Hehkulamppujen kieltäminen energiansäästöön vedoten olisi taas kerran täysin tarpeetonta EU-holhoamista.
Energian hinnannousu ja säästölamppujen kehittyminen ovat ohjanneet ja ohjaavat jatkossakin kuluttajien valintoja ilman moista ”kurkunkäyryysdirektiiviä”.
Teollisuudessa, kaupoissa, julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa on hehkulamppujen käyttö jo käytännössä lopetettu. Kodeissa säästölamput on otettu käyttöön siellä, missä niiden elinikä ja valotehokkuus ovat hyödyksi ja missä hehkulamput on voitu korvata valaistuksen laadun heikentymättä.
Kielto pakottaisi meidät käyttämään säästölamppuja sielläkin, mihin ne eivät sovellu. Säästölamput eivät mahdu moniin valaisimiin lainkaan, tai sitten jäävät häikäisevinä törröttämään ulos valaisimesta. Säästölamppujen valopinta on suuri, joten valaisimet eivät suuntaa valoa tehokaasti. Säästölamput syttyvät täyteen kirkkauteensa hitaasti, joten lyhytjaksoisessa käytössä pitää lamppujen määrää tai tehoa lisätä, tai polttaa lamppuja jatkuvasti ”kun ne kuluttavat niin vähän energiaakin”.
Hehkulamppukieltoa puoltavissa laskelmissa on jätetty huomioon ottamatta monia seikkoja, joilla on suuri merkitys Suomessa. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä valaistuksen tuottama lämpö joudutaan poistamaan ilmastointilaittein, synnyttää valaistuksen tuottama lämpö todellsta ja huomattavaa energiahukkaa. Suomessa asuinrakennusten jäähdyttäminen on vähäistä ja tapahtuu kesäkuumalla, kun valaistustarve on olematon. Suomen oloissa valaistuksen tuottama lämpö ei aiheuta siis aiheuta energiahukkaa kesällä. Syys- ja talvi- ja kevätaikaan hehkulamppujen tuottama lämpö vähentää lämmitysenergian tarvetta.
Säästölamppujen energiatehokkuutta liioitellaan. Luvattu, jopa viisinkertainen valotehokkuus toteutuu vain muutaman sadan ensimmäisen käyttötunnin ajan, jos silloinkaan. Säästölamppujen valotuotto alenee hitaasti koko niiden käytön ajan. Pitkän käyttöiän aikana valontuotto alenee myös pölyyntymisen ja likaantumisen vuoksi. Käytännössä säästölamppujen valotehokkuus lienee enintään kolminkertainen hehkulamppuihin nähden.
Säästölampun valmistukseen kuluu moninverroin enemmän energiaa ja muita luonnonvaroja kuin hehkulampun. Onko tätä kukaan laskenut ja onko se otettu laskelmissa huomioon ?
Säästölampuissa on elohopeaa. Hehkulamppukielto edellyttäisi kattavaa ja toimivaa palautusjärjestelmää, jonka kustannukset vääjäämättä tulisivat kuluttajien maksettaviksi. Palautusjärjestelmän puuttuessa leviäisi elohopea ympäristöön hallitsemattomasti.
Hehkulamppujen halpuus, pieni koko ja hyvät valaistusominaisuudet ovat pakottaneet säästölamppujen valmistajat kehittämään tuotteitaan halvemmiksi ja paremmiksi. Hehkulamppukielto poistaisi tämän kilpailutilanteen ja loisi säästölamppujen hinnnannoustoon tilaisuuden, jonka valmistajat ja myyjät epäilemättä tulisivat vikkelästi hyödyntämään.
Hehkulamppukielto ei ennekkotietojen mukaan koskisi halogeenihehkulamppuja, joiden energiatalous on tuskin lainkaan persuhehkulamppuja parempi. Voiko tästä päätellä, että kiellon taustavoimana onkin lampputeollisuus, joka saisi pitemmälle jalostetuista tuotteista suuremmat voitot kuin vanhasta kunnon peruslampusta ?
Suuren neuvostomaan onnelliset kansalaiset tulivat Suomeen ostamaan tavaroita, joita ei neukuissa ollut. Olisipa surkeaa, jos me suomalaiset joutuisimme EU:n turhanpäiväisen holhoamisen vuoksi lähtemään bryssämatkalle Pietariin lampunostoon!
Energian hinnannousu ja säästölamppujen kehittyminen ovat ohjanneet ja ohjaavat jatkossakin kuluttajien valintoja ilman moista ”kurkunkäyryysdirektiiviä”.
Teollisuudessa, kaupoissa, julkisissa rakennuksissa ja toimistoissa on hehkulamppujen käyttö jo käytännössä lopetettu. Kodeissa säästölamput on otettu käyttöön siellä, missä niiden elinikä ja valotehokkuus ovat hyödyksi ja missä hehkulamput on voitu korvata valaistuksen laadun heikentymättä.
Kielto pakottaisi meidät käyttämään säästölamppuja sielläkin, mihin ne eivät sovellu. Säästölamput eivät mahdu moniin valaisimiin lainkaan, tai sitten jäävät häikäisevinä törröttämään ulos valaisimesta. Säästölamppujen valopinta on suuri, joten valaisimet eivät suuntaa valoa tehokaasti. Säästölamput syttyvät täyteen kirkkauteensa hitaasti, joten lyhytjaksoisessa käytössä pitää lamppujen määrää tai tehoa lisätä, tai polttaa lamppuja jatkuvasti ”kun ne kuluttavat niin vähän energiaakin”.
Hehkulamppukieltoa puoltavissa laskelmissa on jätetty huomioon ottamatta monia seikkoja, joilla on suuri merkitys Suomessa. Keski- ja Etelä-Euroopassa, missä valaistuksen tuottama lämpö joudutaan poistamaan ilmastointilaittein, synnyttää valaistuksen tuottama lämpö todellsta ja huomattavaa energiahukkaa. Suomessa asuinrakennusten jäähdyttäminen on vähäistä ja tapahtuu kesäkuumalla, kun valaistustarve on olematon. Suomen oloissa valaistuksen tuottama lämpö ei aiheuta siis aiheuta energiahukkaa kesällä. Syys- ja talvi- ja kevätaikaan hehkulamppujen tuottama lämpö vähentää lämmitysenergian tarvetta.
Säästölamppujen energiatehokkuutta liioitellaan. Luvattu, jopa viisinkertainen valotehokkuus toteutuu vain muutaman sadan ensimmäisen käyttötunnin ajan, jos silloinkaan. Säästölamppujen valotuotto alenee hitaasti koko niiden käytön ajan. Pitkän käyttöiän aikana valontuotto alenee myös pölyyntymisen ja likaantumisen vuoksi. Käytännössä säästölamppujen valotehokkuus lienee enintään kolminkertainen hehkulamppuihin nähden.
Säästölampun valmistukseen kuluu moninverroin enemmän energiaa ja muita luonnonvaroja kuin hehkulampun. Onko tätä kukaan laskenut ja onko se otettu laskelmissa huomioon ?
Säästölampuissa on elohopeaa. Hehkulamppukielto edellyttäisi kattavaa ja toimivaa palautusjärjestelmää, jonka kustannukset vääjäämättä tulisivat kuluttajien maksettaviksi. Palautusjärjestelmän puuttuessa leviäisi elohopea ympäristöön hallitsemattomasti.
Hehkulamppujen halpuus, pieni koko ja hyvät valaistusominaisuudet ovat pakottaneet säästölamppujen valmistajat kehittämään tuotteitaan halvemmiksi ja paremmiksi. Hehkulamppukielto poistaisi tämän kilpailutilanteen ja loisi säästölamppujen hinnnannoustoon tilaisuuden, jonka valmistajat ja myyjät epäilemättä tulisivat vikkelästi hyödyntämään.
Hehkulamppukielto ei ennekkotietojen mukaan koskisi halogeenihehkulamppuja, joiden energiatalous on tuskin lainkaan persuhehkulamppuja parempi. Voiko tästä päätellä, että kiellon taustavoimana onkin lampputeollisuus, joka saisi pitemmälle jalostetuista tuotteista suuremmat voitot kuin vanhasta kunnon peruslampusta ?
Suuren neuvostomaan onnelliset kansalaiset tulivat Suomeen ostamaan tavaroita, joita ei neukuissa ollut. Olisipa surkeaa, jos me suomalaiset joutuisimme EU:n turhanpäiväisen holhoamisen vuoksi lähtemään bryssämatkalle Pietariin lampunostoon!
Vastaukset 2
Vanhimmat
Kiva on mökinäijän yrittää sytyttää puuceen energiansäästölamppua 30 asteen pakkasessa ja odotella valoa tulevaksi. Jos onnistuu syttymään niin ei montaa viikkoa kestä. No asiaan, isot lampputehtaathan tuossa direktiivissä ovat asiansa lobanneet. Onnittelut heille. Vai vielä hehkulamppujen kiellolla maailma pelastetaan, kaikkeen halpaan ne virkamiehet suuressa tyhmyydessään lankeavatkin.
Näin se menee, EU-pankkiirien omistamat säästölampputehtaat kaipaavat parempia tuottoja, ja mikä parempaa kuin kertoa alamaisille eu-parlamentissa että hehkulamppuja ei enää sallita.
Näin saadaan kilpailija kätevästi pois kehitysvamma- ja dekonstruktio-pankkien eur-aasian valloituksen tieltä.
Heil, money talks, nobody walks...