Rekisteröidy

Ilmoitukset

Ladataan…

    Näytä kaikki

    vaikuttaako perhesuhteet altistua masennukselle?

    Olen taas samassa tilassa uudelleen. Perhesuhteet kaihertavat mielessä. Meidän perhe ei koskaan ollut perhe sanan oikeassa tarkoituksessa. Eli emme perheenä tehneet mitään yhdessä. Isä oli paljon pois kotoa töiden takia ja kun lopulta tuli kotiin ei halunnut viettää yhteistä aikaa lapsiensa ja vaimonsa kanssa. Tunnelma kotona oli aina hyvin synkkä, mitään mukavaa elämässä ei ollut. Tuntui, että kaikki olimme masentuneita.Lopulta vanhempani erosivat. Asiat muuttuivat ja hetkellisesti pahenivatkin. Äitiä yritin tukea hänen masennuksessaan.Itse en saanut silloin mitään tukea perheenjäseniltäni vaikka sitä pyysinkin. Kaikki olivat niin käpertyneitä itseensä, eikä heillä ollut voimia tukea. Nyt kun sitten aikuisena kohtaan stressiä ja muutoksia elämässäni nämä asiat palaavat aina mieleeni.Tunnen että masennun jokaisen vastoinkäymisen jälkeen.Pohdin miksei meidänkin perhe voinut olla onnellinen. Psykoterapiako ainut ratkaisu?
    1163
    Äänestä

    Muut lukivat myös

    Vastaukset 1

    Vanhimmat

    Uskon, että olet oikeilla jäljillä harkitessasi terapiaa. Siellä lapsuudessahan ne solmut meihin syntyvät. Jos taloutesi ei kestä yksilöterapiaa, koita löytää jokin ryhmä, esim. draamaterapiaa tms.

    Äänestä

    Odottaa vastausta

    Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.

    Luetuimmat keskustelut

    Kommentoi aloitusta

    masentaa kirjoitti:

    Olen taas samassa tilassa uudelleen. Perhesuhteet kaihertavat mielessä. Meidän perhe ei koskaan ollut perhe sanan oikeassa tarkoituksessa. Eli emme perheenä tehneet mitään yhdessä. Isä oli paljon pois kotoa töiden takia ja kun lopulta tuli kotiin ei halunnut viettää yhteistä aikaa lapsiensa ja vaimonsa kanssa. Tunnelma kotona oli aina hyvin synkkä, mitään mukavaa elämässä ei ollut. Tuntui, että kaikki olimme masentuneita.Lopulta vanhempani erosivat. Asiat muuttuivat ja hetkellisesti pahenivatkin. Äitiä yritin tukea hänen masennuksessaan.Itse en saanut silloin mitään tukea perheenjäseniltäni vaikka sitä pyysinkin. Kaikki olivat niin käpertyneitä itseensä, eikä heillä ollut voimia tukea. Nyt kun sitten aikuisena kohtaan stressiä ja muutoksia elämässäni nämä asiat palaavat aina mieleeni.Tunnen että masennun jokaisen vastoinkäymisen jälkeen.Pohdin miksei meidänkin perhe voinut olla onnellinen. Psykoterapiako ainut ratkaisu?

    Anonyymi
    5000

    Ilmoita asiaton sisältö

    • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

    • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

    • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

    • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

    • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

    • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

    Jaa keskustelu