Tervehdys!
Teen tutkimusta suomalaisten suhtautumisesta vähemmistöömme suomenruotsalaisiin.
Mitä mieltä olette heistä? Kokemuksia? Niin hyvät kuin huonotkin ovat tervetulleita.
Ahvenanmaahan suhtautuminen on myös tutkimukseni kohteena.
Laitan tämän saman kyselyn myös Etelä-Pohjanmaalle, samoin kuin siitä etelään rannikkoa myöten.
Kiitos jo etukäteen vastauksista/kommenteistanne! :)
(Tutkija)
Teen tutkimusta suomalaisten suhtautumisesta vähemmistöömme suomenruotsalaisiin.
Mitä mieltä olette heistä? Kokemuksia? Niin hyvät kuin huonotkin ovat tervetulleita.
Ahvenanmaahan suhtautuminen on myös tutkimukseni kohteena.
Laitan tämän saman kyselyn myös Etelä-Pohjanmaalle, samoin kuin siitä etelään rannikkoa myöten.
Kiitos jo etukäteen vastauksista/kommenteistanne! :)
(Tutkija)
Vastaukset 8
Vanhimmat
Suomenruotsalaisista pidämme. He ovat meille linkki länteen. Sukujuuremmekin ovat osaksi Ruotsista. Siksi ns. pakkoruosi on minulle kauhea sana..
Noista voisimma oppia. Kun Vaasas käy, niin näköö noiren talot: hyväs maalis, volovo pihas ja romuja ei kartanolla näy.
loistaa pinnalla, mutta auta armias kun vähän raaputat. Erityisesti vähemmistöaseemasta johtuva itsesuojeluvaisto on erinomaisen kehittynyt ja vieläkin suurilla pääomilla suositaan omia.
Tienpualet maalattu kaikis muttei välttämättä toiselta pualta ja romutkin on siällä takana piilos..
Suomenkielisellä puolella Eteläpohjanmaata se just toisinpäin.
monet kylät ovat viime vuosina siistiytyneet. Niin etu- kuin takapihojakin on putsattu. Tietenkin asiaan vaikuttaa se, että enää ei ole takapihoilla tunkioita ja muuta karjatiloille kuuluvaa, kun karjatiloja ei enää ole. Kehitys kehittyy, mutta aina on joka paikassa se poikkeus.
pitkin keskustaa hirveitä röttelöitä ja törkypesiä, joille nyt vaan ei voi tehdä mitään huolimatta siitä, miten huonon kuvan ne antaa paikkakunnasta.
Osa kotimme maista oli aikoinaan Vöyrin puolella, siis ruotsinkielisellä alueella. Muistan lapsuudestani, kuinka isällä oli harmillista asioiminen joidenkin vöyriläisten viranhaltijoiden kanssa. He eivät joko ymmärtäneet tai paremminkin eivät halunneet ymmärtää suomenkielistä asiakasta. Alkoivat kyllä ymmärtää hiljalleen asiakkaan käyttäytymisen "kovetessa". Ei kuitenkaan kyseessä ollut mitään väkivaltaista käyttäytymistä. Jollain lailla nämä ruotsinkieliset pitivät itseään parempana kansanosana. Katkeruutta suomenkielisessä väestössä aiheutti se, että käsittääkseni ruotsinkielisen alueen ei tarvinnut luovuttaa maitaan siirtoväelle sodan jälkeen. Joskus joku Ruotsista tullut naureskeli vöyriläisten murteella. Nykypäivästä en tiedä. Eiköhän ajat ole muuttuneet.