tuli sijoittajille tänä vuonna sanoo http://www.taloussanomat.fi/porssi/2008/12/30/osakkeista-katosi-lahes-19-000-miljardia/200833314/170?pos=2
Tässä on jälleen esimerkki kuplatalouden terminologiasta. Tuo 19000 miljardin euron tappio on laskettu osakkeiden (tai indeksien) kurssierotuksesta ja on raskaasti kuvitteellinen.
On totta, että yksi osake pystytään myymään kurssinsa hintaan, mutta se on valhetta, että kaikki maailman osakkeet pystytään myymään (uusille omistajille ilman ristiinmyyntiä) kurssiensa mukaisiin hintoihin. Jos sitä yritettäisiin, niin kurssit tipahtaisivat tasan nollaan jo ennenkuin edes 20% kaikista osakkeista olisi ehditty myydä. Niinpä enintään 20% osakkeista on ylipäätään myytävissä. Loput 80% ovat sijoittajien pysyvässä pakko-omistuksessa ja niistä toivotaan saatavan vuosien mittaan tarpeeksi osinkoja kattamaan ostohinta ennenkuin koko yritys lopetetaan.
19000 miljardin euron tappiosta puhuttaessa on yhden osakkeen myyntiä koskevat lainalaisuudet yksinkertaisesti siirretty koskemaan kaikkien maailman osakkeiden aitoa myyntiä uusille omistajille. Täyttä puppua siis. Sijoittajien koko maailman osakkeita koskeva 'realisointitappio' olisi aina luokkaa >80% eli vuoden alun kursseilla jotain 40000 miljardia euroa. Jos he siis osakkeensa aidosti myisivät.
Tilannetta voisi myös kuvata sanomalla, että koko maailmasta ei löydy tarpeeksi halukasta rahaa ostamaan kaikki maailman osakkeet eli osakkeiden nykyisiä omistajia ei voi vaihtaa toisiksi. Osakkeen kurssi kertoo vain sen hinnan, jonka muutama sijoittaja on valmis maksamaan muutamasta osakkeesta ja tämä tieto sitten yleistetään noin vain koskemaan koko osakemäärää.
Tästä on myös pääteltävissä, että osakkeisiin sijoittamisessa otetaan riski koko sijoituksen menettämisestä. Sijoituksen pelastaa vain se, että maailmasta löytyy toinen sijoittaja, joka on valmis ostamaan nuo muutamat osakkeet kurssihintaan taikka se, että yritys ehtii vuosien mittaan maksaa sijoituksen osinkoina takaisin ennen kupsahtamistaan.
Osakkeiden arvostuksessa on pysyvä 80% (realisointi)kupla. Osakkeissa on sama toiveeseen sijoittamisen idea kuin lotossa, mutta niiden tuoton ennustettavuus on hiukan parempi.
Nämä olivat siis maallikon tuumailuja osakemarkkinoiden olemuksesta. :)
Tässä on jälleen esimerkki kuplatalouden terminologiasta. Tuo 19000 miljardin euron tappio on laskettu osakkeiden (tai indeksien) kurssierotuksesta ja on raskaasti kuvitteellinen.
On totta, että yksi osake pystytään myymään kurssinsa hintaan, mutta se on valhetta, että kaikki maailman osakkeet pystytään myymään (uusille omistajille ilman ristiinmyyntiä) kurssiensa mukaisiin hintoihin. Jos sitä yritettäisiin, niin kurssit tipahtaisivat tasan nollaan jo ennenkuin edes 20% kaikista osakkeista olisi ehditty myydä. Niinpä enintään 20% osakkeista on ylipäätään myytävissä. Loput 80% ovat sijoittajien pysyvässä pakko-omistuksessa ja niistä toivotaan saatavan vuosien mittaan tarpeeksi osinkoja kattamaan ostohinta ennenkuin koko yritys lopetetaan.
19000 miljardin euron tappiosta puhuttaessa on yhden osakkeen myyntiä koskevat lainalaisuudet yksinkertaisesti siirretty koskemaan kaikkien maailman osakkeiden aitoa myyntiä uusille omistajille. Täyttä puppua siis. Sijoittajien koko maailman osakkeita koskeva 'realisointitappio' olisi aina luokkaa >80% eli vuoden alun kursseilla jotain 40000 miljardia euroa. Jos he siis osakkeensa aidosti myisivät.
Tilannetta voisi myös kuvata sanomalla, että koko maailmasta ei löydy tarpeeksi halukasta rahaa ostamaan kaikki maailman osakkeet eli osakkeiden nykyisiä omistajia ei voi vaihtaa toisiksi. Osakkeen kurssi kertoo vain sen hinnan, jonka muutama sijoittaja on valmis maksamaan muutamasta osakkeesta ja tämä tieto sitten yleistetään noin vain koskemaan koko osakemäärää.
Tästä on myös pääteltävissä, että osakkeisiin sijoittamisessa otetaan riski koko sijoituksen menettämisestä. Sijoituksen pelastaa vain se, että maailmasta löytyy toinen sijoittaja, joka on valmis ostamaan nuo muutamat osakkeet kurssihintaan taikka se, että yritys ehtii vuosien mittaan maksaa sijoituksen osinkoina takaisin ennen kupsahtamistaan.
Osakkeiden arvostuksessa on pysyvä 80% (realisointi)kupla. Osakkeissa on sama toiveeseen sijoittamisen idea kuin lotossa, mutta niiden tuoton ennustettavuus on hiukan parempi.
Nämä olivat siis maallikon tuumailuja osakemarkkinoiden olemuksesta. :)
Vastaukset 4
Vanhimmat
perillä asioista.
..oikeaa näkemystä ja samalla riittävän kaukana...
Hieman turhan pessimistinen yleisnäkemys kuitenkin näistä osakemarkkinoista oli luettavissa. Ihan lottoon en lähtisi vertaamaan pörssiosakkeisiin sijoittamista, vaíkka se siltä kyllä nyt näyttää. Tietysti jos lyhyttä näkemystä ottaa niin sehän on lähempänä veikkausta kuin sijoittamista.
Kuitenkin tätä samaista asiaa voi lähestyä myös toisestakin suunnasta. Pistän tässä esimerkin kanssa tekstiä...
Tämä sama ongelma oli olemassa mm. vuonna 2000 kun silloisen Soneran kuplahinta huiteli lukemissa että pelkästään valtion omistamilla Soneran osakkeiden myynnistä olisi voitu kuitata koko valtion silloinen velka. Näköharhahan tuo oli JOS koko tuo potti olisi pistetty myyntiin kerralla päivän hintaan Helsingin pörssiin.
Tosin pörssiyrityksen osakkeitahan ei tarvitse yrittää myydä yksitellen pörssissä. Jopa pörssiyhtiöitä ostetaan kokonaisuuksina. Ostavat enemmistön ja lunastelevat loput pois muilta sijoittajilta - tuon mahdollistaa ihan lainsäädäntö. Tämä oli myös Soneran kohdalla aivan realistinen vaihtoehto silloin.
Eli siis yhtiön vapaasti vaihdettavat ja eri pörsseissä noteeratut osakkeet määrittelevät yhtiön markkina-arvon , jonka mukaan sitten tästä kyseisestä yhtiöstä kiinnostunut mahdollinen ostajataho tekee omat laskelmansa mitä siitä kannattaa tarjota/maksaa yhtön nykyisille omistajille.
Käytännössä tuo on yleensä mennyt niin että jos yhtiö on kiinnostava ja kohtuullisessa kunnossa ovat nuo vapaasti pörssissä vaihdettavat osakkeet siis pohjana tuolle tehdylle tarjoukselle laskettuna noteerauksille tietylle ajanjaksolle.
Yleinen suuntaus on kylläkin ollut se että tuo mahdollinen ostajataho on joutunut tarjoamaan ENEMMÄN kuin tuo pörssissä noteerattu hinta on tupannut olemaan, mikäli siis tämä ostokohde täyttää järjelliset kriteerit...
...eli siis kyllähän nuo osakkeiden noteeraukset ovat hyvinkin suuntaa antavia KOKO YHTIÖN ARVOLLE , vaikka kierrossa ei olisi kuin muutama prosentti koko osakekannasta. En tohdi edes viedä pidemmälle tätä ajatuskuviota ja sitä mitä se kertoo tästä asiasta toisin päin pyöriteltynä...;)
Kokonaan toinen asia on tietysti tuo sensaatiohakuinen otsikointi näistä menetetyistä arvonnousuista. Arvonnousu ei realisoidu ennenkuin omistamansa osakkeet on onnistunut myymään korkeampaan kurssiin kuin ne samaiset paperit on onnistunut hankkimaan. Samoin tappiot realisoituvat vasta kun on onnistunut myymään tappiolla aikoinaan hankkimansa osakkeet...
Pitää muistaa vanha totuus, että tappio syntyy vasta myyntihetkellä. Sijoittaja, joka on käyttänyt ostoksiinsa vain omaa pääomaa ei menetä hermojaan, jos kurssit romahtavat. Markkinatalouteen kuuluvat suhdannevaihtelut ylös ja alas. Aina aikanaan alkaa nousukausi, jolloin kurssit taas nousevat jopa entistä nopeammin.
Pitää aina muistaa, että lama on parasta aikaa tehdä uusia sijoituksia, sillä kaikkea on tarjolla halvalla hinnalla. Kun osaa sijoittaa laman pohjilla, saa suurimmat voitot nousukaudella.
> Pitää muistaa vanha totuus, että tappio syntyy vasta myyntihetkellä. Sijoittaja, joka on käyttänyt ostoksiinsa vain omaa pääomaa ei menetä hermojaan, jos kurssit romahtavat. Markkinatalouteen kuuluvat suhdannevaihtelut ylös ja alas. Aina aikanaan alkaa nousukausi, jolloin kurssit taas nousevat jopa entistä nopeammin.
Pitää aina muistaa, että lama on parasta aikaa tehdä uusia sijoituksia, sillä kaikkea on tarjolla halvalla hinnalla. Kun osaa sijoittaa laman pohjilla, saa suurimmat voitot nousukaudella.
Ennen tuo varmaan piti paikkansa, mutta ei enää. Japanissa pörssi romahti 29.12.1989 jälkeen, mutta romahduksen jälkeen ei enää tullutkaan nousukautta vaan tuo päivämäärä jäi Nikkein pysyväksi huippupäiväksi (38916). Seikka näkyy selkeästi tuolta: http://finance.yahoo.com/q/bc?s=%5EN225&t=my&l=off&z=m&q=l&c=
Nikkein paras romahduksen jälkeinen 'nousukausiyritelmä' päätyi lukemaan 22667 26.6.1996 eli se saavutti vain 58% arvon vuoden 1989 huippuarvostaan. Nyt pitäisi sitten osata arvata jääkö Dow samalla tavalla ilman nykyisen romahduksen jälkeistä nousukautta. Veikkaan, että jää. Siitä olen kuitenkin jokseenkin varma, että Kiinan ja Intian pörssit vielä kokevat tuon nousukauden, joten sijoitukset on suunnattava sinne jos tuottoa aikoo saada.