"Jossain tuulee aina", vihjaa Vihreä poliitikko vastustellessaan oikeita energianlähteitä.
Onko se paikka jo löytynyt, kun käytössä on satelliitit ja supertietokoneet?
Onko se paikka jo löytynyt, kun käytössä on satelliitit ja supertietokoneet?
Missä tuulee aina?
Tuulivoimasuunnittelija
721879
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 72
Vanhimmat
liikkkeessä.
AINA JA KAIKKIALLA.
joka on käynnissä aina?
On tosiaan käsittämätöntä, että ydinklingonit mokeltaa tuollaisen tauottoman sähköntuoton perään? Varsin hauskaa asiassa on tietysti se, että heidän kehumansa perusydinreaktorien vuosipysyvyys verkossa perustuu 4kk kesäseisokkireaalin totaaliunohtamisiin! Antti Vahteran kirjassa ydinenergian uhkapeliä, kun 95% maailman reaktoreista perustuu kesäkuukausien totaaliseisokkeihin jäähdytysajokiensa loppuessa.
Päälle tulee tietysti sitten latausseisokkikuukausia ja jatkuvaa muuta ydintyypillistä närää. Ruotsissa on tilanne se, että reakroreilla on vuosikaudet jo ollut 80% tehokatot ja puolet ydinvoimalapaskoista alati alhaalla. Maailman ydinreaktorien pellehuono 25% hyötysuhde huomioiden ydinvoimareaktorin vuosipysyvyyshyötysuhde ei pääse edes 20%!!! Klassisen 60-luvun Mosse kun pääsee sentään 25%!))
Tuollaisen keskiverron vesivoimalan vuosipysyvyys on 33%. Toki päästöttömän polttolaitoksen vuosipysyvyys on heittämällä yli 95%! Mutta se mikä ydinalaa erityisesti myös sieppaa, on VTT:n maininnat siitä, että maamme alati parantuvat 3MW tuulivoimalamme jopa rannikoilla pääsee jo huikeaan TRIPASTI ydinvoimaa parempiin 56
Nettiin voi näköjään kirjoittaa ihan mitä hyvänsä. Tuo purkaus toi enemmän mainetta kuin kunniaa.
Vuoden 2008 paras heitto (yksimielisellä päätökselläni)!
Onnittelen voittajaa!
lainaus FET1:
Toki päästöttömän polttolaitoksen vuosipysyvyys on heittämällä yli 95%!
samoin täällä aiemmin esittämissäni leija- ja heliumpallotuulivoimaloissa suihkuvirtaukset takaa tauottopmat käytöt myös tuulessa.
lainaus loppu.
Siis sä jauhat tuota päästötöntä polttoa kuin se olisi jo valmis. Saksassa on se koevoimala joka on tutkimusta varten, että onko siitä mihinkään.
tuo sun HELIUMPALLO höpinäs oli kyllä huippu veto. Suihkuvirtauksissa ei mitkään akkurit pidä tuota palloas kasassa saati ehjänä.
Lopputulos on se että sun saatanallinen viha TVO:ta vastaan potkuista ja pakkolunastus pelosta pistää sut heittämään ihan mitä tahansa paskaa tänne. Kyllä lähes kaikki lukijakunta tietää sun SUPO salaliitto selittelyt ja muut sekoilut.
Ei sua voi pitää missään suhteessa enää järkevänä keskustelu kumppanina.
Luulisi kaltaistesi ydinukuleleiden polttaneen kanssani näppinsä loputtomissa häviöputkissanne, mutta. . .)
Ei tässä mitään AINA multa muutama kaipaamnne isku vasten harhojanne liikenee!) Ekaksi näistä S-tyypin leijuvista oivista alati pörröövän pysyvyyden tuulivoimalaratkaisuista mulla on kuule , ihan kuviin asti seuraava artikkeli:
http://kuvaton.com/k/O3G.png
Mitä tulee päästöttömän polton mm. Wattenfallin Saksan kymmenien megawattien voimalaan. Niin toimii ja UPEASTI! Totta kai tomiva tekniikka pelittää. Näkee sen jo siitä, kun aiheesta keskustelu on Suomen ydinalan TABU, koska tulee jo nyt romuttamaan ydinalan KAIKKI illuusionne!)
Eli vaikkei aiheesta maamme ydinumpiossa uskalla kertoilla, niin homma on hoidossa. Ja Wattenfal, Saksa, Italia ja lukuista onnistumiset myös USA:ssa tuo mm. Suomeen jo nyt tilattuja vastaavia 700MW laitoksia Helsinkiin, Poriin ja muistaakseni Haminaan nämä on jo siis TILATTUNA!)
Päästöttömällä biopoltolla muuten CO2 saadaan TALTEEN1 mikä on vallan huikeaa, koska muuttaa jopa turvevoimalat heittämällä laitoksiksi jotka POIS pumppaavat hiilidioksidit ilmasta poltellessaan vaikka miten alhaiseen tasoonsa! 88% maailman energiasta kun tehdään poltolla on ydinpaniikkinne selvää.
Energianegatiivisesta ydinvoimasta kun tulee jatkossa maailman AINUT CO2 tuottajasikailija energiapuolella! Joka joutuu ostamaan päästöoikeusksia uraanifossiilikaivuuvoimalleen merittäin alati kiihtyvästi huonontuvalle malmilleen haukkumiltaan tuhannesti ydinvoimaa puhtaammilta polttolaitoksilta!)
... ei maapallolla ole enää elämääkään.
On aivan ällistyttävää, miksei ydinalalla tajuta, että jo se perusmekaniikka, että maapallo pyörii alati ilmakehänsä alta takaa jatkuvat peruspasaatien tuulet.
Ei luulisi olevan vaikeaa tajuta miksi joku Norjan Trondheim pääsi jo 99% verkkopysyvyysvalmiuksiinsa.
"perusmekaniikka, että maapallo pyörii alati ilmakehänsä alta"
Vai maapallo pyörii ja ilmakehä pysyy paikallaan :)
Satusetä taas vauhdissa, eikä alkeellisintakaan käsitystä ilmastomallista. Auringon säteily ei tietenkään vaikuta tuuliin vai mitä Arto? "tusinasähkömies"
"
"perusmekaniikka, että maapallo pyörii alati ilmakehänsä alta"
Vai maapallo pyörii ja ilmakehä pysyy paikallaan :)
"
En näe ensimmäisessä lainauksessa minkäänlaista vihjaustakaan siitä, että ilmakehä pysyisi paikallaan.
Ihan noin yleisesti: ei kannata olla liian innokas henkilökohtaisuuksiin. Ei niillä mitään voi voittaa, vain hävitä.
Ihan noin yleisesti: ei kannata olla liian innokas henkilökohtaisuuksiin. Ei niillä mitään voi voittaa, vain hävitä.
*Kuten vaikka tässä. Jokainen kyllä oivaltaa, että corielisvoimat ja vastaavat kuungravitaatiovoimat yms. aurinkoperusvoimat yhteensä pitää jo perustana huolen siitä, mitä oivaltava nimimerkki Vastaaja jo esitti. Maailman ilmakehä on ollut JATKUVASSA! Toistan JATKUVASSA liikevellonnassaan syntymisensä vuosimiljardien jälkeen. Eikä muuten ole pysähtynyt tietysti IKINÄ!)
_______________________________________
kulutushuipun aikana (kovalla pakkasella ei yleensä tuule), ei täytä tehtäväänsä. Tuulivoima ei sovellu perusvoimaksi, ja säätövoimaksi vaan silloin kun tuulee, varavoimaksi ei ollenkaan. Tuulivoimalle pitäisi rakentaa aina saman suuruinen varavoimala, tai kaikkiin sähkölämmitystaloihin uunit, ja sähköt poikki tyvenenä pakkaskautena!
... leikkiä tyhmää?
http://www.vtt.fi/uutiskirje/042007art04.jsp
Valtakunnan kulutushuipun aikana tuulimyllyt pääsäästöisesti seisoo.
Katso sivut 42-42.
http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W106.pdf
sen varavoimaksi vesivoima. Molemmat ovat luonnosta ja kummastakaan ei energiayhtiöt maksa mitään.
Jospa ydinvoima ottaisi säätövoimansa jostain muualta kuin vedestä - tasapuolisuuden nimissä?
:)
Älä hyvä ihminen tee tuulivoimaa syylliseksi sähkölämmityksen ongelmiin. Sähkölämmitystä ruvettiin harjoittamaan laajasti ylimääräisen ydinsähkön dumppaamiseksi tyhmälle kansalle. Hommasssa ei ole mitään järkeä.
Kun oikein toimitaan, tuulivoimaa käytetään vesivoiman lisääjänä: hyvällä tuulella kasvatetaan vesivararastoa. Samalla juoksutusten haitat pienenisi, kun veden korkeuden vaihtelut pienenisi.
Mutta nopea säätövoima (vesi) on hyvähintaisena ydinvoimayhtiöiden mieleen. Ei niitä ranta-asukkien elinolot kiinnosta kuin hädin tuskin lain mukaan.
Suomessa ja muilla pohjoismailla on tyypillistä massiiviset kevättulvat jonka seurauksena joudutaan merkittäviin ohijuoksutuksiin. muulluin juoksutus on selkeästi vähäisempää. Tälläöin veden pumppaamisella ei pystytä tasaamaan tulvahuippuja.
Tuulivoiman hyödyntäminen vesivoiman tehon tasaamisessa voisi olla hyvä ratkaisu joissain tapauksissa.
Ongelmana lienee suht korkeat pumppaus-asemien investointikulut. Muisteen että vastaavan tyyppistä ratkaisuja on käytössä keskieuroopassa kompensoimaan/tasaamaan sähkönkulutusta. päivällä kun kulutus on suurta pumppuasemat seisoo ja vettä ajetaan vuoristossa olevilla voimalaitoksilla alas , yönaikana kun sähkänkulutus laskee pumpataan vettä alhaalta järvestä ylös säännöstelyaltaaseen.
Sanoisin ennemminkin, että vesivoima on hyvä säätövoima verrattuna muihin vaihtoehtoihin, riippumatta millä ajetaan peruskuormaa.
Pohjoismaisilla säätövoimamarkkinoilla vesivoima on kuumaa kamaa. älä erehdy luulemaan, että sitä herkkua karvalakkikansalle annetaan. siksi sähköyhtiöt haluaa lisää vesivoimaa vaikka millä pakolla.
Voimayhtiön ja minkä tahansa markkinataloudessa toimivan yhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen.
Ei sähköäkään tehdä hyväntekeväisyyden takia. Vesivoima soveltuu hyvin säätövoimaksi. Sitä se on ollut liene aina ja säädettävyyden takia sitä on suunniteltukin. Säännöstyelyaltaiden tehtävänä on tietenkin pyrkiä varastoimaan valuma-alueiden vedet. Pitää myös muistaa että vesivoiman investointikustannukset ovat kohtuullisen suuret verrattuna esim puhtaaseen kaasuun joka olisi toinen sopiva säätötapa. on niitä toki muitakin.
Kyllä vesivoimasta nauttii karvalakkikansa siinä kuin teollisuuskin. Jos verkkoa ei pystytä säätämään kulutuksen mukaan vaihtoehtona on kulutuksen säätö verkon mukaan. Tätä säätötapaa on käytetty , mm maissa venäjä, romania, bulgaria..tai muut alikehittyneet maat. Voit vain arvailla miksi noissa maissa ihmisillä on karvalakit..ehkä juuri siksi kun siellä paikallinen säätötapa on juuri kuluttajien karsinta tuotannon mukaan eikä tuotannon lisääminen kulutuksen mukaan.
Ei sähköäkään tehdä hyväntekeväisyyden takia ei edes suomessa. viimeistäin kun voimayhtiöiltä loppui velvollisuus taata sähkön kulutus ja päätöksen teko annettiin energiamarkkinoille, muuttui sähköyhtiöt selkeästi voittoa tuottaviksi (pörssi)yhtiöiksi.
Hyvin suunnitletu ja mitoitettu vesivoima soveltuu hyvin säätövoimaksi. Sitä se on ollut liene aina ja säädettävyyden takia sitä on suunniteltukin ja juuri siksi sitä myös säätövoimaksi halutaan.
Tämän kirjoittaja tiesi mitä kirjoitti. Turha itkeä, että tuulivoima ei riitä huippukulutuksen aikana, kun yhtiöt ryövää sen säätövoiman (2500Mw riittäisi vähintään samansuuruisen tuulivoiman säätövoimaksi, meillä on 120MW.
"
2500MW
Kirjoittanut: tuulivoimaa ja 31.12.2008 klo 14.45
sen varavoimaksi vesivoima. Molemmat ovat luonnosta ja kummastakaan ei energiayhtiöt maksa mitään.
Jospa ydinvoima ottaisi säätövoimansa jostain muualta kuin vedestä - tasapuolisuuden nimissä?
:)
"
Jos valtakunnan kulutushuipun aikan tuulimyllyt seisoo on ihan samantekevää millainen kuorma perässä on.
Ei korkeapaine ole sähkölämmittäjien syytä.
Vaikka en voimasähköstä mitään oikeen ymmärräkkään niin näyttää ilmeiseltä
että nykyuinen 110 MW tuulivoimakapasiteetti ei pahemmin jaksa heiluttaa suomen kantaverkon stabiilisuutta. Suomen sähköverkon stabiilisuudelle on kokolailla se ja sama pyöriikö tuulivoima vai ei. Suomen sähkön kulutus on keskimäärin luokkaa 10 000 MW (sorry jos hiha-arvaus menee pahasti metsään) ja siitä tuulivoiman osuus on maksimissaan 110 MW. Tuon ei luulisi paljoa verkkoa heiluttavan (+-1%).
Sähkölämmitys on monestakin syystä kaukolämpöä ympäristöystävällisempää.
Ensinnäkin, sähköntuotannossa käytetään huomattavasti vähemmän fossiilisia polttoaineita kuin kaukolämmön tuotannossa. Tuo pitäisi kyllä näkyä myös päästöoikeuksien laskutuksessa, mutta ei näy...
Toiseksi, sähkön helppo siirto mahdollistaa tuotannon sopivissa paikoissa. Voimala voi sijaita missä vain suhteessa käyttöpaikkaan. Näin voidaan valita monessa suhteessa edullisimmat tuotantotavat, jos ylimääräistä kapasiteettia on.
Kolmanneksi, kuluttaja voi valita keneltä sähkön ostaa. Joskin hinnan säätelee pitkälti Nordpool-kartelli.
Neljänneksi, sähköliittymä pitää lämmitystavasta riippumatta olla lähes joka kiinteistössä. Sähkölämmitystaloissa ei tarvitse olla energialiityntää/-järjestelmää tuplana.
Viidenneksi, kaukolämpöön nähden sähkön säädettävyys on parempi ja siirtohäviöt pienemmät.
Kuudenneksi, sähkölämmitys sopii kiinteistöihin, jotka sijaitsevat hieman kauempana voimalaitoksista.
Suuruusluokka on oikein, kulutus vaihtelee vuorokauden- ja vuodenajan mukaan.
Kulutushuippu on 15000 megawatin tienoilla joten muuman sadan megavatin tehoinen tuulivoima ei hetkauta sinne eikä tänne, olletikkin kun tuulimyllyt seisoo kulutushuipun aikana.
Yhden ison hiililauhdevoimalan tuotanto huojuu enempi kuin kaikki Suomen tuulimyllyt yhteensä.
Linkistä löytyy Sähkön kulutus ja tuotanto reaaliajassa.
http://www.fingrid.fi/portal/suomeksi/sahkomarkkinat/voimajarjestelman_tila/
Silloin, kun tuotetaan sähköä saadaan AINA myös lämpöä esim. kaukolämmön tarpeisiin. Mitä isommasta yksiköstä on kyse, sitä enemmän molempia. Tyypillisesti noin 40% sähköä (polttoainetehosta) ja vähän enemmän lämpöä esim kaukolämpöverkkoon.
Näin ollen, voimalan lähistöllä pitäisi jokaisessa torpassa olla kaukolämpö. Sähkö em. voimalasta voidaankin sitten siirtää lämpöverkon ulottumattomiin uusavuttomien taloja lämmittämään. Taikka käyttää stereoissa voimanlähteenä.
Jotenkin vaan ei mahdu kaaliin, että ensin pitää lämmittää vettä että saadaan sähköä, jolla voidaan lämmittää taloja?!?!?! Mielestäni sähkö on aavistuksen verran liian jaloa tavaraa talojen lämmittämiseen. Muitakin keinoja kun on.
Tottahan sähköä voi ja jopa pitää käyttää varalla ja varmistukseen, jottei vesijohdot jäädy talvipakkasella jos päälämmitysjärjestelmä brakaa ja itse makoilee aurinkorannoilla.
Vähentämällä sähkölämmitystä kulutushuiput pienenisi. Tasainen tuotanto olisi myös tuottajille parempi asia. Ja ihmisille, koska kulutushuippuja varten ei silloin tarvitse varata sottaavia hiililauhdevoimaloita sähkölöämmittäjiksi, berkon rakenne kevenisi hieman jne.
Ilmiö ei tietenkään ole sähkölämmittäjien syy, heidät on vain hoikuteltu ansaan. Ilmiö on sähköntuottajien silmittömän ahneuden syy.
Paljonko niiden hiilivoimaloiden tehot vaihtelee tunneittain/vuorokausittain?
Ei ole sähköntuottajankaan eikä varsinkaan siirtoverkon etu että verkko vaatii paljon säätövoimaa. Muun muassa fingrid on ollut huolissaan tuulivoimaan liittyvistä epäilyistä kasvavan säätövoimansuteen. (vaikkakin vastakkaisiakin argumentteja tuulivoiman aiheuttamasta verkon säätötarpeista löytyy. Varmaa on että tänä päivänä 110 MW tuulivoimakapasiteetti ei lisäsäätöä tarvitse). Aika vähän Fortum tai muut sähköyhtiöt julkisesti mainostavat sähkölämmityksen puolesta. On totta että edelleen tänäpäivänä sähkölämmityksen investointikustannukset ovat alhaisemmat kuin maalämmön tai poistoilmalämpöpumpun yms, mutta kohtuullisen nopeasti em ratakisut maksavat itsensä takaisin verrattuna sähkölämmitykseen jos sähkölämmityksen tukena ei saada halpaa puuta vaikkapa omasta metsästä.
Ennemminkin näen, että 70, -80 -90 luvulla lainsäädäntö ja vertus oli sähköälämmitystä suosivampaa kuin nyt. Tänä päivänä tuntuu, että jotkut pientalotoimittajat ovat olleet äänekkäämpiä markkinoimaan sähkälömmitystä halvempana investointina.
En tiedä mistä johtuu että vihreiden lasien läpi katsottaessa yleistyy nämä "sähkö yhtiö ahneuksissaan sitä ja sähköyhtiö ahneuksissaan tätä", ehkä siinä on jotain totuuden siementä ehkä ei. Pitää muistaa että lainsäädäntö luo perustat taloudelliselle toiminnalle ja verotuksella voidaan tehokkaasti tukea esim CO2 vapaata energia/sähköntuotantoa vaikka se muutoin olisi kannattamatonta.
suht stabiili kun pitävät sitä varalla...eli ihan hirveästi inkoon laitoksilla ei ole viime aikoina ajettu. Mahtaisikohan olla Loviisan&olkiluodon varavoimana?
En tiedä miten muut laitokset. Yhdistetyssä kaukolämmön ja sähköntuotannon laitoksissa päätuote on ymmärtääkseni kaukolämpö ja näin sähköä tuotetaan se mitä kaukolämmöstä ja muusta lämmöntuotannosta jää yli. En sitten tiedä mikä tuoun vaikutus on verkon säätötarpeeseen.
Mer-Pori taitaa olla suurin Suomessa oleva hiililauhdevoimala 565 MW:n sähkötehollaan.
Ei taida netistä löytyä laitoksen tuotantokäyriä tunti-tunnilta. Tuskin laitos kymmentäkään prossaa huojuu?
..että laitoksella pyritään ajamaan vakiotehoa mitä se sitten onkaan. En usko että hiililauhdelaitos olisi kovinkaan hyvin suunniteltu sätöön. Jos tämä pitää pikkansa niin laitoksella ajetaan vakiotehoa ja teho "huojuu" mittaustarkkuuden rajoissa.
Eriasia jos laitos olisi yhdistetty lämmön ja sähkntuotantolaisto niin silloin kattilalla lienee ajettaisiin vakioteholla ja sähköteho riippuuisi lämmönkulutuksesta, toki huomioiden sähkön hinta yms reunaehdot.
Lisäksi ainakin:
- sähkölöämmityksen päästöt on huikeat heti kun uraanivoimayhtiöt käynnistää hiililauhdevoimalansa.
- sähkön siirtohäviöt ovat luokkaa 3-4&. Merkittävä lisätehontarve, noin yksi uraanivoimala!
Ei tätä asiaa kannattaisi tässä ketjussa tämän enempää vatvoa. Selvää pässin lihaa, toisen ketjun aihe. Huippukulutuksen, huipun suuruuden, syyllisen vain halusin kertoa.
Ei pelkästään sähkölämmityksestä koidu yhden ydinvoimalan verran siirtohävikkiä vaan koko sähkön käytöstä.
Hävikkiä olisi vaikkei Suomessa olisi yhtään sähköpatteria.
Pitäisi vähän miettiä mitä koneeltaan suoltaa.
Sähkön siirrossa kokonaishäviöt ovat reilusti alle puoli prosenttia kokonaiskulutuksesta. Kaukolämmössä verkkohäviöt ovat muuten lähes 10 %. Nämä tiedot löytyvät www.energia.fi -sivuilta.
Tuossa myös joku kirjoitti sähköntuotannon huonosta polttoainetehokkuudesta. Osaltaan se koskee vain polttamiseen tapahtuvaa sähköntuotantoa. Se on lähes aina CHP-tuotantoa. Tällöin on polttoainetehokkuus laskettava siten, että myytyä kokonaisenergiaa (sähkö + lämpö) verrataan polttoaineen lämpöarvoon. Harakoille menevä lämpöenergia jaetaan myydyn energian suhteessa sähkön ja lämmön osalle.
2007 sähkön kulutus 90TWh, siirto- ja jakeluhäviöt 3TWh
http://www.energia.fi/fi/tilastot/sahkotilasto/kaytto/sahkonkayttojaverkostohaviot
Loviisan reaktori tuottaa 3.8TWh/vuosi
...että mainitsemasi maa- ja ilmalämpöpumput ovat myös jonkinlainen sähkölämmityksen muoto. Sähkön tarve tosin on "vain" 30-50% suorasta sähköstä. Ja tällä hetkellä nuo pumput mitoitetaan valitettavan usein siten, että näillä pakkasilla (n. -20C) joka koneessa raksahtelee suorat vastukset päälle...ja piikin kulmakerroin senkun kasvaa.
Näin ollen noissa maa- ja ilmalämpöpumpuissa on järki oikeastaan vain silloin, kun ne valitaan suoran sähkölämmityksen sijaan em. pumppu. Taikka korvataan suora sähkölämmitys (vanha talo) em. pumpuilla.
Muissa tapauksissa ne poikkeuksetta lisäävät sähkönkulutusta ja sen tuottamisen tarvetta tässä(kin) maassa.
"raksahtelee suorat vastukset päälle..." pitää paikkansa ilmalämpöpumpuilla. Sensijaan maalämpöpumput porskuttaa pakkasellakin. Toinen asia sitten on että maalämpöpumppujen korvatessa öljylämmitystä sähkönkulutus kasvaa edelleen ja myös huiput kasvaa.
On totta että esim poistoilmalämpöpumpun ja maalämpöpumpun tuottosuhde riippuu ympäröivästä väliaineen lämpötilasta. Maalämpöpumpun osalta lämpötila on suht vakio lienee luokkaa 5 astetta ympäri vuoden. Tällöin ilman lämpötilalla ei käytnnössä ole kovinkaan suurta merkitystä.
Poistoilmalämpöpumpulla tilanne on toinen koska lämpötila saattaa, ainakin täällä etelässä, vaihdella -30 ja 30 välillä. Kuitenkin ilman vuotuinen keskilämpötila on liene jossain 5 asteen kieppeillä. viimevuonna helsingin kaisaniemessä mitattu vuoden keskilämpötila oli 7.6 astetta ( http://yle.fi/uutiset/luonto_ja_ymparisto/2008/12/kulunut_vuosi_ennatyslammin_etela-suomessa_456700.html )
Päivät/hetket jolloin lämpötila tippuu niin alas että joudutaan käyttämään sähköä (tai muuta lämmitystapaa) poistoilmalämpöpumpun rinnalla ovat kohtuullisen vähäisiä.
Eli noista syistä niin maalämpöpumppu kuin poistoilmalämpöpumpput toimii keskimäärin kohtuullisen hyvällä tuottosuhteella. On totta että valittaessa muu ,kuin öljy, pelletti hake yms lämmitystapa, lisätään sähkön kulutusta. Lämpöpumppuja käyttämällä pystytään pienentämään polttoaineeseen liittyviä hintaepävarmuuksia.
Omassa tapauksessa lämmityksen kannalta halvimmaksi ratkaisuksi tuli maalämpöpumppuratkaisu.
Melko usein MLP mitoitetaan ns. osateholle, jolloin jo alunperin laite mitoitetaan alle paukkupakkasten tehontarpeen.
Näin ollen, kun tulee kylmä, loppuu pumpusta teho ja ylimenevä osuus tehdään sähköllä, eikä millään muulla.
Tuleeko kovia pakkasia kuinka usein ja paljon on sivuseikka, mutta kun miljoonan MLP:n (tavoite n. v. 2020) 3-6 kW vastukset kopsahtavat päälle yhtä aikaa tarkoittaa se 3-6000 MW:n suht nopeaa tehonlisäyksen tarvetta. Mistä otat?
"Toinen asia sitten on että maalämpöpumppujen korvatessa öljylämmitystä sähkönkulutus kasvaa edelleen ja myös huiput kasvaa."
Unohdit, että suora sähkölämmitys vähenee, mikä taas pienentää sähkönkulutusta voimakkaasti. Yleensäkin sähkön säästämisestä tulee maistuvaa pakkopullaa, ja se on kyllä hyvä asia se.
Mutta kun se on harva, joka vaihtaa suoran sähkön mihinkään muuhun. Siis vanhoissa rakennuksissa. Ainakaan näillä hinnoilla...
Tuossa pari kommenttia ylempänä asia selviää tarkemmin...
Maalämpö tuottaa siinä rinnalla edelleen silloinkin kun lisävastus "kopsahtaa" päälle. Tuskin montaa kilowattia lisäsähköö tarvii, riippuu mitoituksesta.
Lisäksi valistunut kansalainen tekee tarvittavan lisälämmön tulisijan avulla.
Sensijaa ilpit huutaa tyhjää jo parikymmenen asteen pakkasella ja koko tönö lämpiää vastusten varassa, tietty ilppi-isännälläkin voi olla levee leivinuuni.
Voi tosiaan olla, että sähkö on vieläkin aivan liian halpaa, mutta tiedän kyllä eräänkin kirkonkylän harkitsevan kuntatason kaukolämmön hankkimista, kun suorasähkölämmitteisiin rivitaloihin ei meinaa saada asukkaita vaikka itse vuokrassa ei ole moittimista. Ihmiset kammoksuu sitä, että sähkön hinta aina vain nousee.
Tuki lömmitysjärjestelmän muutokseen ei tainnut olla oikein; se ei koskenut sähkölämmityksen vaihtamiata esim. maalämpöön? Ruotsissa ja tanskasaa vaihtoa on tuettu ja tätä nykyä sähkölämmitys pääsääntoisesti kielletty.
Kumpa se olisikin noin, mutta kun tosiasiallisesti taitaa käydä juuri noin, kun tuolla aiemmin esitettiin...
Useimmiten MLP lienee jotain 8-10 kW ja maksimitehontarve pakkasilla jotain 12-15kW. Riippuu tosin ainakin tuhannesta asiasta, mutta arviolta. Laske tuosta, paljonko tarvitaan pakkasilla lisäsähköä.
Arvatenkaan kaikki eivät ole paikalla/viitseliäitä siihen takkaansa tulta raapaisemaan silloin kun on kylmää. Toki monet saattavat ollakin.
Eli "varavoimaa" tarvitaan RUTOSTI yksiomaan MLP:n tarpeisiin jos ja kun nuo tavoitteet täyttyvät...!
Tönösi on tosi hatara jos se tarvii pakkasilla 12-15 kW:n lämmitystehon.
150 neliön normaali talo pärjää suorallakin sähköllä 6-8 kilowatilla.
Kummastuttaa, miksi usein näkee tuulivoiman ja ydinvoiman vastakkainasettelua. Tuulivoima ei ole eikä tule olemaan, nykyisellä sähkönkulutuksella, vaihtoehto ydinvoimalle tai ydinvoima tuulelle. Tuulivoimalla ei liene tule olemaan suurta valtakunnallista energiatuotannon merkitystä. Sen sijaan paikallisesti niiden tuotantomerkitys voi olla hyvinkin merkittävä.
Molemmilla tuotantomuodoilla on paikkansa suomen sähköntuotannossa. On hyvä että sähköntuotantopaletti on monipuolinen sisältäen sopivalla tavalla eri sähkön tuotantotapoja.
sähköntuotannossa tuulivoiman suurimpia heikkouksia, maallikon silmin on http://www.vtt.fi/inf/pdf/workingpapers/2008/W106.pdf mukaan, tuulivoiman suht alhainen ns laskennallinen huipunkäyttöaika. Siitä jos lasketaan ns käyttökerrointa niin päästään tasoon n 20-25 % (2000/8760=23 %) keskimääräiseen käyttökertoimeen, (sivu 29). Vesivoimalla tuo luku on tyypillisesti lienee hyvän matkaa yli 90 % tai jopa 100 % luokkaa. hyvin toimivalla ydinvoimalaitoksilla liikutaan n 90 % pitkän aikavälin käyttökertoimella.
tuulivoiman suhteen pitää muistaa että laitosta ei voida ajaa jos tuulen nopeus on liian suuri.
On hyvä, että eri energiantuotantotapoja tutkitaan ja ns kaupallisesti ei kannattavia tuotantomuotoja tuetaan.Tulevaisuudessa joudutaan panostamaan entistä enemmän myös hajautettuihin energiamuotoihin, kuten tuuli ja pienvesivoima.
No, mopeasti tuhannennenviidensadannden kahdeksannenkymmenennenviidennen kerran..
Huipunkäyttöaika (tuotantokerroin) on karkeasti tiedossa ennen laitoksen pystyttämistä. eu se ole mikään ongelma, kun kerran laitos on katsottu paikkaan sopivaksi rakentaa. Ydinvoimalan hyötysuhde, 33% on samaa luokkaa, ja pienempi kuin avomerituulimyllyjen tuotantokerroim, ja katso mitä kumpikin jättää jätöksinä ihmisille!
Hyötysuhteen merkitys:
1) kun tuotat ydinvoimalla 1000MW sähkötehoa, tuotat energiaa yhteensä 3000MW.
2) 3000MW keskitehon tuottoon tarvitaan noin 12000MW tuulivoimaa
4) 3GW ydinenergialla saa sähköstä rahaa vain kolmasosan siitä, mitä saman energiamäärän tuottavalla 12GW tuulivoima.
Ydinvoiman energiatuhlaus on rikollista. Energia on liian halpaa, kun sitä on varaa syytää mereeen 5.5TW teholla kaiken aikaa.
Toki huipun käyttöaika on tiedossa kuten myös lauhdelaitoksen hyötysuhde, olipa kyseessä biolla, ydinvoimalla, hiilellä tai kaasulla toimiva (kaasu kombi) yms laitos.
Tuulen tai minkä tahansa pienen tuotantolaitoksen, etu on se, että kaiken tuotannon yhtäaikainen loppuminen on liene epätodennäköisempää kuin suuren tuotannon pois tippuminen. En tiedä mikä on tilanne suomen tuulikartan suhteen mutta se liene antaa jonkinlaista ymmärrystä tuuliolosuhteista ja tuulen alueellisista pysyvyyksistä jotta tuulivoimaa pystytään sijoittamaan optimaalisesti.
Ongelmaksi , tuulelle ainakin, tulee että esim jos tuulella haluttaisiin korvata ns peruskuormaa niin tilastollisesti pitäisi rakentaa n 4-5 kertainen määrä tuulivoimaa kuin 95 % käyttökertoimella pyörivää konventionaalista (tai ydinvoimaa) esim inkoon laitoksien teho on n 1000 mw. Inkoota (tai molempia loviisan yksikköjä 2*510 MW) korvaamaan tarvitaan 5000 MW tuulivoimaa. jos yksikön koko olisi esim 3 MW (joka lienee tällä hetekellä suurin suomeen rakennettu teho) niin silloin tarvittaisiin 1300-1500 tuulivoimalaitosta. En osaa arvioida kuinka realinen vaihtoehto tuo olisi. en jaksa, ainakaan tämän hetken sähkön kulutukseen perustuen uskoa että suomeen pystyttäisiin rakentamaan 1000 kpl 3 MW tuulivoimalaitosta. Se ei liene olisi järkevää taloudellisesti saati ympäristönäkökulmien kannalta.
On myös totta että lauhdelaitokissa ajetaan 65-55 % tehosta mereen. On myös totta että tuo lauhdelämpö voidaan haluttaessa käyttää kaukolämpönä hyödyksi. Osa sähkön tuotannosta menetetään mutta siitä hyödytään kokonaishyötysuhteen kasvun kautta.
Jälkiviisaasti voidaan liene todeta että lyhytnäköisimpiä energiapoliittisia linjauksia on ollut sähkölämmityksen suosiminen. Ihme että vielä tänäpäivänäkin investoidaan sähkölämmitykseen.
En viitsisi edes puhua tuuli- ja ydinvoiman ongelmista yhteismitallisina, niin suuret on ongelmien erot. Tuulivoiman ongelmat ovat siis mitättömän pieniä, kun miettii ja näkee edes pikkuisen omaa napaa pidemmälle.
Oikeastaan toistona, koska linkki on jo annettu, tutkittua tietoa siitä, mitä tuulivoima voi korvata:
"
Tuulivoimalla voidaan korvata muuta kapasiteettia
Vaikka tuulivoima onkin pääasiassa energiaresurssi, joka korvaa fossiilista sähköntuotantoa, sillä voidaan korvata myös voimalaitoskapasiteettia. Alueilla, joissa tuulivoimatuotantoa saadaan paljon kulutushuippujen aikaan, tuulivoima voi korvata muuta kapasiteettia 40 % asennetusta tuulivoimatehosta. Siinä vaiheessa kun tuulivoimalla tuotetaan suuria määriä sähköstä, ts. yli 30 %, tai alueilla, joissa tuulivoimatuotanto on vain pientä kulutushuippujen aikaan, tuulivoimalla voidaan korvata muuta kapasiteettia vain määrällä, joka on 5 - 10 % tuulivoimatehosta.
"
http://www.vtt.fi/uutiskirje/042007art04.jsp
Ydinvoiman teho viikko viikolta pystytään suht hyvin ennustamaan. Sensijaan tuulivoiman kulloistakin tehoa ei pystytä ennustamaan kuin muutamaa päivää ennakkoon olkoonkin että keskitehon tiedetään olevan vuositasolla parinkymmenen prosentin luokkaa.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000012&posting=22000000040506748
Kun argumentit loppuu...
Tuulivoimalla pystytään korvaamaan se on selviö. Taitaapa olla holttisen jossain selvityksessä mainittu arvio että suomeen voitaisiin rakentaa luokkaa 4000 MW tuulienergiaa jolla pystyttäisiin tuottamaan 10 % energian tarpeesta.
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/hannele_holttinen.pdf
Jonkun verran on esitetty epäilyjä tuulivoiman vaikutuksesta verkon säädettävyyteen. Nyt sitä selvittää ainakin fingrid. Holttisen mukaan ( tuo 4000 MW:n säädettävyys mahtuisi verkkoon. Ehkä näin , koska suomi on kohtuullisen pitkä maa ja voisi kuvitella että todennäköisyys että koko maa olisi samaan aikaan tilassa jossa tuulivoimaa ei olisi käytettävissä, on kohtuullisen pieni.
Tuulivoiman tuulikartat ,kun valmistuu, tuokin asia selviää, toivottavasti.
Näin maallikkona, 4000 MW tuulivoima, tuntuu kohtuullisen suurena ja voisi kuvitella että verkkoa joudutaan vahvistamaan nimenomaan tuulivoiman takia.
Esimerkiksi tänään 2.1.2009 puolenpäivän aikaan on ollut lähes koko Euroopassa tuuletota tai heikkotuulista Ruosin tuntureita lukuunottamatta.
Olisi mielenkiintoista tietää kuinka monta prosentia Euroopan tuulivoimasta oli saatavissa tuolla hetkellä.
http://finnish.wunderground.com/global/Region/EU/2xWindSpeed.html
pitäisi olla pitkäaikaista dataa tuulenvoimakkuuksista ja tuulen voimakkuuden jakaumasta. Jotain voi tietty päätellä jos tuulivoimalaistosten käyttökertoimet ovat keskimäärin luokkaa 22-25 % niin voisi kuvitella että tulee hetkiä jolloin suuri osa niistä seisoo joko tuulettoman tai liian suuren tuulen takia.
holttisen paperin perusteella näin ei välttämättä ole tilanne. toisaalta taas fingrid on/olisi lienee huolissaan jos suomessa pitäisi verkkoa säätää 4000 MW tuulivoimakapasiteetin mukaan.
jos yhtään osaan tulkita niin holttisen esitelmän mukaan 4000 MW kapasiteetti mahtuisi nykyiseen sähköverkkoon niin ettei vaadita lisäsäätöä. Tuntuu aika suurelta määrältä.
Tammikuussa 2007 Länsi-Tanskan sähkön kulutuksesta katettiin tuulisähköllä - se on tiettävästi maailmanennätys. Tarkka arvo saattaa olla ylikin tuosta, tuo on vain muistissani.
Kannattaa välillä laskea tuottoakin. Se ratkaisee. Kaikki sähkö, mitä tarjotaan, myös kulutetaan.
Tanskassakin on joskus tuuletonta eikä siellä ole juurikaan vesivoimaa.
Silloin tällöin tuokin 40% pitää korvata hiilivoimalla.
Niin että paljonkos se tuulivoima tarvitsikaan varavoimaa?
Mieti nyt opikkuisen, tai pyydä apua jolta kulta - koetan selittää hitaasti:
1. Lähtötilanne: ei tuulivoimaa ollenkaan.
Ymmärretty? Hyvä. Jatketaan.
2. Tuulivoimaa lisätään, sen osuus on sähkön tuotosta 5% vuositasolla.
Ymmärretty? Hyvä. Jatketaan.
3. Tuulivoima on korvannut tuotollaan muita tuotantomuotoja, toivon mukaan hiili- ja maakaasuvoimaa, tuotollaan.
Ymmärretty? Hyvä.
4. Ajoittain ei ole tuullut. Silloin muut voimalat posottaa niinkuin ennenkin, edellyttäen, että kulutuskin on sama.
Ymmärretty? Hyvä.
5. Sitten kuvittelemme sen idioottitilanteen, jota sinä kai tarkoitat, eli että pyritään kaikki kulutettu sähkö, 100%, tuottamaan tuulivoimalla. Siitä vaan, mene mökillesi tekemään se, mutta älä viitsi esittää viisasta noin tyhmien kysymysten kanssa.
Ymmärretty? Hyvä.
Mikä on sopiva tuulivoiman osuus verkossa? En tiedä, ehkä 20%, ehkä 50%, johon Tanska pyrkii.
VTT:ltä saa paljon asiallista tietoa. Kuten eka viestini linkki antaa.
Erikoisesti vielä Tanskasta: Tanskalla ei ole paljon säätövoimaa, mutta tietämäni mukaan se käyttää säätöön Norjan vesivoimaa ja myy tuulisähköä. Hieno homma, eikö totta?
Tanska käyttää tuulivoiman varavoimana norjalaista vesivoimaa.
Ymmääretty? Hyvä.
Sinulla on sekaisin käsitteet varavoima ja säätövoima.
Niillä on näet muutakin eroa kuin pelkkä nimi.
Kyllä nämä asiat vielä sullekin selviää. älä murehdi, vaikka tuulivoiman varavoima on vaikeampi ymmärtää/hahmottaa, kuin esim. 1600MWn ydinvoimalan vaatima varavoima.
Pääset helpommin asian ytimeen kiinni, kun katsot kokonaisuutta, eli sähköjärjestelmää, johon kuuluu voimalat, verkko ja kuluttajat. VARAVOIMA on sähköjärjestelmälle yhteistä, poislukien ihan paikalliset, kiinteistökohtaiset varavoimalat/generaattorit.
Sähköjärjestelmä vaatii VARAvoimaa suurimman siinä esiintyvän tuotantolaitoksen verran. Suomessa se on jompi kumpi Olkiluodon ydinvoimaloista, luokkaa 850MW.
Suomen sähköverkon vaatima VARAvoimatarve on tällä hetkellä siis 850MW.
Kerro kun tuo on mennyt perille, niin jatketaan.
Yövalvomisen vuoksi en odota mahdollista kainoa kuittaustasi siitä, että edellinen viestini on täysin ymmärretty, vaan annan lisää pureskeltavaa sinulle päiväksi.
1. oppitunnin pääasia oli lyhyt ja mielestäni helppo ymmärtää: sähköjärjestelmän varavoima on järjestelmän yhteistä varavoimaa. Voimme silti puhua erikseen tuulivoiman tarvitsemasta varavoimasta, mutta sitä ennen tulee ymmärtää eräs erittäin vaikea asia:
- kun määrittelet tarvittavaa varavoimaa, sinulla tulee olla tiedossa se teho, jolle varavoima tarvitaan. Tuulivoiman kohdalla, kuten kaikkien muuttuvatuotantoisten kohdalla, vaadittu varavoimateho ei ole (tai ei tulisi olla) lähteen asennuskapasiteetti, vaan ODOTETTU TUOTANTOTEHO.
Tuo on erittäin tärkeää ymmärtää. Tuosta nimittäin seuraa heti se, että tuulivoiman odotettu tuotantoteho riippuu myös TUULISUUSENNUSTEISTA.
Pidä taukoa ja sulata tähän astista. Nyr tulee asiaa isommalla lusikalla, joskin pelkistetysti, periaatteen ymmärtäminen riittää:
Kuvittele, että tuulisuusennusteiden mukaan olisi luvattu yhden vuorokauden ajaksi tasaista 100MW tuottoa (älä takerru lukuarvoihin tässä, ne on vain esimerkin vuoksi). ODOTETTU TUOTANTOTEHO on siis 100MW. Hiilivoimaloita yms säädetään myös tuon odotetun tuulivoimatuoton mukaan. Nopeana säätövoimana olkoon 25MW vesivoimaa.
Sääennuste kuitenkin pettää niin, että iltapäivällä tuuli loppuu kokonaan. Nopea säätövoima otetaan heti täydellä teholla käyttöön, ja mikäli sähköjärjestelmässä ei ole enempää säätövaraa, iltapäivällä
*** tuulivoiman 'varavoimaa' tarvitaan 75-100MW ***
(itse asiassa tuo on säätövoimaa, mutta ei takerruta siihen)
Vastaavasti jos tuulisuusennuste olisi heittänyt niinpäin, että iltapäivällä tuotanteho olisikin ollut 125MW, vesivoiman lisäksi jossain olisi oltava pieni säätövara alaspäin. Ja kaiken aikaa on kulutuskin mukana, sekin on ennustettavissa.
Kuten näet, tuulivoiman 'varavoimatarve' vaihtelee odotetun tuoton (ja kulutuksen) mukaan. Sääennusteet on ratkaisevassa asemassa. Tuulivoima myös teettää säätöpuolella lisätöitä, jotka nostaa sähkön tuotantokustannuksia, mutta tuulivoiman on jo todistettu alentavan sähkön hintaa.
VTT sanoo tuulivoiman VARAvoimatarpeesta /1/ mm. näin:
- pahimmassa tilanteessa Suomessa
- vain Suomen omilla säätövoimalaitoksilla
- kun tuulivoimaa 2000-4000MW
- SÄÄTÖvoimaa tarvitaan 80-160MW
- SÄÄDÖN tarve voi olla 2-3-kertainen, jos tuulisuusennusteet on metsässä tai ei välitetä niistä.
1: http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman saatotarve Suomessa VTT maalis2008.pdf
Juu
tuulivoiman lisääminen muuttaa jollain tavalla säädön&varavoiman merkitstä, kuten tuossa VTT:n raportissa sanotaan. Esimerkiksi nykyisellä säätilalla/tuotannolla&hankinnalla taitaa hiililauhde (esm inkoo) seistä. Eli tällä hetkellä on 1000 MW hiililauhdetta varalla joka on reservinä (ilmeisesti) olkiluodon ja loviisaa varten. Tuolla seisovalla hiililauhde- tai kaasuturbiinireservillä korvattaisiin siis 1000 MW tuulivoimakapasitettii (jonka keskitehoarvo on siis n 250 MW).
En usko että tuo tilanne tuulen osalta on mikään mahdoton. Haasteita se tuo eittämättä vara/reservin suhteen. Kenen pitäisi maksaa tuo tuulivoiman tuoma lisäreservi? toisaalta suomessa on tällähetkellä kohtuullisen paljon vanhaa ja vanhentuvaa hiililauhdetta , mikä saattaisi soveltua kohtuullisen hyvin tuon tuulivoiman reserviksi (tai varavoimaksi).
VTT on tehnyt ja tekee hyvää tuulivoimatutkimusta. Aika näyttää mikä on tuulivoiman osuus ja miten sitä tullaan säätämään js mikä on säädön hinta.
Säätövöimaa tarvitaan sähköverkoston kuorman vaihteluiden takia.
Varavoimaa tarvitaan epävarman tuotannon korvaajaksi.
Puhut edelleen säätövoimasta tilanteessa jossa tuuli loppuu kokonaan, vaikka kyse on epävarman tuotannon vuoksi käyttöönotettavasta varavoimasta.
"Varavoimaa tarvitaan epävarman tuotannon korvaajaksi."
Tuo on ehdottomasti naurettavin määritelmä, mitä olen koskaan kuullut varavoimasta lausuttavan! Eipä mennyt tämäkään vaivannäkö ihan hukkaan.
Nyt en jaksa/ehdi ihan heti valistaa sinua. Pyydä jotakuta lähelläsi tulkkaamaan sinulle mitä tässä julkaisussa lukee:
http://www.vtt.fi/liitetiedostot/cluster7_energia/Tuulivoiman saatotarve Suomessa VTT maalis2008.pdf
Varavoima on varavoimaa ja säätövoima säätövoimaa.
Asia ei venkoilemalla muutu miksikään.
Alla suora lainaus VTT:n tutkimuksesta
_______________
Säätövoima pitää erottaa kulutushuippuja varten tarvittavasta tuotantokapasiteetista ja sitä varten
varattavasta varavoimasta. Tuulivoiman osalta tähän tarkoitukseen riittää hidas varavoima, koska
tuulettomat jaksot voidaan ennustaa 12
päivää etukäteen. Kapasiteetin riittävyyslaskelmat perustuvat
todennäköisyyksiin kaikkien voimalaitosten osalta. Tällöin on pikemminkin kysymys siitä mikä on
tuulivoiman (kapasiteetti)arvo muiden voimaloiden joukossa, eikä kysymys siitä miten paljon pitää
rakentaa uutta varavoimaa. Haasteena siis ennemminkin se että kun tuulivoimaosuus kasvaa suureksi, ja
kulutus nousee, on pidettävä huoli siitä että liikaa konventionaalista kapasiteettia ei poistu markkinoilta.
---------------------
Kiinnittäisin huomion kohtaan ja lauseeseen: "Haasteena siis ennemminkin se että kun tuulivoimaosuus kasvaa suureksi, ja
kulutus nousee, on pidettävä huoli siitä että liikaa konventionaalista kapasiteettia ei poistu markkinoilta."
suomen lauhdelaitokset kuten inkoo alkaa olla elinikänsä loppupuolella. VTT:n raportin mukaan suositellaan nimenomaan vanhan voimalaitoskannan ylläpitämistä tuulivoiman reserviksi ei säätövoimaksi. Aika näyttää miten tuo on mahdollista ja mitä tuo lysti maksaa.
Minusta kyllä VTT:n raporttia voi tulkita niin että jos vanhaa voimalaitoskapasiteettia on käytettävissä jatkossakin, joka nyt on reservissä ja vanhenevaa, uutta reserviä ei tarvitse rakentaa lisää. Jos sen sijaan taloudellisista yms syistä vanha reservi puretaan pitää uutta reserviä saada jostain lisää. Tämä on mahdollista joko ostamalla lisää tai tuottamalla tuo reservi/säätövoima itse.
VTT:n selvityksen mukaan niin ikään on nähtävissä että sähkömarkkinoiden pitää entistä selkeämmin ja tarkemmin pystyä seuraamaan säätilojen ennustamista ja näin ehkä pidemmällä aikavälillä varautua varavoiman käynnistämiseen. Verkon hallinta ja varavoiman managerointi ja sekä tuotannon ennustaminen tulee entistä enemmän säätilasta rippuvaisia. Yksi muuttuja lisää sähkömarkkinoille. Mahdollisesti se onnistuu ilman merkittävää sähkän hinnan nousua.
Ydinvoimalla käyttökertoimet ja käytettävyys ovat korkeaa tasoa. Yleisesti ydinvoiman ei ennustetut tehonalentamiset ovat todella vähäisiä (laiteviat jotka johtavat välittömään merkittävään tehon alennukseen, esim turbiinin pikasulut tai tehonalennukset laitevioista ovat luokkaa 10-250 mw ja kestänevät tyypillisesti vuorokauden) veikkaan että niiden merkitys pitkällä aikavälillä luokkaa ½ täystehopäivää vuodessa. ennakoituja tehonalennuksia (siis n 12-24 tuntia etukäteen tiedossa olevia) luokkaa yksi tai kaksi täystehopäivää. Esim loviisan tapauksessa yhden turbiinin pikasulku ja siitä seuraava korjaus ja verkkoon takaisin kytkeytyminen kerran vuodessa, tai joku vastaavanlainen ei ennustettu vika.
Tätä ominaisuutta ei toistaiseksi tuulivoimalla ole. Toisaalta sitä ei paljoa vaaditakkaan tuulvoiman alhaisen tuotannon takia (110 mw , 25 % käytettävyydellä). Tilanne muuttuu jos tuulivoimakapasiteetti on esim 4000 MW , eli tehollinen/keskimääräinen tuotto luokkaa 1000 MW.
Yhteenvetona tuosta VTT:n paperista sanoisin että jos tuulivoiman rakennettu kapasiteetti on luokkaa 1000-4000 MW, verkko tarvitsee tueksi reserviä tuulivoiman tehonvaihteluiden kompensointiin. Nykyisellään tuo tehoreservi on olemassa (esim inkoo). Jos vanhenevaa tehoreserviä ylläpidetään eikä pueta niin nykyisellä konekannalla pystytään tukemaan tuulivoimaan vaihtelusta aiheutuva verkon säätö/tukitarve.
Vielä lyhyesti
Säätö on käyvä , käynnissä oleva teho (syöttää verkkoon)
Reservi on käyttöön otettavissa oleva tehoreservi (lienee luokkaa 12-24 tuntia) (ei syötä verkkoon).
Säätövoima:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Säätövoima#S.C3.A4hk.C3.B6verkon_ohjaus
suora lainaus linkistä:
Säätövoima sähköntuotannossa jatkuvasti tarvittava säädettävissä oleva tuotantoreservi, jota tarvitaan sen vuoksi, että sähkönkulutuksen ja tuotannon täytyy olla jatkuvasti tasapainossa. Suomessa säätövoimana käytetään on vesivoimaa, kaasuturbiinivoimalaitoksia ja Venäjältä tasavirtana tuotavaa sähköä tai myös joidenkin asiakkaiden kanssa sovittua verkosta pois kytkemistä.
ja varavoima
http://fi.wikipedia.org/wiki/Varavoima
ja kuka ei jaksa lukea linkistä niin tässä lainaus.
Varavoima on tavallisesti reservissä olevaa energiantuotantokapasiteettia, jota otetaan käyttöön, kun perusvoima ei riitä täyttämään kysyntää. Varavoimaa voidaan tarvita esimerkiksi silloin, kun suuri tuotantoyksikkö kuten ydinvoimala joutuu huoltoon tai kulutukseen tulee suuri piikki, vaikkapa tavanomaista kylmemmän sään vuoksi. Mikäli varavoimakaan ei riitä, ryhdytään säännöstelyyn.
---
kaasuturbiini ominaisuuksiensa vuoksi on nopeasti verkkoon ajettavaa tehoa . En tiedä pidetäänkö kaasuturbiineja tyhjäkäynnillä vai ajetaanko ne tarvittaessa kylmiltään suoraan uloas. suomessa kuitnekin kaasuturbiinien käyttö säätövoimana taitaa olla suht harvinaista korkean tuotatntokustannuksen (ja pienehkön konekanna) takia.
Varavoima on säätövoiman takana oleva reservi.
Varavoimaan turvaudutaan kun säätökapasiteetti ei ole riittävä. Se voi johtua joko nopeasta kulutuksen kasvusta tai yllättävästä ei ennakoidusta tuotantokapasiteetin poistumisesta. Tuohon viitataan myös VTT:n raportissa.
"
"Jossain tuulee aina", vihjaa Vihreä poliitikko vastustellessaan oikeita energianlähteitä.
"
Mitä ne "oikeat energialähteet" tarkkaan ottaen sinun mielestäsi ovat, nimeltä mainiten?
..vastaisin
Eli kun katsoo vaikkapa suomen sähköntuotannon jakautumista niin se näyttäisi olevan aika hyvällä pohjalla. Sopivasti hajautettu, soivasti omavaraisuutta sopivasti kilpailutettu. Toki aina voi paremminkin asian hoitaa. Oleellista liene kuitenkin, että sähkön hinta kohtuullista eurooppalaisella tasolla, vaikkei enään samaa kuin joskus 80 ja 90-luvulla tai 2000-luvun ensimmäisinä vuosina.
Lisäksi suomi tekee, kokoonsa nähden, kohtuullisen hyvää julkisrahoitteista energia-alan tutkimusta uusiutuvien energioiden alalla.
Miten sinä tyydyttäisit suomen sähköntarpeen?