeanlainen asiakas, että pääsee velkaneuvontaan. Sitä ei katsota eduksi, että on aina yrittänyt hoitaa lainansa ja tehdä töitä silloin kun niitä vaan on ollut tarjolla. Miehen kannattaisi ilmeisesti jättäytyä pitkäaikaistyöttömäksi ja antaa velkojen mennä ulosottoon, silloin apua saattaisi löytyä, mutta kun siihenkään ei uskalla luottaa...
Osaisiko kukaan sanoa mitään viisasta siitä, mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Minusta on käsittämätöntä, että edes niitä NEUVOJA ei saa velkaneuvonnasta!
Miehelläni on pienestä yrityksestä jäänyttä velkaa muutama kymmenen tuhatta euroa, jota hän on maksanut kohta 20 vuotta siten, että aina kun on ollut töitä, velka on lyhentynyt pikkuisen, mutta sitten on tullut aina työttömyyskausi (1/2-1 vuosi), jonka aikana hän on paikkaillut talouttaan pankkien kalliskorkoisilla kulutusluotoilla. Velka ei lyhene käytännössä yhtään tätä menoa. Luottotiedot ovat kyllä säilyneet, vaikka en ole varma onko se ollut tämän kaiken vaivan arvoista. Viimeistään eläkeiässä kaikki kaatuu niskaan, kun työtulot loppuvat meiltä kummaltakin ja eläke on pieni. Tällä hetkellä mies on taas työttömänä ja ostamme ruokaa luottokortilla. Vaimon eli minun pienestä palkastani maksetaan vuokra, vakuutukset ym. pakkolliset menot ja lainanlyhennyksiä niin, että palkkapäivän jälkeen tili on tyhjä. Matkustele emme koskaan ja vietämme kaikin puolin vaatimatonta elämää. Toimeentulotukea emme saa, koska tulomme riittävät elämiseen, jos lainojen lyhennyksiä ei lasketa. Otimme yhteyttä velkaneuvontaan viimeksi kun miehelläni oli töitä ja sieltä sanottiin, että koska tilanteemme ei ole oleellisesti huonontunut (eli se jatkuí samanlaisena velkavankeutena kuin viimeiset 20 v.), meillä ei ole mahdollisuutta takuusäätiön lainaan tai velkajärjestelyyn. Nyt kun mies on työtön, otimme uudestaan yhteyttä velkaneuvontaan, mutta emme saaneet edes vastaanottoaikaa. Meillä ei kuulemma ole mahdollisuutta velkajärjestelyyn tai takuusäätiön lainaan, koska mies on työtön. Pitää näköjään olla juuri oikeanlainen asiakas, että pääsee velkaneuvontaan. Sitä ei katsota eduksi, että on aina yrittänyt hoitaa lainansa ja tehdä töitä silloin kun niitä vaan on ollut tarjolla. Miehen kannattaisi ilmeisesti jättäytyä pitkäaikaistyöttömäksi ja antaa velkojen mennä ulosottoon, silloin apua saattaisi löytyä, mutta kun siihenkään ei uskalla luottaa...
Osaisiko kukaan sanoa mitään viisasta siitä, mitä tällaisessa tilanteessa voi tehdä? Minusta on käsittämätöntä, että edes niitä NEUVOJA ei saa velkaneuvonnasta!
Vastaukset 26
Vanhimmat
No niin, nyt on myös galleriasivu luotu, että jos joku ystävällinen haluaa sanoa jotain viisasta sinne:)
Seurakunnissa myös osaavat neuvoa. Veljeni sai apua sieltä, vaikka ei uskovainen ollutkaan.
Kiitos vastauksestasi! Tiedätkö minkälaista apua veljesi on saanut seurakunnalta, pelkkää neuvontaa vai jotain konkreettista apua? Velkaneuvonnan kirjeessä oli yksi ainoa neuvo ja se oli että myykää auto. Meillä on 12 vuotta vanha auto (aikoinaan käytettynä ostettu), josta ei varsinkaan nyt laman alussa saisi yhtään mitään. Tarvitsisimme jotain konkreettista neuvoa, että miten saataisiin lainan korot pienemminksi tms., enkä tiedä riittääkö seurakunnilla tietämystä sellaisesta.
olla nykyään mahdollista, että velkajärjestely evätään siksi, että on työtön. Minun käsittääkseni sellainen ehto oli jossaijn vaiheessa, muttei enää. Onko sellainen tullut takaisin?
Kannattaa vaan yrittää etsiä ulospääsyä ja helpotusta vaikka kerran joku onkin sanonut, ettei ole mahdollisuutta mm velkajärjestelyyn.
Takuusäätiö takaus tarkoittaa sitä, että se takaa lainan, jonka myötää tavallinen pankki - esim oma pankki. Siinä maksetaan koko velkasumma prikulleen takaisin.
Velkajärjestelyssä saa yleensä anteeksi osan veloista ja maksuohjelma lasketaan maksukyvyn mukaan. Ja aika monilla tulee maksuohjelman aikana enemmän tuloja, kun olosuhteet muuttuvat, niin silloin velallinen maksaa lisäsuorituksia, joista on tarkat ohjeet. Silti kannattaa tienata, sillä itsellekin jää tuloa. Sanoisin, että kannattaa soittaa uudelleen velkaneuvojalle ja kysyä tarkennuksia.
Velkajärjestelyyn voi päästä, jos on pitkäaikaistyötön, mutta jos työttömyyden katsotaan olevan tilapäistä, niin sitten ei. Onhan se tavallaan ymmärrettävää, että asiat ovat monimutkaisempia, jos tulot muuttuvat koko ajan. Takuusäätiön lainaankin vaaditaan pysyvä työpaikka. Tuo takuusäätiön laina olisi varmaan paras vaihtoehto meille, kun velka ei ole mikään ihan mahdoton summa, mutta takuusäätiön omilla nettisivuilla kerrotaan myös tuon vakituisen työpaikan pakollisuudesta. Se on harmi, ettei kukaan huomioi kokonaistilannetta eli sitä, että miesparkani on elänyt tässä kurimuksessa kohta 20 vuotta ja on varmaan maksanut velkasumman jo korkojen muodossa pois, mutta silti loppua ei näy:( Hän alkaa vähitellen lamaantua ja masentua ja tiedä vaikka olisi jo kohta työkyvytön.
Me soittelimme ensin velkaneuvontaan ja siellä sanottiin että mitään apua ei ole mahdollista järjestää meidän tilanteessamme. Minä pyysin silti mahdollisuutta velkaneuvontaan. Toimistosta tuli sitten selvityspyyntö, että mitä papereita he tarvitsevat. Kokosin kovalla vaivalla kaikki tulo-, meno- ja velkatiedot. Paperit tulivat takaisin parin viikon päästä ja mukana oli ilmoitus, että emme pääse velkajärjestelyyn, eikä mahdollisuutta takuusäätiön lainaan ole. Ainoa neuvo oli, että myykää vanha autonne (mistä ei tällä hetkellä saisi varmaan tonnia enempää).
Hei,
mä kävin pari kuukautta sitten velkaneuvonnassa ihan vaan laskettamassa, mikä voisi olla tulevaisuuteni, koska olemme eroamassa.
Konkreettista neuvoa ei tullut mutta jotain sain selville muutaman tunnin keskustelusta.
Velkajärjestelyyn on hankala päästä. Mäkään en pääse avioliitossa ollessani, enkä muutenkaan, koska minulla on oltava jonkinlaiset tulot (työkyvyttömyyseläke ei riitä), joilla maksaa velkajärjestelyn/takuusäätiön lainoja. Puhetta oli maksuvarasta. Ja pitää olla todellakin hyvä syy, kevytkenkäisyys ei riitä :)
Sitä en käsittänyt, mitä pitäisi oikeasti tehdä, jos ei kykene maksamaan?? Luottotietojen menetys yms. ei taida riittää kattamaan pankkilainoja.
30 000 euroa on kai max. jonka takuu-säätiö pystyisi takaamaan. Mulla lainaa 85 000e.
Omat tempaukset oman tilanteen selvittämiseksi;
1) pankkiin pyytämään noin 1,5 vuotta lyhennysvapaata, maksan siis pelkkiä korkoja. Sitä en tiedä, miten hanskaan asian vuoden kuluttua.
2) Visa-ja masterit 5 %:n luoton maksuun, yritän saada oman osani maksettua niin pian kuin mahdollista. Visaa ei ole vingutettu turhuuteen, vaan ruokaan, koska 2 vuotta sitten tapahtui liikenneonnettomuus, ja jouduin työkyvyttömyyseläkkeelle. Vakuutussotku siis, liikenneonnettomuus, mutta vakuutusyhtiö väittää minun sairastuvan muuhun sairauteen.
Aivan kaikki lehdet yms. pois, vain pakolliset vakuutusmaksut ja netti plus kännykkä toimii. Ja Tv-lupa. Siinä huvitukset. Nettikin on nyt hitaampi, siinä säästää hiukan. Kännykkäliittymän tyypin vaihto 20 euron kk:maksusta sellaiseen, missä samaan liittymään juttelu maksaa 5 euroa, muut minuuttihintaisia. Olen lajitellut puhelinumerot niin, etten soita lähes muihin kuin näihin samaan liittymään. Skype-puhelinohjelma käytössä, ja sähköposti.
Nämä siis toimenpiteet omaehtoisesti, velkaneuvonnasta ei tullut näitä vinkkejä. Vain se ilo oli käynnistä, että jouduin miettimään vuositasolla, mikä maksaa mitäkin ja jakamaan köntän kuukausille.
Tsemppiä, toivottavasti minustakin on hiukan apua.
En muistanut sanoa, että oikeasti avioeron sattuessa selvittelin samaan syssyyn asumistuen Kelasta. Saisin 150 euroa/kk eläkeläisen asumistukea, jos vuokra olisi 400 euroa ja maksaisin ainakin yhtä asuntolainaa pois plus korkoja. Korot oli arvioitu muistaakseni noin 4 000 euroon/vuosi.
Tilanne vain se, ettei konkreettisesti ole varaa maksaa sekä vuokraa että lainaa ja päälle vielä 2 kk:n vuokratakuuta. Toisaalta, revimme toisemme kappaleiksi asumalla kimpassa. Eläkeläisenä olen miehelle hyödytön siivestäjä, josta ei ole iloa kuin siivoojana, mutta senkin teen tosi huonosti. Paha tilanne, jota ei toivoisi kenellekään muulle.
Puolisollani on vahingonkorvaus, jota hän ei pysty koskaan maksamaan. Omaisuutta ei ole. On vain pieni eläke ja asumistukea asumiseen. Yhdessä asuen emme saaneet velkajärjestelyä ja nyt joudumme eroon - entäs sitten. Minkälaisista summista ulosottovie, kun elääkin pitäisi, eikä vain katto olla pään päällä. Puolisono maksaa vain korkoa, joten velaksi haettu korvaus ei pienene. - Elämäkään ei todennäköisesti ole enää paljon jäljellä, sillä sairaus iski kaiken lisäksi.
ellei ole kevytmielisesti otettu. mutta se taisi koskea lainoja jotka on ollut ulosotossa pitkän aikaa. Kantsii miehen varmaan neuvotella lainanantajan kanssa että saa mahdollisimman pienen kuukausierän ja sitten yrittää tehdä edes niin paljon duunia että saa sen maksettua joka kuukausi. Työttömyysjaksoina voi myös heittää keikkaa vaikka siivota tai olla varastossa osapäiväisesti. Saa soviteltua päivärahaa. Ei missään nimessä kannata ottaa uutta kulutuslainaa. Minulla on vähän sama tilanne. otin asuntolainaa 22 vuotta sitten, jäljellä on vielä liki 20 000 euroa. Olen ollut yksinhuoltaja ja pätkätyössä koko ajan. Nykyisellä takaisinmaksuvauhdilla kestää vielä n 8 vuotta. On tullut tehtyä vaikka mitä kummallista työtä tänä aikana.
kun on omaisuutta niin sitä pitää ruveta myymään, kaikki pois, toisaalta hänen kandee muuttaa erilleen muka asumuserossa, hän saa vuokrakämppään vuokratukea työttömänä ollessaan työttömyyskorvausta, sinä asut omillasi joten palkka jää muka sinulle,sitten olette kelan tai velkaneuvojan oikeita asiakkaita, näin suomessa pitää tehdä kun muuten ei ole oikein sopiva avutettavaksi, näin toimii monet, se on pakko, kun muuten ei saa apuja, saattehan te ystäviä olla edelleen ja käydä toisissanne päivittäin, kukaan ei siitä raportoi
Teidän tilanne tuntuu ihan kummalliselta nykysuomessa. Voiko tuo oikeasti olla mahdollistakaan. Uskon kyllä että totta kirjoittelet mutta silti se kuullostaa uskomattomalta. En ymmärrä kuinka ette edes pääse velkaneuvojan juttusille, sehän nyt kuuluisi olla kaikille avoin paikka. Eikä läheskään kaikki jotka siellä käyvät hae velkajärjestelyä vaan tarvitsevat neuvoja arkeen ja tulevaisuuteen.
On törkeää että ihmiset jätetään ilman apua. Vielä kun velat ovat tulleet yritystoiminnasta niin eihän se ole kevytmielistä velkaantumista. Tiedän tämän koska puolisoni vj:ssä juuri yritystoiminnan vuoksi.
Kenen etu on että ihmiset uupuvat maksamiseen ja sinnittelyyn, teilläkin jo 20v takana. Voi hitto tätä elämää.
En paremmin osaa neuvoa kuin että diakonin juttusille, sos.toimistoon ja jatkuvaa pommittamista velkaneuvojaan päin. Diakoni ja sosiaalityöntekijä voivat myös teille varailla aikaa neuvontaan, heille eivät ainakaan sano ei.
Toivottavasti saatte apua.
Totta se vaan on! Se sapettaa, kun julkisuudessa annetaan sellaista kuvaa, että aina on löydettävissä jotakin apua. Tulipaha todettua, että apua ei saa, vaikka itse tekisi kaikkensa selvitäkseen velvoitteistaan. Apua saa (ehkä) sitten vasta kun tilanne on täydellisessä umpikujassa eli velat ulosotossa ja siinähän maksettavaa on sitten entistä enemmän ja tulee yhteiskunnallekin/velkojille kalliimmaksi... Se on harmi, koska meilläkin olisi mahdollisuus saada nuo velat maksettua ihan kokonaisuudessaan, kunhan vaan selvittäisiin näistä työttömyysjaksoista. Tällä hetkellä mies on ollut puoli vuotta työttömänä ja katsoin velkakäyrästämme, että olemme nyt täsmälleen samassa tilanteessa kuin vuosi takaperin eli sen minkä olemme saaneet pankkilainoja lyhennettyä, olemme joutuneet tekemään syömävelkaa eli kasvattamaan luottokorttilaskua. Masentavaa...
Tuota avun lupailua eli jeesustelua on ollut lehtikirjoituksissa, kun on ollut näitä tapauksia, joissa mies on pimahtanut ja ampunut koko perheen. Käytännössä viranomaiset nostavat kädet pystyyn ja sanovat että valitettavasti mitään apua ei voida tarjota, jos tilanne ei ole ihan finaalissa ja kuka sitten enää jaksaa hakea apua:O
Sosiaalitoimistoon soitin, kun tuli se tilanne, että piti alkaa ostaa kaikki ruoka velaksi. Emme ole kuulemma oikeutettuja toimeentulotukeen, joten en tiedä olisiko siitä mitään hyötyä, että sinne varaisi silti ajan. Seurakunnan diakoniatyötä harkitsen, että jos sieltä tulisi jotain neuvoja edes. Toisaalta ymmärrän tuon velkaneuvonnankin kannan, olemme mielestäni itse tehneet kaiken mahdollisen mitä pystymme eli karsineet kulutuksen minimiin, peruuttaneet kaikki lehtitilaukset ym., joten neuvojaltakin saattavat olla neuvot lopussa. Se on vaan harmi, että ovat niin ehdottomia tuolla takuusäätiössä, että eivät edes harkitse meidänlaisiamme velkaantuneita. Minusta hyvästä yrityksestä ja halusta maksaa velkansa, voisi vähän tulla vastaan.
on että ulosottoon on ensin velkojen mentävä jotta mitään konkreettista apua saa. Sitten hän on mahdollista saada vapaakuukausia, harkittua toimeentulotukea ym ym. Velkajärjestelyyn voi hakea vasta kun velat ulosotossa, tai ainakin puolisollani meni näin. Eli pitää antaa totaalisesti periksi; sitten velat ulosottoon; luottotiedot menee; sitten voi hakea velkajärjestelyyn. Jos lainoilla takaajia he juotuvat maksamaan takaamansa lainat. Jotenkin tuli mieleeni olisiko teillä helpompaa jos miehesi antaisi velkojen mennä UO:hon? Silloin hän makasaisi sinne vain silloin kun on työssä.
Se on todellakin varmaan niin, että päästäisiin vähemmällä, jos miehen velat menisivät ulosottoon. Silloin meille olisi pakko jäädä edes ruokaraha. Osaatko sanoa kasvavatko velat oikeasti dramaattisesti siinä vaiheessa kun menevät ulosottoon? Sellaista olen kuullut, mutta ei se välttämättä tässä katastrofissa niin paljoa enää tekisi...
Oletteko te naimisissa? Miten tuo teidän tilanteenne on vaikuttanut sinun taloustilanteeseesi, sinun tulosi huomioitiin varmaan myös tuossa velkajärjestelyssä? Minä menin yhteen mieheni kanssa vasta 5 vuotta sitten ja tosi niukkaa elämä on entiseen verrattuna, vaikka en ennenkään mitenkään leveästi ole pystynyt elämään, kun palkkani on suhteellisen pieni. Rakastan todella syvästi miestäni, muuten olisin varmaan lähtenyt aikoja sitten lipettiin näin tukalasta tilanteesta...
opintolainojen takia.Kyllä,Kyllä ne korot kovenee.Silloin kasvoivat 90-luvun alussa velkapääoma 30-35% vuosivauhdilla.Nykyään onneksi kohtuullisemmat.Vaikka velkani oli suhteellisen pieni taisin maksaa 30 tuhatta takaisin alkuperäisen 10 tuhannen lainan sijasta niin en ehkä olisi selviytynyt ilman vaimoani.Hänen henkinen tukensa oli korvaamaton samoin kuinuhruksensa.Tue miestäsi vaikka tiukkaa tekisikin.Siis mikäli häntä todella rakastat.
VJ:ssä laskettiin meidän tulot ja ennuste seur. viidelle vuodelle. Olin aloittanut opiskelun eli sen ajan oletettuun valmistuspäivään maksut olivat pienemmät. Noin 130e/kk. Oletetun töihinmenopäiväni jälkeen maksut puolisolla nousivat (ollen noin 350e/kk). Kuitenkaan minun tuloni eivät vaikuta maksuihin eli olisin voinut tienata vaikka kuinka paljon. En vaan pystynyt koska sairastuin vakavaan masennukseen. Enää vajaa vuosi jäljellä ja sitten se on ohi! Minun elämääni tämä ei juurikaan ole vaikuttanut. Minulla on luottotiedot säilyneet. Helpotusta on tullut sen kautta että voimme hakea toimeentulotukea sillointällöin (ehkäisevää tukea) koska VJ:n maksut lasketaan menoiksi. Meillä kuitenkin lapsia niin ulkopuolista apua välillä tarvitaan. Onhan se toki raskasta kun joutuu miettimään koko ajan pärjäämistä mutta jotenkin sitä on selvitty. Meillä on omakotitalo jonka ostin puolisoni vielä ollessa vasta ulosotossa (minulla silloin vak. työ) myös autolaina on minun nimissä. Olen välillä joutunut pankkiin pyytelemään lainan järjestelyjä mutta tosi hyvin ovat suhtautuneet koska ymmärtävät että haluamme asiamme hoitaa. Meillä siis sen verran mukuloita ettei kaupungin vuokraasuntoon edes mahduttasi. Talo vanha, remontoidaan aina rahatilanteen mukaan.
En muista olisiko velat kasvaneet kun ne ulosottoon menivät, summat taisivat jo olla muutenkin niin käsittämättömiä ettei sillä juuri ollut merkitystä.
Ja ollaan naimisissa oltu kohta 20v.
Olikohan tästä mitään apua, toivottavasti. Silloin kun meidän vaikeudet alkoi ei ollut netti mitenkään yleisesti käytössä eikä mistään saanut edes sitä tietoa että olisi ollut kohtalotovereita, oli tosi hemmetin raskasta!
Kiitos kaikille asian pohdintaan osallistuneille! Oli kiinnostavaa kuulla, minkälaisista pinteistä ihmiset ovat selvinneet. Muistakaan olla kiitollisia siitä, jos olette päässeet velkajärjestelyyn, se ei ole mikään itsestäänselvyys!
Seuraan tätä keskustelua edelleenkin, jos joku vielä kirjoittelee tänne. Tuli pieni väsähdys tuossa, mutta nyt olen taas vähän paremmalla mielellä:)
että jotta saa Takuusäätiön takauksen, velkaa ei saa olla enempää kuin 34 000e..? Jos velkaa on enemmän, ei onnistu sitä kautta. Mikä on muutama kymmenen tuhatta ?
Luottokorttivelat mukaan lukien velkaan on tällä hetkellä 35 000 € eli aikast lähellä ollaan... Tuo yksi tonni saataisiin varmasti sukulaisilta, mutta kuten sanottua miehellä ei ole vakituista työpaikkaa, eikä sellaista näytä löytävänkään. Toivottavasti tästä työttömyyskaudesta tulee kuitenkin mahdollisimman lyhyt...
Ei 35000 mitenkään kauhea summa ole ellei ole päällekkäisiä lainoja joiden takaisinmaksu juoksee samanaikaisesti. Eikö miehesimitenkään voi sopia pidempi takaisinmaksuaika siihen yritysvelkaan. Sitten kun on työsä ja on parempi maksuvara pystyy maksamaan enemmän kuin sovittu kuukausimaksu (pitää sopia ettäsellainen on mahdollinen). Tuo velaksi eläminen on vain saatava loppumaan. Ellei miehes mitään sivuhommia saa työttömyysjaksoina on parempi mennä ruokaapupaikkoihin hakemaan kotiin mitä sieltä saa. Jos kiertää useassa paikassasaa saa jo suuren osan perheen ruoasta ilmaiseksi. Ei siinä ole mitään hävettävää, näin aika moni tekee.
Se tässä on suurin ongelma, että erilaisia lainoja on valtavasti, koska mies yritti paikailla niillä tilannetta työttömyysaikoina. Lyhennyksiä maksetaan tällä hetkellä kuudesta eri lainasta yhdestä luottokortista eli ihan järjetön tilanne. Kolmessa tasaerin maksettavassa lainassa korko on vielä suurempi kuin lyhennyserä eli jos niistä maksaisi pelkkiä korkoja, tulisi todella pahasti takkiin... Lainoja pystyisi ehkä yhdistämään jos miehellä olisi töitä. Toinen yhdistämiskeino olisi se, että minä ottaisin enemmän miehen valkoja nimiini, mutta sitä en aio tehdä (yksi muutaman tonnin laina minulla jo onkin), kun ikinä ei tiedä mitä tässä elämässä sattuu...
Hyvä uutinen on se, että hoksasimme nostaa yhden käyttöluoton maksimiinsa ja maksoimme sillä toisen luottokortin nollille. Näin meiltä hävisi yksi lyhennyserä ja meille jää kuukauden laskutilanteesta riippuen 200-400 euroa ruokarahaa. Se on vähän, mutta saattaa riittää siihen, ettemme joudu syömään velaksi. Toivotaan parasta! Velkamäärämme pienenee tasaisesti mikäli emme joudu ottamaan lisää velkaa, joten olo tuntuu pikkuisen valoisammalta.
"Nyt kun mies on työtön, otimme uudestaan yhteyttä velkaneuvontaan, mutta emme saaneet edes vastaanottoaikaa. Meillä ei kuulemma ole mahdollisuutta velkajärjestelyyn tai takuusäätiön lainaan, koska mies on työtön."
Tuo ei voi olla ainoa perustelu sille että ette voisi saada velkajärjestelyä. Itse olen ollut yli neljä vuotta työttömänä putkeen ja runsas vuosi sitten pääsin velkajärjestelyyn.
Se on pässimäisyyttä että ei edes annettu vastaanottoaikaa. Sen olisi annettava vaikka keskusteluun, riippumatta siitä miten todennäköisenä ne pitää saada tuota velkajärjestelyä.
Takuusäätiön lainaan tarvii olla maksuvara, eli siihen ei pääse ennenkun on säännölliset kohtalaisen hyvät tulot.
Mutta kyllä velkajärjestelyyn voi päästä työttömänäkin.
Pommittakaa kunnan velkaneuvontaa aina uudestaan ja uudestaan.
Minullekin ensin sanottiin, että palaa asiaan sitten kun saat töitä. Siitä puolitoista vuotta, vaikka olin edelleen työtön, päätin yrittää uudelleen, nyt saman kunnan eri velkaneuvojan juttusilla. Se otti heti asiakseen, ja velkajärjestely aloitettiin aika nopeaan.
Velkajärjestelyyn voi päästä jos työttömyyden katsotaan olevan pitkäkestoista eli se on kestänyt yli 2 vuotta ja ihminen on jo pudonnut ansiosidonnaiselta. Se tuntuu sinänsä hölmöltä, kun sittenhän ei pysty maksamaan juuri yhtään velkojaan... Minkälaisia määriä sinä maksat velkajärjestelyyn ja millä elät, jos saat vain peruspäivärahaa?
" Minkälaisia määriä sinä maksat velkajärjestelyyn ja millä elät, jos saat vain peruspäivärahaa? "
vastaan tähän vanhaan ketjuun.
Minulla on tietenkin työttömänä nollaohjelma, koska maksuvara on miinuksella. En siis maksa minkäänlaista määrää velkajärjestelyyn toistaiseksi.
Nyt pääsin palkkatuettuun työhön tämän kuun alusta (helmikuu) ja nettotuloni paranivat vajaa kolmesataa. Kävin velkaneuvojalla tarkistuttamassa maksuvarani, ja se sanoi että ihan rauhassa voisin tienata vielä toiset mokomat päälle, ennenkun joutuisin tilityksiin. Tai minä ajattelen, että pääsisin tilityksiin, kun haluaisin jotakin velkajärjestelyn kautta maksaakin.
Neuvoisin ensiksi tarkistamaan lainan; millä korolla se on ja millainen maksuohjelma. Kun on töitä, lyhentäkää maksuohjelman mukaan ja ylimääräisiä lyhennyksiä jos rahat antaa myöten. Kalliit kulutusluotot pois, ottakaa vaikka yksi laina jolla maksatte tähän astiset pois ja lyhennätte vain sitä yhtä. Ja luotolle ette enää osta, ette ollenkaan, ikinä, mitään. Kun töitä ei ole, otatte lyhennysvapaata ja maksatte vain korot.
Kuten tuolla aiemmin kirjoitin, niitä lainoja on seitsemän kappaletta. Korot vaihtelevat välillä 4,3-11 %. Lainoja ei pysty käsittääksemme yhdistelemään tämän enempää (velkaneuvojakaan ei ehdottanut sellaista kirjeessään, olisi varmaan maininnut siitä, jos sellainen olisi mahdollista). Korotkin epäilyttävät, että suostuuko pankki neuvottelemaan, kun ei saa siitä mitään hyötyä (on varmaan turha yrittää kilpailuttaa luottoja eri pankeissa, koska kukaan ei varmastikaan halua asiakkaakseen työtöntä miestä, jolla ei ole minkäänlaisia vakuuksia tai takaajia). Olemme kyllä lyhentäneet lainoja vähän enemmän silloin kun miehellä on ollut töitä. Olet varmaan oikeassa siinä, että ei olisi kannattanut käyttää luottokorttia edes silloin kun ruokarahaa ei jäänyt yhtään. Olisi ollut parempi nostaa joitain luottoja pikkuisen tai maksaa pelkkiä korkoja luotoista. Pelkkää korkojen maksua olemme vältelleet viimeiseen asti, koska elämme jatkuvasti tässä samassa tilanteessa, eikä tämä homma etene yhtään, jos emme lyhennä lainoja. Unelmana olisi saada napsittua noita lainoja yksi kerrallaan pois, niin että sillä säästyvällä osalla pystyisi elämään ja lyhentämään muita lainoja pikkuisen nopeammin pois. Ensimmäisen lainan loppumiseen on ikävä kyllä yli kaksi vuotta aikaa, ellei työtilanne tästä parane...