Humanististen aineiden

opiskelu??

Kannattaako humanisrisia aineita ylipäätänsä opiskellla vai menevätkö nämä aineet lähinnä harrastuksen puolesta ohi työelämäm?

5

1499

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • vaikea on

      saada työtä puhtaasti historioitsijana tai kielitieteilijänä, duuni parhaimmillaanki on yleensä jotain yleisempää, josta joku on valmis maksamaan (esim. tulkki).

      Toki aina muutama jää akateemiselle uralle, mutta se ei ole kovin rahakasta ja kilpailu on silti kovaa.

      Humanistisen tiedekunnan tekemät työselvitykset osoittavat, että vain parikymmentä prosenttia valmistuneista on suoraan koulutusta vastaavassa työssä, loput sijoittuvat korkeakoulututkinnon tai jonkun erikoisosaamisensa perusteella, menevät jatko-opintoihin tms. Työttömyysluvut ovat paljon korkeampia ja keskipalkka pienempi kuin esim. oikeustieteilijällä tai matemaatikolla.

      • prosentit

        En tiedä, mihin (minkä yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tilanteeseen) perustat toteamuksesi, että "vain parikymmentä prosenttia valmistuneista on suoraan koulutusta vastaavassa työssä". Ainakin Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien työtilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen on, että noin 45 prosenttia humanisteista on oman ilmoituksensa mukaan täysin koulutustaan vastaavassa työssä.

        LÄHDE: Mikko Siitonen, Viisi vuotta valmistumisesta, Turun yliopistosta 1999-2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille, s. 50.
        Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
        http://rekrytointi.utu.fi/yliopistoille/UraraporttiTY.pdf

        Saman lähteen mukaan noin 40 prosenttiä valmistuneista humanisteista on työssä, joka vastaa koulutusta osittain ja vain reilu 15 prosenttia ilmoittaa, että heidän työnsä ei vastaa lainkaan koulutusta. Tilanne ei ainakaan tämän selvityksen perusteella näytä niin huonolta kuin esität. En sitten tiedä, onko muiden yliopistojen tilanne erilainen.

        Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien tilanne näyttää olevan lähellä yhteiskuntatieteellisestä valmistuneita, vaikka jälkimmäisillä tilanne onkin hieman parempi.

        Täällä yliopistopalstalla ihmettelen jatkuvasti niin kysyjien kuin vastaajien tapaa puhua vain "humanistisesta tiedekunnasta", "saksalaisesta filolologiasta" jne. lainkaan täsmentämättä, minkä yliopiston yksiköitä he tarkoittavat. En tiedä, tarkoittavatko he tuolloin Helsingin yliopistoa ikään kuin ajatellen, että Suomessa ei muita olisikaan. Ajattelutapa on virheellinen.

        En tiedä, mikä on muista yliopistoista valmistuneiden humanistien tilanne, mutta rohkenen epäillä, ettei se ole sentään aivan niin huono kuin esität. Varmasti kaikki yliopistot ovat tutkineet valmistuneiden työtilannetta, joten kaivakaapa faktoja mutu-tiedon sijaan esiin niin nähdään.


      • onkhelmat
        prosentit kirjoitti:

        En tiedä, mihin (minkä yliopiston humanistisesta tiedekunnasta valmistuneiden tilanteeseen) perustat toteamuksesi, että "vain parikymmentä prosenttia valmistuneista on suoraan koulutusta vastaavassa työssä". Ainakin Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien työtilanne viisi vuotta valmistumisen jälkeen on, että noin 45 prosenttia humanisteista on oman ilmoituksensa mukaan täysin koulutustaan vastaavassa työssä.

        LÄHDE: Mikko Siitonen, Viisi vuotta valmistumisesta, Turun yliopistosta 1999-2000 valmistuneiden sijoittuminen työmarkkinoille, s. 50.
        Turun yliopiston ura- ja rekrytointipalvelut
        http://rekrytointi.utu.fi/yliopistoille/UraraporttiTY.pdf

        Saman lähteen mukaan noin 40 prosenttiä valmistuneista humanisteista on työssä, joka vastaa koulutusta osittain ja vain reilu 15 prosenttia ilmoittaa, että heidän työnsä ei vastaa lainkaan koulutusta. Tilanne ei ainakaan tämän selvityksen perusteella näytä niin huonolta kuin esität. En sitten tiedä, onko muiden yliopistojen tilanne erilainen.

        Turun yliopistosta valmistuneiden humanistien tilanne näyttää olevan lähellä yhteiskuntatieteellisestä valmistuneita, vaikka jälkimmäisillä tilanne onkin hieman parempi.

        Täällä yliopistopalstalla ihmettelen jatkuvasti niin kysyjien kuin vastaajien tapaa puhua vain "humanistisesta tiedekunnasta", "saksalaisesta filolologiasta" jne. lainkaan täsmentämättä, minkä yliopiston yksiköitä he tarkoittavat. En tiedä, tarkoittavatko he tuolloin Helsingin yliopistoa ikään kuin ajatellen, että Suomessa ei muita olisikaan. Ajattelutapa on virheellinen.

        En tiedä, mikä on muista yliopistoista valmistuneiden humanistien tilanne, mutta rohkenen epäillä, ettei se ole sentään aivan niin huono kuin esität. Varmasti kaikki yliopistot ovat tutkineet valmistuneiden työtilannetta, joten kaivakaapa faktoja mutu-tiedon sijaan esiin niin nähdään.

        Kyllähän yliopistot ja tiedekunnat tekevät kyselyjä valmistuneiden opiskelijoiden työtilanteesta. Kyselyjen uskottavuutta vain heikentää usein varsin matala vastausprosentti, eli moni työtön tai ei oman alansa töissä oleva jättää kyselyyn vastaamatta, jolloin kysely antaa liiankin positiivisen kuvan työtilanteesta.


      • prosentit
        onkhelmat kirjoitti:

        Kyllähän yliopistot ja tiedekunnat tekevät kyselyjä valmistuneiden opiskelijoiden työtilanteesta. Kyselyjen uskottavuutta vain heikentää usein varsin matala vastausprosentti, eli moni työtön tai ei oman alansa töissä oleva jättää kyselyyn vastaamatta, jolloin kysely antaa liiankin positiivisen kuvan työtilanteesta.

        Pitää paikkansa, että vastausprosentti ei ole sata, mikä kyllä selvitetään tutkimuksen taustatiedoissa ja sen vaikutuksia yleensä pohditaan. Näin on kaikissa kyselyissä, jotka lähetetään tietylle kohderyhmälle, se ei ole mitenkään poikkeuksellista.

        Onko sinulla perusteltua tietoa sille, että vastaamatta jättävät lähinnä vain muissa kuin oman alan töissä olevat vai perustuuko esittämäsi parikymmentä prosenttia vain mutu-tietoon? Itse arvelen, että vastaamattomia on kaikissa työllisyysryhmissä. Mikäli sataprosenttinen otos saataisiin, tulos varmaan olisi hieman erilainen, mutten silti tältä istumalta usko sen olevan niin synkkä kuin esität. Tosin kumpikin näkemys taitaa perustua oletuksiin, ei varmaan tietoon.

        Humanistinen ala poikkeaa selvästi esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisistä aloista siten, että likään aina ei ole yksiselitteisesti selvää, onko henkilö nimenomaan oman alansa töissä vai ei, mutta silti koulutus on ollut työpaikan edellytys. Myös tämä saattaa saada monet vastaamaan, etteivät ole täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kansainvälisiin toimintoihin liittyvät työt, joihin humanisteilla saattaa olla hyvät valmiudet kielitaidon ansiosta.


      • hum.ala, pelkkä hum.kand ei...
        prosentit kirjoitti:

        Pitää paikkansa, että vastausprosentti ei ole sata, mikä kyllä selvitetään tutkimuksen taustatiedoissa ja sen vaikutuksia yleensä pohditaan. Näin on kaikissa kyselyissä, jotka lähetetään tietylle kohderyhmälle, se ei ole mitenkään poikkeuksellista.

        Onko sinulla perusteltua tietoa sille, että vastaamatta jättävät lähinnä vain muissa kuin oman alan töissä olevat vai perustuuko esittämäsi parikymmentä prosenttia vain mutu-tietoon? Itse arvelen, että vastaamattomia on kaikissa työllisyysryhmissä. Mikäli sataprosenttinen otos saataisiin, tulos varmaan olisi hieman erilainen, mutten silti tältä istumalta usko sen olevan niin synkkä kuin esität. Tosin kumpikin näkemys taitaa perustua oletuksiin, ei varmaan tietoon.

        Humanistinen ala poikkeaa selvästi esimerkiksi lääke- ja oikeustieteellisistä aloista siten, että likään aina ei ole yksiselitteisesti selvää, onko henkilö nimenomaan oman alansa töissä vai ei, mutta silti koulutus on ollut työpaikan edellytys. Myös tämä saattaa saada monet vastaamaan, etteivät ole täysin koulutustaan vastaavissa tehtävissä. Tällaisia ovat esimerkiksi monet kansainvälisiin toimintoihin liittyvät työt, joihin humanisteilla saattaa olla hyvät valmiudet kielitaidon ansiosta.

        Olen mielestäni sitä mieltä, että hum.ala antaa mahdollisuuden moneen alaan, riippuen siitä mitä on lukenut pääaineena. Kielitaito on hyväksi ja nimeen omaan EU kielet olisi hyvä opiskella esim. ranska ja saksa englannin lisäksi.

        Fil.maisteriksi voi lukea esim. ainekohtaisesti ensin approbatureita ja jkn cum lauden avoimessa yliopistossa muistaakseni n. 45 opintoviikkoa ja pakko ei ole olla edes yo.

        On vain hyvä olla joki ammattitutkinto ennestään alla. Yliopistoon kirjoille on hyvä hakea ja ei yo otetaan jokin määrä vuosittain.

        Kysy ko.yliopiston kansliasta, niin lähettävät paremmin oheismateriaalia.


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Useita puukotettu Tampereella

      Mikäs homma tämä nyt taas on? "Useaa henkilöä on puukotettu Tampereen keskustassa kauppakeskus Ratinan lähistöllä." ht
      Tampere
      212
      3946
    2. Kuka rääkkää eläimiä Puolangalla?

      Poliisi ampui toistakymmentä nälkiintynyttä eläintä Puolangalla Tilalta oli ollut karkuteillä lähes viisikymmentä nälkii
      Puolanka
      64
      2508
    3. Asiakas iski kaupassa varastelua tehneen kanveesiin.

      https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/33a85463-e4d5-45ed-8014-db51fe8079ec Oikein. Näin sitä pitää. Kyllä kaupoissa valtava
      Maailman menoa
      392
      2326
    4. Leipivaaran päällä on kuoleman hiljaista.

      Suru vai suuri helpotus...
      Puolanka
      47
      2243
    5. Meneeköhän sulla

      oikeasti pinnan alla yhtä huonosti kuin mulla? Tai yhtä huonosti mutta jollain eri tyylillä? Ei olisi pitänyt jättää sua
      Ikävä
      32
      1531
    6. Muutama kysymys ja huomio hindulaisesta kulttuurista.

      Vedakirjoituksia pidetään historiallisina teksteinä, ei siis "julistuksena" kuten esimerkiksi Raamattua, vaan kuten koul
      Hindulaisuus
      515
      1295
    7. Jos ei tiedä mitä toisesta haluaa

      Älä missään nimessä anna mitään merkkejä kiinnostuksesta. Ole haluamatta mitään. Täytyy ajatella toistakin. Ei kukaan em
      Ikävä
      93
      1271
    8. Määpä tiijän että rakastat

      Minua nimittäin. Samoin hei! Olet mun vastakappaleeni.
      Ikävä
      56
      1267
    9. Koska näit kaivattusi viimeksi

      Milloin tapasit rakkaasi? Ja etenikö suhde yhtään?
      Ikävä
      72
      1196
    10. Jumala puhui minulle

      Hän kertoi sinusta asioita, joiden takia jaksan, uskon ja luotan. Hän kuvaili sinua minulle ja pakahduin onnesta kuulles
      Ikävä
      125
      1146
    Aihe