Missä tapauksissa ortodoksinen kirkko käyttää ns. anateemaa eli kirkon kirousta, Jumalasta erottamista? Koskeeko se todellakin ns. harhauskoisia eli niitä, jotka uskovat eri tavalla kuin ortodoksit? Ovatko kaikki muut kristityt anateeman kohteena?
Kirkkoon liittyessäni en tiennyt anateeman olemassaolosta mitään. Kun sittemmin luin anateemasta, alkoi ahdistaa: ei voi olla oikein kuulua hengelliseen instituutioon, joka edes teoriassa (hyviinkin tarkoitusperiin vedoten) käyttää aseenaan kiroamista.
Kirkkoon liittyessäni en tiennyt anateeman olemassaolosta mitään. Kun sittemmin luin anateemasta, alkoi ahdistaa: ei voi olla oikein kuulua hengelliseen instituutioon, joka edes teoriassa (hyviinkin tarkoitusperiin vedoten) käyttää aseenaan kiroamista.
Vastaukset 22
Vanhimmat
ovat tietoisesti hylänneet pelastuksen. Jos joku tulee lapsena liitetyksi johonkin toiseen tunnustuskuntaan, ei hän itse ole sitä valinnut.
Käytännössä anateemaan julistaminen on ollut kirkossamme hyvin harvinaista, ainoastaan joitakin harhaoppisia on erotetu kirkosta ja julistettu anateemaan.
Terveiset täältä Helsingin hiippakunnan äärimmäisestä etuvartiosta Pohjois-Karjalan ja Venäjän rajan välittömästä läheisyydestä. Venäjän puolella on ollut rauhallista ja hiljaista, mutta tuolla savolaisten suunnalta kuuluu taas pystykorvan räksytystä ja mopon ääniä. Valtio alkoi säästämään ja lopetti naapurista rajavartioaseman ja nyt on olo turvaton. Mitä tehdä jos nuo Pohjois-Karjalan savolaiset alkavat vyöryä kauniin Etelä-Karjalamme puolelle?
Sitten päivän tekstiin, eli olen todella pahoillani että et ole saanut katekumeeniaikanasi asiallista opetusta kirkosta ja sen elämästä. Anateema on harvoin käytety ase jolla on kuitenkin paikkasa ja jota joskus tarvitaan kirkollisen kurin ja järjestyksen säilyttämiseksi. Onko epitima sinulle tuttu?
Olethan kirkkoon liityessäsi kuitenkin antanut ja allekirjoittanut Uskon Vakuutuksen (löytyy Euhologion:in sivulta 326) ja omalla allekirjoituksellasi hyväksynyt kaiken sen mitä kirkko opettaa (ja sen miten kirkko toimii)? Miksi siis nyt jo kirkkoon liityttyäsi aloita hegellisen kapinoinnin?
Kaikesta huolimatta hyvää (maallista) loppuvuotta ja onnea ja menestystä alkavalle (maalliselle) vuodelle!
Jos oikeesti pitäisi kaikki se tietää, mitä allekirjoituksellaan vahvistaa...huh. Kuka tietää ja osaa kaikki kanonit, kuka tietää kaikkien kirkolliskokousten kaikki päätökset, siitä oikeasta opetuksestakin on monta mieltä niinkuin vaikkapa täällä on nähty.
Itselleni kolahti eilen saksalaisten tekemä hieno Karjala-ohjelma tv1:ssä: olin pyyhkinyt aivoistani "huhuna" jutun, että luostari toimi julmana rangaistuspaikkana jo ennen vallankumousta ja vankileirien saariston aikaa. Mutta kas: Stalinin vainojen hurjuus k.o. paikassa oli Jumalasta ja uskosta luopumisen seurausta, mutta tsaarin aikainen elävältä hautaaminen olikin harhaan menneiden kasvatusta.
Kirpaisi kunnolla. Totuus on aina sillä, joka pääsee ääneen.
Miksi kysyminen ja ihmettely heti tuomitaan kapinoinniksi?
Solovetskin luostari.
Lausunnon antajana ohjelmassa taisi olla peräti igumeni, tai ainakin "viran puolesta" luvalla puhuva.
on joskus toimittu väärin, anna aihetta epäillä kirkon oppia. Täytyy osata erottaa asiat toisistaan.
Tuo on kyllä senlaatuista kehäpäättelyä, ettei siitä saa kiinni erkkikään kun se ei käytännössä tarkoita mitään. Jokuhan sen erottelun aina tekee, sen mukaan mitä missäkin ajassa oikeaksi nähdään, tässä kohtaa se tehtiin näin ihan oppien mukaisesti. Olen vaan eri mieltä - minusta se oli puhdasta kaksinaamaisuutta.
Rehellisin oli se nuori mies, joka totesi asiasta yhä vaiettavan. Jaa miksi? Totesi vain, että kun valtion päämies ja arkkipiispa käytöksellään osoittavat hyväksyvänsä asian. Tuleekohan pojalle epitimia vai anateema?
tuo viimeinen mietteesi oikein koski? Keistä pojista haastat?
tult mieleen, että nuorukaisen "tiedot" tsaarinaikaisista oloista Solovetskissa ovat varmaanki koulussa opittua neuvostoliiton aikaista uskonnonvastaista propagandaa. Ei kaikkea piä uskoa.
Gulagi juttu taas on totta, olen lukenut siitä historiasta. Meille suomalaisille ei neuvostoaikainen historia ole mikään tabu.
Ei tult mieleen, ei. Kyseessä on historiallinen tosiasia, jota ei käsittääkseni missään kiistetä.
Lainaus ortodoksi.netin Solovetskin kuvauksesta: "1500-luvulta lähtien luostari toimi eräänlaisena yksinvaltiuden ja ortodoksisen kirkon vastustajien karkotuspaikkana"
Edelleen relevantti kysymys: miksi tsaarinajan kidutus luostarissa on vuonna 2008 hyväksyttävää harhaoppisten ojennusta, mutta Stalinin kujeet merkkinä jumalattomuudesta. Mitäs sulle tult tästä mieleen?
Tuhottujen elämien määrä oli Stalinin kaudella valtavasti suurempi, mutta se ei riitä perusteeksi.
Ohjelma löytyy yle areenasta, katsopa.
Ohjelmassa haastateltiin tavallista kyläläispoikaa, joka puhui yllättävän rohkeasti.
Stalinin ajan traumoja Venäjä ei ole käsitellyt oikeastaan lainkaan, jos verrataan vaikka Saksan vuosikymmeniä jatkuneeseen jaakobinpainiin syyllisyytensä kanssa. Haastateltu nuori mies totesi, ettei Stalinin ajasta puhuta. Liikaa entisiä tai nykyisiä tsekistejä maan ja kirkon johdossa, eikä keskusteluun todellakaan kannusteta heidän esimerkillään. Tsaarinajan julmuudet taas olivat vain harhaoppisten hyväksyttyä ojennusta nykyhetken silmin.
On siinä ristiriitaa vielä muutaman sukupolven purtavaksi.
mikään vankila. Luostariin karkoitettu elää "kuuliaisuusveljenä" eikä häntä pidetä kahleissa. Paikasta vain ei päässyt pois. Nuo kahleet ja vankityrmät ovat ateistista propagandaa, joille ei ole historiallisia perusteita. Neuvostoaikana historiaa vääristeltiin ja kirkko yritettiin saada huonoon huutoon.
Ei tosiaankaan ole mikään valtakunnan salaisuus, että tsaarinaikaisia toisinajattelijoita kohdeltiin vähemmän lempeästi. Jos seinään kahlehdittuna vankina eläminen ei ole kidutusta, niin ei kai sitten. Oppiihan siinäkin kuuliaisuutta.
Miksi on niin vaikea hyväksyä tosiasiat? Onko epämiellyttävä totuus aina jonkun propagandaa? Aika lapsellista. Kirkko ja politiikka vetivät samaa köyttä, ja samat merkit ovat ilmassa (ja käytännössä) totta taas tänään.
500 luvulla kun areoilaiset vainottiin loppuun tai käännytettiin ehkö totuudellisempaan käsitykseen vapahtajastamme. Jos anteemaan liittyvä teksti luetaan yhä piispoiksi vihkimisen yhteydessä, niin tässä ollaan pahasti menneisyyden vankina. Olen varma, että tänä sekulaarina aikana toisinajattelijat katoavat itse Kirkosta.
inhorealisteiksi ruvetaan niin voitaneen sanoa, että samaa kakkaa mutta eri paketeissa olivat nämä diktatuurit: tsaarit ja stalinit. Tosin epäilen tsaarien sittenkin olleen lempeämpiä kuin isä Aurinkoisen. Tai sitten mulla on tiedoissa aukkoja (no, se ei olisi mikään ihme). Tai sitten me vain tiedämme enemmän ja paremmin stalinismin uhreista kuin tsarismin uhreista. Tai... miten se nyt menikään...
"Jos oikeesti pitäisi kaikki se tietää, mitä allekirjoituksellaan vahvistaa...huh. Kuka tietää ja osaa kaikki kanonit, kuka tietää kaikkien kirkolliskokousten kaikki päätökset, siitä oikeasta opetuksestakin on monta mieltä niinkuin vaikkapa täällä on nähty."
Allekirjoittamalla uskonvakuutus sitoudutaan HYVÄKSYMÄÄN Kirkon opetuksesta sekin osa, johon ei ole viitsitty perehtyä.
keskustella ja kysellä asioista tulevan rippi-isänsä kanssa! Ei pidä ostaa sikaa säkissä, tässäkään asiassa. Syyttäköön siis itseään tietämätön!
Lähes kaikki harhaopit, jotka on tuomittu jo kauan sitten, ovat vieläkin olemassa. Niistä vain käytetään nykyään eri nimiä tai ei käytetä mitään nimiä, mutta samoja mielipiteitä esiintyy edelleen. Esiintyy esim. mielipidettä, että sakramenttien pätevyys riippuu jotenkin toimittajan moraalisista ominaisuuksista (=donatolaisuus), Jeesus ei ole ihmiseksi syntynyt ikuinen Jumala vaan luotu olento (=areiolaisuus), Vanhan Testamentti tulee hylätä ja pitäytyä ainoastaan Uuteen Testatenttiin (=markionilaisuus).
neuvostoaikana, jolloin lakkautettuja luostareita kuten Solovetskia saatettiin käyttää vankiloina.
Jo tsaarien Venäjällä (siis jo ennen Pietari Suurta) oli varsinaisia vankiloita olemassa, mutta luostarit eivät olleet sellaisia. Kahlevangit ja varsinkin poliittiset vangit olivat vankiloissa. Jutut kahlevangeista luostareissa ja munkkien kuuliaisuustehtävästä vanginvartijoina ovat selvästi tuulesta temmattuja.
Luostareissa oli orpokoteja ja vanhainkoteja ja niitä käytettiin myös esimerkiksi alkoholistiparantoloina papiston alkoholisoituneille jäsenille.
Vanhalla Venäjällä myöskään rikoslaki ei ollut niin ankara kuin protestanttisissa maissa. Esimerkiski Ruotsin valtakunnassa vielä 1700-luvulla, (jolloin Venäjällä ei enää ollut rauhanaikaista kuoleman rangaistusta), sai kuolemanrangaistuksen 24:stä eri rikoksesta.
Opiskele vähän Venäjän historiaa, niin et usko äkkiseltään ihan kaikkia juttuja. En tunne Solovetskin luostarin asioita ja oloja, mutta kyllä nuo jutut kuullostavat aika epäuskottavilta.
Neuvostoaikana yritettiin systemaatisesti mustamaalata keisariaikaa ja sitä edeltänyttä tsaarien Venäjää. Neuvostoaikana nimittäin harjoitetiin niin paljon julmuutta, että sille ei liene vertaa minkään maan eikä aikakauden historiassa.
joten jokaisen on helppo lukea nuo kirjaset. Kanonit koskevat pääasiassa papistoa. Maallikkoja koskevia kanoneita on vain vähän. Jos jotain ei ymmärrä, pitää kysyä asiaa katekumeenikurssin pitäjältä tai rioppi-isältä.
Taidat osittain viitata minuun, kun olen ryhtynyt epäilemään rippi-isääni hänen Yhteys-kytkentöjensä vuoksi. Joten haluan täsmentää:
Papiksi vihitty on pätevä julistamaan sen synninpäästön virkansa perusteella. Sitä en päätä minä vaan piispa.
Sen sijaan epäilen vahvasti, että Yhteys-liikkeen julistuksen allekirjoittaneet papit voisivat antaa oikeita ohjeita muihin elämän ongelmiin.
Sen vuoksi en ole enää pyytänyt katumuksen sakramenttia pitkäaikaiselta rippi-isältäni.
En oikeastaan viitannut keneenkään erityisesti. On hyvä olla toimiva rippi-isäsuhde, ja jos rippi-isään ei ole tarpeeksi luottamusta ja löytyy toinen rippi-isä, jonka kanssa suhde toimii paremmin, niin voi olla ihan perusteltua vaihtaa. Kunhan vain muistaa, että kenen tahansa papin toimittama katumuksen sakramentti on ihan yhtä "pätevä".
>>>>>>>>>>Sen sijaan epäilen vahvasti, että Yhteys-liikkeen julistuksen allekirjoittaneet papit voisivat antaa oikeita ohjeita muihin elämän ongelmiin.