Uuden talousjärjestelmän syntyminen vanhan romahtaneen tilalle on puhuttu kertomatta kuitenkaan millainen se voisi olla.
Kaksi äärivaihtoehtoa ovat sosialistinen suunitelmatalous tai vapaa markkinatalous. Voidaan puhua myös sosialismista ja kapitalismista. Tosin nykyään voi olla myös sosialistista markkinataloutta ainakin teoriassa kuten kommunistisessa Kiinassa, joka on kuitenkin käytännössä puhdasta kapitalismia kommunistipuolueen toimiessa vain keisarin tilalla.
Puhtaassa markkinataloudessa vain pelkkä kysynnän ja tarjonnan välinen suhde määrittää hinnat. Käytännössä erilaiset kartellit, monopolit ja keinottelu estävät markkinatalouden säilymisen puhtaana.
Toteutuuko lopultakin Marx´in romahdusteoria, jossa kapitalismi romahtaa lopullisesti? Marx´in Pääoma-teos on saanut viime aikoina paljon uusia lukijoita ja sen sanoma on tuntunut ajankohtaisemmalta kuin aikoihin.
Minun mielestäni uusi talousjärjestelmä tulee olemaan jonkinlainen valtiojohtoinen sosiaalinen markkinatalous. Valtiovalta pyrkii valvonnallaan estämään kuplien syntymisen. Se perustuisi paljolti tiukkaan taloudelliseen sääntelyyn lainsäädännön kautta. Tavoitteena olisi keinottelun estäminen ja siten suhdannevaihtelujen
tasaaminen.
Kaksi äärivaihtoehtoa ovat sosialistinen suunitelmatalous tai vapaa markkinatalous. Voidaan puhua myös sosialismista ja kapitalismista. Tosin nykyään voi olla myös sosialistista markkinataloutta ainakin teoriassa kuten kommunistisessa Kiinassa, joka on kuitenkin käytännössä puhdasta kapitalismia kommunistipuolueen toimiessa vain keisarin tilalla.
Puhtaassa markkinataloudessa vain pelkkä kysynnän ja tarjonnan välinen suhde määrittää hinnat. Käytännössä erilaiset kartellit, monopolit ja keinottelu estävät markkinatalouden säilymisen puhtaana.
Toteutuuko lopultakin Marx´in romahdusteoria, jossa kapitalismi romahtaa lopullisesti? Marx´in Pääoma-teos on saanut viime aikoina paljon uusia lukijoita ja sen sanoma on tuntunut ajankohtaisemmalta kuin aikoihin.
Minun mielestäni uusi talousjärjestelmä tulee olemaan jonkinlainen valtiojohtoinen sosiaalinen markkinatalous. Valtiovalta pyrkii valvonnallaan estämään kuplien syntymisen. Se perustuisi paljolti tiukkaan taloudelliseen sääntelyyn lainsäädännön kautta. Tavoitteena olisi keinottelun estäminen ja siten suhdannevaihtelujen
tasaaminen.
Vastaukset 14
Vanhimmat
on se vaan kumma että hinnat joustaa aina vaan ylöspäin mutta äärimmäisen harvoin alaspäin vaikka tuotteet seisoisivat varastossa tolkuttomia aikoja. Esim. katsastuksen yksityistäminen on erittäin hyvä esimerkki ettei markkinatalous toimi toivotulla tavalla ainakaan tavallisen kansalaisen näkökulmasta, hinnat räjähtivät pilviin eikä mikään muu kuin joku uusi laki saa niitä alaspäin.
Markkinataloudessa on vain ahneuden laki, ei mikään kysynnän ja tarjonnan laki ja ahneus on alhaista!
"katsastuksen yksityistäminen on erittäin hyvä esimerkki ettei markkinatalous toimi toivotulla tavalla ainakaan tavallisen kansalaisen näkökulmasta, hinnat räjähtivät pilviin"
Katsastuksen hinnankehitystä selvitettäessä pitäisi verrata koko toiminnan kustannuksia (henkilökulut, kiinteistöt, atk, jne) ennen ja jälkeen yksityistämistä. Siis ei katsastusmaksua.
Hinnat olivat tietenkin aiemmin matalampia, kun kustannukset maksettiin verovaroista, jolloin jokainen autotonkin veronmaksaja sponsoroi katsastuksia. Nykyään kustannukset peritään vain autonomistajilta, niin tällöinhän maksunperiminen on oikeudenmukaisempaa.
Mielenkiintoinen pohdiskelun aihe.
Itse toivoisin suomalaisen yhteiskunnan kehityttyvän pikemminkin niin että valtion ja kuntien vaikutusvalta sekä poliittisesti että taloudellisesti vähenisi. Samaan aikaan 3-sektori ja yritykset ottaisivat osan valtion ja kuntien tehtävistä. Valtion ja kuntien toiminta kun nykyisellään pitkälti hukkuu byrokratian alle:
Esimerkkini on työnvälitys, joka toimii jo nykyisellään paremmin yksityisten työn- ja vuokratyönvälitysyritysten (joissa taitaa olla parempi asiantuntemus, varsinkin erikoisaloilla) kautta kuin työvoimatoimistojen. Hyvin merkittävä osa työvoimatoimistojen työajasta menee selvitysten tekoon siitä onko työtön oikeutettu korvaukseen ja millaiseen korvaukseen. Tällainen byrokratia lähinnä masentaa työnhakijaa eikä edistä hänen työllistymistään millään lailla.
Nykyään olisikin soveliaampaa pohtia, kuinka moni jättää valtion luoman byrokratian vuoksi työttömyyskorvauksensa kokonaan nostamatta, kuin sitä kuinka moni huijaa työttömyysetuudella. Oma veikkaukseni on, että korvauksensa nostamatta jättäneitä on jo nykyisin enemmän. Lama tietysti voi nyt "korjata" tämän "epäkohdan". Mutta tästä ei puhuta. Itse näkisin melkein niin, että malli olisi a) yksityiset työvoimanvälittäjät, b) perustoimeentuloksi pieni kansalaispalkka. Saataisiin todennäköisesti merkittävät säästöt, kun byrokratia ajettaisiin alas ja rahat ohjattaisiin automaattisesti pankkitileille. Kukaan tuskin elää vapaaehtoisesti, vaikkapa 450 euron korvauksella, mutta on tosiasia että nykyään sitäkin saa tohtoritason ihmiset melkeinpä polvillaan ja rikolliseksi (jonka täytyy todistaa kerta toisensa jälkeen yhteiskuntakelpoisuutensa) leimattuina anella. Joku voi kokea moisen nöyryyttäväksi ja jättää homman sikseen... En ole tavannut muuta "työnantajaa" joka jatkuvasti kyselisi työntekijänsä rehellisyyden perään. Ainakaan akateemisissa piireissä tämä ei ole tapana. Lisäksi yksityisillä työnvälittäjillä on oikea kannustin löytää työttömälle työtä (muutenhan hän on pian entinen työnvälittäjä).
Keskitetty valta toimii oppimattomalle väestölle, mutta koulutetulle väestölle ei pidä mennä saarnaamaan: tee näin ja näin ja näin...
Sen verran olen oppinut, että Suomessa alkaa olla jo aika paljon ihan oikeasti fiksua porukkaa, joilta voi oppia todella paljon. Tälläisten ihmisten antaisin mahdollisimman paljon itse päättää mikä on järkevää ja mikä ei, varsinkin heidän omilla aloillaan. Minä toivoisin, että esim. sairaaloissa ja yliopistoissa rahoituksesta ja panostuksesta päätettäisiin enemmän henkilökunnan toimesta. Oman edun tavoittelu pitäisi tietysti yrittää kitkeä pois, mutta minun on vaikea kuvitella että ammattihenkilökunta tekisi rahoituksessa yhtä karkeita virheitä kuin poliitikot. Ja jos tekisi, niin itsehän kärsisivät virheistään. Poliitikot, kun ulkoistavat virheensä muiden kärsittäviksi.
Valtio, kunnat ja poliitikot tulevat tietysti (ja ansaitustikin) säilymään, mutta kaipaisin rinnalle myös muita vaihtoehtoisia toimijoita. Missään nimessä en halua yhteiskuntaa, missä pieni "viisaiden" joukko päättää mikä kansalaisille on hyväksi ja mikä ei (tämä olisi nyky-Suomessa jo käytännössä mahdottomuus).
Löysin mielenkiintoisen foorumin.
http://talousdemokratia.ecommunity.se/mit-talousdemokratia-sitten-loppujen-lopuksi-pitisi-olla-vt4.html
Uudessa talousjärjestelmässä ei ole käteistä rahaa ja järjestelmää valvoo maailmanruhtinas. Jokainen järjestelmään menevä menettää oman sielunsa ja hän ottaa sirun joko käteensä tai otsaansa. Sirussa on kaikki henkilön tiedot syntymästä alkaen ja sirua päivitetään jatkuvasti. Järjestelmä on täydellinen isovelivalvoo järjestelmä ja toivottavasti tähän siirtymiseen kuluu vielä vuosia.
Tiedän sen, että raha jää jossain vaiheessa pois, jolloin loppuu myös ihmisten vapaus. Jokainen voi ainakin lykätä rahan pois jäämistä maksamalla vain käteisellä, sillä luotto- ja maksukortit ovat välivaihe siirryttäessä rahattomaan globaaliin maailmaan.
Rahattomuus koko maailmassa edellyttää täydellisen taloudellisen integraation lisäksi myös täydellistä hengellistä integraatiota. Myös jonkinasteinen kulttuurinen integraatio on välttämätön.
Rahaton talous on ollut aikanaan kommunismin tavoite periaatteella kullekin tarpeiden mukaan.
Terveessä markkinataloudessa yksilön antama työpanos ratkaisee tarpeiden tyydytyksen tason.
Varmaa kuitenkin on, että rahaton talous vaatii vallan keskittämisen harvojen käsiin, sillä raha antaa meille niin mielipiteen kuin omantunnon vapauden. Rahattomassa taloudessa voidaan tarvittaessa ohjelmoida toisinajattelijan mikrosiru siten, että hän ei voi ostaa eikä myydä mitään.
Nettihän on jo mullistanut tiedonhaun, tiedonlevityksen ja yksityisen viestinnän (ja lukemattomia muita asioita). Ja itse asiassa netti on jo mullistanut taloudenkin mm. nettikauppojen kautta. Itse käyn jonkin verran pörssikauppaa, mutta pankkikonttorissa vierailen muutaman vuoden välein. Kaikki kun hoituu nettipankin kautta.
Pohdiskelin netin ja tekoälyn tulevaisuutta toisessa keskustelussa
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=108&conference=4000000000000033&posting=22000000040571729
Minkälaisia tulevaisuuden visioita talouselämän puolella tuollainen tekoälyn ja netin yhdistäminen teissä herättää?
Nythän voisi melkein kuvitella (no otetaan tämä huumorilla), että sijoitusammattilaiset käyttivät vastaavanlaisia tekoälyapulaisia sijoitustensa toimeenpanossa. Tekoälyapulaisten tekoäly vain oli hieman puutteellista.
No, todellisuudessa kuitenkin oli olemassa ihmeellisiä sijoituselementtejä (ja taitaa vieläkin olla), joista sijoitusammattilaiset eivät olleet itsekään perillä minne rahat oli tosiasiassa sijoitettu.
Markkinatalous tai talous yleensä on moottori joka työntää taloudellista toimeliaisuutta eteenpäin. Vika ei ole moottorissa vaan ohjauksessa ja/tai ohjaajassa. Tällaista remonttia markkinatalous on kaivannut jo pitkään. Pitääkö tämäkin oppia kantapään kautta.
Markkinatalouden "moottori" on ollut AUTOMAATTIOHJAUKSESSA jo pitemmän aikaa, ongelma on että sillä on semmoiset kuskit jotka eivät ole edes tajunneet tätä
> ohjauksessa vika tai ohjaajassa
> Markkinatalous tai talous yleensä on moottori joka työntää taloudellista toimeliaisuutta eteenpäin. Vika ei ole moottorissa vaan ohjauksessa ja/tai ohjaajassa. Tällaista remonttia markkinatalous on kaivannut jo pitkään. Pitääkö tämäkin oppia kantapään kautta.
Lienet oikeassa. Eräs maailman tärkeimmistä ohjaajista on jo myöntänytkin ohjausvirheensä:
http://en.wikipedia.org/wiki/Alan_Greenspan
/* In Congressional testimony on October 23, 2008, Greenspan acknowledged that he was "partially" wrong in opposing regulation and stated "Those of us who have looked to the self-interest of lending institutions to protect shareholder's equity -- myself especially -- are in a state of shocked disbelief."[28] Referring to his free-market ideology, Greenspan said: “I have found a flaw. I don’t know how significant or permanent it is. But I have been very distressed by that fact.” Rep. Henry Waxman (D-CA) then pressed him to clarify his words. “In other words, you found that your view of the world, your ideology, was not right, it was not working,” Waxman said. “Absolutely, precisely,” Greenspan replied. “You know, that’s precisely the reason I was shocked, because I have been going for 40 years or more with very considerable evidence that it was working exceptionally well.” [68] Greenspan admitted fault in opposing regulation of derivatives and acknowledged that financial institutions didn't protect shareholders and investments as well as he expected. */
Epäilee että tähän automaattiohjaukseen on lisätty haittaohjema. Nimittäin tämä USA:n asuntoluotto kokeilu.
> Käsiohjauksessa toimiva *yrittäjä* Epäilee että tähän automaattiohjaukseen on lisätty haittaohjema. Nimittäin tämä USA:n asuntoluotto kokeilu.
Ei siihen lisätty mitään, vaan päinvastoin otettiin ohjausta pois eli lisättiin itseohjautuvuutta. USAn rahoitustarkastus antoi pankeille luvan myöntää asuntolainoja varattomille ihmisille sekä luvan paketoida nämä lainat arvopapereiksi, joista poistettiin tieto lainanottajien varattomuudesta ja myydä sitten arvopaperit pahaa aavistamattomille sijoittajille. Jokainen varattomalle myönnetty laina siis oli kupla, jota myytiin vauhdilla eteenpäin kunnes se paljastui kuplaksi ja jäi jonkun käteen. Näppärä tapa tehdä rahaa sijoittajien ahneudella. :)
Kaikki ilmeisesti tapahtui ihan laillisesti, koska kukaanhan ei voinut varmuudella tietää yksittäisestä lainanottajasta, että tämä ei pysty maksamaan lainaansa takaisin. :)
Siis USA:n hallinnon suorittama arvopaperihuijaus.
> Siis USA:n hallinnon suorittama arvopaperihuijaus.
Ei suorittama vaan sallima.