Humanististen aineiden

En tiedä, mihin (minkä yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tilanteeseen) perustat toteamuksesi, että "vain parikymmentä prosenttia valmistuneista on suoraan koulutusta vastaavassa työssä". Ainakin Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien työtilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen on, että noin 45 prosenttia humanisteista on oman ilmoituksensa mukaan täysin koulutustaan vastaavassa työssä.

LÄHDE: Mikko Siitonen, Viisi vuotta valmistumisesta, Turun yliopistosta 1999-2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille, s. 50.
Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
http://rekrytointi.utu.fi/yliopistoille/UraraporttiTY.pdf

Saman lähteen mukaan noin 40 prosenttiä valmistuneista humanisteista on työssä, joka vastaa koulutusta osittain ja vain reilu 15 prosenttia ilmoittaa, että heidän työnsä ei vastaa lainkaan koulutusta. Tilanne ei ainakaan tämän selvityksen perusteella näytä niin huonolta kuin esität. En sitten tiedä, onko muiden yliopistojen tilanne erilainen.

Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien tilanne näyttää olevan lähellä yhteiskuntatieteellisestä valmistuneita, vaikka jälkimmäisillä tilanne onkin hieman parempi.

Täällä yliopistopalstalla ihmettelen jatkuvasti niin kysyjien kuin vastaajien tapaa puhua vain "humanistisesta tiedekunnasta", "saksalaisesta filolologiasta" jne. lainkaan täsmentämättä, minkä yliopiston yksiköitä he tarkoittavat. En tiedä, tarkoittavatko he tuolloin Helsingin yliopistoa ikään kuin ajatellen, että Suomessa ei muita olisikaan. Ajattelutapa on virheellinen.

En tiedä, mikä on muista yliopistoista valmistuneiden humanistien tilanne, mutta rohkenen epäillä, ettei se ole sentään aivan niin huono kuin esität. Varmasti kaikki yliopistot ovat tutkineet valmistuneiden työtilannetta, joten kaivakaapa faktoja mutu-tiedon sijaan esiin niin nähdään.

prosentit kirjoitti:

En tiedä, mihin (minkä yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tilanteeseen) perustat toteamuksesi, että "vain parikymmentä prosenttia valmistuneista on suoraan koulutusta vastaavassa työssä". Ainakin Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien työtilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen on, että noin 45 prosenttia humanisteista on oman ilmoituksensa mukaan täysin koulutustaan vastaavassa työssä.

LÄHDE: Mikko Siitonen, Viisi vuotta valmistumisesta, Turun yliopistosta 1999-2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille, s. 50.
Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
http://rekrytointi.utu.fi/yliopistoille/UraraporttiTY.pdf

Saman lähteen mukaan noin 40 prosenttiä valmistuneista humanisteista on työssä, joka vastaa koulutusta osittain ja vain reilu 15 prosenttia ilmoittaa, että heidän työnsä ei vastaa lainkaan koulutusta. Tilanne ei ainakaan tämän selvityksen perusteella näytä niin huonolta kuin esität. En sitten tiedä, onko muiden yliopistojen tilanne erilainen.

Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien tilanne näyttää olevan lähellä yhteiskuntatieteellisestä valmistuneita, vaikka jälkimmäisillä tilanne onkin hieman parempi.

Täällä yliopistopalstalla ihmettelen jatkuvasti niin kysyjien kuin vastaajien tapaa puhua vain "humanistisesta tiedekunnasta", "saksalaisesta filolologiasta" jne. lainkaan täsmentämättä, minkä yliopiston yksiköitä he tarkoittavat. En tiedä, tarkoittavatko he tuolloin Helsingin yliopistoa ikään kuin ajatellen, että Suomessa ei muita olisikaan. Ajattelutapa on virheellinen.

En tiedä, mikä on muista yliopistoista valmistuneiden humanistien tilanne, mutta rohkenen epäillä, ettei se ole sentään aivan niin huono kuin esität. Varmasti kaikki yliopistot ovat tutkineet valmistuneiden työtilannetta, joten kaivakaapa faktoja mutu-tiedon sijaan esiin niin nähdään.

Lue lisää

Kyllähän yliopistot ja tiedekunnat tekevät kyselyjä valmistuneiden opiskelijoiden työtilanteesta. Kyselyjen uskottavuutta vain heikentää usein varsin matala vastausprosentti, eli moni työtön tai ei oman alansa töissä oleva jättää kyselyyn vastaamatta, jolloin kysely antaa liiankin positiivisen kuvan työtilanteesta.

onkhelmat kirjoitti:

Kyllähän yliopistot ja tiedekunnat tekevät kyselyjä valmistuneiden opiskelijoiden työtilanteesta. Kyselyjen uskottavuutta vain heikentää usein varsin matala vastausprosentti, eli moni työtön tai ei oman alansa töissä oleva jättää kyselyyn vastaamatta, jolloin kysely antaa liiankin positiivisen kuvan työtilanteesta.

Lue lisää

Pitää paikkansa, että vastausprosentti ei ole sata, mikä kyllä selvitetään tutkimuksen taustatiedoissa ja sen vaikutuksia yleensä pohditaan. Näin on kaikissa kyselyissä, jotka lähetetään tietylle kohderyhmälle, se ei ole mitenkään poikkeuksellista.

Onko sinulla perusteltua tietoa sille, että vastaamatta jättävät lähinnä vain muissa kuin oman alan töissä olevat vai perustuuko esittämäsi parikymmentä prosenttia vain mutu-tietoon? Itse arvelen, että vastaamattomia on kaikissa työllisyysryhmissä. Mikäli sataprosenttinen otos saataisiin, tulos varmaan olisi hieman erilainen, mutten silti tältä istumalta usko sen olevan niin synkkä kuin esität. Tosin kumpikin näkemys taitaa perustua oletuksiin, ei varmaan tietoon.

Humanistinen ala poikkeaa selvästi esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisistä aloista siten, että likään aina ei ole yksiselitteisesti selvää, onko henkilö nimenomaan oman alansa töissä vai ei, mutta silti koulutus on ollut työpaikan edellytys. Myös tämä saattaa saada monet vastaamaan, etteivät ole täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kansainvälisiin toimintoihin liittyvät työt, joihin humanisteilla saattaa olla hyvät valmiudet kielitaidon ansiosta.

prosentit kirjoitti:

Pitää paikkansa, että vastausprosentti ei ole sata, mikä kyllä selvitetään tutkimuksen taustatiedoissa ja sen vaikutuksia yleensä pohditaan. Näin on kaikissa kyselyissä, jotka lähetetään tietylle kohderyhmälle, se ei ole mitenkään poikkeuksellista.

Onko sinulla perusteltua tietoa sille, että vastaamatta jättävät lähinnä vain muissa kuin oman alan töissä olevat vai perustuuko esittämäsi parikymmentä prosenttia vain mutu-tietoon? Itse arvelen, että vastaamattomia on kaikissa työllisyysryhmissä. Mikäli sataprosenttinen otos saataisiin, tulos varmaan olisi hieman erilainen, mutten silti tältä istumalta usko sen olevan niin synkkä kuin esität. Tosin kumpikin näkemys taitaa perustua oletuksiin, ei varmaan tietoon.

Humanistinen ala poikkeaa selvästi esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisistä aloista siten, että likään aina ei ole yksiselitteisesti selvää, onko henkilö nimenomaan oman alansa töissä vai ei, mutta silti koulutus on ollut työpaikan edellytys. Myös tämä saattaa saada monet vastaamaan, etteivät ole täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kansainvälisiin toimintoihin liittyvät työt, joihin humanisteilla saattaa olla hyvät valmiudet kielitaidon ansiosta.

Lue lisää

Olen mielestäni sitä mieltä, että hum.ala antaa mahdollisuuden moneen alaan, riippuen siitä mitä on lukenut pääaineena. Kielitaito on hyväksi ja nimeen omaan EU kielet olisi hyvä opiskella esim. ranska ja saksa englannin lisäksi.

Fil.maisteriksi voi lukea esim. ainekohtaisesti ensin approbatureita ja jkn cum lauden avoimessa yliopistossa muistaakseni n. 45 opintoviikkoa ja pakko ei ole olla edes yo.

On vain hyvä olla joki ammattitutkinto ennestään alla. Yliopistoon kirjoille on hyvä hakea ja ei yo otetaan jokin määrä vuosittain.

Kysy ko.yliopiston kansliasta, niin lähettävät paremmin oheismateriaalia.