Apostoli Paavali kielsi oman opetuksensa olevan "salattua" (esoteerista). Mutta ilmeisen tietävänä miehenä hän kuitenkin lisäsi -- että opetus voi kuitenkin olla salattu sille, joka ei kykene sitä vastaanottamaan, ymmärtämään, TIETÄMÄÄN -- suhteuttamaan omaan tietoonsa ja olemukseensa.
Tätä on ns. esoteerisuus. Näin yksinkertaista se on. Esoteerisuus on käytäntöä; se vastaa kysymykseen "MITEN". Toisin kuin tavanomainen uskonnollisuus, joka vain epämääräisesti kykenee kertomaan MITÄ, mutta ei koskaan täsmällisesti MITEN. Ihmiset eivät kuitenkaan tahdo kuulla tätä kaikkein olennaisinta puolta hengellisyydessä: käytäntöä, sitä MITEN on toimittava. Ja siksi se olennaisin hengellinen opetus ei ole koskaan liikuttanut tavallista tallaajaa, (eli Paavalin harhaanjohtavin sanoin: "niitä, jotka joutuvat kadotukseen").
Tätä on ns. esoteerisuus. Näin yksinkertaista se on. Esoteerisuus on käytäntöä; se vastaa kysymykseen "MITEN". Toisin kuin tavanomainen uskonnollisuus, joka vain epämääräisesti kykenee kertomaan MITÄ, mutta ei koskaan täsmällisesti MITEN. Ihmiset eivät kuitenkaan tahdo kuulla tätä kaikkein olennaisinta puolta hengellisyydessä: käytäntöä, sitä MITEN on toimittava. Ja siksi se olennaisin hengellinen opetus ei ole koskaan liikuttanut tavallista tallaajaa, (eli Paavalin harhaanjohtavin sanoin: "niitä, jotka joutuvat kadotukseen").
Vastaukset 17
Vanhimmat
..niin tuli mieleen yksi juttu "Kurssista".
Ovatko Communion ja Holy Instant siellä sama asia?
Siis ehtoollinen ja Pyhä Hetki(?) suomenkielisessä versiossa.
Tarkoitan kokemusmielessä.
Kun en ensinkään tiedä, mitä Ihmeiden oppikurssi noista asioista kertoo.
Ja toisaalta olen kuullut erinäisiltä 'päteviltä' lähteiltä useammanlaisia näkemyksiä ehtoollisesta. Täytyy ottaa selvää viikonloppuna 'Kurssin' versiosta...
Siis ehtoollisaiheesta. Minua kiinnostaa tietää mitä Jeesus halusi meidän tekevän kun asetti ehtoollisen. Minkä ihmeen takia hän halusi sitä vietettävän? Vai halusiko edes? Itse osallistun siihen luterilaisessa kirkossa ja koen tiettyjä asioita silloin. Mutta ovatko nuo kokemukset niitä joita hän halusi antaa?
> Ovatko ehtoollinen ja Pyhä Hetki sama asia
> Ihmeiden oppikurssissa? Tarkoitan kokemusmielessä.
No ehtoollinen oli mitä oli, Jeesuksen ja opetuslasten viimeinen tapaaminen. Sillä ei ole nähdäkseni olennaista merkitystä meille. Luultavasti siinä oli kyse tietynlaisen, kuoleman ylittävän yhteyden luomisesta opetuslasten ja Opettajan välillä. Voidaan puhua veriveljeydestä sananmukaisesti (ko. tapa oli alunperin maaginen seremonia, jossa perustettiin yhteys ns. astraaliruumiiden välille). Tietyt kansat kuten juutalaiset pitivät veren maagisia ominaisuuksia erityisessä arvossa.
Toisaalta asia voidaan tulkita miten tahansa. Communion on "Kurssin" suomennoksessa 'pyhä uskonyhteys' tai vain 'yhteys'. Mikäpä ettei asiaa voitaisi lähestyä myös seuraavasti.
* * *
"Rakkaus haluaa kattaa sinulle juhla-aterian tahrattomalla liinalla peitetylle pöydälle, rauhaisaan puutarhaan, jossa ei milloinkaan kuulu muuta ääntä kuin laulua ja hiljaisen riemukkaita kuiskauksia. Se juhla on valmistettu pyhän ihmissuhteesi kunniaksi ja siihen jokainen on tervetullut kunniavieraaksi. Ja pyhän hetken aikana kaikki lukevat ruokarukouksen yhteen ääneen käyden sovussa uskonyhteyden pöytään. Ja minä tulen sinne tiedän keskellenne, niin kuin lupasin kauan sitten ja lupaan vieläkin. Sillä minä olen tervetullut uuteen ihmissuhteeseesi. Ja minne minut toivotetaan tervetulleeksi, siellä minä olen."
"Minut on toivotettu tervetulleeksi armon tilassa, mikä tarkoittaa sitä, että olet vihdoinkin antanut minulle anteeksi. Sillä minusta tuli sinun syntiesi vertauskuva, joten minun oli kuoltava sinun edestäsi. Egolle synti merkitsee kuolemaa, jolloin sovitus saadaan aikaan murhan avulla. Pelastus katsotaan keinoksi, jolla Jumalan Poika surmattiin sinun asemastasi. ... Kukaan ei voi kuolla kenenkään puolesta, eikä kuolema sovita syntiä. Mutta sinä voit elää osoittaaksesi, että synti ei ole todellinen. Keho todellakin näyttää olevan synnin vertauskuva niin kauan kuin uskot, että voit sen avulla saada mitä haluat. Kun uskot, että se voi tuottaa sinulle mielihyvää, uskot myös, että se voi tuottaa sinulle tuskaa. ... Sillä sinne, mistä onnellisuus on poistettu, syyllisyys hiipii sitä korvaamaan. Uskonyhteys on toisenlainen täyttymys; se on syyllisyyden yläpuolella, koska se on kehon yläpuolella." (Teksti, Luku 19, A: i: 16-17)
* * *
PYHÄ HETKI on toinen nimi meditaation tilassa olemiselle. Se tarkoittaa läsnä olemista. " /Nykyhetken/ hiljaisuus ja rauha kietovat sinut täydelliseen lempeyteen. Kaikki on hävinnyt paitsi totuus." Pyhä Hetki on menneisyyden ja tulevaisuuden (ajan; harhakuvitelmien) haihduttamista ja välitöntä olemista nykyhetkessä, joka on ajaton tässä ja nyt. Mitään muuta ei ole kuin se, mikä on tässä ja nyt. Nykyhetki on kaikki, mikä sinulla on.
Kahtoppa myös tuolta:
http://www.miraclestudies.net/Question40.html
tai tuolta:
http://www.infostar1.com/holy_1a.html
Löysin tässä surffaillessani vielä erään mielenkiintoisen dialogin papin ja "acimlaisen" välillä: http://www.miraclestudies.net/Dialogue_Pref.html
Mietin vain sitä tässä että kirkon pappien ehkä olisi hyvä tutustua Kurssiin ja lukea nuo Pyhä hetki jutut tarkasti.
Tuntuu joskus että ehtoollishommasta on tullut vain teknistä rutiinia ja enemmän pitäisi keskittyä sisältöön.
Kyllä tämä kirkkoinstituutio on kaikin muodoin eloton laitos lähtien siitä, että alkuopettajan elävistä totuuden sanoista tehdään elotonta hapatusta. Kirkon pohjimmainen olemus on eloton. Kirkkoon, niin kuin kaikkeen muuhunkin, saadaan eloa vain radikaalilla (suom. luihin ja ytimiin asti ulottuvalla) muutoksella, jollaista kaikki pelkäävät kuin totuutta.
http://www.pyramus.com/acim/Wcompanion2.htm
Käytettyjen termien selitystä
..josta minä poikkesin.
"Esoteerisuus on käytäntöä; se vastaa kysymykseen "MITEN".
Tämä MITEN jonka otat esille ei todennäköisimmin tarkoita ensisijaisesti mitään ulkonaisia asioiden suorittamistapoja vaan sitä tapaa millä jotakin tapahtuu ihmisen sisällä.
Tapahtuuko siellä kysysmysten esittämistä vai entisten tuttujen vastauksien toistamista?
Minusta olennainen osa uskonnonharjoitusta on etsiminen. Ei se että useaan kertaan vakuuttaa itselleen jo löytäneensä vaikka sitten olisikin löytänyt.
> Tämä MITEN jonka otat esille ei todennäköisimmin
> tarkoita ensisijaisesti mitään ulkonaisia asioiden
> suorittamistapoja vaan sitä tapaa millä jotakin
> tapahtuu ihmisen sisällä.
Tai: tapaa, millä saadaan jotakin tapahtumaan ihmisen sisällä. Niinpä niin. Voidaan ajatella niin että OPETUS kertoo "mitä" ja OPETTAJA kertoo "miten". Kun opettaja (opettajan ymmärrys) menetetään ja opetus jää, niin silloin asiat alkavat mennä vikaan. Voitaisiin puhua vähän näistä opettajista.
Ensinnäkin, henkiset opettajathan eivät ole mitään aforismiautomaatteja, vaikka esim. "Evankeliumit" saattavat helposti antaa sellaisen kuvan. Tavallisesti he ovat ulkoisesti normaaleja ihmisiä, ja kykenevät puhumaan normaalisti kenelle tahansa. Eräs tällainen opettaja, nim. George Gurdjieff, on todennut: "Evankeliumi oli kirjoitettu /niille, jotka tietävät/. Niille, jotka eivät tiedä, evankeliumi ei voi selittää mitään, vaan mitä enemmän sitä yritetään ymmärtää, sitä syvemmälle erehdykseen joudutaan." (Ouspensky: Sirpaleita tuntemattomasta opetuksesta, s. 121)
Tämä on aivan ilmeistä. Evankeliumit eivät oikeastaan tee selkoa yhtään mistään. Niissä ei ole maallikolle mitään ymmärrettävää. Hyvin olennaista olisi ensinnäkin keskustella opettajan kanssa siitä kielestä, jota hän käyttää. Ottaa selvää käsitteiden merkityksestä (joka on erityisen olennainen seikka henkisessä opetuksessa!), sillä toisin kuin ihmiset yleensä, henkinen opettaja ei puhu tyhjiä sanoja. Suuri osa kiistoista ja väärinkäsityksistä johtuu siitä, että ihmiset puhuvat eri kielillä! Kaikki vain kuuntelevat kuulematta. Tästähän evankeliumien Jeesuskin puhui paljon.
Mutta tämä viimeksi mainittu opettaja ei ole enää paikalla. Se vähä, mitä hänestä jäi jälkipolville on pääosin hävinnyt. Opetus ilman opettajaa on merkityksetöntä, jopa vaarallista. Toisin sanoen: tieto ilman ymmärrystä on vaarallista. Myöskään Gurdjieff ei ole enää paikalla. Osho ei ole paikalla, Barry Long on lähdössä, Eckhart Tolle ei ole tavattavissa, Ihmeiden oppikurssi ei osaa puhua... Mutta nämä opettajat ovat asia erikseen, sillä heidän julkinen opetuksensa on eheästi jälkipolvien käytettävissä kirjallisessa muodossa. Lisäksi on äänitteitä, videoita ym. He ovat kirjoittaneet kirjoja, jotka voivat korvata henkisen mestarin läsnäolon, mikäli lukijan on valmis heräämään! Heidän teoksensa eivät ole hämäriä aforismikokoelmia, vaan täsmällisiä, selkeitä ja käytännöllisiä oppaita, jotka eivät jätä tilaa väärinkäsityksille, mikäli niitä tutkitaan selkeällä ja avoimella mielellä. Tämä on jotain aivan toista kuin se opetus, mitä mestari Jeesuksen tiedosta ja ymmärryksestä on 'fyysisesti' jäljellä. Ne antavat monelle yksilölle mahdollisuuden toimia esoteerisesti itsensä kanssa, saada todella selkoa elämän syvemmästä luonteesta ilman opettajan fyysistä läsnäoloa.
> Tapahtuuko siellä (ihmisen sisällä) kysymysten
> esittämistä vai entisten tuttujen vastauksien toistamista?
Koska siellä väistämättä tapahtuu vain tuttujen vastauksien toistamista, on parasta olla vain hiljaa. Mitään uudenlaista ajattelua ja ymmärrystä ei synny ilman uudenlaista kokemusta. Vain hiljaisuus, ajatusten hiljaisuudessa oleminen, voi aiheuttaa uudenlaista kokemusta. Hiljaa oleminen on ihmiselle jotain "uudenlaista". Se on avain, kotiavain :)
Ymmärtääkseni Ihmeiden oppikurssi tähtää harjoituksillaan tämän avaimen löytämiseen ja sitä kautta uudenlaiseen kokemukseen ("todelliseen havaintokykyyn").
"Harjaantumaton mieli ei saa mitään aikaan."
> Minusta olennainen osa uskonnonharjoitusta on etsiminen.
> Ei se että useaan kertaan vakuuttaa itselleen jo löytäneensä
> vaikka sitten olisikin löytänyt.
Eräällä suurella zen-mestarilla oli tapana kohottaa sormensa ja kysyä hitaasti oppilailtaan: "Mitä tänä hetkenä puuttuu?" Tehokas kysymys, joka ei edellytä vastausta mielen tasolla. Jos ymmärrät, mitä tällä on tekemistä 'hengellisen etsimisen' kanssa, niin ymmärrät, mistä 'henkisessä etsimisessä' on kysymys.
Kotiin
Kirjoittanut: Nymfopoika, 19.1.2003 klo 23.32
Livun hiljaisuuden virtaan
kohti rauhaisaa mertaan
hyväillessä aaltojen lempeiden
sitten syvyyksien niin pehmeiden
kauas ihmisten maailmasta
aikaa sitten tuhon omasta
pop
Kolme tienviittaa
Kirjoittanut: Nymfopoika, 6.12.2002 klo 00.43
Etsimällä voi löytää vain, jos toteaa turhaan etsittyään, että etsimällä ei voi löytää. Vain näin etsimällä voi löytää sellaista, jota ei voi löytää etsimällä.
Pyrkimällä voi saavuttaa vain, jos toteaa turhaan pyrittyään, että pyrkimällä ei voi saavuttaa. Vain näin pyrkimällä voi saavuttaa sellaista, jota ei voi saavuttaa pyrkimällä.
Tavoittelemalla voi saada vain, jos toteaa turhaan tavoiteltuaan, että tavoittelemalla ei voi saada. Vain näin tavoittelemalla voi saada sellaista, jota ei voi saada tavoittelemalla.
Kaikella on merkityksensä, myös harhailulla, sillä mikään ei tapahdu erillään kokonaisuudesta, ja näin ollen tässä hetkessä mikään ei voisi olla toisin. Ja 'takapakki' voi Kasvun näkökulmasta merkitä harppausta eteenpäin. Kaikella on merkityksensä, se mikä on mennyt, ei olisi voinut tapahtua toisin. Ainoa vastuumme voi ilmetä tässä ja nyt, ja tuon vastuun ilmeneminen on heräämistä totuudelle...
"Sinä pystyt puolustamaan yhtä hyvin totuutta kuin virhettä. Keinoja on helpompi ymmärtää sen jälkeen, kun päämäärän arvo on pitävästi päätetty. Kysymys on siitä, mitä varten päämäärä on. Jokainen puolustaa aarrettaan aivan automaattisesti. Todelliset kysymykset kuuluvatkin seuraavasti: mitä sinä arvostat ja miten paljon sinä sitä arvostat? Opittuasi harkitsemaan näitä kysymyksiä ja ottamaan ne käyttöön kaikissa toimis-sasi, voit aivan helposti selvittää siihen tarvittavat keinot. Keinot ovat käytettävissäsi aina, kun niitä pyydät. Voit kuitenkin säästää aikaa, ellet pitkitä tämän askeleen ottamista tarpeettoman kauan. Oikeaan asiaan keskittyminen lyhentää sitä mittaamattomasti." (Ihmeiden oppikurssi, Teksti, Luku 2, II: 3)
Kuiskaus
Kirjoittanut: Nymfopoika, 9.1.2003 klo 02.05
Pakenen sitä joka hetki
sitä joka vainoaa minua aina
saaden minut valtaansa jos pysähtyisin
Siksi olen koko ajan kiireinen
täytän pienen mieleni sekaisin ajatuksin
suuren suuni turhilla sanoilla
vajavaiset aistini melulla
Pelkään sen kuiskausta enemmän kuin mitään muuta
se kuiskaisi kuka olen, mitä olen tehnyt väärin
se kuiskaisi että pakenen vastuutani
Pelkään sitä kohdatessani toisen ihmisen
me pakenemme sitä ylimääräisiin tekemisiin
turhiin puheisiin, nopeaan hyvästelyynkin
Muuten tuntisimme olomme vaivaantuneiksi
sen kuiskatessa toisistamme salaisia asioita
puhaltaessa ympärillemme kielletyn rauhan
Nöyrryn sen suuruuden edessä
vain hetkeä ennen kuolemaani,
sairasvuoteellani,
pelästyessäni,
rakastuessani,
ollessani vielä äitini kohdussa
Silloin sen kuiskaukset saartavat minut
ne jylisevät vastustamattomalla voimallaan
se nousee syvyyksistä ja kauhistuttaa mieleni
hiljaisuuden kertoessa tarkoitukseni
minäkin olen samaa mieltä kanssasi. Nimittäin minäkin olen eräiden eksoteerisuutta epäsuorasti kannattavien henkilöiden teilaama, kun käsittelen esoteerisia aiheita liittyen mm. kristillisyyteen,.
On otettava huomioon, että Paavali saattoi tarkoittaa myöskin sitä, että monet muissa opeissa esoteerisina olevat asiat, eivät ole salassa kristinuskossa.
> On otettava huomioon, että Paavali saattoi
> tarkoittaa myöskin sitä, että monet muissa
> opeissa esoteerisina olevat asiat, eivät ole
> salassa kristinuskossa.
Ei Paavali sitä voi sanoa, mikä on salassa ja mikä ei. Kuten hän sanoi, mikään ei ole salassa, ihmiset vain itse salaavat asioita itseltään suojellakseen omaa yksilönmukaista valhettaan.
...