Hyvä Jumala pahan pauloissa?
Joosua uhrasi Jumalalle suuren määrän ihmisiä, naiset ja lapset mukaan lukien ilman, että Jumala olisi Joosuaa rankaissut teosta mitenkään. Päin vastoin: Raamattu kertoo Joosuan olleen Jumalan kanssa näiden tekojen jälkeen. Oliko tämäkin se sama rakastava Jumala, jota meille tarjotaan nykyään?
Onko kyse samasta Jumalasta, joka ohjeistaa kuinka ihmisen täytyy rangaista pieniinkin rikkeisiin syyllistynyttä kuolemalla, yleensä kivittäen?
Kuten sapattina puita keränneen miehen kävi. Puiden kerääminen ei ollut tarkkaanottaen edes kielletty, joten asiaa kysyttiin Jahvelta. Tuomio: Tappakaaa kivittämällä.
Tai maahan iskemällä, kuten Ussan kävi. Ja Ussahan koetti estää liiton arkkia kaatumasta, ei vahingoittaa sitä. Inhimillisestä, hyvää tarkoittavasta erehdyksestä Jumala tappoi. Miksi?
Onko kyseessä sama Jumala, joka ohjeistaa kuinka oikeaoppisesti pahoinpidellä orjiaan?
Edelleenkö Jumala on sama, kuin se, joka tappoi 42 pikkulasta profeetta Elian kirottua heidät, koska nämä pilkkasivat häntä kaljupääksi?
Jos papin tytär syyllistyy haureuteen tule isäkin polttaa tyttären lisäksi?
Muita kuolemaan johtavia syntejä olivat mm. isän tai äidin herjaminen, aviorikos ja naisen makaaminen hänen kuukautistensa aikaan.
Kumpi onkaan vastuussa pahasta, Jumala vaiko Saatana:
Raamatussa sanotaan: "Puhalletaanko pasuunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota Herra ei ole tuottanut?"
Outo on myös tapahtuma, jossa Daavidin piti suorittaa väestönlaskenta. Toisaalla Raamatussa sen kerrotaan tapahtuneen Jumalan käskystä toisessa (myöhemmässä versiossa) Saatanan.
Daavid kuitenkin katui tekoaan. Alkuperäisen tapahtumaketjun makaan, jossa käskyn antoi Jumala Jumala myös rankaisi Daavidia siitä, että Daavid toteutti Jumalan tahdon. Kun Daavit ei osannut valita itselleen "sopivaa" rangaistusta rankaisi Jumala Israelilaisia tappamalla heistä 70000 ruttoon.
Ja kaikki edellinen on hyvin pientä ja mitätöntä siihen verrattuna mitä Jumala lupaa pakanoille: kärsimystä joka ylittää kaiken edellisen miljoona kertaisesti ja enemmänkin.
Joosua uhrasi Jumalalle suuren määrän ihmisiä, naiset ja lapset mukaan lukien ilman, että Jumala olisi Joosuaa rankaissut teosta mitenkään. Päin vastoin: Raamattu kertoo Joosuan olleen Jumalan kanssa näiden tekojen jälkeen. Oliko tämäkin se sama rakastava Jumala, jota meille tarjotaan nykyään?
Onko kyse samasta Jumalasta, joka ohjeistaa kuinka ihmisen täytyy rangaista pieniinkin rikkeisiin syyllistynyttä kuolemalla, yleensä kivittäen?
Kuten sapattina puita keränneen miehen kävi. Puiden kerääminen ei ollut tarkkaanottaen edes kielletty, joten asiaa kysyttiin Jahvelta. Tuomio: Tappakaaa kivittämällä.
Tai maahan iskemällä, kuten Ussan kävi. Ja Ussahan koetti estää liiton arkkia kaatumasta, ei vahingoittaa sitä. Inhimillisestä, hyvää tarkoittavasta erehdyksestä Jumala tappoi. Miksi?
Onko kyseessä sama Jumala, joka ohjeistaa kuinka oikeaoppisesti pahoinpidellä orjiaan?
Edelleenkö Jumala on sama, kuin se, joka tappoi 42 pikkulasta profeetta Elian kirottua heidät, koska nämä pilkkasivat häntä kaljupääksi?
Jos papin tytär syyllistyy haureuteen tule isäkin polttaa tyttären lisäksi?
Muita kuolemaan johtavia syntejä olivat mm. isän tai äidin herjaminen, aviorikos ja naisen makaaminen hänen kuukautistensa aikaan.
Kumpi onkaan vastuussa pahasta, Jumala vaiko Saatana:
Raamatussa sanotaan: "Puhalletaanko pasuunaan kaupungissa, niin ettei kansa peljästy? Tahi tapahtuuko kaupungissa onnettomuutta, jota Herra ei ole tuottanut?"
Outo on myös tapahtuma, jossa Daavidin piti suorittaa väestönlaskenta. Toisaalla Raamatussa sen kerrotaan tapahtuneen Jumalan käskystä toisessa (myöhemmässä versiossa) Saatanan.
Daavid kuitenkin katui tekoaan. Alkuperäisen tapahtumaketjun makaan, jossa käskyn antoi Jumala Jumala myös rankaisi Daavidia siitä, että Daavid toteutti Jumalan tahdon. Kun Daavit ei osannut valita itselleen "sopivaa" rangaistusta rankaisi Jumala Israelilaisia tappamalla heistä 70000 ruttoon.
Ja kaikki edellinen on hyvin pientä ja mitätöntä siihen verrattuna mitä Jumala lupaa pakanoille: kärsimystä joka ylittää kaiken edellisen miljoona kertaisesti ja enemmänkin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Varmastikin VT:n kirjoitusten pohtiminen herättää kysymyksiä Jumalan moraalista ja oikeuden mukaisuudesta. Jopa joissakin uskovissa. Koko aihe on eräällä tavalla tabu.
Käsitys armollisesta Jumalasta on varsin uusi.
Vielä viime vuosisadalla vallitseva käsitys Jumalasta oli koston ja vihan Jumala, jota myös suuresti pelättiin. Tämä heijastui mm. lainsäädäntöön myös meillä suomessa.
Lainsäädännöllä pyrittiin estämään ihmisiä tekemästä tekoja, jotka toisivat Jumalan vihan yhteisön päälle. Uskottiin, että yksittäisen ihmisenkin rikkominen Jumalaa vastaan saattoi aiheuttaa kollektiivisen rangaistuksen (kuten VT:ssa tapahtuukin), joten esimerkiksi Jumalan kieltämisestä oli säädetty ankara rangaistus, jopa kuolema.
Vasta moraalin ja etiikan kehittyminen mahdollisti myös Jumala-kuvan muuttumisen inhimillisemmäksi ts. Jumala on muuttunut nykyisten moraalisten ja eettisten arvojen mukaiseksi, kun taas VT:n tarinat heijastavat tuhansia vuosia vanhoja moraalisia arvoja.