Eräänä piirteenä ateismista tahdon esittää sen, että kritisoidessaan uskontoja ja uskomuksia se ei ota kantaa näiden esittämän sisällön ”laatuun”.
En tiedä esimerkiksi sitä, että antaako vapaa-ajattelijoiden eroa kirkosta sivusto mahdollisuuden erota myös sellaisista lahkoista, joiden kokonaisvaltainen ihmisen persoonallisuuteen vaikutus on tuhoisaa? Tai antaako tämä sivusto mahdollisuuden erota sellaisesta lahkosta, jonka ”viholliskäsitys” antaa vapaat kädet tuhota sellaiseksi luokiteltavan persoonallisuutta ja olemisen oikeutta?
Käymällä Don Guijotena sellaisen kimppuun, joka todennäköisesti ei edusta em. seikkoja antaa ateismi itsestään oikean kuvan. Tällä en kumoa sitä, että kirkko tai mikään muu uskonnollinen yhteisö pitäisi kuulua kritiikin ulkopuolelle. Mutta esitän, että kritiikillä täytyisi olla kaksi ”kehää”
ensimmäinen sen suhteen kuinka uskon ja uskomusten esittämä tapa suhtautua maailmaan
vaikuttaa siinä mukana olevan persoonallisuuteen ja kykyyn selvitä yhteiskunnassa.
Toisena ”kehänä” kritiikin tulisi kohdistua esitettyyn väitteeseen niin metafyysiseltä ”ulottovuudelta” kuin luonnontieteen olemassa olevin keinoin sikäli kun ne ovat oikeat työkalut kyseisen asian käsittelyyn.
Riittääkö ateismillä osaamista siihen, että se voisi tehdä kriittisen luettelon niistä seikoista, joita se kritisoi kussakin yhteisössä ja miksi? Itsensä mukaan lukien? Uskaltaako tai osaisiko ateismi käydä dialogia esim. lahkopersoonallisuuden omaavan henkilön tai yhteisön kanssa?
Nykymuodossaan monet ovatkin varmaan valmiit sanomaan, että ateismi kuuluu siihen samaan puoskareiden joukkoon, jotka kyllä kritisoivat osaksi oikein havaiten ja osaksi väärin havaiten. Mutta mitään he eivät esitä itsestään mitään tai tilalle jotain, että se voitaisiin myös saattaa saman kritiikin alle.
Mistä johtuu tämä ateismin yleinen ja heikkotasoinen argumentaatio ja asioihin perehtyminen niiden seikkojen osalta, joissa he esittävät olevansa ”tieteen edustajia” tai "asiantuntijoita"?
Onko kyse pelkästään siitä, että asioiden viestintä ei toimi? Vai onko kyse siitä, että asialla, joka itsessään on toimimaton, ei voida saada toimivaa viestintääkään aikaiseksi?
Ateismin viestinnässä on myös eräs seikka, joka pistää varsin usein silmään ja se on ihmisryhmien leimaaminen. Yhdistämällä kaikki uskontojen alla olevat asiat yhdeksi ja samaksi yleiseksi pahaksi kiistetään se tosiasia, että terveellä uskolla ja jopa uskollisuudella (tässä tarkoitan kulttuurillista suhtautumista asioihin, en sitä ulkokultaista tapaa toimia, jossa omaa mukana olemista verrataan mielessään siihen, miten muut tähän suhtautuvat? Tai, että halutaan, että toiset näkevät omat tavat, sekä ollaan tästä omahyväisiä) on selkeästi sellaisia vaikutuksia, jotka voivat tukea ihmisen persoonallisuutta ja sen eheytymistä. Positiivinen ilmapiiri ja sen hyväksyminen, että ihmisen elämä sisältää erilaisia tilanteita, jotka ovat osin johtuvia jostain muusta kuin ihmisen omasta tahdosta on tällaista kokeneelle varsin vapauttava kokemus, varsinkin jos tähän ei sisälly velvoitetta siirtyä apua tarjoavan tahon kontrollin alle, vaan yksilö voi aina säilyttää autonomian niiden asioiden suhteen
joissa hän on vuorovaikutuksessa niin halutessaan, joko yhteisön tai sen jäsenten kesken. Muu on silkkaa ”mielen fasismia”.
Tästä hyvin ”hienojakoisesta” ja osin mittavin keinoin havaitsemattomasta asiasta kait voidaan kristillisille kirkoille ja seurakunnille jakaa kiitostakin?
Vaikka niitä muuten onkin oltava oikeus kritisoida. Mutta tällaisen pienen ja hienotunteisen työn arvon tunnustaminen vaatii ensinnäkin oman yleissivistyksen kasvattamista näillä osa-alueilla. Ja toiseksi sen myöntämistä, että vaikka omassa katsantokannassa olisikin jotain sellaista, joka vaikuttaa siihen siten, ettei katso voivansa olla kykenevä hyväksymään toisen näkökantaa. Niin silti heillekin on oltava mahdollisuus myöntää tunnustus siitä, mikä omasta mielestä, tai yleiseltä moraaliselta kannalta on sen ansainnut.
Tässä mielessä olen aina pitänyt ateismia mielenkiintoisena ilmiönä, koska sen tapa käsitellä asioita sisältää ainakin mielestäni monia lahkoissa havaitsemiani piirteitä. Joista tahdon mainita nyt seuraavat:
1.0 Yleisen mielikuvan luominen muista, jotka eivät jaa samaa katsantokantaa asiaan.
2.0 Jäsentymätön tapa käsitellä niitä asioita joissa joudutaan vastatusten sen asian kanssa, että kaikki eivät halua jakaa samaa mielipidettä. (johtuen siitä, että monissa lahkoissa ei olla opetettu, että tällaisiakin vaihtoehtoja on olemassa) (Ja tämä aiheuttaa monesti vihaa).
3.0 Ateismi tarjoaa pakopaikan niille joita elämä on muuten murjonut, esim ateismin tapauksessa epäterveen uskonnollisuuden kohtaamisen muodossa.
4.0 Ateismin selkeästi puuttuva kyky rohkaista sellaista toimintaa, joka on tervettä uskonnon harjoittamista.
5.0 Kiihkoateismin antamat vastaukset vs. lahkolaisten tapa vastata.
6.0 Itsekriittisen tutkiskelun puute. (mutta lahkoihin ateismilla on ehkä erona lahkojen sisällä oleva mustan huumorin puute oman pikku lahkon tavoista tai persoonista? Tätä en tiedä, mutta jos näin on, ettei tällaista sisäistä mustaa huumoria ole on se terveyden merkki). (Terve huumori ja itsensä humorismin valossakin näkeminen taas ovat terveyden merkkejä)
7.0 Tieteen vastaisuus, ateismi esittää itsensä aatteena ja ideologiana joka perustuu tieteeseen, mutta on itse varsin haluton olemaan tieteellisen tutkimuksen ja psykologisen profiloinnin kohteena.
8.0 Ateismin kyky kestää oman totuutensa ulkopuolista tarkastelua ja kyseenalaistamista on heikko. Jne, jne.
Parhaana asiana ateismissa pidän sen osaksi kriittistä tapaa suhtautua asioihin. Mutta heikkona tämän vakaumuksen syvyyden puutetta.
En tiedä esimerkiksi sitä, että antaako vapaa-ajattelijoiden eroa kirkosta sivusto mahdollisuuden erota myös sellaisista lahkoista, joiden kokonaisvaltainen ihmisen persoonallisuuteen vaikutus on tuhoisaa? Tai antaako tämä sivusto mahdollisuuden erota sellaisesta lahkosta, jonka ”viholliskäsitys” antaa vapaat kädet tuhota sellaiseksi luokiteltavan persoonallisuutta ja olemisen oikeutta?
Käymällä Don Guijotena sellaisen kimppuun, joka todennäköisesti ei edusta em. seikkoja antaa ateismi itsestään oikean kuvan. Tällä en kumoa sitä, että kirkko tai mikään muu uskonnollinen yhteisö pitäisi kuulua kritiikin ulkopuolelle. Mutta esitän, että kritiikillä täytyisi olla kaksi ”kehää”
ensimmäinen sen suhteen kuinka uskon ja uskomusten esittämä tapa suhtautua maailmaan
vaikuttaa siinä mukana olevan persoonallisuuteen ja kykyyn selvitä yhteiskunnassa.
Toisena ”kehänä” kritiikin tulisi kohdistua esitettyyn väitteeseen niin metafyysiseltä ”ulottovuudelta” kuin luonnontieteen olemassa olevin keinoin sikäli kun ne ovat oikeat työkalut kyseisen asian käsittelyyn.
Riittääkö ateismillä osaamista siihen, että se voisi tehdä kriittisen luettelon niistä seikoista, joita se kritisoi kussakin yhteisössä ja miksi? Itsensä mukaan lukien? Uskaltaako tai osaisiko ateismi käydä dialogia esim. lahkopersoonallisuuden omaavan henkilön tai yhteisön kanssa?
Nykymuodossaan monet ovatkin varmaan valmiit sanomaan, että ateismi kuuluu siihen samaan puoskareiden joukkoon, jotka kyllä kritisoivat osaksi oikein havaiten ja osaksi väärin havaiten. Mutta mitään he eivät esitä itsestään mitään tai tilalle jotain, että se voitaisiin myös saattaa saman kritiikin alle.
Mistä johtuu tämä ateismin yleinen ja heikkotasoinen argumentaatio ja asioihin perehtyminen niiden seikkojen osalta, joissa he esittävät olevansa ”tieteen edustajia” tai "asiantuntijoita"?
Onko kyse pelkästään siitä, että asioiden viestintä ei toimi? Vai onko kyse siitä, että asialla, joka itsessään on toimimaton, ei voida saada toimivaa viestintääkään aikaiseksi?
Ateismin viestinnässä on myös eräs seikka, joka pistää varsin usein silmään ja se on ihmisryhmien leimaaminen. Yhdistämällä kaikki uskontojen alla olevat asiat yhdeksi ja samaksi yleiseksi pahaksi kiistetään se tosiasia, että terveellä uskolla ja jopa uskollisuudella (tässä tarkoitan kulttuurillista suhtautumista asioihin, en sitä ulkokultaista tapaa toimia, jossa omaa mukana olemista verrataan mielessään siihen, miten muut tähän suhtautuvat? Tai, että halutaan, että toiset näkevät omat tavat, sekä ollaan tästä omahyväisiä) on selkeästi sellaisia vaikutuksia, jotka voivat tukea ihmisen persoonallisuutta ja sen eheytymistä. Positiivinen ilmapiiri ja sen hyväksyminen, että ihmisen elämä sisältää erilaisia tilanteita, jotka ovat osin johtuvia jostain muusta kuin ihmisen omasta tahdosta on tällaista kokeneelle varsin vapauttava kokemus, varsinkin jos tähän ei sisälly velvoitetta siirtyä apua tarjoavan tahon kontrollin alle, vaan yksilö voi aina säilyttää autonomian niiden asioiden suhteen
joissa hän on vuorovaikutuksessa niin halutessaan, joko yhteisön tai sen jäsenten kesken. Muu on silkkaa ”mielen fasismia”.
Tästä hyvin ”hienojakoisesta” ja osin mittavin keinoin havaitsemattomasta asiasta kait voidaan kristillisille kirkoille ja seurakunnille jakaa kiitostakin?
Vaikka niitä muuten onkin oltava oikeus kritisoida. Mutta tällaisen pienen ja hienotunteisen työn arvon tunnustaminen vaatii ensinnäkin oman yleissivistyksen kasvattamista näillä osa-alueilla. Ja toiseksi sen myöntämistä, että vaikka omassa katsantokannassa olisikin jotain sellaista, joka vaikuttaa siihen siten, ettei katso voivansa olla kykenevä hyväksymään toisen näkökantaa. Niin silti heillekin on oltava mahdollisuus myöntää tunnustus siitä, mikä omasta mielestä, tai yleiseltä moraaliselta kannalta on sen ansainnut.
Tässä mielessä olen aina pitänyt ateismia mielenkiintoisena ilmiönä, koska sen tapa käsitellä asioita sisältää ainakin mielestäni monia lahkoissa havaitsemiani piirteitä. Joista tahdon mainita nyt seuraavat:
1.0 Yleisen mielikuvan luominen muista, jotka eivät jaa samaa katsantokantaa asiaan.
2.0 Jäsentymätön tapa käsitellä niitä asioita joissa joudutaan vastatusten sen asian kanssa, että kaikki eivät halua jakaa samaa mielipidettä. (johtuen siitä, että monissa lahkoissa ei olla opetettu, että tällaisiakin vaihtoehtoja on olemassa) (Ja tämä aiheuttaa monesti vihaa).
3.0 Ateismi tarjoaa pakopaikan niille joita elämä on muuten murjonut, esim ateismin tapauksessa epäterveen uskonnollisuuden kohtaamisen muodossa.
4.0 Ateismin selkeästi puuttuva kyky rohkaista sellaista toimintaa, joka on tervettä uskonnon harjoittamista.
5.0 Kiihkoateismin antamat vastaukset vs. lahkolaisten tapa vastata.
6.0 Itsekriittisen tutkiskelun puute. (mutta lahkoihin ateismilla on ehkä erona lahkojen sisällä oleva mustan huumorin puute oman pikku lahkon tavoista tai persoonista? Tätä en tiedä, mutta jos näin on, ettei tällaista sisäistä mustaa huumoria ole on se terveyden merkki). (Terve huumori ja itsensä humorismin valossakin näkeminen taas ovat terveyden merkkejä)
7.0 Tieteen vastaisuus, ateismi esittää itsensä aatteena ja ideologiana joka perustuu tieteeseen, mutta on itse varsin haluton olemaan tieteellisen tutkimuksen ja psykologisen profiloinnin kohteena.
8.0 Ateismin kyky kestää oman totuutensa ulkopuolista tarkastelua ja kyseenalaistamista on heikko. Jne, jne.
Parhaana asiana ateismissa pidän sen osaksi kriittistä tapaa suhtautua asioihin. Mutta heikkona tämän vakaumuksen syvyyden puutetta.
Vastaukset 37
Vanhimmat
rakentamaan noin pitkiä selityksiä siitä mitä se tarkoittaa, jos aikuisella ihmisellä ei ole mielikuvitusystävää, eikä hän palvo sitä olematonta ystävää erilaisin loitsuin ja taikauskoisin riitein.
Kuten ap jutussa kerrotaan, ateisti ei kestä kritiikkiä itseänsä kohtaan. Sen väitteen Nasse vastauksessaan osoittaa heti oikeaksi.
Nasse osui asian ytimeen.
:)...
"
Aika hyvin sanottu kirjoittalta, jonka nimimerkki on
"ei kestä kritiikkiä "
Kyyry, sinäkö se olet?
huti tuli.
Krjoitusvirheiedn uupmisen vuoksi epälen etologian opskelijaksi.
Kertanikillä! Jälleen :(
en ponnisteluistani huolimatta päässyt ihan sinne Timbuktuun asti, (tänne Pohjois-Karjalaan kuitenkin), niin saanen kait tältäkin leveyspiiriltä jotain lausua?!
Minusta esittämäsi oli aika kattava ja hyvä kokonaisuus, siis asiana. Tosin en viitsi nyt ihan kaikkeen ottaa kantaa, mutta tuo lausumasi kritiikistä yleensä, oli erittäin oiva pointti! Ja eritoten tämä ateistin kyky kritisoida itseään on aika olematonta?
Toisaalta esittämäsi 'viestintä' -asia ei voi toimia, koska kuten joku ateisti esittikin, niin ateisteja ei yhdistä mikään muu, kuin se jumalan-/jumalien uskon puute (jossa valitettavasti sivuutetaan jumalan-/jumalien kieltäminen). Muutoin kukin ateisti on täysin oma/yksilöllinen persoonansa. Joten eihän tällöin täysipainoinen viestintä voi olla mitenkään mahdollista?!
Tosin minuakin ateismi tavallaan 'kiehtoo', koska loppupelissä koko peruskäsite on niin ristiriitainen, että kyllä minä haluan tarkastella tätäkin uskontoa juuriaan myöten. Tai niin pitkälle kuin se on mahdollista!
Lopuksi lausut:
>>Parhaana asiana ateismissa pidän sen osaksi kriittistä tapaa suhtautua asioihin.
sinä olet kritisoinnut uskoasi? Joten äläpäs
lässytä...
(lainaus)
"Tosin minuakin ateismi tavallaan 'kiehtoo', koska loppupelissä koko peruskäsite on niin ristiriitainen, että kyllä minä haluan tarkastella tätäkin uskontoa juuriaan myöten."
Ristiriitainen? Ateisti ei usko jumaliin,
that's it, missä ristiriita? Katsoppa peiliin...
Ja onko ateismi uskonto? Onko sinulla muistin ja
luetun ymmärtämisen kanssa ongelmia? Monta
kertaa hihhulille pitää sanoa ettei ateismi
ole uskonto? Onko meillä ateisteilla jumalaa,
pyhää kirjaa vai suoritammeko me pakko-oireisia
rituaaleja pönkittääksemme uskoamme?
Älä jauha paskaa...
nyt hyvä mies, en minä mitään paskaa jauha!
Olen kristitty ja toistaiseksi pysynkynkin, mutta tämä ei tarkoita sitä, että minun kristinuskoni olisi sidottu kirkonoppiin. Vaikka en ihan tarkkaan tiedä (ainakaan vielä), mitä kirkko opettaa kristinuskon 'keskuksesta' = Jeesus. Mutta se mitä minä jumalanpalveluksissa ole kuullut esitettävän Jeesuksesta, niin silloin olen enemmän kuin vähemmän epäleväinen!
Ja loput lausumistasi, siis ateismin suhteen, eivät edelleenkään vakuuta minua. Ja minä olen oikeutettu pitämään näkemykseni niin kauan kuin näen aiheelliseksi! That's it or that!
mutta ei se asia muutu mihinkään... Kerros nyt
kuka on meidän ateistien jumala, mikä on pyhä
kirjamme, ja palvommeko me joka sunnuntai
Urheaa Taistelutoveri Leniniä?
Jos et tajunnut vielä, yllä oleva on uskonnon
määritelmä. Jos ehdot eivät täyty, ei ateismi
ole uskonto.
Meneekö jakoon, vai aloitatko sen tutun
jänkkäämisen?
mitään jänkkäämistä, ainakaan tänään! Mutta voisithan Sinäkin joskus miettiä jänkkäämisen perusteita?
Lausut:
>>Kerros nyt kuka on meidän ateistien jumala, mikä on pyhä kirjamme, ja palvommeko me joka sunnuntai Urheaa Taistelutoveri Leniniä?
Alkoihan se!!!
Otetaas vielä kerran:
(lainaus)
"Se jumala, ketä Sinä ateistina palvot, on yksinomaan Sinun tiedossasi."
Ateisti ei usko jumalaa tai jumaliin. Kerro
minulle, miten vitussa minulla voi olla
jumala jos en usko niihin?
(lainaus)
"Pyhiä kirjoja ateistilla lienee niin suuri kokoelma, että valinnan varaa piisaa!"
Eipä ole, ei ainakaan sellaisia mitä orjallisesti
noudattaisin. Tai hetkinen, onhan minulla!
Mitsubishi Celeste/Dodge Arrow -korjausopas. Pitää
olla tarkkana puttien kiristysmomenttien kanssa.
Mutta jos joku polttaisi tuota kirjaa roviolla,
en siitä hernettä vetäisi nenään. Sinä taitaisit,
jos kyseessä olisi raamattu.
Eikä tuo korjausopas aiheuta uskonsotia, ei
kikkelin silpomista, helvetin pelkoa, hihhulointia,
eikä myöskään yleistä kusipäisyyttä.
Joten kerro taas kerran mitä ovat ateistien
pyhät kirjat, joista me etsimme elämän arvomme?
Bonuskysymys: tappaisitko ja raiskaisitko holtittomasti
ellei raamattu sitä kieltäisi (tai no, eihän se
sitä kiellä)?
havaittavissa?!
Ateismi on jumalauskon puuttumista (=Wikipedia=yksi ateistin pyhä 'kirja') tai käsitystä (huom. käsitystä), jonka mukaan jumalia ei ole olemassa! Mietippäs nyt sanojen tarkoitusta/merkitystä, please.
Ja huomio, usko on käsitteenä kaiken muun 'yläpuolella'. Uskon alapuolelle asetetaan sitten ne jumalat.
No niin, Sinun yksi pyhä kirjasi on, kuten toteat: "Mitsubishi Celeste/Dodge Arrow -korjausopas." Luotan ja uskot sen sisältöön ja ohjeisiin täydellä sydämelläsi (missähän se järki tai arviontikykysi tai omat aivoituksesi piileskelevätkään?).
Ja uskonto sotien indikaattorina? Mietihän nyt vähän tarkemmin!
Elämän arvot kirjoissa ovat teorioita, vaan. Elämän arvot opitaan elämisen avulla, jossa kukin yksilö analysoi niitä omassa ajatusmaailmassaan. Tosin tavallinen tallaajakin osaa sovittaa sen oman ajatusmallinsa koko yhteisön parhaaksi. Ja ne, joilla ei tätä kykyä ole, jätetään tämän yhteisön ulkopuolelle, ilman että heitä tuettaisiin! Liian helposti! Ymmärrätkö?
Bonuskysymyksesi vastaus ilmenee kait edellä olevasta, mikäli ymmärsit!
"En tiedä esimerkiksi sitä, että antaako vapaa-ajattelijoiden eroa kirkosta sivusto mahdollisuuden erota myös sellaisista lahkoista, joiden kokonaisvaltainen ihmisen persoonallisuuteen vaikutus on tuhoisaa?"
- Toki voi erota ihan mistä tahansa muusta järjestöstä kuin ev.lut.kirkosta jättämällä jäsenmaksunsa maksamatta. Kirkon tapauksessa se ei onnistu, koska sillä on laki takanaan tässä erityisjärjestelyssä.
"Parhaana asiana ateismissa pidän sen osaksi kriittistä tapaa suhtautua asioihin. Mutta heikkona tämän vakaumuksen syvyyden puutetta."
- Ateismi ei suhtaudu yhtään mitenkään yhtään mihinään. Se on vain jumaluskon puuttumista. A-teismi ei ole toimija, vaan ei-teismi. Ateismi ei ole myöskään vakaumus. Katso edellinen lause.
"Ateismi ei suhtaudu yhtään mitenkään yhtään mihinkään". Hyvä...!
Ja sua on pakko kyllä lainata uusiks:"katso edellinen lause.":D:D
on notti
not.
katso edellinen lause...:D :D
Onkos noitanaisen kivitys mielestäsi rakentava harrastus? Joskus on huolestuttanut pääsiäisenä, että ei kai joku sekopää toteuta itseään.
Ateismi on uskon puutetta jumalolentoihin yms. henkimaailman kummajaisiin.
Mitäköhän kohtaa uskon puutteessani voisin kritisoida, jotta saisin ateismistani sellaista itsekriittistä ateismia kuin sinä haluat?
Öööh... Uskon puutteeni on väärän väristä? Uskon puutteeni ei ole tasalaatuista? Uskon puuttettani ei ole säännöllisesti vuosihuollettu?
Vai onko itsekriittinen ateismi sitä, että ollaan jotenkin vähemmän ateisteja ja uskotaan hiukkasen jumalaan A ja hippusen jumalaan B?
"Terve huumori ja itsensä humorismin valossakin näkeminen taas ovat terveyden merkkejä"
Koskas joku on nähnyt kritittyjen suhtautuvan pyhiin uskonkappaleisiinsa terveellä ja itsekriittisellä mustalla huumorilla? Minulla ei ole tuollaisesta minkäänlaisia havaintoja koko 50v. elämäni ajalta, vaikka olen kasvanut hartaan kristillisessä perheessä.
Mikäänhän ei ole niin ehdottoman totista ja täydellisen haudanvakavaa kuin usko ja uskonto.
Pyhille totuuksille ei koskaan saa naureskella, se on aina pyhäinhäväistys ja jumalanpilkkaa.
Näyttäkääpä minulle raamatusta yksikin vitsi tai hauska juttu? Vähän vaikeaa, kun koko kirjassa ei ole mitään sellaista. Vain vakavaa ja totista ja vieläkin vakavampaa ja vieläkin totisempaa. Raamattu ja kristinusko on yhtä hilpeän iloista kuin kidutuspaalu ja musta hautapaasi ja mustiin pukeutunut synkkä pappi paasaamassa tulta ja tulikiveä ja helvetin ikuista kidutusta.
Eipä paljoa naurata...
Kristityille voi kertoa Jeesusvitsin. He eivät ehkä naura sille, mutta eivät ryhdy väkivaltaisiksikaan.
Mutta menepä kertomaan Muhammedvitsi, niin jo alkaa olla henkesi vaarassa. (Jos julkaiset sen lehdessä, alkaa muidenkin henki olla vaarassa.)
Entä buddhalaiset? He todennäköisesti nauravat kanssasi Buddhavitsille.
Kristinusko ja islam naurattavat tasan yhtä paljon eli ei tippaakaan. Huumori on tasan yhtä jyrkästi kiellettyä molemmissa ja uskonnon pyhät totuudet haudanvakavia asioita, vain seuraukset ovat erilaisia. Ja Suomessakin on edelleen voimassa jumalanpilkkalaki, jota on myöskin jatkuvasti käytetty.
Lisäksi kannattaa muistaa, miten kristinuskossa on kautta historian suhtauduttu pyhien totuuksien kyseenalaistajiin. Kristityt ovat tappaneet paljon enemmän uskontonsa pilkkaajia kuin muslimit. Ja jos muita pilkkaajia ei löydy, niin krisselille kelpaa paremman puutteessa toinen krisseli, joka tulkitsee kansantaruja vähän eri tavalla kuin hän itse. Ja hops siitä vaan roviolle tai mestauspölkylle kirottu kerettiläinen.
Kristittyjen keskinäisissä uskonsodissa ja vainoissa Euroopassa - kuten lähes koko Euroopan raunioittaneessa surullisenkuuluisassa 30-vuotisessa sodassa, joka alkoi katolisten ja protestanttien välisenä uskonsotana - kuoli satojatuhansia ihmisiä. Pelkästään kuuluisassa pärttylinyön verilöylyssä tapettiin arviolta 30000 ihmistä, kun kristityt näyttivät toisille kristityille, keillä onkaan se oikeampi ja parempi rakkauden kristinusko. Hugenottien vainoissa tapettiin yhteensä arviolta 70000 ihmistä.
Kylläpä hirveesti naurattaa.
pystyy noin moneen kielioppivirheeseen... Mikä
teillä uskovaisilla oikein on? Tekeekö
uskonnollinen vajakkeus ihmisestä kirjoituskyvyttömän?
Itse olen käynyt vain peruskoulun, mutta osui
silmään nämä:
"eroa kirkosta sivusto"
...Voidaan kirjoittaa myös yhtenä sanana...
"Don Guijote"
Kuka vittu se on? Tarkoitatko "Don Quijote" vai
onko tämä joku raamatun hahmo? (raamattu on
kirjoitettu pienellä ihan tarkoituksellisesti.
En näe mitään syytä kuluttaa shift-näppäintä
muinaisen paskalappunipun takia)
Noiden virheiden jälkeen lopetinkin sinun
paskapostauksen lukemisen... Tuskinpa siinä
mitään järjellistä edes ollut...
Olipas taas tyhjänpäiväistä pälätystä. Muista nyt että ei se pälätyksen määrä ohita laatua.
=jumaluskon puute. Siten ateismilla ei ole osaamista, se ei käy dialogia, ei kuulu puoskareiden joukkoon yms. Käsitteet kuntoon. Onko se niin vaikeaa käsittää? Ateismi ei ole ideologia, eikä ota kantaa kuin yhteen asiaan: jumalharhaan.
hei, mitä tarkoitat tällä lausumallasi:
>>Siten ateismilla ei ole osaamista, se ei käy dialogia, ei kuulu puoskareiden joukkoon yms.
mitä ne tarkoittivat. Ne olivat lainauksia tuosta ylen koukeroisesta avauksesta, jossa kerrottiin kuinka "ateismi" tekee sitä ja tekee tätä. Ei jumaluskon puuttuminen mitään tee.
Ateistilla voi olla vaikka minkälaisia kannanottoja, mutta ainakin omalta kohdaltani voin sanoa, että niistä suurin osa ei riipu mitenkään ateismistani. Ja ne voivat olla ristiriidassa jonkun toisen ateistin kannanottojen kanssa. Ei ole olemassa ateismin kantaa mihinkään muuhun asiaan kuin jumalien olemassaoloon.
palataan 'paremmalla ajalla' kinastelemaan!
kysyy vielä, ennen uuden vuoden kääntymistä, että mitä mieltä olet: Jos rakkautta riittää, niin riittää elämää. Ei sen voima lopu milloinkaan?
Ps. Siis yleismaailmallisestikin.
"Eräänä piirteenä ateismista tahdon esittää sen, että kritisoidessaan uskontoja ja uskomuksia se ei ota kantaa näiden esittämän sisällön ”laatuun”. "
Paljon turhia sanoja. Huoh!!! Mitä sanot tällaiseen:
Eräänä piirteenä kirjoituksessasi, jossa eräänä piirteenä ateismista tahdot esittää että kritisoidessaan uskontoja ja uskomuksia se ei ota kantaa näiden esittämän sisällön "laatuun", on se että käytät turhia ilmaisuja ilmeisesti saadaksesi tekstiä aikaiseksi tyhjästä sekä kaiken tyhjän pisteeksi iin päälle käytät hyvinkin epämääräistä termiä -laatuun- kertomatta mitä sillä tarkoitat.
Miksi käytät noin monimutkaisia rakenteista mikäli sinulla on jotain sanottavaa? Toki minä sen tiedän että mitään sanottavaa sinulla ei ole. Laitan tuon ensimmäisen lauseesi yksinkertaisessa muodossaan:
-Minun mielestäni ateismi ei ota kantaa uskontojen ja uskomuksien esittämän sisällön "laatuun"-
Lyhyemmässä ilmaisussa väitöksen epämääräisyys ja "suttusanat" pistää helposti silmään. Esimerkiksi "laatuun" sanaa et määritellyt mitenkään. No jätetäämpä myös tuo "laatuun" pois ja jätetään samalla tuo väitös "minun mielestäni"
-Ateismi ei ota kantaa uskontojen ja uskomuksien sisältöön-
Nyt on 19 sanaa muuttunut niin että on jäljellä vain 8 sanaa. No mitenkä siihen nyt pitäisi olla kommentoimassa??? Kyllä se minun mielestäni on kannanotto kun ateisti pitää uskontojen ja uskomuksien väitteitä epätosina ja kun pitää em. väitteitä epätosina niin silloin ei pidä minkäänlaisen jumalankaan olemassaoloa tosiasiana -> ateismi.
No jatketaampa, yksi lause käsitelty ja paljon lauseita on jäljellä.
"En tiedä esimerkiksi sitä, että antaako vapaa-ajattelijoiden eroa kirkosta sivusto mahdollisuuden erota myös sellaisista lahkoista, joiden kokonaisvaltainen ihmisen persoonallisuuteen vaikutus on tuhoisaa? Tai antaako tämä sivusto mahdollisuuden erota sellaisesta lahkosta, jonka ”viholliskäsitys” antaa vapaat kädet tuhota sellaiseksi luokiteltavan persoonallisuutta ja olemisen oikeutta? "
Pelkkää tyhjää jaarittelua. Mikset tiedä? Asia olisi todennäköisesti selvinnyt sinulle nopeammin kuin tuon sepustuksen kirjoittaminen jos olisit vaikkapa käynyt ko.sivustolla.
42 19 sanaa käytit, vaikka olisit pärjännyt kahdeksalla sanalla. Noh...jatkuu...tai no ei jatku kun lopputekstisi yrittää tukeutua ilmeisesti alkutekstin tyhjään. Mutta tarkastellaan loppusepustustasi:
"Käymällä Don Guijotena sellaisen kimppuun, joka todennäköisesti ei edusta em. seikkoja antaa ateismi itsestään oikean kuvan. "
Selventäisitkö mitä tuo tarkoittaa? Käymällä siis minkä sellaisen kimppuun joka ei edusta mitä, antaa ateismista oikean kuvan. Ihan outo rakennelma....
Juu...ei tää jatku. Pelkkää tyhjänpäiväistä puppugenerointia. Laitetaan tähän yksi:
"Yhdistämällä kaikki uskontojen alla olevat asiat yhdeksi ja samaksi yleiseksi pahaksi kiistetään se tosiasia, että terveellä uskolla ja jopa uskollisuudella (tässä tarkoitan kulttuurillista suhtautumista asioihin, en sitä ulkokultaista tapaa toimia, jossa omaa mukana olemista verrataan mielessään siihen, miten muut tähän suhtautuvat? Tai, että halutaan, että toiset näkevät omat tavat, sekä ollaan tästä omahyväisiä) on selkeästi sellaisia vaikutuksia, jotka voivat tukea ihmisen persoonallisuutta ja sen eheytymistä. "
Täh???
Muistuta mua että tarjoan oluen jos joskus jossain kohdataan ... :)
Eräänä piirteenä ateismista tahdon esittää sen, että kritisoidessaan uskontoja ja uskomuksia se ei ota kantaa näiden esittämän sisällön ”laatuun”.
>>>En tiedä esimerkiksi sitä, että antaako vapaa-ajattelijoiden eroa kirkosta sivusto mahdollisuuden erota myös sellaisista lahkoista, joiden kokonaisvaltainen ihmisen persoonallisuuteen vaikutus on tuhoisaa? Tai antaako tämä sivusto mahdollisuuden erota sellaisesta lahkosta, jonka ”viholliskäsitys” antaa vapaat kädet tuhota sellaiseksi luokiteltavan persoonallisuutta ja olemisen oikeutta?Käymällä Don Guijotena sellaisen kimppuun, joka todennäköisesti ei edusta em. seikkoja antaa ateismi itsestään oikean kuvan. Tällä en kumoa sitä, että kirkko tai mikään muu uskonnollinen yhteisö pitäisi kuulua kritiikin ulkopuolelle. Mutta esitän, että kritiikillä täytyisi olla kaksi ”kehää”
ensimmäinen sen suhteen kuinka uskon ja uskomusten esittämä tapa suhtautua maailmaan
vaikuttaa siinä mukana olevan persoonallisuuteen ja kykyyn selvitä yhteiskunnassa.
Toisena ”kehänä” kritiikin tulisi kohdistua esitettyyn väitteeseen niin metafyysiseltä ”ulottovuudelta” kuin luonnontieteen olemassa olevin keinoin sikäli kun ne ovat oikeat työkalut kyseisen asian käsittelyyn.>Riittääkö ateismillä osaamista siihen, että se voisi tehdä kriittisen luettelon niistä seikoista, joita se kritisoi kussakin yhteisössä ja miksi? Itsensä mukaan lukien? Uskaltaako tai osaisiko ateismi käydä dialogia esim. lahkopersoonallisuuden omaavan henkilön tai yhteisön kanssa?>1.0 Yleisen mielikuvan luominen muista, jotka eivät jaa samaa katsantokantaa asiaan.>2.0 Jäsentymätön tapa käsitellä niitä asioita joissa joudutaan vastatusten sen asian kanssa, että kaikki eivät halua jakaa samaa mielipidettä. (johtuen siitä, että monissa lahkoissa ei olla opetettu, että tällaisiakin vaihtoehtoja on olemassa) (Ja tämä aiheuttaa monesti vihaa).>3.0 Ateismi tarjoaa pakopaikan niille joita elämä on muuten murjonut, esim ateismin tapauksessa epäterveen uskonnollisuuden kohtaamisen muodossa.>4.0 Ateismin selkeästi puuttuva kyky rohkaista sellaista toimintaa, joka on tervettä uskonnon harjoittamista.>5.0 Kiihkoateismin antamat vastaukset vs. lahkolaisten tapa vastata.>6.0 Itsekriittisen tutkiskelun puute. (mutta lahkoihin ateismilla on ehkä erona lahkojen sisällä oleva mustan huumorin puute oman pikku lahkon tavoista tai persoonista? Tätä en tiedä, mutta jos näin on, ettei tällaista sisäistä mustaa huumoria ole on se terveyden merkki). (Terve huumori ja itsensä humorismin valossakin näkeminen taas ovat terveyden merkkejä)
Siis mitä? Yritäpäs nyt päättää, mitä itse pidät terveenä - sitä vai tätä? Täällä löytyy mustaakin huumoria, oliko se nyt sitten paha vai mikä?
>>7.0 Tieteen vastaisuus, ateismi esittää itsensä aatteena ja ideologiana joka perustuu tieteeseen, mutta on itse varsin haluton olemaan tieteellisen tutkimuksen ja psykologisen profiloinnin kohteena.>8.0 Ateismin kyky kestää oman totuutensa ulkopuolista tarkastelua ja kyseenalaistamista on heikko. Jne, jne.
Kerroin ed. viestissä, ettei ajattelun aloittaminen satu.
Olin - tarkemmin harkittuna - väärässä.
Saattaa se tehdä kipeää aluksi, mutta ei hätää, se helpottaa kyllä.
Kivun määrä riippuu siitä, kuinka syvälle valheiden verkkoon olet sotkeutunut.