kaksi pyhittämää miestä oli oikeastaan alkoholisteja?
1. Moos.9:20-24
20 Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.
21 Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa.
22 Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä hävyn ja kertoi siitä molemmille veljillensä ulkona.
23 Niin Seem ja Jaafet ottivat vaipan ja panivat molemmat sen hartioilleen ja menivät selin sisään ja peittivät isänsä hävyn; ja heidän kasvonsa olivat käännetyt toisaalle, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.
24 Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt,
1. Moos.19:30-36
30 Ja Loot lähti Sooarista ja asettui vuoristoon molempien tyttäriensä kanssa, sillä hän pelkäsi asua Sooarissa; ja hän asui luolassa, hän ja hänen molemmat tyttärensä.
31 Niin vanhempi sanoi nuoremmalle: "Isämme on vanha, eikä tässä maassa ole ketään miestä, joka voisi tulla luoksemme siten, kuin on kaiken maan tapa.
32 Tule, juottakaamme isällemme viiniä ja maatkaamme hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen."
33 Niin he juottivat sinä yönä isällensä viiniä. Ja vanhempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi.
34 Seuraavana päivänä sanoi vanhempi nuoremmalle: "Katso, minä makasin viime yönä isäni kanssa; juottakaamme hänelle tänäkin yönä viiniä, ja mene sinä ja makaa hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen".
35 Niin he juottivat sinäkin yönä isällensä viiniä; ja nuorempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi.
36 Ja niin Lootin molemmat tyttäret tulivat isästänsä raskaiksi.
Miksi kaksi Jumalan pelastamaa miestä joi ja juopui viinistä niin, että menettelivät irstaasti? Kuka Jumalan vanhurskauttama tekisi tänään samalla tavalla?
Jos Jumala hyväksyi Nooan ja Lootin tekemiset, niin kyllä adventistien moraalioppi viinin käytöstä on hyttysen hyrinää tuon rinnalla.
Tekopyhyyttä mikä tekopyhyyttä on viinisääntönne - hyvät adventistit!
1. Moos.9:20-24
20 Ja Nooa oli peltomies ja ensimmäinen, joka istutti viinitarhan.
21 Mutta kun hän joi viiniä, niin hän juopui ja makasi alasti majassansa.
22 Ja Haam, Kanaanin isä, näki isänsä hävyn ja kertoi siitä molemmille veljillensä ulkona.
23 Niin Seem ja Jaafet ottivat vaipan ja panivat molemmat sen hartioilleen ja menivät selin sisään ja peittivät isänsä hävyn; ja heidän kasvonsa olivat käännetyt toisaalle, niin etteivät he nähneet isänsä häpyä.
24 Kun Nooa heräsi päihtymyksestänsä ja sai tietää, mitä hänen nuorin poikansa oli hänelle tehnyt,
1. Moos.19:30-36
30 Ja Loot lähti Sooarista ja asettui vuoristoon molempien tyttäriensä kanssa, sillä hän pelkäsi asua Sooarissa; ja hän asui luolassa, hän ja hänen molemmat tyttärensä.
31 Niin vanhempi sanoi nuoremmalle: "Isämme on vanha, eikä tässä maassa ole ketään miestä, joka voisi tulla luoksemme siten, kuin on kaiken maan tapa.
32 Tule, juottakaamme isällemme viiniä ja maatkaamme hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen."
33 Niin he juottivat sinä yönä isällensä viiniä. Ja vanhempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi.
34 Seuraavana päivänä sanoi vanhempi nuoremmalle: "Katso, minä makasin viime yönä isäni kanssa; juottakaamme hänelle tänäkin yönä viiniä, ja mene sinä ja makaa hänen kanssaan, saadaksemme isästämme jälkeläisen".
35 Niin he juottivat sinäkin yönä isällensä viiniä; ja nuorempi meni ja makasi hänen kanssaan, eikä tämä huomannut, milloin hän tuli hänen viereensä ja milloin hän nousi.
36 Ja niin Lootin molemmat tyttäret tulivat isästänsä raskaiksi.
Miksi kaksi Jumalan pelastamaa miestä joi ja juopui viinistä niin, että menettelivät irstaasti? Kuka Jumalan vanhurskauttama tekisi tänään samalla tavalla?
Jos Jumala hyväksyi Nooan ja Lootin tekemiset, niin kyllä adventistien moraalioppi viinin käytöstä on hyttysen hyrinää tuon rinnalla.
Tekopyhyyttä mikä tekopyhyyttä on viinisääntönne - hyvät adventistit!
Vastaukset 22
Vanhimmat
Eres pöhönäs makaamaha tyttäreniekaas...sanoo poika etelä-pohojanmaalta.
Eivät olleet alkoholisteja.
Miten olisit itse suhtautunut karuun todellisuuteen. Että olisit ollut paljon parempi, kun Nooa? Ei ihmisiä, karikkoa näkyvissä.
Siinähän sitä on puurtamista, kun saa sinne edes viinirypäleitä kasvamaan.
Tervehdys veli Hirvas!
Uudestisyntyneellä kristityllä säilyy aina valinnanvapaus, ei Jumala tee uskoontulleista tahdottomia robotteja. Valinnanvapaus ja vastuu valinnoistamme jää aina meille. Itse meidän on päätettävä annammeko tahtomme Jumalalle vai teemmekö oman päämme mukaan. Ei Jumala pulloa tyrkyttänyt Nooalle eikä Lootille, omasta tahdostaan he joivat (vaikka ehkä omatunto kolkutti???)
Tässä otteita Aune Greggaksen kokoamasta vihkosesta viini Raamatussa:
Raamatun kirjoittamisen aikana sanan viini merkitys oli toinen kuin nykyään. Se sisälsi kaikki viinirypäleistä tehdyt juomat rypäletuoremehusta luonnollisen käymisen kautta käyneisiin viineihin. Väkeviä viinejä ei Raamatun aikana tunnettu lainkaan, elleivät sellaisia olleet Babylonin viinit.
VIINI KUULUI JUUTALAISEEN PERINTEESEEN:
Viini oli olennainen osa juutalaista perinnettä. Se oli osoitus Jumalan siunauksesta. Juutalaiselle perheelle leipä ja viini olivat vertauskuva Jumalan luomisvoimasta. Aivan samalla tavalla kuin Jumala kasvatti viljan, hän kasvatti myös hedelmät. Viljasta saatiin leipää, hedelmistä juomaa. Viini ei ollut heille päihtymyksen vertauskuva. Se oli heille Jumalan siunauksen vertauskuva, Jumalan heitä varten kasvattamista hedelmistä saatava juoma, joka virkisti ja poisti janon.
Raamatussa viinistä käytetyt nimitykset:
Raamatussa on useita viiniä merkitseviä sanoja. Näitä ovat jajin, oinos, khamar, khemer, tirosh, asis, gleukos, sobhe, shemarim, mesek, mezeg, mimsak, ashisha ja shekar.
SEKÄ ALKOHOLITON ETTÄ ALKOHOLIPITOINEN
Jajin (hebr.), oinos (kreikk.)
Yleisin viinirypäileistä puristetun juoman nimitys Raamatussa on jajin, joka esiintyy Vanhassa testamentissa n.140 kertaa. Sitä vastaava kreikankielinen nimitys on oinos. Se esiintyy Uudessa Testamentissa 32 kertaa.
Sanat jajin ja oinos olivat yleisnimityksiä, joita voitiin käyttää sekä rypäletuoremehusta, rypäletäysmehusta ja rypälemehusta että alkoholipitoisesta ja alkoholittomasta viinistä.
Jajin johtunee sanasta javan, vaahdota, kuohua, ja merkitsee siis rypäleen puserrettua mehua sellaisena kuin se kuohuu polkijainsa jalkojen alla. Jajin sanaa käytetään rypäleen mehusta sen kaikissa vaiheissa käymättömästä käyneeseen. Rypälemehun lisäksi se voi merkitä vielä pusertamattomia rypäleitä (Jes.16:10, rypäleitä; Jer.40:10, viinirypäleitä; Jer.40:12 viinisato; Jer.48:33 viininpolkijain; Ps.104:15 kasvatat viinin; Neh.13:15 rypäleitä).
Myös kreikankielinen viiniä merkitsevä sana oinos sisältää alkoholittoman päihdyttämättömän viinin merkityksen. Se käy ilmi Vanhan Testamentin kreikankielisestä Septuaginta-käännöksestä. Siinä on jajin-sanan lisäksi hepreankielinen päihdyttämätöntä viiniä merkitsevä tirosh käännetty 33 kertaa sanalla oinos.
Päihdyttävä merkitys sanalla jajin, oinos on esim. Job.32:19 täynnä nuorta viiniä, Jer.23:9 viinistä horjahtelee; Sananl.23:31 älä katsele viinin hehkuvaa punaa.
Khemer, khamar (hebr.)
Samanlainen yleisnimitys kuin jajin ja oinos olivat myös khemer ja khamar. Ne löytyvät Raamatusta 9 kertaa. Sana sisältää myös hapanviinin, etikan merkityksen. Sanat khemer ja khamar johtuvat sanasta käydä (khamar) Dan.5:1-4 (Belsassarin pidot) se merkitsee päihdyttävää juomaa; 1 Sam.25:37 (Naabal) ja 1 Moos.9:24 (Nooa) juopumusta; 4 Moos.6:3 etikkaa; Esra 7:22 tärkeää ravintoainetta.
ALKOHOLITON
Tirosh, asis (hebr.), gleukos (kreikk.)
Yksinomaan käymättömiä viinejä merkitsevät heprealaiset sanat tirosh ja asis sekä kreikankielinen gleukos. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa, asis viisi kertaa ja gleukos yhden kerran. Sana tirosh esiintyy Raamatussa 38 kertaa. Se johtunee sanasta jarash, omistaa, ja merkitsee oikeastaan ”tulo, saalis, työn ja vaivannäön palkka ja hedelmä”. Sitä käytetään monessa paikassa itse viinisadosta (5 Moos.14:23 viljanne, viininne ja öljynne kymmenykset; Neh.10:38 ensihedelmistä, viinistä ja öljystä), siitä mikä kootaan ( 5 Moos.11:14 viljanne, viininne ja öljynne; Joel 1:10 sato on tuhottu, viini kuivunut, öljy ehtynyt) tai poljetaan kuurnassa (Miika 6:15 poljet rypäleitä, mutta et saa viiniä) sekä rypäleessä olevasta mehusta (Jes.65:8 viinirypäleet ovat mehukkaita). Ainoastaan Hoos. 4:11 sitä käytetään aivan kuin päihdyttävänä: Huoruus ja viini vievät kansalta järjen”. Ehkä siinä oli kysymys koko elämän keskittymisestä hyvän viinisadon saamiseen (Hoos.7:14).
Asis johtuu sanasta asas, rikkipolkea, ja se merkitsee polkemalla irrotettua, käymätöntä rypäletuoremehua. Sen tähden asis (5 kertaa) ja gleukos (1 kerta) merkitsevät nuorta, vielä käymätöntä makeaa viiniä (asis, Joel 1:5; 3:18; Aamos 9:13; Jes. 49:26; gleukos Ap.t.2:13).
Ap.t.2:13:ssa oleva syytös, että opetuslapset olisivat sitä runsaasti juotuaan päihtyneet, ei välttämättä osoita sen olleen päihdyttävää.
MERKITYKSELTÄÄN EPÄSELVÄ
Sobhe (hepr.) mainitaan Raamatussa vain kolme kertaa (mm. Jes.1:22). Todennäköisimmin sillä on tarkoitettu kiehautettua viiniä.
Shemarim esiintyy VT:ssa viisi kertaa (mm.Jes.25:6). Sitä pidetään siivilöimättömänä hiivain päällä maanneena viininä.
Mesek, mezeg, mimsak (hebr.) käytetään Raamatussa neljä kertaa (mm.Sananl.23:30 ja Jes.65:11). Todennäköinen merkitys on vedellä sekoitettu, laimennettu (masak) viini.
Ashisha (hepr.), kokoonpuserretuista hedelmistä, rypäleistä tai rusinoista valmistettu rypäle- tai rusinakakku, hunajaleipä (Laul. l.2:5).
PÄIHDYTTÄVÄT PALMU- JA OHRAVIINIT
Shekar (hepr.)
Päihdyttävistä palmu- ja ohraviineistä käytettiin nimeä shekar. Se mainitaan Raamatussa 23 kertaa. Uudessa käännöksessä se on usein käännetty olueksi. Vanhemmissa käännöksissä enimmäkseen sanaparilla väkevä juoma, tosin siinä voi olla alkoholia korkeintaan 14-16 tilavuusprosenttia. Tislaustaitoa ei vielä silloin ollut opittu. Se opittiin vasta 9. vuosisadalla jKr.
Raamatussa tätä päihdyttäväksi tarkoitettua juomaa ei hyväksytä. 5. Moos. 14:26 mainitaan tosin, että kymmenysrahoilla voi ostaa viiniä tai olutta (shekar). Tekstissä käytetty viini-sana (tirosh) ei kuitenkaan ole käynyt vaan käymätön viini. Shekar saattoi siis jajin- ja oinos-sanojen tavoin merkitä sekä alkoholitonta että alkoholipitoista juomaa.
Shekarin tärkein ominaisuus ei ollut väkevyys vaan makeus. Vaikka palmupuun paljon sokeria sisältävä mahla alkoi käydä nopeasti, siihen jäi käyneenäkin paljon makeutta.
Raamatun aikana alkoholipitoisuus ei siis ollut viinin olennainen ominaisuus. Itse asiassa juutalaisen käsityksen mukaan hyvä viini turmeltui sen käydessä. Paras viini ortodoksijuutalaisen tradition mukaan on vielä nykyäänkin käymätön makea viini, jossa olevia sokereita käyminen ei ole muuttanut alkoholiksi ja jota voisi nimittää ennemmin rypäletuoremehuksi.
Leivän ja viinin runsaus oli juutalaisille osoitus Jumalan siunauksesta, Jumalan heille antamasta lahjasta. Esim. 1 Moos. 27:28; 5 Moos.11:14; 4 Moos.18:12
Jos taas Jumalan kirous kohtaisi Jumalan kansaa, näkemästään vaivannäöstä huolimatta viinitarhat eivät antaisi sille satoaan. Esim. 5 Moos.28:39; Hoosea 2:10,11; Valitusv.2:11,12.
VIINI JEESUKSEN ELÄMÄSSÄ
Viini kuului asiaan myös Uuden testamentin aikana. Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko oli Kaanan häissä tehty viini (Joh.2:1-12). Hän osallistui juhla-aterioille, joilla tarjoiltiin viiniä (Matt. 11:18,19). Hän käytti viiniä ja viinileilejä vertauksissaan (Mark.2:22; Luuk.5:37,38). Jeesus jopa vertasi itseään viinipuuhun ja opetuslapsiaan hedelmää tuottaviin viinipuun oksiin (Joh.15:1-4, vrt. Jes.5:1-7). Leipä ja viini kuuluivat myös viimeiseen ehtoolliseen. Paavalin mukaan Jeesus vertasi ehtoollismaljaa uuteen liittoon (1 Kor.11:25). Viini kuvasi hänen vertaan. Samasta yhteydestä käy ilmi, että ehtoollista tultaisiin viettämään Herran tulemukseen asti ( 1 Kor.11:26). Jeesuksen mukaan hän joisi viiniä (viiniköynnöksen antia) myös Jumalan valtakunnassa (Matt.26:29).
VIINIKÖYNNÖKSEN ANTI
Jeesus käytti viimeisellä ehtoollisella sanontaa ”viiniköynnöksen anti” (gennema tes ampelou) puhuessaan juomasta, jota hän joisi isänsä valtakunnassa..
Sanontaa ”viiniköynnöksen anti” käytettiin tuoreesta käymättömästä rypälemehusta. Juutalainen historioitsija Josefus, joka eli samanaikaisesti opetuslasten kanssa, antaa tästä hyvän esimerkin. Ensiksi Josefus kutsuu kolmesta viinirypäletertusta puristettua viiniä nimellä gleukos. Toiseksi Josefus selvästi kutsuu juuri puristettua rypälemehua ”viiniköynnöksen anniksi” (gennema tes ampelou). Tämä varmistaa sen, että sanontaa ”viiniköynnöksen anti” käytettiin makeasta käymättömästä rypälemehusta. Kun lisäksi otetaan huomioon, kuinka usein Uuden testamentin kirjoittajat puhuessaan viimeisestä ehtoollisesta välttävät sanan oinos (viini) käyttämistä, yhteys on merkittävä.
Mark.14:25 ja Matt.26:29 uusi suomalainen kirkkoraamattu puhuu myös ”uudesta viinistä”, mutta sanaa viini, oinos, ei ole alkutekstissä. Vaikka oinos voi tarkoittaa sekä käynyttä (alkoholipitoista) että käymätöntä viiniä, ”viiniköynnöksen anti” viittaa puhtaaseen rypälemehuun – sopiva vertauskuva Kristuksen verestä, Kristushan nimitti itseään ”tosi viinipuuksi” (Joh.15:1).
VIININ KÄYTÖN RAJOITUKSIA
Vaikka viiniä pidettiin Jumalan siunauksen ja tämän antamien lahjojen vertauskuvana, siihen suhtautuminen oli varauksellista. Jo Mooseksen aikana oli viininjuontia koskevia rajoituksia. Papit eivät saaneet juoda viiniä eivätkä juovuttavia juomia pyhäkköpalvelusta suorittaessaan (3 Moos.10:9). Sama kielto toistettiin Hesekielin aikana (Hes.44:21).
Mooseksen lain mukaan myös nasiirien tuli pidättyä viinistä ja oluesta (4 Moos.6:3). Myöskään äitinsä kohdusta asti Jumalan nasiiriksi valitun Simsonin äiti ei saanut juoda viiniä eikä olutta (Tuom.13:4,14).
Muita rajoituksia esim. Sananl.31:4,5; Sananl.23:19-21; Jer.35:6; Dan.1:5-12; Luuk.1:15; Room.14:21.
Väärinkäytön mukanaan tuoma kirous
Esim. 1 Moos.9:20-27, luvut 15-19; Joos.7:7-24; 3 Moos.10:1,2,9,10; 1 Sam.25:36; 2 Sam.13:28; 1 Kun.20:16-21; Jesaja 6:11,18; 22:13; 28:1,3; 28:7,8,13; Hoos.4:11, 17,18; 7:5; Aamos 2:8,12; 3:2; 6:6,7; Joel 3:3; 4:3(Ukr); Jer.51:7; Dan.5:1-6:1
PÄIHDYTTÄVÄÄ VAI ALKOHOLITONTA VIINIÄ?
Raamatun kanta viinin käyttöön päihdyttävänä juomana on hyvin selvästi kielteinen. Raamatusta on kuitenkin pyritty löytämään kohtia, joiden mukaan päihdyttävän viinin käyttö olisi luvallista.
HÄÄT GALILEAN KAANASSA
Jeesuksen ensimmäinen ihmeteko Galilean Kaanassa on yksi näistä. Väitettä perustellaan valvojan sanoin: ”Valvoja maistoi vettä – ja sanoi: ”Kaikki tarjoavat ensiksi hyvän viinin ja sitten, kun vieraat alkavat juopua, huonompaa. Sinä olet säästänyt hyvän viinin tähän asti”. (Joh.2:9,10). Ilmaus alkavat juopua on käännös sanasta ”methyein, methyskesthai, jota on käytetty myös 1 Moos. 43:34; Ps.36:9; Laul.l.5:1, Jes. 34:5,7 ja Jer. 46:10. Sana voidaan kääntää myös ”kun ovat kylläisiä” tai ”kun ovat juoneet kyllikseen”. Näin mm. Passowin suuri kreikan sanakirja osoittaa, että methyskein merkitsee myös ”runsaasti kostuttaa ja kastella läpeensä” ja methyein ”olla läpimärkä, olla kyllästetty tai olla täynnä jostakin”. Varhaisen kristillisen kirkon käyttämässä Vanhan testamentin Septuaginta-käännöksessä edellä mainitut sanat esiintyvät eri muodoissaan lähes viisikymmentä kertaa. Vain 22 kohdassa niinden voidaan edes ajatella merkitsevän päihtymistä tai juopumista, muissa ei. Käännöksistä käy ilmi, että ”methyein” - sanan alkuperäinen merkitys on janoamisen, kuivuudesta ja vedenpuutteesta kärsimisen vastakohta, olla täysi, kylläinen.
Ps.36:9: Sinä ruokit (methysthesontai) heidät...
Ps.65:11: Sinä kastelet (methyson) vaot...
Jes. 34:5: Kun miekkani on kyllikseen juonut (emethysthe)...
Jer. 34:7: Maa juo kyllikseen (methysthesetai)
Ps. 23:5: Maljani on ylitsevuotavainen (methyskon)
5 Moos. 32:42: Minun nuoleni juopuvat (methyso).
VIIMEINEN EHTOOLLINEN
Ehtoollisella Jeesus otti maljan, kiitti Jumalaa ja antoi opetuslapsille ja sanoi: ”Juokaa tästä, te kaikki”. (Matt.26:27).
Jos maljassa oleva juoma olisi ollut nykyisen lainsäädännön mukaista viiniä, se olisi ollut käynyttä. Juutalaisten pääsiäisviinin ei kuitenkaan tarvinnut olla käynyttä. Louis Ginzbergin mukaan juuri puristettua rypälemehua voitiin käyttää aivan yhtä hyvin kuin käynyttäkin (American Jewish Year Book 1923, s.414). Nykyisistä juutalaisista ortodoksijuutalaiset käyttävät yhä edelleen käymätöntä viiniä ja vain uudistusmieliset käynyttä. The Jewish Encyclopedia (1904, vol5, s.165) esittää Jeesusta käsittelevässä artikkelissa, että kiirastorstain muistoaterialla olisi käytetty happamatonta leipää ja käymätöntä viiniä. Myös Cyclopedia of Biblical Literature (1845, vol 2, s.477) uskoo pääsiäisaterian viinin olleen käymätöntä, ei kuitenkaan juuri puristettua. Samassa yhteydessä kerrotaan Mishnahissa esitetystä tavasta keittää viiniä ja laimentaa sitä vedellä. Mishnah on rabbi Jehudan juutalaisia tapoja esittelevä kokoelma noin vuodelta 200 jKr. Siinä esitetään, kuinka pääsiäisiltana kaikki käyneet juomat (mm. Cutach, sheker, hamets) hävitettiin myös kellareista. 12. vuosisadalla eläneet espanjalaiset rabbit Maimonides ja Bartenora väittivät kuitenkin, että kysymys oli ainoastaan viljatuotteista valmistetuista väkijuomista.
Kaiken käyneen, myös viinirypäleistä valmistetun käyneen viinin, hävittäminen pääsiäisjuhlan yhteydessä on säilynyt meidän aikaamme asti. Käymätöntä rypälemehua pidettiin siunauksen vertauskuvana, käynyttä turmeltuneisuuden symbolina. Joskus juutalaiset joutuivat juomaan käynyttäkin viiniä. Tällöin siihen sekoitettiin kaksi kolmatta osaa vettä. Sekoittamattoman viinin juomista pidettiin häpeällisenä. Esim. Juutalainen filosofi Filon sanoo: ”Ei kukaan, joka haluaa ajatella yleviä ja jaloja asioita, maista koskaan vapaaehtoisesti sekoittamatonta viiniä tai muuta hulluuden juomaa”.
1 Kor. 11:21 Paavali nuhtelee korinttilaisia siitä, että heidän juhla-aterioillaan ”toinen on nälissään ja toinen juovuksissa”. Sana ”methuo” olisi voitu kuitenkin kääntää sanalla ”kylläinen, saanut yli oman tarpeen, saanut ylitsevuotavaisesti”. Myös tekstiyhteys tukee tätä. Paavali ei nuhtele korinttilaisia viinin juomisesta vaan siitä, miten ruoka ja juomat jaetaan juhla-aterialla.
Viiniä vatsan tähden
”Älä enää juo pelkkää vettä, vaan käytä vatsasi ja toistuvien vaivojesi vuoksi vähän viiniäkin” (1 Tim.5:23). Paavali ei kuitenkaan missään mainitse, että Timoteuksen tuli nauttia käynyttä viiniä.
KEHOITUKSIA RAITTIUTEEN
Jeesus varoitti päihtymyksestä niitä, jotka odottivat hänen tuloaan: ”Pitäkää varanne, etteivät juopottelu ja päihtymys tai jokapäiväisen elämän huolet turruta teitä, niin että se päivä yllättää teidät” (Luuk.21:34).
Kevytmielisestä ja juopottelevasta elämästä voitiin Mooseksen lain mukaan tuomita kuolemaan (5 Moos. 21:18-21). Näin käy Jeesuksen mukaan myös kelvottomalle palvelijalle, joka alkaa lyödä tovereitaan ja syö ja juo juoppojen seurassa (Matt. 24:48-51).
Paavalin mukaan juomingit ja remuaminen kuuluivat lihan aikaansaannoksiin: ”...ne jotka syyllistyvät tällaiseen, eivät saa omakseen Jumalan valtakuntaa” (Gal.5:19-21) ”Älkää juopuko viinistä, sillä siitä seuraa rietas meno, vaan antakaa Hengen täyttää itsenne” (Ef.5:18).
”...ne jotka juovat, ovat juovuksissa yöllä. Mutta meidän, jotka kuulumme päivälle, on pysyttävä raittiina” (1 Tess.5:7,8).
”Meidän on elettävä nuhteettomasti niin kuin päivällä eletään, ei remuten ja juopotellen” (Room.13:13).
Paavalin mukaan kaikkien seurakunnan työntekijöiden, niin seurakunnan kaitsijoiden (1 Tim.3:2,3), seurakunnan vanhimpien (Tit.1:6-9) kuin seurakunnan palvelijoiden (1 Tim.3:8-10) ja myös seurakuntalaisten, niin naisten (1 Tim.3:11; Tit.2:3) kuin miesten (Tit.2:2), tuli olla raittiita.
Pietarikin kehottaa olemaan raitis kolme eri kertaa: ”Vyöttäytykää siis, olkaa raittiit. Pitäkää ajatuksenne kirkkaina (1 Piet.1:13). ”Kaiken loppu on lähellä. Olkaa siis ymmärtäväiset ja raittiit voidaksenne rukoillla!” (1 Piet.4:7). ”Olkaa raittiin ja valvokaa” (1 Piet.5:8).
Syntejä jos lepää vääränä päivänä...lisäksi peruukki kuumentaa aivoja...ja jos on...voita pöydällä hi hi
Ja jos syö hiiriä...
kyllä niistäkin synneistä voit saada armon, kun menet armahtajan luo.
Ei tuon luulisi olevan kovinkaan vaikea luopua hiirten tai sian syönnistä.
Peruukin taas voit jättää käyttämättä, jos se aivojasi kuumentaa. Voinkin voit laittaa jääkaappiin, jos kolestrollit ovat koholla.
Lootin tapaus on täysin selvä, jos Raamattu todistaa totuutta. He nauttivat riittävästi päihdyttävää ainetta, olipa se nimi sitten mikä hyvänsä. Ja he olivat kaksi Jumalan pelastamaa ja vanhurskauttamaa miestä.
Opilliset kiemurat, lahkojen järkeilyt, sanojen merkityksen tutkimiset ja verbien taivutukset ovat kaikki ihmisteoriaa, joita ei kukaan tarvitse pelastuakseen. Näin se vaan on, ja sen todisti Jeesus itse! Ja viini on viiniä, ei juicea eikä mehua.
syödä sianlihaa ja hiiriä, koska siinä voi saada lopun itsestään, ei kannata leikitellä.
epäjumalia palvovia odottaa karu tulevaisuus..!
kirjoitettu meille varoituksi kaikki nuo entisaikojen ihmisten töppäilyt ettemme lankeaisi tekemään niinkuin he tekivät. Sillä juomisestahan tulee irstas meno, niinkuin tuon Nooankin tapauksessa,tuli hän ei edes tiennyt että makasi tyttöjensä kanssa. Jos olisi ollut selvä niin hän ei varmasti olisi maannut tyttöjään, vain mitä mieltä olet asiasta.
herää kysymys, miksi kaikkitietävä Jumala olisi pelastanut niin Nooan kuin Lootinkin, koska tiesi jo etukäteen mitä he tulevat puuhailemaan jatkossa.
He olivat Jumalan vanhurskauttamia miehiä, syvästi arvostettuja Jumalan palvelijoita, ja silti he tekivät sellaista. Eikä Jumala siihen puuttunut eikä rankaissut, ei edes nuhdellut, koska sellaista sana ei kerro.
Eli tutkimattomat ovat Herran tiet...
Jumala pelasti heidät ensin, ja vasta pelastuksen jälkeen he juopuivat,...ja sitäpaitsi eiköhän Lootin tapauksessa " Tyhmyys ole nainen"
Sano mistä kaupungista tulet, niin minä sanon, oletko homo, vai sukurutsaaja!
Pysytään ruodussa ilman turhaa kuumenemista - jooko??
Jumalan sotilaita, et sinä!
ja hän vaelsi Jumalalle kuuliaisena, sanoo Raamattu, 1.Moos.6:9. Nooa oli kuitenkin vain ihminen, ei Jumala.
Sodomassa Loot oli ainut mies, joka pelastettiin ja hänen kaksi tytärtään (sekä vaimo, joka muuttui suolapatsaaksi). Sen vuoksi Lootin, joka oli Abrahamin veljenpoika, täytyi olla Jumalan mielenmukainen mies. Tuossa, mitä kerrotaan Moos.19:31-35, syy on kyllä ehkä enemmän tyttärien kuin Lootin. "..eikä Loot huomannut, milloin tytär tuli hänen viereensä ja milloin lähti"(1.Moos.19:35). Raamatussa ei kerrota sitä, millaisia noista lapsista tuli, eikä sitä, mitä tuosta teosta heidän elämässään seurasi. Mutta tuollaista voi olla aika vaikea unohtaa, ja antaa itselleen anteeksi, se seuraa läpi koko elämän.
Jumala kuitenkin antaa anteeksi, kun Häneltä sitä pyydämme. On hyvä, että saamme Raamatusta lukea, että silloinkin ihmiset olivat heikkoja, lankeaviakin, mutta heillä oli suunta selvä, ja se oli ylöspäin. Siksi mekin voimme rohkeasti lähestyä Jumalaa, vaikkakin tällaisina heikkoina, langenneina ja puutteellisina, kun vaan tiedämme, mihin olemme menossa, ja kenellä on elämämme ohjakset käsissään.
viinimme hyvillä mielin, sillä:
Saarn.9:7-10
7 Tule siis, syö leipäsi ilolla ja juo viinisi hyvillä mielin, sillä jo aikaa on Jumala hyväksynyt nuo tekosi.
8 Vaatteesi olkoot aina valkeat, ja öljy älköön puuttuko päästäsi.
9 Nauti elämää vaimon kanssa, jota rakastat, kaikkina turhan elämäsi päivinä, jotka Jumala on sinulle antanut auringon alla-kaikkina turhina päivinäsi, sillä se on sinun osasi elämässä ja vaivannäössäsi, jolla vaivaat itseäsi auringon alla.
10 Tee kaikki, mitä voimallasi tehdyksi saat, sillä ei ole tekoa, ei ajatusta, ei tietoa eikä viisautta tuonelassa, jonne olet menevä.
Se on juuri noin.
Kanaanilainen jumala El ja adventistien tapauksessa jonkinlainen juutalais-kristillis-elleniläinen jumaluus.
Kun Jumala vapauttaa suomalaisen alkoholistin, niin hän kutsuu häntä seurakuntaansa, jossa on vapaus.
Armolahjojen kirjoon kuuluu silloin kaikki se, mikä rakentaa Jumalan valtakuntaa ja suomalaisen kohdalla se on raitis kristitty veli.
Siinä on rinnallakulijan voimavara tällaiselle alkkoholin kahlitsemalle henkilölle.
Vai mitä olisit mieltä?
Ovatko kaikki adventistit entisiä alkoholisteja?
Minusta ei tule advaria, kun minun mielestäni kirkas viina maistuu pahalle. Otan vain vähän viiniä ruoan ja konjakkia kahvin kanssa.
>> Ovatko kaikki adventistit entisiä alkoholisteja? >>
Eivät kaikkia advenventistit ole entisiä alkoholisteja. Mikäli AA-liikkeen oppeihin on uskomista, jotkut adventistit ovat nykyisiä alkoholisteja. AA-liike nimittäin opettaa, että kerran alkoholisti = aina alkoholisti, vaikka olisi juomattakin.
Että kirkas viina maistuu pahalle, ei takaa etteikö sinusta voisi tulla joskus adventisti. Monista adventisteistakin kirkas viina maistuu pahalle.
Totta on, että AA-liike sanoo; kerran alkoholisti on aina alkoholisti ja tämän olen kuullut itse alkoholistilta. Ainoa tapa pysyä raittiina on kuulemma se, että ei maista väkeviä ollenkaan.
Hänen sanoi, että jos maistat olet taas sen alkoholin orja.
Sanoi, että alkoholistia on kahdenlaisia. ´Ja toiset eivät ole alkoholisteja, vaan totutelleet, tullut tavaksi vetää kännit, mutta toisille se on veressä, jos maistat et pysty lopettamaan. Sairaus nimeltä alkoholisti
Etkö ymmärtänyt.
Kanalliseeppos ja seitsemän veljestä.
Siinä meidät on kuvattu ja missä veljekset voivat levätä ilman alkoholista etsittävää nautintoa on Kristus. No kuinka tämä on taas tänne rantautunut, juutalaiuusden kautta tullut kuva Jumalasta, jonka lahkouskovat saarnasi.
Ei suoraan juutalaisten evankelioimana, vaan sakasalaisen papin kautta ja amerikkalaisten uskonlahkojen kautta. Tämän kautta suomalainen raitistuu ja tässä uskossa seurakunnat elävät ja siellä on olkapää suomalaiseen raittiuteen.
Eli kaikki ovat tyynni kelvottomaksi käyneet ja veljeksinä pysykäämme nyt raittiina, vaikka koskaan ei ole joku tippaakaan nauttinut..
Suomalainen on sellainen korpikuusenkätköissä tiputtavaa kansaa, Tapio-metsänjumalaa, sekä ukkojumalia kunnioittavaa metsäläistä perisydämestä sykkivää pakanaa, puukkokansa, öykkärikansa ja hyvin juoppokansa. Jos et usko, käy turistikohteissa kyselemässä suomikuvaa..
http://www.iltalehti.fi/uutiset/200812308844420_uu.shtml
Alustavien tietojen mukaan tapahtumat saivat alkunsa, kun nainen meni huomauttamaan kerrostalossa asuvalle naapurilleen tämän asunnosta kuuluneesta metelistä. Oven aukaissut vuonna 1965 syntynyt mies puukotti naista useita kertoja ylävartaloon.
Jumalan mielenmukaista? Jumalan tahdonmukaista?
vai älkää juopuko... sekö Jumalan tahdonmukaista?
ehkä paremminkin....
sen johtopäätöksen, että nämä molemmat miehet, Nooa ja Loot olisivat, niinkuin sanot: oikeastaan olleet alkoholisteja?
Kun Nooa, peltomies istutti viinitarhan, niin tottakai hän maistoi oman viinitarhansa tuottamaa viiniä, että onko se kelvollista. Ja kun havaitsi sen hyväksi, niin siinä maistellessaan hän sitten tuli päihdyksiin. Eikä vielä se, että ihminen tulee viinistä juovuksiin, meinaa sitä, että ihminen olisi alkoholisti..
Ja Lootin juottivat hänen omat tyttärensä juovuksiin, koska Loot ei itse ollut mikään ryyppymies, jonka olisi joka päivä saatava tietty annoksensa päihtyäkseen..