Miksi aina ydinvoiman ympäristöhaitoista puhuttaessa unohdetaan energiantuotantoprosessia edeltävä ympäristökuormitus. Siis,kuinka paljon ydinpolttoaineen louhinta, jalostaminen ja kuljetukset kuormittavat ympäristöä.Entä em seikoista johtuva jätekuormitus. Tästä vaikenee ainakin TVO ja muutkin ydinvoimayhtiöt täysin. Näin tapahtuu myös asiasta suoraan kysyttäessä. Mielestäni varsin merkittävä seikka ohitetaan olan kohautuksella.
kysymys
pölvästi
311142
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 31
Vanhimmat
Myönnetään avoimesti, että niin uraanin kuin sirkoninkin tuotanto on melko suttuista puuhaa - kuten kaivos- ja rikastustoiminta yleensäkin.
Tämähän on tullut esille, kun voimaloiden saastuttavuutta on selvitetty.
Olisi naurettavaa väittää, että tuo polttoaineen valmistamiseen liittyvä likaaminen ei liity suomalaiseen ydinvoimaan.
Ylipäänsä aiemmin keskityttiin usein vain itse energiatuotantoprosessin ympäristövaikutuksiin ja koko sähköntuotannon elinkaaren arviointi jäi vähemmälle - oli sitten kyse öljy-, hiili-, kaasu- tai ydinvoimasta. Tai sen puoleen uusiutuvista energian lähteistä, jotka nekin aiheuttavat päästöjä kun arvioidaan koko voimalan elinkaarta.
Nyttemmin tilanne on parantunut ja hyvin usein puhutaan energiantuotannon ympäristövaikutuksista koko energian tuotannon elinkaaren kattaen, niinkuin toki pitäisikin. En siis ole ihan samaa mieltä kanssasi kun sanot, että "aina" unohdettaisiin uraanin hankinnan ympäristövaikutukset. Esimerkiksi netistäkin löytyvä Energia-alan keskusliiton julkaisu Hyvä tietää uraanista käsittelee aihetta varsin kattavasti.
http://www.energia.fi/attachment.asp?Section=507&Item=694
Uraanikaivostoiminnalla voi olla jonkin verran paikallisia ympäristövaikutuksia varsinkin maissa, joissa ympäristölainsäädäntö ei ole vielä kehittynyttä. Onneksi maailman suurimmissa uraanintuottajamaissa - Kanadassa ja Australiassa jotka yhdessä tuottavat enemmän kuin kaikki muut yhteensä - on varsin edistyksellinen lainsäädäntö ja valvonta.
Toki uraanin hankinta ei ole ainoa, jolla on ympäristövaikutuksia: kivihiilikaivokset sijaitsevat usein samantyyppisessä kalliossa jolloin syntyvät kaivosjätteet ovat suurelta osin samankaltaisia. Hiileen verrattuna uraanilla on kuitenkin se etu puolellaan, että ydinpolttoainetta tarvitaan saman sähkömäärän tuottamiseen 100000 kertaa vähemmän kuin hiiltä. Täten kaivosjätettäkin syntyy huomattavasti vähemmän ja kokonaisympäristövaikutus on tältäkin osin pienempi. Myös kaasun ja öljyn hankintaan liittyy ympäristövaikutuksia ja etenkin öljyn kuljetuksiin harmillisen usein aktualisoituva suuronnettomuusriski. Ydinpolttoaineen kuljetushan sitävastoin ei ole ikinä aiheuttanut yhtään suuronnettomuutta, eikä oikein pystykään aiheuttamaan.
Toivoa sopii, että tulevaisuudessa yhä paremmin energiamuotoja vertailtaessa otetaan huomioon koko energiantuotannon elinkaaren vaikutukset.
Kivihiilikaivoksissa ei ole raakun,eli sivukiven osuus läheskään niin suuri kuin uraanikaivoksissa.
Joten sen jätekasatkin ovat moninverroin pienempiä,kuin uraanin louhinnassa.Elikkä luohintamäärät saattavat olla paljonkin suuremmat saman energiamäärän tuottamiseen tarvittavaan määrään,koska pitoisuudet ovat aivan eri luokkaa.
Kuljetukset eivät ole ongelmattomia kummallakaan ,ne vain ovat aivan eri tyyppisiä.ja kuluttavat lähinnä öljytuotteita.Uraanin kuljetus vaatii lisäksi aikamiset turvatoimet.
"Kivihiilikaivoksissa ei ole raakun,eli sivukiven osuus läheskään niin suuri kuin uraanikaivoksissa.
Joten sen jätekasatkin ovat moninverroin pienempiä,kuin uraanin louhinnassa.Elikkä luohintamäärät saattavat olla paljonkin suuremmat saman energiamäärän tuottamiseen tarvittavaan määrään,koska pitoisuudet ovat aivan eri luokkaa."
Asia riippuu malmin rikkaudesta. Kanadassa löytyy jopa 50% esiintymiä, jolloin sivukiveäkin luonnollisesti on vähemmän. Joka tapauksessa tuotettua energiayksikköä kohden uraanin kaivosjätteitä syntyy huomattavasti vähemmän kuin hiilen koska tarvitun samaan energiaan kulutettujen polttoainemäärien suhde näillä kahdella on niin mieletön.
Eroa ydinenergian hyväksi havainnollistaa se seikka, että jos graniittitonniin sitoutuneet potentiaaliset ydinpolttoaineet haluttaisiin kokonaan hyödyntää, tonni tavallista granittia sisältäisi huomattavasti enemmän energiaa kuin tonni hiiltä. Toistaiseksi tällainen hyödyntäminen ei ole taloudellista koska rikkaitakin uraaniesiintymiä on, mutta kaikkialla maailmassa on aineisiin meidän ympärillämme sitoutunut valtavia energiamääriä, jotka halutessamme voisimme hyödyntää.
"Kuljetukset eivät ole ongelmattomia kummallakaan, ne vain ovat aivan eri tyyppisiä.ja kuluttavat lähinnä öljytuotteita.Uraanin kuljetus vaatii lisäksi aikamiset turvatoimet."
Voi olla, mutta väitteeni siitä, että öljykuljetuksiin liittyy kiusallisen usein aktualisoituva suuronnettomuusriski pitää silti paikkansa. Tähän vaaraan verrattuna uraanikuljetusten ongelmat ovat pikkuruisia.
Tietääkseni kivihiilikaivoksesta louhitaan 100% tavaraa, ei sitä hiiltä eroteta malmista kuten muita mineraaleja. Siten sivukiven osuus on suhteellisen pieni.
Uraanin, kuten muidenkin metallien kohdalla suurin osa on sivukiveä ja malmissakin voi olla vain pieni osa metallia.
"Tietääkseni kivihiilikaivoksesta louhitaan 100% tavaraa, ei sitä hiiltä eroteta malmista kuten muita mineraaleja. Siten sivukiven osuus on suhteellisen pieni."
Jos nyt tarkoitat, ettei hiili esiinny metallien tapaan malmina, niin tietenkään ei esiinny. Mutta turha kuvitella, ettei sivukiveä silti syntyisi huomattavasti enemmän kuin päätuotetta, vai kuvitteletko että hiiliesiintymä on täsmälleen kaivoskäytävien tai avoluohoksen muotoista 100% umpihiiltä? Tuotettua energiayksikköä kohden hiilisähkö tuottaa paaaaaaljon enemmän sivukiveä kuin ydinsähkö. Itseasiassa jos graniitista haluttaisiin erottaa kaikki ydinpolttoaineeksi kelpaavat aineet, kilo tavallista graniittia sisältäisi huomattavasti enemmän energiaa kuin kilo hiiltä. Koska hiiltä kaivetaan myös graniitista, ironisesti hiilikaivoksen sivukiven energiasisältö on usein korkeampi kuin päätuotteen!
Nythän sinä vitsin murjasit! et todellakaan ole ainakaan kaivos aan asian tuntija..
En tiedä mihin kohtaan viittaat. Kaikki mainitsemani asiat on varmennettavissa alan lähteistä. Voisitko spesifioida mitä kohtaa et ymmärtänyt?
Et nyt halua ymmärtää mistä on kyse.
Ei se uraani siellä kalliossa ole valmiina polttoainetabletteina, vaan malmina joka pitää rikastaa.
Sivukiven määrä ei johdu lainkaa siitä mitä mineraalia/ malmia louhitaan vaan olosuhteista.
Ei niillä uraanikaivoksilla sivukivi ole ongelma vaan rikastusjäte kuten muillakin kaivosalueilla.
Tästä on omaakin kokemusta, vaikka en ole kaivosmies niin asun kuitenkin kaivospaikkakunnalla joten ongelmat ovat tuttuja.
Uraanilla on se huono puoli, että se kaiken muun lisäksi säteilee. Vaikka olette kertoneet uraanipitoisen malmin olevan vaaratonta (olen minäkin pitänyt pikivälkettä kädessäni) ei sitä suositella varastoitavaksi kotiin eikä nautittavaksi suun kautta (esim malminetsijät)
"Itseasiassa jos graniitista haluttaisiin erottaa kaikki ydinpolttoaineeksi kelpaavat aineet, kilo tavallista graniittia sisältäisi huomattavasti enemmän energiaa kuin kilo hiiltä. Koska hiiltä kaivetaan myös graniitista, ironisesti hiilikaivoksen sivukiven energiasisältö on usein korkeampi kuin päätuotteen!"
No, jos on noin niin miksi ette käytä sitä sivukiveä polttoaineena?
Eiköhän ole niin, että ei ole taloudellisesti kannattavaa.
Huomautan vielä, että kilo graniittia, hiiltä ja uraania sisältävät tasan yhtäpaljon energiaa ( E=m*c*c) vai onko suhteellisuusteoria jotenkin muuttunut?
Tiesitkö ettei ydinreaktiossakaan saada kuin pieni osa materian energiasta?
Jos keksittäisiinkin sellainen voimala joka pystyisi käyttämään materian kaiken energian, ei tulisi mitään ongelmajätettä, kuten näistä nykyisistä tulee.
VTT:n julkaisussa 2080 (v.2001) olevan taulukon mukaan
ydinvoiman tuotanto koko tähänastisesta toiminnasta on aiheuttanut 400 000 manSv kollektiivisen säteilyannoksen väestölle.
Nykyinen normaalikäyttö, koko polttoainekierto mukaanlukien, tulee aiheuttamaan 50 vuoden aikana 2 000 000 manSV.
Vertailun vuoksi: vakavat reaktorionnettomuudet (Tshernobyl hallitsevana) 600 000 manSv ja taustasäteily 50 vuoden aikana 650 000 000 manSV.
Ylläolevat siis pelkästään väestön altistukset, mukana ei ole esim. ammatillisia eikä sotilaallisesta käytöstä johtuvia altistuksia.
50 vuoden aikana siis ydinvoiman tuotanto tulee hyvällä tuurillakin toimiessan kaiken kaikkiaan aiheuttamaan yhtä paljon altistumista säteilylle kuin 3-5 Tshernobylin kaltaista ydinvoimalakatastrofia. Eipä ihme, että sitä sitkeästi pyritään vähättelemään.
Huomionarvoisena yksityisköhtana samasta taulukosta mainittakoon:
- kivihiilen käyttö yksityistalouksissa 100 000 - 2 000 000 manSV/50v
- voimalaitostuhkan käyttö rakennusaineena 2 500 000 manSv/50v
Taulukko perustuu UNSCEARin tutkimukseen v. 1993
Täytyy muistaa, että käytännössä kaikki ihmisen toiminta saastuttaa, jopa eläminenkin. Ydinpolttoaineen tuotantoketju työllistää valtavan määrän ihmisiä, samoin voimaloiden valmistus ja käyttö.
Tupakointi aiheuttaa valtavan määrän sairauksia ja ennenaikaisia kuolemia - passiiveille polttajillekin.
Tuoreesta ydinpolttoaineesta aiheutuva säteily ei ole siihen verrattuna mikään ongelma.
Turhaa pelottelua. Väärinkäytät taas tilastoja. UNSCEAR:in tilastot on tarkoitettu ammattimaisen säteilysuojelun tarkoituksiin. Se ei kerro ydinvoiman ihmiselle aiheuttamasta riskistä koska henkilöannokset jäävät ydinvoiman normaalikäytössä aina pikkiriikkisiksi, merkityksettömän pieniksi.
Ydinsähkön normaalikäyttön aiheuttama vuosittainen keskimääräinen säteilyannos on ainakin kymmenentuhatta kertaa pienempi kuin luonnosta saatu annos, jonka luonnollinen vaihtelukin on jo paaaaaljon suurempi. Huomattavasti suuremman kasvun keskimääriseen annosnopeuteen aiheuttaa esimerkiksi lumen sulaminen vuosittain - lumi kun hillitsee hieman luonnonsäteilyä.
Niin että se niistä riskeistä.
Koska mielestäsi 'ammattimaisen säteilysuojelun tarkoituksiin' laaditun taulukon arvojen julkaiseminen tässä on turhaa pelottelua, taulukon arvoissa täytyykin olla jotain pelottavaa.
Riskit voi itsekukin arvioida kun tutustuu taulukon tietoihin. Itse en puhunut riskeistä mitään, kiinnitin vain huomion Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin ja 50 vuoden aikaisen koko ydinenergiatuotannon (polttoainekierto mukaan lukien) aiheuttaman väestön säteilyaltistumisen suhteeseen, joka minunkin mielestäni on todella pelottava :
ydinvoimaloiden käytön vuoksi 50 vuoden aikana tapahtuu 3-5 Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin tavoin väestöä säteilylle altistuttamista ilman että tapahtuu mitään onnettomuuksia! Joku voisi jopa ajatella, että tikolliseltahan tuo toiminta lähinnä vaikuttaa.
Taulukon tietojen kopioiminen tähän on hankalaa, laitan linkin dokumenttiin, niin jokainen voi halutessaan itse tutustua taulukkoon:
http://www.inf.vtt.fi/pdf/tiedotteet/2001/T2080.pdf
Luvut ovat faktaa, ei päläpälää. Ellei sitten VTT:llä ole tullut kirjoitusvirhe, mikä tuntuu epätodennäköiseltä, koska julkaisu on helposti päivitettävissä netissä.
Ammatillisesta alistumisesta mainitaan (manSv/50v):
Lääketiede 50000
Ydinlaitokset (koko polttoainekierto) 120000
Teollisuus 30000
Sotilaallinen 10000
Muut kuin uraanikaivokset 400000
"Koska mielestäsi 'ammattimaisen säteilysuojelun tarkoituksiin' laaditun taulukon arvojen julkaiseminen tässä on turhaa pelottelua, taulukon arvoissa täytyykin olla jotain pelottavaa."
Pelkoa on kahta tyyppiä: aiheellista ja aiheetonta. Varmasti asiaa tuntemattoman ihmisen saa halutessaan kauhusta kankeaksi kun sille latoo suuria lukuja jotka liittyvät säteilyyn. Jos muorille sanoo "Varatalostasi löytyi kaliumia, jonka radioaktiivisuus 4000 becquerellia. Se säteilee koko ajan emmekä voi poistaa sitä", muori varmaan menee hysteeriseksi ja omistaa loppuelämänsä tälle palstalle kirjoitteluun (kenties tämä tarina onkin tosi). Paha vain tuo 4000 Bq kaliumia on täysin normaali luonnonaktiivisuus ihmiskehossa. Pelkoa saa kyllä aikaan, mutta väärinkäyttämällä tilastoja vain aiheetonta.
"Riskit voi itsekukin arvioida kun tutustuu taulukon tietoihin."
Pöh! Ydinvoman normaalikäyttö aiheuttaa alle mikrosievertin vuosiannoksen keskivertoihmiselle. Samaa luokkaa kuin palovaroittimen aiheuttama vuosiannos ja huomattavasti pienempi kuin mitä telkkarin katselu ja lentomatkailu aiheuttaa. Sellaisten pikkiriikkisten annosten aiheuttama riski on olematon.
"ydinvoimaloiden käytön vuoksi 50 vuoden aikana tapahtuu 3-5 Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin tavoin väestöä säteilylle altistuttamista ilman että tapahtuu mitään onnettomuuksia! Joku voisi jopa ajatella, että tikolliseltahan tuo toiminta lähinnä vaikuttaa."
No kyllä kai yhteenlaskettuna kun populaatio jolla lasketaan on 6 miljardia ihmistä. Yksilöannokset ovat minimaalisia, niin pieniä että ne ovat vailla merkitystä. Telkkaristakin tai kuvaputkinäytöstä saa vuosittain enemmän. Tämä on nyt juuri sitä aiheettoman pelon lietsomista tilastojen väärinkäytöllä.
"Luvut ovat faktaa, ei päläpälää."
Voi kuule luvut ovat oikein. Sinä vain et ymmärrä niitä.
Näitä onkin hyvä verrata niin saadaan käsitystä siitä mikä on paljon ja mikä vähän:
Ammatilliset annokset manSv/50v
Ydinlaitokset (koko polttoainekierto) 120000
Kivihiilen louhinta 100000
Kivihiilen poltto voimalaitoksilla 400000
Kivihiilen käyttö yksityistalouksissa 100000-2000000
Voimalaitostuhkan käyttö rakennusmateriaalina 2500000
Samanlaisia valtavia annoslukuja saisi myös kahvinjuonnin aiheuttamista säteilyannoksista. Kilossa kahvia on noin 1000 Bq luonnollista radioaktiivisuutta, mikä on elintarviikkeelta aika paljon, mutta tietysti vielä selvästi merkityksetön. Mutta varmasti kun taas kerrottaisiin kahvin aiheuttama minimaalinen keskivertosäteilyannos 6 miljardilla ihmisellä, niin saataisiin kauheasti nollia manSv-luvun perään. Kyllä se kahvin myynti on sitten rikollista kun tappavat ihmisiä säteilyttämällä!
Niin kauan, kuin uutta tietoa ei tule, asia on näin:
"Ydinvoimaloiden käytön vuoksi 50 vuoden aikana tapahtuu 3-5 Tshernobylin ydinvoimalakatastrofin tavoin väestöä säteilylle altistuttamista ilman että tapahtuu mitään onnettomuuksia!"
Sitä saa kommentoida millaisella päläpälällä tahansa, mutta asia ei muutu.
Joutuessaan ahtaalle ydinvoimalobbarit vetävät vertailuun mukaan erilaisia elämäntapariskejä (täällä on jopa jouduttu turvautumaan kengännauhojen vaarallisuuden vertailuun). Olen havaitsevinani samoja oireita kirjoituksessasi.
Nyt olen hämmentynyt. Oletko selvännäkijä ja kanavoit Tsherno006414:n ajattelun automaattikirjoituksena teksteihisi vai onko Tsherno006414 vain yksi sivupersoonistasi savolaisen teurastajapersoonan rinnalla?
"Joutuessaan ahtaalle ydinvoimalobbarit vetävät vertailuun mukaan erilaisia elämäntapariskejä"
Ydinvoiman normaalikäyttö aiheuttaa keskivertokansalaiselle alle mikrosievertin vuosiannoksen. Alle mikrosievertin vuosiannos on niin pieni, ettei sen ole havaittu aiheuttavan riskiä ollenkaan. Jopa monituhatkertaisten vuosiannosten ei ole havaittu vaikuttavan mitenkään mihinkään riskiin.
Ymmärrän toki että tuottaa jo hankaluuksia löytää argumentteja ydinvoimaa vastaan kun melkein kaikki on käytetty, mutta olisi silti suotavaa että käytettäisiin edes jotain järkeä kun mietitään miten merkittäviä mitkäkin asiat on. On älyvapaata pelotella alle mikrosievertin vuosiannoksen vaikutuksilla kun saamme luonnosta vuosittain monituhatkertaisia määriä säteilyä ja jokapäiväisessä elämässäkin paljon enemmän esimerkiksi elintarvikkeista. Lumen sulaminen vuosittain kasvattaa annosnopeutta paljon enemmän kuin ydinvoiman käyttö. Sellaiset häviävän pienet annokset ovat vailla mitään merkitystä.
Ehkäpä sivupersoonani ei muodostuisi sinulle ongelmaksi, jos noudattaisit omaa tekstiäsi:
"Tavoitteessani ei ole mitään salattavaa: yritän estää väärää ja harhaanjohtavaa tietoa estämästä viisasta mielipiteenmuodostusta. Kaikki käyttämäni tiedot on varmennettavissa tieteellisistä lähteistä."
Vinkki #1: liitä lähde, saamme asiasta paremmin selvää niistä (jos suomen kielisiä).
Vinkki #2: ellei ym. lähdettä ole, kerro se meille, ja koeta olla sotkematta asioita.
Vinkki #3: pysy asiassa ja keskustele lyhyesti ja selkeästi. Silloin edelliset vinkit ovat suurelta osin tarpeettomia.
Okei. Aloitetaanpa alusta. Suomalainen saa vuosittain säteilyannosta n. 4mSv (1), josta suurin osa on luonnon säteilylähteistä. Luonnonsäteily vaihtelee maantieteellisesti, eikä edes Suomen tasoa paljon korkeamman taustasäteilyn alueella asumisella ole havaittu mitään terveydellisiä haittavaikutuksia (2). Siis edes näillä usean millisievertin vuosiannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia.
Tarkastellaanpa lähemmin keinotekoisen säteilyn osuutta suomalaisen vuosiannoksesta eli 4mSv:stä. Säteily lääketieteessä aiheuttaa siitä n. 0,6 mSv. Muut keinotekoiset säteilylähteet yhteensä n. 0,05 mSv. Nyt puhutaan jo vuosiannoksen sadasosasta (1). Näin pienet annokset ovat täysin merkityksettömiä: niillä ei todellakaan ole havaittu mitään vaikutusta mihinkään riskiin.
Verrataanpa joitain hyvin pieniä säteilyannoksia ja niiden aiheuttajia. Lumi heikentää maasta tulevaa säteilyä (3). Niinpä vähäluminen talvi kasvattaa vuosiannosta ehkä noin 0,1 mSv. Jos nukkuu joka yö toisen ihmisen vieressä, saa tämän kehon luonnollisesta radioaktiivisuudesta 0,02 mSv/a (4). Jos kellossa on itsevalaisevat viisarit, saa vuodessa 0,06 mSv. Tavallisen veden juomisesta saa 0,05mSv/a (5).
Näihin kaikkiin on hyvä verrata ydinvoiman normaalikäytön aiheuttamaa keskivertovuosiannosta, joka on alle 0,001mSv/a (5). Esitän asian vielä taulukkona, jossa on keskivertovuosiannokset suurimmasta pienimpään.
Vähäluminen talvi: 0,1mSv
Kello loistavilla viisareilla: 0,06 mSv
Vedenjuonti: 0,05mSv
Nukumminen toisen vieressä: 0,02mSv
Ydinvoiman normaalikäyttö: 0,001mSv
Jos siis väität, että säteilyn takia meidän pitäisi olla huolissaan ydinvoiman normaalikäytöstä, niin pitäisi toki suurempi huoli olla vierekkäin nukkumisesta, vedenjuonnista ja itsevalaisevista kelloista jotka sentään aiheuttavat yli kymmenkertaisia säteilyannoksia. Erittäin huolestunut pitäisi olla jos on vähäluminen talvi: sen aiheuttama säteilyannos on satakertainen verrattuna ydinvoimaan! Ymmärtänet siis, että ydinvoiman normaalikäytön aiheuttama pikkiriikkinen säteilytason nousu on missä tahansa järkevässä kontekstissa täysin vailla merkitystä.
Lähteet:
(1) STUK: www.stuk.fi/sateily_ja_ihminen
(2) Esim. BEIR V, 1990
(3) STUK: www.stuk.fi/sateilytilanne
(4) PBS (USA:n yleisradio): www.pbs.org/wgbh/pages/frontline/shows/reaction/interact/facts.html
(5) Idaho State University: http://www.physics.isu.edu/radinf/risk.htm
Koetin hakee netistä uudempia UNSACEARIN raportteja - ne näyttävät olevan maksullisia. Sellainen mielikuva jäi irrallisista jutuista, että pahiten saastuttaviin ydinpolttoainekierron laitoksiin - uraanikaivoksiin - on tehty ratkasevia parannuksia ja niiden saasteita vähennettyä. Sen vuoksi arviota koko ydinpolttoainekierron väestöaltistuksesta olisi pienennetty, mutta tarkkaa arvoa en löytänyt. Joten toistaiseksi pidän kiinni siitä, että se on yhtä suuri, kuin 3 Tshernobylin onnettomuudesta aiheutunutta.
Pohdintaan jää seuraavan löytämäni taulukon merkitys:
"
Average radiation doses at year 2000 from natural and man-made sources of radiation
expressed in millisievert (mSv) per annum
Source
Worldwide average annual effective dose
Natural background 2.4
Diagnostic medical examinations 0.4
Atmospheric nuclear testing 0.005
Chernobyl accident 0.002
Nuclear power production 0.002
"
http://www.arps.org.au/UNSCEAR2000.htm
Tämä onkin oivallinen tapa laittaa asiat oikeisiin mittasuhteisiin:
Chernobyl accident: 0,002 mSv/a
Nuclear power production: 0,002 mSv/a
Vähäluminen talvi: 0,1mSv/a
Kello loistavilla viisareilla: 0,06 mSv/a
Vedenjuonti: 0,05mSv/a
Nukumminen toisen vieressä: 0,02mSv/a
Jos siis väität, että säteilyn takia meidän pitäisi olla huolissaan ydinvoiman normaalikäytöstä, niin pitäisi toki suurempi huoli olla vierekkäin nukkumisesta, vedenjuonnista ja itsevalaisevista kelloista jotka sentään aiheuttavat yli kymmenkertaisia säteilyannoksia. Erittäin huolestunut pitäisi olla jos on vähäluminen talvi: sen aiheuttama säteilyannos on satakertainen verrattuna ydinvoimaan! Ymmärtänet siis, että ydinvoiman normaalikäytön aiheuttama pikkiriikkinen säteilytason nousu on missä tahansa järkevässä kontekstissa täysin vailla merkitystä
Tuli pieni lapsus ku en huomannut sanoa, että laita myös lainaus, ei pelkkä lähde. Siten ei tarvitse miettiä, mikä on sun omaa omituistakin omituisempaa tulkintaa. Esimerkin omaisesti kejoitan tekemään näin:
"
ESIPUHE
Säteilyn terveysvaikutusten ymmärtäminen on tärkeää, jotta säteilyä voidaan käyttää vastuuntuntoisesti ja säteilysuojelu toteuttaa optimaalisesti. Suurten äkillisten säteilyannosten vaikutukset perustuvat laajaan solukuolemaan. Jos kudostuho on riittävän suuri, siitä voi olla seurauksena palovamma, luuydinvaurio tai muu elinvamma. Säteilylähteiden käytössä täytyy aina toimia siten, että tällaisia vaikutuksia ei vahingossa synny. Pienten annosten haittavaikutuksia ei sen sijaan voi kokonaan välttää, koska jo yhden ionisoivan hiukkasen tai fotonin osuma elävään soluun saattaa aiheuttaa muutoksen, joka ajan kanssa johtaa terveyshaittaan.
"
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_01.pdf
Eiks ookki erittäin selvää tekstiä? Hyvä puoli tässä menetelmässä on myös se, että vaikka linkki muuttuiskin, teksti säilyy täällä.
En viitsinyt lukee ku ensimmäisen tulkintasi:
"Okei. Aloitetaanpa alusta. Suomalainen saa vuosittain säteilyannosta n. 4mSv (1), josta suurin osa on luonnon säteilylähteistä. Luonnonsäteily vaihtelee maantieteellisesti, eikä edes Suomen tasoa paljon korkeamman taustasäteilyn alueella asumisella ole havaittu mitään terveydellisiä haittavaikutuksia (2). Siis edes näillä usean millisievertin vuosiannoksilla ei ole havaittu terveydellisiä haittavaikutuksia."
Jotain ristiriitaa täytyy olla, sillä STUKin mukaan Suomessa saattaa kuolla ionisoivan säteilyn aiheuttamaan syöpään 7-10% kaikista syöpäkuolemista. Luvussa ei ole mukana lääketieteellinen käyttö.
Eihän kuolema sinänsä ole terveyshaitta, pikemminkin päin vastoin, mutta kun se samainen säteily aiheuttaa myös 6-7% kaikista syöpäilmaantuvuudesta....
STUKin sanoin:
"Sisäilman radonaltistuksessa epidemiologinen tulos ja ICRP 65:n mukaan laskettu haitta eroavat toisistaan siten, että epidemiologiset tutkimukset antavat huomattavasti pienemmän euhkosyöpämäärän. Tilanne tarkentunee lähitulevaisuudessa.
Kaikkiaan Suomessa sairastuu syöpään noin 20 000
ihmistä vuodessa, ja syöpään kuolee noin 10 000 ihmistä vuodessa. Edellä olevan arvion mukaan noin 6 - 7 % syöpäilmaantuvuudesta ja 7 - 10 % syöpäkuolemista saattaa aiheutua ionisoivasta säteilystä ja noin 2 % lääketieteellisestä säteilynkäytöstä, sädehoito mukaan lukien.
"
(STUK julkaisu A163 (1999), sivu 177)
Että tämmöstä tää on....
"Tuli pieni lapsus ku en huomannut sanoa, että laita myös lainaus, ei pelkkä lähde. Siten ei tarvitse miettiä, mikä on sun omaa omituistakin omituisempaa tulkintaa."
Olen laittanut luvut sellaisena kuin ne esiintyvät lähteissä. Jollet osaa itse käydä lukemassa alkuperäistekstejä, en voi auttaa.
"Jotain ristiriitaa täytyy olla, sillä STUKin mukaan Suomessa saattaa kuolla ionisoivan säteilyn aiheuttamaan syöpään 7-10% kaikista syöpäkuolemista."
Saattaa kuolla, saattaa olla kuolemattakin luku perustuu teorettiisille laskelmille ja oletuksille eikä sitä ole varmennettu havainnoin. Voi toki hyvin olla niin, että luonnosta saamamme vähäpätöinen, mutta tasainen ja jatkuva ionisoiva säteily aiheuttaa jonkin verran sairauksia. Mutta tämä ei muuta sitä tosiasiaa, että pienenpienten muutosten vuosittaisessa säteilyannoksessa ei ole havaittu aiheuttavan mitään terveyshaittoja. Ristiriitaa eis siis ole: häviävän pienet muutokset vuosiannoksessa ovat terveyden kannalta merkityksettömiä.
Sen sijaan isommat erot säteilyannoksessa voivat olla merkityksellisiä. Jos elää radontalossa voi saada vuosittain pahimmillaan kymmeniä millisieverttejä. Tällöin ero tavanomaiseen vuosiannokseen on satoja prosentteja ja sillä voi jo olla jotain merkitystäkin.
Suomalaisen keskivuosiannos on n. 4mSv. Katsotaanpa joitain erittäin pieniä säteilylähteitä. Niin pieniä, että ne ovat terveyden kannalta merkityksettömiä.
Vähäluminen talvi: 0,1mSv
Kello loistavilla viisareilla: 0,06 mSv
Vedenjuonti: 0,05mSv
Nukumminen toisen vieressä: 0,02mSv
Ydinvoiman normaalikäyttö: 0,001mSv
Jos väität, että säteilyn takia pitäisi olla huolissaan ydinvoiman normaalikäytöstä, niin pitäisi toki suurempi huoli olla vierekkäin nukkumisesta, vedenjuonnista ja itsevalaisevista kelloista jotka sentään aiheuttavat yli kymmenkertaisia säteilyannoksia. Erittäin huolestunut pitäisi olla jos on vähäluminen talvi: sen aiheuttama säteilyannos on satakertainen verrattuna ydinvoimaan! Ymmärtänet siis, että ydinvoiman normaalikäytön aiheuttama pikkiriikkinen säteilytason nousu on missä tahansa järkevässä kontekstissa täysin vailla merkitystä.
"Voi toki hyvin olla niin, että luonnosta saamamme vähäpätöinen, mutta tasainen ja jatkuva ionisoiva säteily aiheuttaa jonkin verran sairauksia."
Tämä oli jo mahtava myönnytys sulta :) hyvä, en ole turhaan nähnyt vaivaa :)
vielä kun opit kertomaan, että suomessakin sentään jopa kuolee ihmisiä (tai saattaa kuolla, kun ei sulta ny voi liikoja vaatia) taustasäteilyyn, susta voi pikkuhiljaa saada ihan asiallisen juttelukumppanin :)
Johonkin ihmisenkin pitää kuolla. Niin on käynyt tähän asti kaikille.
Muuten: Onks' Hammerheadia näkyny?
Hammerhead, tuo älykkömme, on ehkä kyllästynyt meihin. ikävää meidän kannalta.
joo, elämä on kuin saharan autiomaa; harva sieltä on hengissä selvinny :)
nuorena sitä uhoo kaiken tekniikan ja talouden puolesta. ikää kun rupee tuleen lisää, alkaa ymmärtämään paremmin, mistä elämässä on kysymys. tulee pohdittua niitä elämän perusasioita enemmän.
Nojaan saatavilla olevaan tieteelliseen tietoon säteilyn terveysvaikutuksista. Kuten alan kirjallisuus sanoo, luonnon taustasäteily voi aiheuttaa sairauksia, mutta tätä ei ole havainnoin vahvistettu. Sitävastoin havaintojen perusteella tiedetään että tuntuvakaan vaihtelu taustasäteilyn tasossa ei tee terveyshaitoista yleisempiä, puhumattakaan häviävän pienistä mikrosieverttitason vuosiannoksista jollaisia voi saada nukkumalla öisin jonkun vieressä, käyttämällä loistavaviisarista rannekelloa, juomalla vettä tai asumalla maassa jossa käytetään ydinvoimaa. Tämä on ihan tavallista kemiallisten aineidenkin kanssa, esimerkiksi aspiriinilla: pienet määrät ovat merkityksettömiä tai jopa hyödyllisiä, isot määrät vaarallisia.
STUK:
"Yksilön riski saada säteilystä syöpä on aina pieni, vaikka säteilyannos olisi suuri. Sen sijaan väestötasolla riski voi olla hyvin merkittävä, jos suuri joukko ihmisiä on altistunut, vaikka yksilöannokset olisivatkin pieniä. Tämän vuoksi kaikkea turhaa säteilyaltistusta tulee välttää."
http://www.stuk.fi/julkaisut/kirjasarja/kirja4_05.pdf
(Säteily ja syövän synty)
Eihän säteilyä koskaan ole terveelliseksi sanottu, noin yleisesti ottaen. Pienet annokset tosin mietityttävät. Liekö samoin kuin alkoholin kanssa - sanoo Jocu, kunnes kenties sairastuu syöpään!
Sitä vain on pakko toitottaa kun jotku ei meinaa uskoa, ei sitten millään.
riski saada syöpä kasvaa altistuksen mukana, siksi pienetkin annokset ovat ei-toivottavia.
Syöpäriski kasvaa niin monen aineen kanssa, ettei sitä ole syytä ehdoin tahdoin lisää kasvattaa.
on säteilyä sanottu joskus terveelliseksikin. mitähän hittoa sen aikanaan luultiin poistavan - en muista. oli muistaakseni oikein semmosii kylpylöitäkin.
pieni annos alkoholia päivittäin taitaa olla terveellistä. kunhan ei jää tavaksi :)
Sinut voisi korvata tietokoneohjelmalla, johon olisi tallennettu raflaavia, asiaehteydestä irroitettuja lainauksia ammattillisen säteilysuojelun kirjallisuudesta. Niitä ohjelma sitten satunnaisgeneraattorin ohjaamana lähettäisi tänne vastauksiksi muiden viesteihin.
Tottahan toki yksi säteilysuojelun perusperiaatteita on, että kaikkea turhaa säteilyaltistusta tulee välttää jos se vain suinkin järkevästi onnistuu, mutta eihän se tietenkään tarkoita että pitää mennä mielivaltaiseen typeryyteen asti kaikenmaailman normaalin vuosiannoksen tuhannesosien torjumiseksi.
Vähäluminen talvi: 0,1mSv/a
Kello loistavilla viisareilla: 0,06 mSv/a
Vedenjuonti: 0,05mSv/a
Nukumminen toisen vieressä: 0,02mSv/a
Ydinvoiman normaalikäyttö: 0,001mSv/a
Etkö toimi aika vastuuttomasti, kun et lainkaan ole huolissasi vierekkäin nukkumisesta, vedenjuonnista ja itsevalaisevista kelloista jotka sentään aiheuttavat yli kymmenkertaisia säteilyannoksia ydinvoimaan verrattuna? Jos olisit johdonmukainen, pitäisi sinun olla erittäin huolestunut vähälumisesta talvesta: sen aiheuttama säteilyannos on peräti satakertainen verrattuna ydinvoimaan! Et selvästikään ymmärrä, että ydinvoiman normaalikäytön aiheuttama pikkiriikkinen säteilytason nousu on missä tahansa järkevässä kontekstissa täysin vailla merkitystä.
Olen ottanut yli 25 vuotta, eikä ole tavaksi tullut!