Mikä on kastamattomana kuolleen pienen lapsen iankaikkisuuskohtalo? Tähän kysymykseen en saanut keneltäkään vastausta tuossa aiemmin. Syntyi vain pitkä kiistely kasteesta.
Eikö kukaan todellakaan voi vastata suoraan ja selkeästi, mikä on tuollaisen lapsen iankaikkisuuskohtalo?
Itse uskon Jeesukseen vapahtajanani ja syntieni sovittajana ja anteeksiantajana. En ole itsekäs, vaan huolestunut niistä vauvoista, jotka eivät saa kastetta ja kuolevat.
Vastatkaa kysymykseeni, ystävät, jotka olette asioista perillä. Älkää riidelkö kastemuodosta. Suomessahan suuri osa vauvoista kastetaan, mutta yhä useampi jää kastamatta ja muissa maissa vielä enemmän ja paljon näitä kastamattomia lapsia myös kuolee. Se tuntuu pahalta ja julmalta ja tuskaiselta.
Eikö kukaan todellakaan voi vastata suoraan ja selkeästi, mikä on tuollaisen lapsen iankaikkisuuskohtalo?
Itse uskon Jeesukseen vapahtajanani ja syntieni sovittajana ja anteeksiantajana. En ole itsekäs, vaan huolestunut niistä vauvoista, jotka eivät saa kastetta ja kuolevat.
Vastatkaa kysymykseeni, ystävät, jotka olette asioista perillä. Älkää riidelkö kastemuodosta. Suomessahan suuri osa vauvoista kastetaan, mutta yhä useampi jää kastamatta ja muissa maissa vielä enemmän ja paljon näitä kastamattomia lapsia myös kuolee. Se tuntuu pahalta ja julmalta ja tuskaiselta.
Vastaukset 15
Vanhimmat
Odottamassa ylösnousemusta!
Vauvavalelu ei ole Raamatullinen, joten sen puute ei ainakaan ratkaise lapsen kohtaloa!
-- Jumala tietää jo idussa mikä on tuon lapsen/ihmisen elämä, ja Jumala Oikeudenmukaisessa päätöksessä on hänen kohtalonsa, luota siihen!
Mutta sinulle itsellesi, joko olet uskonmukaisesti upotuskastettu Vapahtajan Nimeen?
Ole siis huolissasi itsesi suhteen, (”ja saatteko lapsenne kerran syliinne”) siksi neuvon teitä seuraavasti; sillä saatana ei pelkää mitään muuta niin paljon kuin, että teidän silmänne ja korvanne avautuisivat tälle Oikealle uskonmukaiselle (ks.Apt.2:38) upotuskasteelle Vapahtajan Nimeen (ei kolmeen arvoasemaan), tälle Totuusasialle ja hän olisi lyöty!!! -- Miksi, koska silloin Jumalan Pyhän Hengen Voima saisi asettua teihin, ja hänellä ei olisi teihin enää mitään valtaa, sillä Vapahtaja tekee teidät vapaiksi synnin orjuudesta, ks.Joh.8:31-36!
AINOANA, joka kastaa uskonmukaisesti Suomessa itseni lisäksi löytynee adventtiseurakunnasta sopimuksen mukaan!
Katso lähin seurakunta: http://www.adventtikirkko.fi/seurakunnat/ Ja sitten/nyt kun .."OLETTE SYNNISTÄ VAPAUTETUT - on teidän hedelmänne PYHITYS - KRISTUKSEN kaltaisuus"! ”Siis, jos joku on KRISTUKSESSA, niin hän on UUSI LUOMUS; se, mikä on vanhaa, on kadonnut, katso, uusi on sijaan tullut.” (2.Kor.5:17). Joko sinä omistat ”uudenluomuksen”?
eihän sellainen ole vielä ikuisuusolento ollenkaan, jota ei ole kasteessa liitetty Kristuksen ikuisesti elävään ruumiiseen,
vain Kristukseen kastetut elävät ikuisesti
Yksi ruumis, monta jäsentä
12 Kristus on niin kuin ihmisruumis, joka on yksi kokonaisuus mutta jossa on monta jäsentä; vaikka jäseniä on monta, ne kaikki yhdessä muodostavat yhden ruumiin. [Room. 12:4,5; 1. Kor. 10:17]
13 Meidät kaikki, olimmepa juutalaisia tai kreikkalaisia, orjia tai vapaita, on kastettu yhdeksi ruumiiksi. Yksi ja sama Henki on yhdistänyt meidät, kaikki me olemme saaneet juoda samaa Henkeä. [Room. 10:12; Gal. 3:28; Ef. 2:18; Kol. 3:11]
Kristillisissä piireissä on tapana vaieta tämän tyyppisistä ongelmallisista asioista. Luterilaisten mielestä kaste pelastaa ja Hellutai/Vapaakirkkolinjalla usko pelastaa. Vahvan ja "oikean" mielipiteen kannattajia löytyy varmasti molemmista leireistä. Itse suosittelen terveen järjen käyttöä näissä asioissa. Eli vastaukseni on: Molemmat on loistavia vaihtoehtoja.
Eihän vauvoilla vielä ole ymmärrystä/uskoa!
Jos uskot jotta Luojamme, taivaallinen Isä voi tehdä sitä kaikkea jota huvittaa, ilman näiden sydämettömien ihmisten lupaa, niin silloin uskot oikein. Sallikaa kaikkien lasten tulla tyköni, opasti Kristus opetuslapsiaan, ja silloin hän puhui
Isänsä sanoja Isänsä tahdon alla. Tuossa ohjetta
jokaiselle, myös näille pienten lasten vihaajille.
ihminen sitä tiedä, kuka pelastuu kuka ei. Sen tietää vain yksin Jumala. Saamme kuitenkin jättää kaikki kuolleet omaisemme armollisen Jumalan käsiin, myös kastamattomana kuolleet ja kuolleina syntyneet lapset.
Varhaiskirkossa sanottiin, että kastamattomuus ei kadota, vaan ainoastaan kasteen halveksiminen kadottaa. Jos joku tahallaan viivyttelee lapsensa kastetta ja lapsi pääsee kuolemaan kastamattomana, niin Jumala rankaisee siitä lapsen vanhempia eikä lasta itseään.
Kristus on sanonut pienistä lapsista: sen kaltaisten on taivasten valtakunta. Pienillä, alle seitsemän vuotiailla lapsilla, on vielä ns innocentia infantiorum eli lapsuuden viattomuus. Heillä ei ole lainkaan tekosyntejä, koska he eivät vielä ymmärrä hyvän ja pahan eroa.
Ei pieni lapsi ole voinut syntiä tehdä, on hän sitten kuollut ennen syntymäänsä tai vauva-aikana.
Hän on Jumalalle otollinen sellaisenaan.
Jeesus siunasi lapsia, ei Hän kastanut heitä.
Lapsikastetta alettiin noudattaa vasta paljon myöhemmin.
Sitten kun lapsi tulee siihen ikään, että hän tajuaa oikean ja väärän ja tekee tietoisesti väärin, hän on vastuullinen omista teoistaan.
Siihen asti on tietenkin hyvä siunata lasta ja rukoilla tukea lapsen kasvua sinänsä, mutta
yhdet ristiäiset eivät hänen iäisyysasemaansa muuta.
Olen itse menettänyt useita lapsia raskausaikana. Muistan, kuinka avioliittomme
alkuaikoina oli sellainen tilanne, että vaikka molemmat olimme uskossa, ei ollut oikein sellaista paikkaa, mihin olisimme yhdessä ehtoolliselle päässeet.Kuuluimme eri seurakuntiin. Sitten kerran syntymäkunnassani ollessamme kävimme pienessä kyläkirkossa ahtoollisella, ajattelimme, että pappi ei meidän seurakuntayhteyksiämme tiedä.
Muutaman vuoden päästä (5 lapsen jo synnyttyä)
menetin odottamani vauvan. Jouduin verenvuodon takia menemään keskussairaalaan kaavittavaksi,
vaikka vauva oli jo menetetty. Olin siellä
pari vuorokautta, mutta mieleeni on jäänyt ensimmäinen ilta kaavinnan jälkeen. Heräsin
nukutuksesta, mutta painuin pian uudelleen uneen.
Olin unessa siinä samassa kirkossa, jossa olimme
mieheni kanssa käyneet ehtoollisella. Siellä ei ollut yhtään ihmistä, mutta koko kirkko
tulvi valoa. Keskellä kirkkoa oli pienen pieni arkku, tajusin, että siinä oli menetetty vauvani.
Koko kirkko oli täynnä enkeleitä ja Jumalan pyhyyttä.
Olen ollut monissa hautajaisissa
sen jälkeen, niin uskovien kuin uskosta osattomienkin, mutta nuo pienen
tyttövauvan Jumalan järjestämät hautjaiset
olivat kauneimmat omassa elämässäni.
Pienenä kuolleet lapsemme ovat ainoat, jotka
sataprosenttisen varmasti ovat taivaassa.
Muut lapsemme ovat vielä matkalla ja heillä on monia vaikeuksia ja kiusauksia edessään ennen kuin elämä on eletty.
Iloitaan näistä meitä taivaassa odottavista
ja rukoillaan vielä taipaleella olevien puolesta!
Siunausta sinulle!
Sodoman ja Gomorankin kaupungin lapsien vanhemmat ajattelivat, ei hätää mitään, mitäs syntiä ne meidän lapset on ehtinyt tehdä.
Mutta sen ajan suurkaupungeista ei löytynyt yhtään synnitöntä ja vanhurskasta lasta. Muuta tietä pelastukseen ei ole sanottu Raamatussa. Joka uskoo ja on tullut kastetuksi, sellainen pelastuu.
vanhurskas=Jumalalle kelpaava
Paavali sanoo, että juutalaisista ja kreikkalaista ei löydy yhtään vanhurskasta noin 50 v. Jeesuksen kuoleman jälkeen. Joten ei mitään automaattisovitusta tapahtunut. Vain kasteen ja uskon kautta lapsikin saavuttaa vanhurskauden.
Room.3
9 Miten siis on? Olemmeko me parempia? Emme suinkaan. Mehän olemme edellä osoittaneet, että kaikki, niin hyvin juutalaiset kuin kreikkalaiset, ovat synnin alla,
10 niinkuin kirjoitettu on: "Ei ole ketään vanhurskasta, ei ainoatakaan,
11 ei ole ketään ymmärtäväistä, ei ketään, joka etsii Jumalaa;
12 kaikki ovat poikenneet pois, kaikki tyynni kelvottomiksi käyneet; ei ole ketään, joka tekee sitä, mikä hyvä on, ei yhden yhtäkään.
kuoleman ja kaiken pahan vallan. Kristuksessa on kaikkien ihmisten pelastus.
Sodoman ja Gomorran ihmiset tuskin ajattelivat syntiä -tai Jumalaa- olevan olemassakaan saati, että olisivat olleet huolissaan lastensa iäisestä kohtalosta.
Älkää hyvät ihmiset lukeko sitä Vanhaa Testamenttia, vaan lukekaa evankeliumeja ja apostolien kirjeitä. Tuskin Pyhä apostoli Paavali tarkoitti noilla "kaikilla" pikkulapsia. Vain ne voivat poiketa "tieltä", jotka tietävät hyvän ja pahan eron.
En vastusta lasten kastamista, koska muutenhan he eivät voisi osallistua ehtoolliselle vanhempiensa kanssa, niin kuin meillä ortodoksisessa kirkossa on aina ollut tapana, mutta on taikauskoa uskoa, että kastamattomat lapset joutuisivat kadotukseen. Lapsi kastetaan siksi, että hän voisi varttua kirkon jäsenenä kristityksi ihmiseksi eikä siksi, että uskottaisiin hänen joutuvan kadotukseen, jos hän kuolee pienenä ennen kasteen valistuksen saamista.
Luterilaisessa kirkossa kastetaan kuulemma nykyisin jo kuolleitakin vauvoja, kun halutaan miellyttää näiden taikauskoisia vanhempia. HYKSissä on kuulemma jo 1980-luvulla annettu lääkäreille sellaiset toimintaohjeet, että jos hengetön kastamaton pikkulapsi tuodaan sairaalaan, niin ensin on kastettava ja vasta sitten julistettava kuolleeksi. Eräs ortodoksinen lääkäri kirjoitti tästä äskettäin ortodoksi.netissä. Tuo lääkäri oli jyrkästi kieltäytynyt tuollaisesta jumalanpilkasta, mutta saamieni tietojen mukaan käytäntö jatkuu edelleen ainakin helsinkiläisissä sairaaloissa. Kuolleiden kastajina toimivat usein, paitsi luterilaiset lääkärit ja hoitajat, myös luterilaiset sairaalapastorit.
Jumallehan kaikki elävät, vaikka olisivat fyysisesti kuolleita. Joten ei se kaste hukkaan koskaan mene.
Paavalin aikaan kuolleiden puolestakin tehtiin kasteita, koska uskottiin kasteen ylösnousemusvoimaan.
1. Piet. 3:21
Tuon esikuvan mukaisesti teidät pelastaa nyt kaste, ei siksi että te siinä luovuitte saastaisesta elämästä, vaan koska Jumala teki kanssanne hyvän omantunnon liiton. Sen perustuksena on Jeesuksen Kristuksen ylösnousemus, [Ef. 5:26; Hepr. 10:22]
Lasaruksenkin sanotaan jo haisseen haudassa, mutta vielä ei luovuttu uskosta elvyttää ruumista. Jumalan Pyhä Henki voi tehdä mitä vain.
39 Jeesus sanoi: "Ottakaa kivi pois". Martta, kuolleen sisar, sanoi hänelle: "Herra, hän haisee jo, sillä hän on ollut haudassa neljättä päivää".
40 Jeesus sanoi hänelle: "Enkö minä sanonut sinulle, että jos uskoisit, niin sinä näkisit Jumalan kirkkauden?"
41 Niin he ottivat kiven pois. Ja Jeesus loi silmänsä ylös ja sanoi: "Isä, minä kiitän sinua, että olet minua kuullut.
42 Minä kyllä tiesin, että sinä minua aina kuulet; mutta kansan tähden, joka seisoo tässä ympärillä, minä tämän sanon, että he uskoisivat sinun lähettäneen minut."
43 Ja sen sanottuansa hän huusi suurella äänellä: "Lasarus, tule ulos!"
44 Ja kuollut tuli ulos, jalat ja kädet siteisiin käärittyinä, ja hänen kasvojensa ympärille oli kääritty hikiliina. Jeesus sanoi heille: "Päästäkää hänet ja antakaa hänen mennä".
kuolleille! Kuollut ei voi ottaa sakramenttia vastaan, joten tuollainen "kastaminen" on rienausta ja osoitus siitä, että ei ymmärretä asiasta yhtään mitään.
On eri asia kastattaa itsensä toisen puolesta kuin kastaa kuollut. Kirkko kielsi itsensä kastattamisen kuolleitten puolesta niin kuin muutkin apostolien ajan väärinkäytökset.
että Jeesus on sovittanut maailman synnin.
Lapsikin on sovitettu.
Miten se papin roiskaisu vedellä olisi tärkempi asia
kuin Jeesuksen ristinkuolema?
Voi pimeyttä.
Sodoman ja Gomorran lapsetkin menivät taivaaseen!
Ps 106:38.
Ei kai Jumala olsi jättänyt heitä maanpäälle ilman vanhempiaan, orvoiksi!
Huonopuu antaa huonoja hedelmiä ja joutaa hedelmineen nuotioon!
Henkiin ei Sodomasta jäänyt muuta kuin Loot
tyttärineen, mutta pienet, syntiä tekemättömät lapset kuitenkin pääsivät taivaaseen.
Minut on aikanaan lapsena kastettu, sitten elin kouluvuoteni sellaisessa kiusaamisen helvetissä, että siinä ei kyllä kiusaajille ja pahoinpitelijöille sen enempää kuin heitä vihaaville ja pelkääville kiusatuillekaan
Jumalan kirkkaus loistanut. Paljon mieluummin edes haukuin, kun en muuta kiusaajille voinut.
Sen verran nyt sentään välillä yritin käydä kauppaa Jumalan kanssa, että joskus 8-vuotiaana
nuorinamme odottaessamme lupasin Jumalalle, että jos saan pikkusiskon, lopetan kiroilemisen.
Sain pikkuveljen, ei tarvinnut lopettaa
kiusaajien kiroamista.
Rippikoulun jälkeen etäännyin Jumalasta, elin niin kuin nykysuomalaiset elävät, vaikka kastettu olinkin. Ja jos sinä sanot, että minä sellaisenani olisin päässyt taivaaseen, niin ison valeen kerrot! Ei ihminen pääse sinne omassa viisaudessaan, ei ilman Jeesuksen veren puhdistusta ja todellista katumusta.
Sekin vaihe tuli elämääni, jolloin aloin taas Jeesusta ja Hänen sovitustyötään kunnioittaa ja halusin elää Raamatun ohjeiden mukaan. Sinä vaiheessa menin kasteelle matkaliittoni uudistamiseksi ja täytyin kastetilaisuudessani myös Pyhällä Hengellä, sain profetian lahjan ja puhevälit Jumalan kanssa. Olin minä siihenkin asti uskonut, että Jumala sinänsä olemassa on, en vain ollut halunnut seurata Hänen käskyjään tai tuntenut mitenkään tarvitsevani Jeesuksen sovitustyötä. Oma hurskaus ja omaviisaus oli riittänyt vallan hyvin.
Ja siitä olen tosiaan samaa mieltä, että automaattisovitusta ei ole.!
Vain sellaisen lapsen kohdalla, joka on kasvanut kodissa, jossa vanhemmat seuraavat uskollisesti Jumalaa, voi käydä niin, että lapsen usko muuttuu omakohtaiseksi uskoksi,
Jumala täyttää aikanaan Pyhällä Hengellä ja ihnminen pääsee muutenkin kasvamaan täyteen hengelliseen aikuisuuteen.Näin voi olla esim. lestadiolaisperheissä.
Vanhin tyttäremmekin on tällainen. Hän on aina ollut
uskossa, kastettiin joskus 11 vuotiaana ja täyttyi Pyhällä Hengellä toisella kymmenellä.
Kävi Raamattukoulunsa ja on saanut kasvaa hyvää kasvua. Tyttö nro 4 (kiinalaisittain ilmaistuna) on samanlainen pakkaus. Oli joskus 15-vuotiaana nuorten mukana lastenkotimatkalla Venäjällä, siellä ryhmärukouksessa alkoi puhua kielillä ja selitti mukanaolleelle etelä-afrikkalaisnuorelle, että häntä kohtaa vaikea
mentys, mutta Jumala kantaa kaiken yli. Tämä Goodman ehti tulla takaisin Suomeen, kun tuli puhelinsoitto, että hänen toinenkin veljensä oli surmattu Etelä-Afrikan levottomuuksissa. Toinen veli oli kuollut jo aikaisemmin vastaavissa oloissa ja myöhemmin Goodman oli sanonut, että tuon 15-vuotiaan selvä, nostava profetia auttoi häntä kestämään nuo raskaat hetket.
Muilla lapsilla on sitten ollut enemmän tai vähemmän kapinaa ja epäilyjä. Vaikkapa nyt tyttö nro 4, hän kyllä meni tavan mukaan omasta tahdostaan nuorten iltaan, istui jurotti siellä takapenkillä
tyttökaverinsa kanssa kädet puuskassa, täydessä kapinassa kuin Masan arkki. Nuori, puhdasotsainen, juuri ulkomailta valmistunut vuosia opiskellut ja Pyhän Hengen ilmapiirissä ollut
pastori kyllästyi, sanoi, että ei tytöistä ole toivoa. Eli että jos he jazzlaulajiksi haluaisivat alkaa, niin hän voisi vaikka olla kapakoissa heidän managerinsa. Tytöt tietenkin loukkaantuivat, lähtivät seurakunnasta.
Soitin pastorille ja totesin, että minulle kyllä riittää, jos 15-vuotias omasta tahdostaan istuu
kädet puskassa salin perällä, kunhan ei muuten häiritse. Sekin on jo paljon.
No, pastorikin on vanhentunut ja viisastunut, omien lasten sairastamisen ja kuoleman kautta ehkä tajunnut jotakin ihmisen ainutlaatuisuudesta. Ja tämä kädet puskassa ollut kapinallinen säästi jo parin vuoden kuluttua rahaa, niin että pääsi Australiaan Raamattukouluun ja on siitä lähtien noin puolet ajasta tehnyt vapaaehtoisena Jumalan valtakunnan työtä seurustelee nyt
nuorisopastorin kanssa. Ihmeelliset ovat
Jumalan tiet,
mutta ne ovat Jumalan teitä, eivät ihmisten teitä, jotka jollakin sokerikuorrutuksella
peitellään Jumalan teiksi. Kyllä siinä synnintunto ja rehellinen parannuksenteko tarvitaan, vaikka Jumala rakkaudessaan meitä
puoleensa vetää.
Ja jos sitä uskoa ei olisi yhtään jossakin vaiheessa missään ollut, ei koko uskon ketju enää jatkuisi.Aina siellä on joku ollut aidosti
uskossa. Raamatun yksi tehokeino on hyperbola, liioittelu. Saatetaan sanoa, että kaikki olivat jossakin silloin, kun paljon ihmisä oli kasassa.
Synnin alla me kaikki olemme, päivittäin syntiä teemme sanoin ja teoin ja monesti yhtä paljon välinpitämättömyydellämme. Siksi on Jeesuksen veri, päivittäin ja hetkittäin, niin
että voimme vapaina ja puhtaina vaeltaa,
kuulla Hänen äänensä, tehdä hänen tahtonsa.
Hyvää uutta vuotta!