Tuli yksi juttu mieleen, ja jos muistin
oikein niin vois evolutionistit selittää
aika lailla.
Eli jos muistin oikein..tämmöistä
vaan muistin lukeneeni jostain.
Kuuluisat mutaatiot:
Mites se meni, eikös se ollut
niin että suurinosa mutaatiosta
on haitallisia, ja sitten sanotaan
että ne hyvät mutaatiot vievät kuitenkin
kaikkea eteenpäin.
Niin ihmettelen vaan sitä, että
jos tulee vaikka 2 haitallista ja yksi
hyödyllinen, niin se jatkuvat
haitallisten mutaatioden tulva
tietenkin todellisuudessa romuttaisi
minkä tahansa elämälläe suotuisan kehityksen.
Eli ..jos on jo vielä tutkittu että
haitallisia mutaatioita tulee
enmmän kuin hyödyllisiä, niin
miten joku viitsi edes jatkaa
aiheesta?
Ihmettelen vain.
oikein niin vois evolutionistit selittää
aika lailla.
Eli jos muistin oikein..tämmöistä
vaan muistin lukeneeni jostain.
Kuuluisat mutaatiot:
Mites se meni, eikös se ollut
niin että suurinosa mutaatiosta
on haitallisia, ja sitten sanotaan
että ne hyvät mutaatiot vievät kuitenkin
kaikkea eteenpäin.
Niin ihmettelen vaan sitä, että
jos tulee vaikka 2 haitallista ja yksi
hyödyllinen, niin se jatkuvat
haitallisten mutaatioden tulva
tietenkin todellisuudessa romuttaisi
minkä tahansa elämälläe suotuisan kehityksen.
Eli ..jos on jo vielä tutkittu että
haitallisia mutaatioita tulee
enmmän kuin hyödyllisiä, niin
miten joku viitsi edes jatkaa
aiheesta?
Ihmettelen vain.
Vastaukset 35
Vanhimmat
...mikä on luonnonvalinta. Todellisuudessa tulee varmasti 1000 haitallista mutaatiota yhtä hyödyllistä kohti, useimmiten paljon enemmän.
Selittäisitkö tarkemmin mikä on luonnon valinta.
Ideana on se, että tämä 1 hyödyllinen mutaatio selviytyy ja säilyy kyn taas haitallisia mutaatioita kantavat kuolevat pois. Joten 10 sukupolven jälkeen kaikilla on tämä hyödyllinen mutaatio ja kaikki jotka ovat saaneet haitallisia mutaatioita kuolevat pois.
ootko varma ettei ton teorian mukaan
se haitallisten ylitarjonta
tuhoa kaikkea kutakuinkin alkuunsa?
Jos niitä kuintekin tulee kerta
1000 kertaa enempi kuin niitä
hyödyllisiä. Tätä minä vaan ihmettelen?
Vähän niinkuin rikkaruohot tiellä..
pois epäsuotuistat, jos ne yleensä syntyvät ajallaan ja elävinä. Kuinka moni epäsuotuisa yksilä tulee keskenmenona nisäkkäillä pois?
Ja kaikki ympäristötekijät määrittelevät, onko yksilö memstyksekäs, riittävän voimakas jatkamaan sukuaan. Lisäntyminen on ikuista :)
Niin siis, miten oltais päästy edes
sinne asti missä olisi jo niitä
epäsuotuisia yksilöitä, jos
sitä ennen kuvitelun alkuliman
aikaan itse alkulima sai
kunnon syövän kuin epäsuotuisat
mutaatiot söivät kaikki mahdollisuudet
niiltä suotuisilta?
häh?
Minustakun näyttää ettei
elämä mutaatioden avulla kehity
alkua pidemmälle..
ja ehkä tuokin on jo toiveajattelua.
Oletko koskaan kuullut syövästä? Siinäkin on kysymys mutaatiosta, haitallisesta mutaatiosta.
Mutaatioita tapahtuu joka sekunti tuhansittain. Suurin osa muuttuneista soluista tuhoutuu elimistön omien suojamekanismien takia. Joskus muuntuneet solut selviävät ja pääsevät jakautumaan riittävästi -> syöpä.
Kaikki mutaatiot eivät kuitenkaan ole haitaksi. Siksi ne jäävätkin useimmiten perimään, koska ne eivät tapa kantajaansa, kuten haitalliset. Nuorena syöpään kuoleva kun ei lapsia ehdi saada...
niin?
Olet jäljillä! Jatka!
http://mp.ustu.ru/Science/Publucations/Melkih/QLSL-2002.pdf
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?rendertype=abstract&artid=147888
Niinhän mä vähän ajattelinkin että olen,
mutta miksi keskustelu hyyty?
Luulin että olis tullu edes jotain
todellista kommenttia.
Yleensä vaikeisiin kysymyksiin ei saa sitäkään vastausta, ettei vastaaja tiedä. Enempi tai vähempi provoilemalla saa toki jotain liikettä.
Kun tai jos evoluutio määritellään alleelien osuuksien muutoksena populaatiossa lisääntymissarjassa tai ajan funktiona, voipi tuo osuusmuutos toki tapahtua ilman mutaatioitakin. Populaatioon aina syntyvät vähän haitalliset mutaatiot ovat nekin tietenkin evoluutiota em. määritelmän puitteissa.
Kokonaan toinen kysymys on se, onko uusi osuuskoostumus elinkelpoisempi kuin esi-isäpopulaation vastaava. Kvantitatiivisesti ennustava malli taitaa puuttua tässäkin asiassa.
Pikaisesti katsottuna näyttäisi runsaammin tai nopeammin tapahtuvan rappeutuma-evoluutiota (esim. lento- tai näkökyvyn menetys) kuin uusien ominaisuuksien syntyyn johtavia kehityksiä (esim. lentokyvyn synty). Onhan esim. erillisesti kehittyneitä lentokyvyttömiä linturyhmiä tai -lajeja runsaammin kuin erillisiä lentokykyalkuja linnuissa (oletuksen mukaisesti vain yksi). Eli esim. ei ole lentokykyiseksi kehittyneitä pingviinejä.
Vain ennustekykyinen kvantitatiivinen malli voi kertoa, onko (lievästi) haitallisten mutaatioiden syntyvauhti suurempi kuin niiden poistuma. Ja jos on, riittääkö harvinaiset edulliset mutaatiot korjaamaan kokonaistilannetta "positiiviseksi". Pelkällä käsien ja huulien heiluttelulla asiaa ei voi ratkaista.
No, lähinnä kysymys lienee siitä, että jos on ilmeistä ettei kirjoittaja ole perillä edes perusasioista, ei kannata odottaa kovin korkeatasoisia vastauksia.
Helppohan sellaisia on laatia. Googlella itse ainakin löysin muutaman. Parametrejä vain on hyvin paljon luonnontieteelliseen tarkasteluun pyrittäessä.
Tämä on ilmeistä; kuten sanottu haitallisia mutaatioita syntyy enemmän. Kuitenkaan lajit, joille näkö- tai lentokyvystä on hyötyä, eivät ole sitä menettäneet.
Mikäli pingviinit yrittäisivät kilpailla lentävien lintujen kanssa, olisi viimeksimainituilla valtava etumatka, niillähän kaikki tarvittavat sopeumat jo on. Toisaalta lentokyky-esimerkissäsi on myös toinen puoli: Kun uudentyyppinen, joissain olosuhteissa hyödyllinen sopeuma syntyy, se johtaa nopeaan monipuolistumiseen ja leviämiseen.
Vrt. Stefan-Boltzmanin laki. Kun mutaatioita syntyy enemmän, myös "poistuma" kasvaa. Tietokonemalleja on helppo tehdä. Tilanne, jossa heikompi alleeli dominoi populaatiota ei yksinkertaisesti ole vakaa.
Jos edullisia mutaatioita ei tapahtuisi ollenkaan, olisi degeraatiovauhti useimmiten äärimmäisen hidas.
mikko:[Vrt. Stefan-Boltzmanin laki. Kun mutaatioita syntyy enemmän, myös "poistuma" kasvaa. Tietokonemalleja on helppo tehdä. Tilanne, jossa heikompi alleeli dominoi populaatiota ei yksinkertaisesti ole vakaa. ]
Eipä tullut laitettua linkkiä talteen korealaisten mallista. Myös siinä oli tuo rajoitus, että alleeleja on vain kaksi, niinkuin kuvittelen Sinun kuvittelevan. Tosiasiassa ei ole mitään luonnonlakia, joka rajoitaa alleelimäärän kahteen millekään geenille. Useimmat maapallon geenit lienevät monomorfisia (ainakin mittausrajojen puitteissa).
Kyse on siitä, että vähän haitalliset mutaatiot tulevat jollakin mutatoitumisnopeudella johtamaan populaation huonontumiseen (esi-isiin verrattuna) ja jollakin nopeudella (ehkä sama kuin edellä?) myös varmaan tuhoon, virhekatastrofiin. Tästä lienee radioaktiivista evidenssiä? Kvantitatiivisesti määritetty mutaationopeusraja olis siis se, mikä kertoisi, kummalla puolella olemme.
Tässä kommentit ensimmäiseen linkkiin, valitettavasti tässä täytyy lukea artikkelia rinnalla kun en viitsinyt kirjoittaa ehjää kritiikkiä.
http://mp.ustu.ru/Science/Publucations/Melkih/QLSL-2002.pdf :
"The problem is that the Darwin mechanism of the evolution (a random process) cannot explain the known rate of the species evolution. In accordance with the very first estimates, the total number of possible combinations of nucleotides in the DNA is about 4^(2*10^9)(because four types of nucleotides are available, while the number of nucleotides in the DNA of higher organisms is about 2*10^9). This figure is much larger than the number of all organisms, which have ever lived on Earth. Therefore, the evolution was not random, but followed deterministic laws."
Öö.. Mitä!??! Onko lottoarvonta deterministinen, kun kaikkia 10 peräkkäisen rivin yhdistelmiä ei ole arvottu?
Artikkelin kaikki johtopäätökset nojaavat sivun 2 yhtälöön, jonka tarkoitus on approksimoida hyvin karkeasti lajiutumisen tn. Siinä oletetaan, että tietyn ekolokeron valtaaminen edellyttää tietyn määrän TÄYSIN MÄÄRÄTTYJÄ pistemutaatioita (siis nukleotidin vaihtumisia, ei insertioita/deletioita). Ekolokeron määritelmä on kuitenkin tavanomainen, sillä approksimaatiossa käytetään "tarjolla olevien" nichejen määränä kymmentä. Tämä on keskeinen virhe. Lisäksi näiden vähimmäismäärää arvioidaan havaituilla emäsjärjestyksen vähimmäiseroilla lajien välillä. Kuitenkin näistä eroista suurin osa johtuu frameshift-, transposoni- sekä suuremman mittakaavan mutaatioista, ei yksittäisten nukleotidien vaihtumista.
Kaavan loppuosa 4^N2*(1-W)^(N-N1) ei nähdäkseni ole myöskään validi. Tässä N2:den määritelmä:
"Take N2 as the number of nucleotides, which can change, while the organism remains within the given species"
Eli genomi on jaettu kolmeen (kiinteään!)nukleotidijoukkoon:
-98,9% nukleodeista ei sallita mitään muutoksia.
-1% täytyy välttämättä tapahtua tietyt muutokset
-0,1% sallitaan mielivaltaiset muutokset
Aika paljon deterministisyyttä mallille, jonka on tarkoitus falsifioida satunnaisiin mutaatioihin perustuva evoluutio...
Matemaattisesti astetta tavallista sofistikoidumpi kuin useimmat kreaattilaskelmat, mutta perusongelma on sama: mahdollisten kehityssuuntien määrää ei voi luotettavasti arvioida.
http://www.pubmedcentral.nih.gov/articlerender.fcgi?rendertype=abstract&artid=147888 :
"These results demonstrate that silent mutations can severely inhibit several steps of gene expression in E. coli and that code degeneracy is efficiently exploited in this species for setting signals for gene control and regulation."
Mielenkiintoista, mutta miten tämä liittyy keskusteluun?
Tämä ei liity asiaan mitenkään: Mikäli ajatellaan alleelia tekijänä, jolla on annettu suhteellinen vaikutus fitnessiin, on täysin epäoleellista montako eri muotoa alleelista on. Mikäli kelpoisin muoto ei driftin kautta pääse aivan marginaaliin, on tilanne hyvin vakaa.
Ainoa laji, jonka kohdalla olet tietyssä mielessä oikeassa, on ihminen. Tämäkään ei tosin pidä paikkaansa biologisessa mielessä, sillä useat erilaiset tauti- yms. "haitalliset" geenit/alleelit eivät enää alenna fitnessiä.
http://phya.snu.ac.kr/~dkim/PRE04842.pdf
Hieman vaikuttaa siltä, että mallissa yritetään saada evoluutio "toimimaan", eli korjataan niitä tapauksia, missä tulis umpikuja. On kuitenkin edes jokin malli, että hyvä siinä mielessä. Mutaatiovaihtoehdot rajoitettu A->a ja a->A, eli jokaisen geenin pituus olis alle yhden kodonin!!!
Ei taida liittyä suoraan mitenkään keskusteluun. Siinä vaan pitää huomioida, mitä neutraalimutaatioteorialle tapahtuu tuon havainnon jälkeen.
Tai liittyy sitenkin, että viimosen päälle neutraaleiksikin oletetut mutaatiot (hiljaiset mutaatiot) voivat olla hyvin haitallisia!!!
Eliöt ovat niin pitkälle optimoituja, ettei niihin mahdu paljoakaan satunnaismuuttelua haittaamatta tuota optimointia.
Tai hyvin hyödyllisiä.
Vaikka et antanutkaan esimerkiä toiveajattelemastasi hyödyllisestä hiljaisesta mutaatiosta (verrattuna jo olemassaolevaan optimoituun eliöön), niin joka tapauksessa Kimuran? teoria on kaatumassa. Neutraalit mutaatiot eivät ole yleisiä. Haitalliset ja vähän haitalliset ovat.
Tilastomekaniikka on aika hankalaa siksi, että mallit ovat äärimmäisen raakoja. Paljon edustavampiin tuloksiin päästään mielestäni tekemällä suuri joukko satunnaisia simuajoja.
Tässä muutama kommentti mallista:
-fitness-funktio on lähes jatkuva, yksittäisiä letaalialleeja tms. ei ole. Intuitioni mukaan tämä johtaa hyvin "keskimääräiseen" periytymiseen, joka juuri on evoluution kannalta hankala (Darwinin vanha painajainen).
-"keskimääräinen kelpoisuus" on epäilyttävä käsite: lajinsisäinen kilpailu jää ymmärtääkseni kokonaan huomiotta!
-jälkeläismäärä on ymmärtääkseni vakio, eli yksilön jälkeläismäärän vaihtoehdot ovat 0 ja y. Vaikea sanoa, mitä tämä vaikuttaa.
Älä imartele itseäsi uskomalla, että evokritiikki todella vaikuttaisi tutkijoiden takaraivossa noinkin paljon..
Malleja on vaikka kuinka.
A, eli jokaisen geenin pituus olis alle yhden kodonin!!!>>
Tämä ei edelleenkään vaikuta juuri mitään. Mikäli eri lokusten paino fitness-funktiossa olisi eri, häviäisi vaikutus ainakin.
En yhtään epäile, etteikö E. coli olisi käyttänyt sopeutumismahdollisuuksiaan tietyissä olosuhteissa hyvin tarkkaan. Tällöin käytännössä kaikki ei-neutraalit mutaatiot ovat haitallisia. Mikäli olosuhteet muuttuvat, voi geenisäätelyn muutoksesta olla etuakin.
Bakteereilla ei ole introneja ja niiden koko on niin pieni, että hiljainen DNA optimoituu pois ja myös informaation pakkaaminen on mielekästä. Lisäksi geenisäätelyyn ja genomin koon kasvattamiseen on huomattavasti heikommat perusratkaisut kuin eukaryooteilla, joilla en ole havainnut mitään tuloksia mainitsemaasi suuntaan. Lisäksi taitaa olla aika yleisesti hyväksyttyä, että tietyt pitkälle erikoistuneet lajit pystyvät sopeutumaan selvästi heikommin kuin muut. Nisäkkäillä vrt. esim. lepakko ja rotta.
Olen melko varma, että ymmärrät asian minua paremmin. Siksikin kiitos kommenteistasi, joista saatan jotain oppia.
Minusta olennainen perusongelma tässä on nyt se, että neutraalimutaatioteorian mukaisilta laskelmilta putoaa pohja, koska niissä referenssinä on ollut hiljaisten mutaatioiden neutraalisuus. Se ei nyt enää ole taattu, pikemminkin päinvastoin on havaintoja, että kaikki? tutkitut hiljaiset mutaatiot ovat haitallisia.
Toinen kiinnostava havainto on se, että heti kun siirrytään kokeelliseen tutkimukseen, evoluutioselitysten haperuus paljastuu.
Sitten ihmeellinen lausahdus:
"...Tällöin käytännössä kaikki ei-neutraalit mutaatiot ovat haitallisia."
Koska neutraalejakaan mutaatioita ei näyttäisi esiintyvän, eikö kaikki, tai lähes kaikki ole silloin haitallisia? Mikään ei ainakaan olisi hyödyllinen!
"...kuin eukaryooteilla, joilla en ole havainnut mitään tuloksia mainitsemaasi suuntaan..."
Tähän kysyn, onko kokeellista tutkimusta suoritettu kuten E.colilla?
Mitenköhän tästä:
"En yhtään epäile, etteikö E. coli olisi käyttänyt sopeutumismahdollisuuksiaan tietyissä olosuhteissa hyvin tarkkaan. Tällöin käytännössä kaikki ei-neutraalit mutaatiot ovat haitallisia. Mikäli olosuhteet muuttuvat, voi geenisäätelyn muutoksesta olla etuakin."
Tuli tämä:
"...Tällöin käytännössä kaikki ei-neutraalit mutaatiot ovat haitallisia."
snip snip?
Eihän mikään edellytä, että niin vanha laji kuin E. coli pystyisi jatkuvasti oppimaan uusia temppuja vanhassa ympäristössä. Sen sijaan erilaisia suuntaavan valintapaineen alla tehtyjä kokeita on kyllä tehty.
Eukaryooteilla ne kokeet, joita olen nähnyt, ovat antaneet kuvan että genotyyppi on selvästi joustavampi. Mutta toisaalta geenitekniikka on kohdannut yllättäviä vaikeuksia uusien geenien istuttamisessa kromosomiin, joten en yhtään epäile etteikö sieltäkin löytyisi toistaiseksi tunnistamatonta informaatiota ja koheesiota.
Yli 90% ihmisen DNA:sta ei ole mitään tunnettua funktiota. Transposonit ja ERV:t mellastavat siellä ilmeisesti ilman mitään vaikutusta.
Tässä täytyy palata taas siihen eroon, joka on vakaassa tai jyrkästi suuntaavassa valinnassa: Jälkimmäisen alla kehittyvä uusi ominaisuus voi olla hyvinkin epätäydellinen ja antaa silti valintaedun.
E. colilla muuten on mekanismi, jolla se lisää mutaatiotaajuutta stressin alla. Tämä osoittaa mielestäni selvästi sen, että mutaatioiden kokonaisvaikutus voi hyvinkin olla positiivinen.
http://newsinfo.iu.edu/news/page/normal/1160.html
Tämän sivun pari ekaa juttua sivuavat myös tätä keskustelua:
http://www.geocities.com/evolvedthinking/mutations.htm
En nyt tuosta vastauksestasi löytänyt vastausta tuohon "perusongelmaan", eli neutraalimutaatio-oletuksen nyt löydettyihin puutteisiin.
Tuo hazardihomma, johon linkkisi viittaavat, ja jota en nyt ehtinyt katsoa, vaikuttaisi hieman tukevan joltakin osalta väitteitäsi muistini mukaan. Toisaalta kopiointivirheet kasvanevat ilman mitään "mekanismia" ääritiloissa.
Yritin tarkistaa, että lähde on oikea, eikä feikki. Nettihaulla näytti siltä, sillä tuota samaa oli esitetty jossakin meetingissä (ei fyysikkotapahtuma). Sivumennen sanottuna siellä näytti olleen läsnä myös joku suomalainen psykologi tms.
Annoit paljon paremman (= yksityiskohtaisemman) vastauksen kuin minkä sain sfnet.tiede.fysiikka -ryhmästä.
Eli ehkä tuo ei vielä todista evoluution deterministisyyttä eikä koko evoluution ristiriitaa termo II kanssa. Ristiriita tulee eteen vain joillakin ehdoilla, jotka eivät taida olla kovin yleisiä.
Edelleen jää avoimeksi, voiko evoluutioväitteitä rajata myös tiukemmin tai toisaalta.
Eli Kimuran neutraalimutaatioteoriahan on malli neutraalien mutaatioiden aiheuttamasta polymorfismista. Se tekee juuri niitä peräänkuuluttamiasi kvantitatiivisia ennusteita ja sen toimivuus on testattu laajalti.
Toisaalta se ei todellakaan väitä kaikkien mutaatioiden olevan neutraaleja tai että esim. E. colilla neutraaleja mutaatioita esiintyisi ollenkaan. (Mikäli E. colilla esiintyy sellaista polymorfismia, joka vaatisi Kimuran mallin mukaan selityksekseen neutraaleja mutaatioita, tarvitaan kyllä toinen selitys. Tästä ei minulla ole tietoa.)
Väitteeseesi, ettei neutraaleja mutaatioita esiintyisi muualla eläinkunnassa, vastasin jo mielestäni riittävästi:
"Yli 90% ihmisen DNA:sta ei ole mitään tunnettua funktiota. Transposonit ja ERV:t mellastavat siellä ilmeisesti ilman mitään vaikutusta. "
Lisäksi on ihmiseltä tunnistettu toimimattomia geenejä, kuten C-vitamiinin geeni. Ilmeisesti myös hännän geenit ovat olemassa. Mitähän vaikutusta näiden mutatoitumisella voisi olla mihinkään?
Nyt on kyllä kyse siitä, että E. coli "vaihtaa" RNA-polymeraasia huonommin toimivaan. Voisi tietysti olettaa, että tämä epävarmempi polymeraasi olisi energeettisesti tehokkaampi (tästä en ole lukenut mitään suuntaan tai toiseen, epäilen kuitenkin johtuen ihan energian "kvantittumisesta" ATP- ym. molekyyleihin), mutta koska ilmiö esiintyy hyvin monenlaisissa stressitilanteissa, ei selitys siltikään ole mielestäni tyydyttävä.
Moi !
Olet saanut kysymykseesi useita vastauksia.
Mikäli haluat jotakin muuta niin esitä selkeä kysymys. Vastauksia kyllä löytyy.
Elikkä luoonnonvalinta karsii haitaalliset mutaatiot pääosin muutaman sukupolven aikana pois. Hyödylliset mutaatiot taas jatkavat iturataansa juuri koska ovat hyödyllisiä.
Mikä tässä on niin vaikeaa?
--
"Niin ihmettelen vaan sitä, että
jos tulee vaikka 2 haitallista ja yksi
hyödyllinen, niin se jatkuvat
haitallisten mutaatioden tulva
tietenkin todellisuudessa romuttaisi
minkä tahansa elämälläe suotuisan kehityksen."
Niin se romuttaakin niiden haitallisesti mutatoituneiden elämän.
Etkö ole kuullut havainnosta, jossa radioaktiivisuudella aiheutetaan mutaatiota, eli mutaationopeuden lisäys. Mitä siitä seuraakaan?
Populaation _keskimääräisen_ kelpoisuuden aleneminen ja mahdollisten mutatoitumattomien alleelien ja ennen kaikkea suotuisien mutaatioiden kelpoisuuden kasvu. Käytetään esim. kasvinjalostuksessa.
Ensiksikin kasvinjalostuksessa ei pidetä tuota mutaationopeutta jatkuvasti yllä, vaan pyritään löytämään niitä harvoja hyviä mutaatioita neutraaleissa olosuhteissa, eikö?
Toisekseen, kuinka se nyt sitten lisää niiden mutatoitumattomien alleelien kelpoisuutta? Ehkä suhteellisesti, mutta tuskin absoluuttisesti, verrattuna alkutilanteen populaatioon.
Itsekin myönnät, että keskimääräinen kelpoisuus alenee, kun mutaationopeus menee yli jonkin rajan. Tämä keskimääräinen alenemahan toistuu ja toistuu, jos mutaationopeus pidetään riittävänä. Onko koko biosfäärimme eliöt keskimäärin tuon rajan ylimenevällä osalla, pitäisi selvittää, ei ainoastaan toivoskella, ettei ole.
Ei välttämättä. Mielestäni Stefan-Boltzmann on hyvä analogia. Yritän kaivella jonkin hyvän simun netistä tässä kunhan ehdin.
Kautta linjan näen kirjoituksissasi toiveajattelua: onhan mahdollista, että evoluutio tapahtuu, onhan.
Koska mitään seikkaa ei voine filosofisen aukottomasti osoittaa mahdottomaksi, jää tuollaiselle toiveajattelulle aina sijaa, vaikka sille ei enää jäisikään mitään havaintoihin perustuvaa pohjaa.
Mielestäni olisi syytä siirtyä "on mahdollista" tyyppisistä väitelmistä "on todennäköistä todennäköisyydellä p, että" tyylisiin väitteisiin. Se olisi suuri harppaus evoluutioajattelussa kohti eksaktia tiedettä.
Katso nyt sitten, että se simulaatio sallii virhekatastrofinkin. Jos virhekastatrofi on suljettu mahdollisuusavaruudesta pois, ei simulaatio ole realistinen tässä asiayhteydessä ainakaan.
Otsikkosi väite ei taaskaan pidä paikkaansa, se tässä lisättäköön. On tietenkin välttämätöntä, että on olemassa mutaationopeusraja, joka johtaa virhekatastrofiin. Muutoinhan ei säteilyttämällä voisi steriloida, esim. Tämän varmaan itsekin tajua, jos suostut vain miettimään.