Saksan sodanjohdolle oli tullut melkoisen selväksi vuonna -43 ja viimeistään -44, että Saksa tulee häviämään sodan.
Siitäkin huolimatta, että tuotanto "Bethold Konrad Hermann Albert Speerin" (varusteluministeri) johdolla oli -43 vuodesta asti kaksikertaistunut, eräillä osin jopa nelinkertaistunut.
Vihollisella oli kuitenkin täydellinen ylivoima, niin varustelussa kuin myös elävänvoiman suhteen.
Saksalla oli kuitenkin ase varastossaan, jota kenelläkään mulla ei ollut.
Nimittäin hermokaasu (Hermokaasuja ovat mm. tabuuni, somaani, sariini ja VX) vihollisilla oli toki varastoissaan ns. sipappikaasua, johon tepsi hengitysnaamari.
Saksalla oli siis I maailmansodasta paljon kehittyneempi taistelukaasu.
Miksi Saksa ei sitä käyttänyt esim. pelätyimpään ja vihatuinpaan viholliseensa NL:n sotilaisiin?
Pelkäsikö Saksan johto myös muilla olevan ko. kaasua ja käyttäessään sitä laukaisevansa yleisen kaasusodan?
Joku tietävämpi voisi valaista asiaa.
Siitäkin huolimatta, että tuotanto "Bethold Konrad Hermann Albert Speerin" (varusteluministeri) johdolla oli -43 vuodesta asti kaksikertaistunut, eräillä osin jopa nelinkertaistunut.
Vihollisella oli kuitenkin täydellinen ylivoima, niin varustelussa kuin myös elävänvoiman suhteen.
Saksalla oli kuitenkin ase varastossaan, jota kenelläkään mulla ei ollut.
Nimittäin hermokaasu (Hermokaasuja ovat mm. tabuuni, somaani, sariini ja VX) vihollisilla oli toki varastoissaan ns. sipappikaasua, johon tepsi hengitysnaamari.
Saksalla oli siis I maailmansodasta paljon kehittyneempi taistelukaasu.
Miksi Saksa ei sitä käyttänyt esim. pelätyimpään ja vihatuinpaan viholliseensa NL:n sotilaisiin?
Pelkäsikö Saksan johto myös muilla olevan ko. kaasua ja käyttäessään sitä laukaisevansa yleisen kaasusodan?
Joku tietävämpi voisi valaista asiaa.
Vastaukset 2
Vanhimmat
"Saksalla oli kuitenkin ase varastossaan, jota kenelläkään mulla ei ollut.
Nimittäin hermokaasu..."
Hermokaasuilla leikkiminen oli melkoista arpapeliä, eivätkä liittoutuneidenkaan tiedemiehet onnistuneet välttämään hermoagenssien löytämistä sodan aikana. Saksalaisista poiketen sillä puolella on kuitenkin huomattavaa, etteivät he selvästikään tajunneet löydön tappavaa merkitystä*. Parhaita löydettyjä agensseja, joista muutamat olivat muistini mukaan varsin lähellä sariinia, tutkittiin lähinnä vain niiden mahdollisen tyrmäyspotentiaalin vuoksi. Voisi spekuloida, että ellei saksalaisia kaasuja olisi löydetty vuonna -45, koko hermokaasuala olisi saattanut jäädä huomiotta! Ehkä kuitenkaan ei. Tiedepuolella ja erityisesti sen sotaisassa osassa useimmat asiat näyttäytyvät lopulta välttämättä...
*Salaliittoteoreetikot voisivat tietysti spekuloida, että tiedemiehet tahallaan salasivat löydettyjen hermareiden potentiaalin sotavoimilta. Omasta puolestani en kuitenkaan asettaisi päätäni pölkylle.
"...vihollisilla oli toki varastoissaan ns. sipappikaasua, johon tepsi hengitysnaamari."
Ei saisi unohtaa myöskään, että liittoutuneilla oli varsin laaja biologisten aseiden tuotanto- ja tutkimusohjelma sodan aikana. Nämä oltaisiin voitu ottaa käyttöön mahdollisen kaasusodan syttyessä ja "sitte ei kellää olis enää kivaa..."
Aatu taisu olla haluton käyttämään kaasu kun oli MS I:ssä saanut siitä lievän myrkytykset. Taisi inhota taistelukaasuja.