Savon Sanomissa tänään 1.1.oli lähes käsittämättömän rohkeasti, eli siis epäsuomalaisesti, kirjoitettu etusivun artikkeli, mikä puhui aikas suoraan normisuomalaisten mielipiteen v-2009 tuosta Suuresta ja Mahtavasta. Hienoa sinänsä, mutta minä väitän ja ehdotan, että kun Venäjä on nyt valinnut täydellisen diktatuurin JA, ei enempää eikä vähempää, 1800-lukulaisen imperialismin mikä pyrkii NAAPURIEN(ja vaikutuspiirinsä) hiljattaiseen alistamiseen poliittisesti, ja sen jälkeen valitettavasti sotilaallisesti, että Suomella ei valitettavasti ole enää mitään muuta vaihtoehtoa kuin liittyä Natoon. Venäjän "hajoita ja hallitse"-politiikka EU:n suhteen on jo varmaan kaikille selvä.
Eletään vuotta 1933. Sikäli että Saksassa oli silloin täysin vastaava tilanne. Olisiko jotain tehtävissä? Ei ainakaan Venäjällä jos olet toimittaja, demokratian kannattaja tai ylipäätään "vapaan yhteiskunnan" kannattaja.
Jos joku muukin on lukenut lehtiä yhtä tarkasti, olet varmaan huomannut Georgian, ja PUM!: Suomen, jatkuvat rajaloukkaukset, ennen ja jälkeen Georgian valloituksen. Jälleen yksi esimerkki fasistisesta "pienet naapurit kyykkyyn" politiikasta. En hämmästyisi tukikohdan vaatimisesta Suomesta (Lasse Lehtisen sanoin) lähellekään niin paljon kuin ihmiset hämmästyivät 1939.
Se mielipide, eipä muuta kuin että VanhasHalos-hyssynhyssyn joutuu tiensä päähän, ja Suomen tulee pistää kova tuota "kovaa" vastaan, eli esim.vaatia täydellisen laillisesti, kaikkien valloitettujen alueidensa palautusta, ja jokaisen tulevan rajaloukkauksen perusteellista selvitystä.Muu ei nyky-Venäjällä aiheuta ymmärrystä.
Venäjää ei tule eristää, mutta valitettavasti se teki sen ihan itse.
Ja sitten niitä MIELIPITEITÄ ja KESKUSTELUA kanssasuomalaiset! :
Eletään vuotta 1933. Sikäli että Saksassa oli silloin täysin vastaava tilanne. Olisiko jotain tehtävissä? Ei ainakaan Venäjällä jos olet toimittaja, demokratian kannattaja tai ylipäätään "vapaan yhteiskunnan" kannattaja.
Jos joku muukin on lukenut lehtiä yhtä tarkasti, olet varmaan huomannut Georgian, ja PUM!: Suomen, jatkuvat rajaloukkaukset, ennen ja jälkeen Georgian valloituksen. Jälleen yksi esimerkki fasistisesta "pienet naapurit kyykkyyn" politiikasta. En hämmästyisi tukikohdan vaatimisesta Suomesta (Lasse Lehtisen sanoin) lähellekään niin paljon kuin ihmiset hämmästyivät 1939.
Se mielipide, eipä muuta kuin että VanhasHalos-hyssynhyssyn joutuu tiensä päähän, ja Suomen tulee pistää kova tuota "kovaa" vastaan, eli esim.vaatia täydellisen laillisesti, kaikkien valloitettujen alueidensa palautusta, ja jokaisen tulevan rajaloukkauksen perusteellista selvitystä.Muu ei nyky-Venäjällä aiheuta ymmärrystä.
Venäjää ei tule eristää, mutta valitettavasti se teki sen ihan itse.
Ja sitten niitä MIELIPITEITÄ ja KESKUSTELUA kanssasuomalaiset! :
Vastaukset 14
Vanhimmat
Sydäntä lämmittävän isänmaallinen kirjoitus!
Yhdyn sen ajatuksiin koko sydämelläni.
Upseerin ja herrasmiehen kiitos viestistäsi!
Toivottavasti ei sarkasmia???
Ei kai "isänmaallinen" mutta ainakin realistinen analyyshi...
Mielestäni aloituskirjoitus oli hyvin punnittua tekstiä, joten kirjoitin vastaukseni vilpittömin mielin.
koska itse sen kirjoitit. Kunhan eivät taas kyykyttäisi sinua onnetonta.
tärkeä, järkevä sekä todella isänmaallinen kirjoitus. Sangen kannatettavaa!
ei mulla muuta, kuin että allekirjoitan aika kaiken minkä kirjotit ja lisäks: eikös se Suomen natokannatus oo (ton itänaapurin takia) ollu aika kovassa nosteessa?
kannattaa tarkastaa hyvien kysymysten kautta. a) Miksihän Venäjä Suomen tahtoisi? b) Kuka,tai ketkä Venäjällä tällä hetkellä pystyisivät perustelemaan kansalaisille yleensä sodan ketään vastaan,saatikka Suomea vastaan niin että se olisi poliittisesti mahdollista? c)Suomi on enemmän poliittisessa ja taloudellisessa orjuudessa nyt EU:n alistamana,kuin koskaan tzaarin vallan aikana (tzaari määräsi suomalaisten karviaisten myynnistä ,EU määrää kurkkujen käyryydestä:D:D ),joten outoa ettei se huolestuta kirjoittajaa,joka pohtii isänmaallisuutta??
a)ei täällä Suomessa ole mitään ihmeellistä, ainoastaan kulun varmistaminen Kaliningradin alueelle Natoa vastaan. Se onkin vain se, sanotaan nyt suoraan: fasistinen ajattelu joka pyrkii vain ja ainoastaan "etupiirin" laajentamiseen.
b)Sodalle löytyy aina perustelut, uskomattoman helposti. Vrt.Georgian uutisointi Venäjällä/muualla. Melkein tekisi mieli vetää "Mainilan laukaukset" tähän mukaan.
c)ilman EU:ta Suomi olisi täysin samassa "orjuudessa", globalisaatio&kapitalismi on päivän sana. Ja eikös tuo kurkkudirektiivi kumottu jo kauan sitten. Eiköhän se EU ollu loppujen lopuksi Suomelle turvallisuusratkaisu, vaikka todella suurta taloudellista hyötyä oommekin siitä saaneet...
Surkeeta jos ei kiinnosta suomalaisia sen vertaa enempää että vois edes kommentoida nykynaapurin tilaa...
ja olen sitä mieltä, Suomen pitäisi liittyä Natoon ehdottomasti.
Joku ihmetteli tuolla, että miksi Venäjä haluaisi tulla Suomeen.
Ihan samasta syystä kuin aikaisemminkin. Haluaisi Suomen puskuriksi länttä vastaan.
Siellähän on vallassa olevat, kaikki, KGB:läisiä.
Kyllä heillä entiset metkut on mielessä.
Täydellisen samaa mieltä,
sehän se aina,
"puskuri" tai miksi sitä kulloinkin kutssuu,
siinä "etupiiriajattelussa" 1800-luvulta.
Oisko että Venäjällä maailman isoimpana valtiona saattais olla jo tarpeeksi maata?
Ei varmaan niin tarpeeksi että luovuttaisivat promillen pinta-alastaan eli 1944 pakkoluovutetut alueet?
Ja, täydellisen samaa mieltä tuosta KGB:stä, huolestuin tuosta ekan kerran jo kun nimen Putin kuulin...
Amerikkalaiset tietävät tämän ja välttävät provosoimasta venäjää,jotta vältyttäisiin planeetan tuholta.Joten meidän suomalaistenkin olisi syytä olla provosoimatta venäläisiä.Jos he tahtoisivat julistaa suomalaisille sodan,meillä ei olisi pienintä mahdollisuutta voittaa.Amerikkalaiset eivät välttämättä auttaisi meitä,jos itse provosoimme venäläiset kimppuumme,kuten taisi käydä Georgiassa.T.Länsimielinen muttei typerys.Jokaisella valtiolla on oikeus ajatella omia intressiään loppuunasti.
katsomaan asioita "sormien välistä", mutta Venäjän johtajat FSB:n avulla haluavat maahan diktatuurin, jota kutsutaan "ohjatuksi demokratiaksi"!
Nykyinen Suomi on Neuvostoliiton maavarkauksien myötä n 12% pienempi kuin mitä Oikea, itsenäinen Suomi oli Tarton rauhan sopimuksessa.
Mutta onhan meillä sentään vielä 88% meille kuuluvista maa-alueista. Olkaamme siis onnellisia, niinkö? No, ei todellakaan!
Suomettuminen oli erittäin vahva alitajuntaan ja tajuntaan vaikuttava prosessi, joka synnytti ja edelleen ylläpitää muutosvastarintaa, vaikka perussyyt sellaiseen ovat jo poistuneet. Suomettuminen lähti liikkeelle valvontakomission pelosta ja halusta miellyttää komissiota oman uran edistämiseksi.
Tässä toiminnassa esim. oikeusministerinä toimiva Urho Kekkonen oli merkittävä vaikuttaja, koska hän vahvasti ajoi sotasyyllisyystuomioita. Presidenttinä hän vahvasti alitajuisesti vaikutti kansalaisiin toisenlaisella motiivilla. Hän antoi ymmärtää itse hoitavansa Karjalan kysymysten, joten toisten oli parasta pysyä kaukana siltä tontilta.
Ja syvästi esivaltauskollisina ihmisinä suomalaiset tietysti tottelivat. Osa ehkä hyvin mielelläänkin, koska silloin ei itse tarvinnut miettiä ongelmallista ja pelottavaa asiaa. Ja tottelu jatkuu edelleen.
Presidentti Tarja Halonen kieltäytyy ottamasta Karjalan kysymystä edes keskusteluun, joten lukuisten suomalaisten alitajuntaan iskostettu vääränlainen esivallan kunnioitus toimii - ollaan hiljaa vääryydenkin edessä.
Miksi poliittinen johtomme edelleen pitää tiukasti kiinni Suomen syyllisyydestä, sotasyyllisyystuomioista ja pakkoluovutettujen alueitten palautusasian hylkimisestä? Syy on mitä ilmeisimmin hyvin yksinkertainen. Päättäjät ovat itse iskostaneet alitajuntaansa syvälle pelon siitä, että asennemuutos tässä asiassa tuhoaisi hienon poliittisen uran. Oma ura on siten nykyään tärkeämpi kuin kansan oikeus tai tahto.
Poliittinen johtomme ja heidän seurailijansa tai heistä riippuvaiset ihmiset ovat perimmältään sodan pelon vankeja, jotka ovat itse oman uransa ajamiseksi omaksuneet nämä alitajuiset pelot tai sitten käyttävät ihmisten pelkoja hyväkseen.
Tällaista alitajuista tilaa ylläpidetään sillä, ettei yksikään merkittävä poliitikko uskalla julkisuudessa ottaa Karjalan palautusasiaa esille. Ei positiivisesti, eikä negatiivisesti. Syy tähän on selvä. Poliitikko pelkää asemansa kaatuvan molemmissa tapauksissa.
Gallupien mukaan noin 40 % kansasta kannattaa palautusta ja vastustajienkin määrä on pudonnut alle 50 %. Teki niin tai näin, aina joku osa suuttuu. Terveesti ajatteleva kansanosa suuttuu siitäkin, ettei asioita uskalleta mitenkään käsitellä.
Poliittisilla päättäjillä ja korkeilla virkamiehillä on tehtävänkuvansa perusteella velvollisuus ajaa kansalaisten asioita ja kunnioittaa heidän ihmisoikeuksiaan. Presidenttimme ja pääministerimme näyttävät hyvin vähät välittävän esim. karjalaisten, sallalaisten, jne. oikeuksista. He kyllä kantavat huolta Venäjän ja venäläisten oikeuksista otsa kurtussa, mutta oman maan kansalaisten oikeudet joutavatkin menemään pesuveden mukana, ainakin menetettyjen maa-alueiden osalta.
Ei ole oikeuskanslerikaan huolehtinut virastaan täysimääräisesti. Hän on erittäin hyvin tietoinen siitä, että ns. sotasyyllisyystuomiot ovat yhä purkamatta ja Suomi on edelleen sotasyyllinen maa. Joten Neuvostoliitto oli siten sotaan syytön maa. Yhtä heikosti on asiaa hoitanut Korkein oikeus tai Valtioneuvosto. Olisi ihan hyvä katsoa peiliin ja miettiä, ovatko omat vastaväitteet muna-kana -tasoa ja kestämättömiä.
On aika tarttua toimeen ja ryhtyä korjaamaan suomalaisten kokemia oikeusloukkauksia. Me emme halua olla sotasyyllinen kansa vastoin todellista tilaa. Sotasyyllisyystuomiot on sen vuoksi purettava ja siihen tehtävään on tartuttava pikaisesti. On asennemuutoksen aika.
Mitä tulee aloittajan kirjoitukseen, niin olen iloinen, että maastamme vielä löytyy suoraselkäisiä suomalaisia, jotka uskaltavat puhua asioista.
Mitä sitten tulee Natoon, niin se on ainoa asia, josta olen eri mieltä. En usko, että senenempää Nato kuin EU:kaan meitä auttavat, mikäli Venäjä päättää aloittaa agressiot maatamme kohtaan.
He, jotka ovat eläneet ja läpikäyneet talvi-ja jatkosodat, muistavat kuinka ne maat, joilta apua pyysimme, käänsivät meille selkänsä.
Oppikaamme siitä, mitä historia meille opettaa ja panostetaan omaan armeijaamme 100%:sesti.
Tätä maata kannattaa puolustaa ja myös tullaan puolustamaan. Uskon vakaasti, että suomalaisen miehen peräänantamattomuus, sisukkuus ja voima ovat tallella meidän nuorissammekin.
Heitä tulee vain rohkaista, löytääkseen nämä puolet itsestään.
Olen erittäin isänmaallinen mies. Mikäli tarvetta ilmenee, niin olen heti valmis puolustamaan rakasta isänmaatani, viimeiseen asti!
Sen olen jo sotilasvalassani vannonut isänmaalleni.