Satuttava
lumenhiljainen aamu
posket hehkuu
ja nimeämätön kaipaus herää.
Ikävä eläviin ääniin
astioiden kilahteluun
yllättävään oven narahdukseen
hahmoon joka täyttäisi huoneen.
Tai kenties
lämpimien aaltojen hyväilyihin
huulille unohtuneeseen suudelmaan
kasvoille sulaneeseen hymyyn.
Siihen että olisi joku
joku joka ei kysyisi tai sanoisi
vaatisi mitään
olisi vain minulle läsnä.
lumenhiljainen aamu
posket hehkuu
ja nimeämätön kaipaus herää.
Ikävä eläviin ääniin
astioiden kilahteluun
yllättävään oven narahdukseen
hahmoon joka täyttäisi huoneen.
Tai kenties
lämpimien aaltojen hyväilyihin
huulille unohtuneeseen suudelmaan
kasvoille sulaneeseen hymyyn.
Siihen että olisi joku
joku joka ei kysyisi tai sanoisi
vaatisi mitään
olisi vain minulle läsnä.
Vastaukset 34
Vanhimmat
...kaipuuta,
tulisi hän vaikka tuntematon
niin elämä ja rakkaus puhkeaisi kukkaansa
kuin se ei olisi ikinä poissa ollutkaan...
kyllä nyt on moniselitteinen runo sinulta,
tästä saa sellaisenkin ajatuksen että haluaisi
kaiken olevan kuin ennen,
ennen kuin välit viilentyivät,väljehtyivät...
sinun runoista saa aina paljon mielikuvia,
tämäkin on hyvä esimerkki siitä.
hyvin hyvä upea linda!!!!
onko tämä runoni minkään valtakunnan esimerkki
yhtikäs mistään, joku vaan piti jo saada tänään
kuitenkin synnytettyä. En ole oikein kunnossakaan
vielä, menee tämäkin päivä huilaillessa.
Jonkinlaista haikeutta kai tämä olotila vain mi-
nussa saa aikaan. Mutta se on totta, että rakkau-
den kukkaan puhkeaminen on sellainen tunne, että
sen perään kannattaa haikailla vielä tässäkin
iässä. Ei mikään ole vuosikymmenien yhdessäolon
jälkeen enää auvoista, sen tietää jokainen koke-
nut.
Kiitän Sinua aina yhtä tarkkaavaisesta
palautteesta ja toivotan oikein lempeää päivän
jatkoa sinne tunturien juurelle.
..ihanan pehmoinen kaipausruno sinulta : )
Niihin tavallisiin arkisiin hetkiin vierelleen kaipausta ja sitten viimeisessä säkeessä tuo ihana "olisi vain minulle läsnä". Runosi tekevät aina suuren vaikutuksen : )
Kiitos hyvästä lukuhetkestä : )
saa minussa aikaan jotain kummallisia väristyksiä
muutenkin kuin vilun muodossa, ja sitten syntyi
tämä runo. Kaipa se jonkinlaista kaipausta perim-
mältä osaltaan onkin, kun VAAN koiran kanssa aa-
mulla tuolla sängyssä huilailin. Sinne kyllä su-
kellan kohta muutenkin, lämpöä vielä hiukan.
Kiitos itsellesi nautinnollisista sanoistasi,
kuin koko vuodestakin. Olkoon uusi vuosi meille
kaikin puolin rikas.
Haikeus asuu sielussa.
Minulla.
En pääse karkuun.
En piiloon.
Olen tuuliajolla.
Milloin.
En tiedä.
Ehkä kaikki selviää.
Kaikella on tarkoituksensa.
Rakkaudellakin.
' haikeuden ammattilaiset ' ymmärrämme toisiamme,
kuljemme käsikkäin - tuuliajolla kuitenkin.
Joskus ei vaan itsekään ymmärrä, että onko tälle
kaikelle todellakin jokin tarkoitus elämässä.
Pyristellään nyt tämä loppuvuosikin vielä yhdessä
ja ensi vuoden alussa kohtaamme taas. Olemmeko
vielä silloinkin yhtä riepuja vaiko jo kasvaneina
ehjemmiksi, sen näyttää aika.
Kiitos Margitta.
johdatus aaltojen hyväilyyn
Sanasi lämmittää minua suuresti.
On ikävä häntä, vaikka ovi on vasta
sulkeutunut ja askeltensa ääni vielä
kuuluu. Ikävä häntä niin minuun
kaivautunut ja tunteet sisällä ja jo
nyt kaipuu.
Rakkaudessa aika pysähtyy ja
joku kellot uuvuttaa. Hitaasti
tiimalasi täytyy, ikuisuus siihen
miten kuulen häntä saapuvaa.
Tahtoisi repäistä itsensä ajan
virrasta ja olla osa vain jotain
ajattomuutta. lakata iolemasta
osa kovaa ajan hammasta ja
muuttua osaksi lempeää irrallisuutta.
Tehdä mahdolliseksi olla aina
mukanaan ja kulkea luonaan,
vierellä, tavalla ajatuksen. Oppia
ääneti lujana Rakastamaan ja
olla silta, kulku, yli ajan harmaiden
rattaiden.
Niin nytkin on ikävä häntä ja taas
kaipaus on todellinen kokonaisuus.
Vaikka kaikesta tämä on vain
pientä ja kohtaa lopulta jotain, mikä
on uusi ulottuvuus.
Rakkauden kasvamisessa.
http://www.youtube.com/watch?v=Z3o9YsRX06U
Kiitos runostasi.
Rakkauden pahin vihollinen
on varmaan painostus ja
ahdistaminen.
Tunne että yritetään Rakkauden
kautta solmia omistussuhde.
Vaikka Rakkauden sinällään
pitäisi riittää sellaisenaan.
Sellaisena kun ihminen itse
tahtoo sen tarjota ja toisen
sen löytävän.
Hyvin sisällökäs ja
taidolla rakennettu runo
sinulta.
Sopivasti pelkistetty,
turha pudotettu pois.
Todella hyvä runosi.
Voimia päivääsi.
täysin selittämätön ihme, virtuoosi vailla
vertaa. On käsittämätöntä mistä ammennat kaikkiin
runoihisi yhä uudelleen ja uudelleen jotain uutta
ja raikasta, kulumatonta. Erityisesti nuo kaksi
viimeistä säkeistöä runostasi nytkin, minäkin
olisin voinut periaatteessa kirjoittaa ne. Mutta
taito puuttuu samanlaiseen ehjään kokonaisuuteen,
jonka Sinä olet löytänyt.
Ja se mitä sanot omasta runostani. Et tiedäkään
kuinka osuvasti sanot elämän ääreltä asioista.
Hyvä jos ei tuntunut rönsyilyltä kuitenkaan,
koska se oli alunperin pidempi.
Tusen tack !
vain katseita
hiljaisia aarteita
lukea ajatuksia
ilman kysymyksiä
ei vaatimuksia
vaan kannustuksia
...........................
tuotahan kannattaa kokeilla
olla hiljaa
kaksin kilpaa :))
tuollainen runo olisi ansainnut kyllä ihan oman
aloituksen, niin kuin mies-v57:kin, mutta hän on
jääräpäisesti päättänyt ettei tuo enää omia aloi-
tuksia. Toki olen otettu Sinunkin runostasi,
mutta se jää niin monelta huomiotta minun runoni
sisällä.
Juuuh, kannattais kokeilla =)
Eläkä unoha velvollisuuksias, tarvitsen sen il-
taisen hipaisun tänäänkin olkapäälle.
Kiitos !
voi tehdä toisen onnelliseksi. Kunpa kaikki ymmärtäisivät niin kuin sinä teet. :)
Sinä sanoit vähän, mutta silti niin paljon.
Kiitän ja olen hengessä mukana Sinunkin kohtalosi
käänteissä.
Herkkää kaipausta
ikävää ja odotusta
muistoja hellistä hetkistä
herkkyydestä ja lämmöstä
kaipausta oloon jossa olisi hyvä olla.
Näin herkän ja kauniin runosi tulkitsin,
sinulla herkkiä tunteita tätä kirjoittaessasi?
olet tulkinnut melko tarkkaan tuntemukseni.
No minä olen flunssainen ollut tässä pari päivää,
ja kun makoilee tuolla sängyllä ajatukset seura-
naan, niin kaikkea käy mielessä. Ja varmaan
mielialakin on vähän herkkiksenä tässä
olotilassa - mihinkäs sitä raidoistaan pääsee,
edes sairaana kun omaa melankolisen luonteen.
Kiitos Diinuskainen !
koskettavan kaunista,
herkkää runoilua*
kaunis kiitos yhteisistä
hetkistämme täällä
runojen parissa,
on aika jäähyväisten,,,
kiitos Sinulle, että olet poikennut tässä uudel-
leen vaikka ensimmäinen kommenttisi tuntuukin ka-
donneen taivaan tuuliin vastaukseni kanssa.
Kun mieli on herkillä, teksti seurailee hyvin
loogisesti sitä.
Kiitos myös itsellesi rinnalla kulkemisesta ja
kannustavista sanoistasi matkan varrella.
Olemme taapertaneet täällä jo neljättä vuotta,
enkä oikein jaksa uskoa ainakaan itse täältä
poistuvani. Jos Sinä olet päättänyt niin,
kunnioitan päätöstäsi ja toivotan kaikkea hyvää
elämääsi.
Toivoa,odotusta ja lämmintä
aatoksia mielenrintamalle
ja kuinka tärkeää
on tuo läsnäolo ilman
vaatimuksia...
niin pieni ja kuitenkin
niin suurta ja syvää.
toivoa ja odotusta runoon taisi todellakin sisäl-
tyä, olet oikeassa ja läsnäolo ON tärkeää.
Saamarin puhelin.
Joka kerran kun tänne tulen, on se varmaan
kirkossa kuulutettu että puhelin soi. Niin nytkin
ja ajatus katosi johonkin =(
Kiitos kun poikkesit ja jätit arvokkaan jälkesi.
Juuri niin se on tuo läsnäolo,
sillä huumorinkin takaa voi
löytyä ihan toisenlaisia
ihmiskuvioita kätketystä
minästä, ei tietenkään aina.
Ei kuin töpselit seinistä pois,
mutta kun on se toinenkin puoli,
jos joku tärkeä puhelu ja tai
henkilö,joten anna olla vain
...itsestäni on tullut nykyään
huono vastaamaan niihin,liekö
jo traumaa veressä.
Näihinkin täytyisi skypet ja wlanit
laittaa pikaviestien rinnalle ja
kun oikein tutustuu,sitten jo
kyläilemään jos sattuu olla meno
tai tulo päällä...olen niin pirun
hyvässä - kestimajan krouvissa.
Ja pah mun arvokkuuteni,että pistä
silppuriin ja aina uusia dolaneita
tulee...Uusin päivityksin vielä,tää
rakkine joutais lumppujen joukkoon,
ja melkeinpä siellä jo ollaankin.
Kiitän vierailustasi ja hyvää
illanistujaisia Sinulle.
laitetaanpas nyt piste kaikelle silppuri- tai
muille vastaaville jorinoille.
Kyllä Sinä olet omalla paikallasi rakkaillesi
tärkeä ja palstalla taas aktviivinen kommentoija.
Äläkä luulekaan, että tässä oltaisiin vielä val-
miita yhtään mihinkään, elämä opettaa joka päivä
niin runoilussa kuin muutenkin.
Joten jatketaanpa siitä mihin ennen tätä jäätiin
ja aletaan odottaa tulevaa vuotta pikkuhiljaa.
Mutta puhelin voi olla todella raivostuttava ka-
pine joskus, yleensä aina väärään aikaan se soi.
Leppoisaa iltaa Mr Näsi ja kiitosta.
No voi sun,kun tarjoamani silppuri
ei kelvannutkaan... no ei sekään
minua huolisi...paksua tekstiä
nyt tulollaan...
Opetusta tulee että oikein hirvittää,
että milloinka eteeni tulee se paha
eteen,että .... nyt pitää...piippaa.
Aika rauhassa minä olen saanut
olla,joten olen antanut
rauhoittavaa elettä itsestäni
... ettei saa häiritä nukkuvaa
otusta.
Kiitosta vaan myös
sinnepäin ja
hyvää herätystä
aamulla.
Sen vain itse kokee,
ne tyhjentyneet huoneet,
silloin minuuteen,
kolahtaa kipeimmin,
on kaikki toisin.
On sato korjattu
sänkipelto hiljainen,
sinne etsien käy,
tahtois löytää jotai,
jonka vois täyttävän.
On äänet vaienneet
"luminenhiljainen aamu"
toivon tie niin pitkä
"olisi vain minulle läsnä"
Jotai kaipuusta mi elää asuu
alas sataa hiutaleissa
heräävässä aamussa, linnun laulussa.
Toivonkukan jätän ja
kiitän kuluneen vuoden monista hetkistä.
Hyvää Uutta Vuotta2009...Liisa
miten oletkin pohtinut runoni äärellä, jättänyt
aina yhtä sydämellisiä sanoja ja ajatuksia
siihen. Ihmismieli on niin kummallinen, selvittä-
mätön maailma. On hetkiä jolloin ollaan yhdessä
eikä sittenkään, ollaan olematta läsnä.
Ja silti, sitähän ihmismieli pohjimmiltaan
kuitenkin kaipaa.
Kiitos Liisa toivonkukasta, kaikista päättyvän
vuoden yhteisistä hetkistä ja rinnalla
kulkemisesta. Haluan toivottaa myös omalta
osaltani Sinulle hyvää ja muistorikasta tulevaa
vuotta 2009.
Sydämellisesti kiitos
linda
.. toive oikea. Joskus riittää vain läsnäolo. Hienoa.
Sinulle, harvinaiselle vierailijalleni lämmin
kiitos. Mukavaa joskus näinkin päin =)
kyllä mä nää oon käynyt aina lukemassa. jään vaan usein itsekseni pohtimaan sanoja.. sellainen mun tapa :) hyviä tekstejä kaikki..
tapansa meillä kullakin =)
Mutta kiva tietää, että olet kuitenkin käynyt lu-
kemassa vaikket olisikaan jättänyt käyntikorttia-
si Mad.
Pohdinta on hyvästä, usein miten.
Kiitos.
Lämmin, kaunis on runosi
Haikea, surullinenkin ehkä
Mutta kuitenkin
- siinä on toivo läsnä
”joku joka ei kysyisi tai sanoisi
vaatisi mitään
olisi vain minulle läsnä. ”
Läsnäolo
- se tuntuu välillä hyvin vaikealta taidolta
Olla läsnä…
Juuri eletyssä hetkessä ...
..sanatonna,,vaatimatta...
Huikea tunne ...
------
Kiitos Sinulle Linda
kaikista lämpimistä sanoistasi
Kauniista palautteistasi
Ja kannustuksestasi
Toivon Sinulle kaikkea hyvää
Tulevalle vuodelle
Ja tulevaisuuteen
Kiitos
-tytteli-
varmaankin se surumielisyys asuu jotenkin sisim-
mässäni aina, vaikka elämä antaisikin siihen mui-
ta mausteita ihan niin kuin toivokin jostain pa-
remmasta.
On totta, että läsnäolo ei välttämättä ole lain-
kaan helppoa. Olla kaksin, olemalla silti yksin.
Se on koettu lukemattomia kertoja, satuttavan
monta kertaa.
Kiitos itsellesi kuluneen, päättyvän vuoden yh-
teisistä hetkistä täällä. Toivoisin niin kovin,
että rekkaisit tuon nicisi, että voisimme vaihtaa
kuulumisia muutoinkin kuin tässä kaiken kansan
silmien edessä - se olisi suuri asia.
Sinulle minä toivon myös seesteistä,
rakkaudellista ja kaikin puolin kivutonta tulevaa
vuotta - olet ansainnut sellaisen.
Kiitos ja halaus, sydämenpohjasta asti !
Hei
....surumielisyys ....niin...
Se kulkee siellä ”sisällä jossain”..aina
No, arkisessa elämässähän se on ”hyvin piilotettuna” :) :)
- Vain harvat näkevät siitä pilkahduksia
Mutta täällä,
-täällä olen kaiketi sitä liikaakin viljellyt ...
Sielua kuluttavaa on olla kaksin - yksin
tämä täysin totta
Kiitos halauksistasi
ja toivotuksistasi
Luen runojasi
- vaikkakaan en olekaan kirjoittanut
Pyydän sitä anteeksi
Mutta ...
Arkeni on jo sellaiseanaan täynnään valtataisteluja
....huomasinpas täälläkin sivustoilla sitä käytävän
..yllätys, yllätys..:)
- En tarkoita Sinua!!!
Päätinpä jättäytyä sivuun ...
Tuosta rekkaamisesta
Olen sitä joskus ....
-ehkäpä parikin kertaa- yrittänyt
Kun ei ole onnannut, päätin ettei siis minulle
tarkoitettu…..:D
Kaikkea hyvää Sinulle
- tytteli-
Sinulle ystäväni.
Surumielisyys on mielestäni hyvä purkaa vaikka
runoihin, kuten ollaan molemmatkin tehty. En us-
ko että minunkaan sisälleni/surumielisyyttäni nä-
kee päällepäin tai näkymättömiä sielun
kyyneleitä. Olla kaksin ja silti yksin, se on
niin tuttua minulle.
Sinun ei tarvitse pyytää minulta anteeksi !
Elämässä pitää olla prioriteetit, ja nämä runot
tuskin kuuluvat kenelläkään siinä kärkipäähän.
Joten hoida vain arkirutiinisi ja poikkeat
silloin kun ehdit, minulle se riittää.
Rekkauksessa ei saa käyttää ääkkösiä eikä öökkö-
siä, siinä ainakin yksi asia. Mutta luepa ne oh-
jeet tarkoin, jos Sinulla on ollut joku sellai-
nen virhe rekkaantumisyrityksessäsi, mikä on
säännöissä kielletty.
Toivon Sinulle seesteistä, valoisaa ja rakkaudel-
lista uutta vuotta. Kiitos kun olet olemassa.
Kiitis Sinulle
olemassaolostasi
Olet läsnä
Se on suuri lahja