Miksi ihmeessä sitoa itseänsä suureen lainaan, isoihin omistuksiin?
Miksi ei älä huolettomampaa elämää, matkustelua, tutustumista kuttuureihin, harrastaa, itsensä kehittämistä yms.?
Miksi ostaa joku helvetin kallis asunto / huvila tms. jota maksaa lähes koko ikänsä, tavallisen pulliaisen tuloilla? Koko ajan huoli myös omistuksista.
Meillä on ikää noin kolmekymppiä, bruttotulot taloudessa noin 7000€ /kk , kouluja käyty suht paljon, elämässä on jo pidempään ja edelleen kiinnostaa vain rento huolettomuus, johon noillakin perustuloilla on mahdollisuus.
Asuntolainaa tuloihin nähden hyvin kohtuullisesti, asutaan varsin vaatimattomasti kerrostalokaksiossa.
Naurattaa vain näiden lapsiperheiden, yms. ihmisten ainaiset narinat rahapulasta, huolista yms.
Itse hoidan kuntoani, kehitän osaamistani, harrastan sukeltamista, laitan hieman sukanvarteenkin, mutta pääosin nautin elämästä huolettomasti aviopuolison kanssa.
Miksi ei älä huolettomampaa elämää, matkustelua, tutustumista kuttuureihin, harrastaa, itsensä kehittämistä yms.?
Miksi ostaa joku helvetin kallis asunto / huvila tms. jota maksaa lähes koko ikänsä, tavallisen pulliaisen tuloilla? Koko ajan huoli myös omistuksista.
Meillä on ikää noin kolmekymppiä, bruttotulot taloudessa noin 7000€ /kk , kouluja käyty suht paljon, elämässä on jo pidempään ja edelleen kiinnostaa vain rento huolettomuus, johon noillakin perustuloilla on mahdollisuus.
Asuntolainaa tuloihin nähden hyvin kohtuullisesti, asutaan varsin vaatimattomasti kerrostalokaksiossa.
Naurattaa vain näiden lapsiperheiden, yms. ihmisten ainaiset narinat rahapulasta, huolista yms.
Itse hoidan kuntoani, kehitän osaamistani, harrastan sukeltamista, laitan hieman sukanvarteenkin, mutta pääosin nautin elämästä huolettomasti aviopuolison kanssa.
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun ei ole lasta eikä lammasta ja tulot hyvät, onhan sitä millä mällätä. Ei kaksi aikuista ihmistä paljon tarvitsekaan perusasumisen lisäksi. En tiedä paljonko tiedät elämästä, mutta esim. nuo tulosi ovat todellakin hyvät; moni elää paljon pienemmillä.
Hyvä on että säästät, sillä jos joskus puolisosi kanssa kuulette biologisen kellon kilinää ja päädyttekin hankkimaan sitä jälkikasvua, on tiellä sukanvarressa "sijoitusvaraa". Jossain tutkimuksessahan oli, että lapsi maksaa n 100 000 egee kuluineen.
Kun on se lapsi, sitä haluaa antaa hänelle mahdollisimman hyvän elämän, mikä valitettavasti jonkin verran tässä yhteiskunnassa maksaa. En nyt todellakaan tarkoita merkkivaatteita tai muuta luksusta.
- Lapsen hoitamiseen tarvittavat tarvikkeet vauvaiässä maksaa aika tavalla ja lisäksi vaimosi on pienemmillä tuloilla äitiyslomallaan.
- Asunnon joudutte vaihtamaan suurempaan jossain vaiheessa.
- Leikki-iässä päivähoitokulut ovat esim. teidän tapauksessa se maksimi n. 200e/lapsi kuussa jos haluatte molemmat olla töissä.
- Jos koti-isyys tai -äitiys on teille arvokkaampaa, ei toisella tule olemaan tuloja juuri lainkaan.
- Lapsen harrastukset ja harrastusvälineet maksaa.
- Lapsen vakuutukset ovat aika kalliita.
- Todennäköisesti tarvitsette isomman auton (ellette asu aivan ydinkeskustassa).
- lapset kasvaa kuin rikkaruohot ja vaatteet, kengät ja edelleen ne harrastuavälineet maksaa, kun joutuu uusimaan parhaimmillaan kaksi kertaa vuodessa.
Ja usein kun on yksi, tulee toinenkin...
Voi olla, että lapsen kasvaessa haluatte tarjota hänelle paremman ympäristön kuin keskustan saasteet tai lähiön ongelmat ja haluatte muuttaa rauhallisemmalle alueelle asumaan OMAKOTITALOON. Niin, että viimeistään silloin tulette kärvistelemään niissä taloveloissa juuri samalla tavalla, kuin nyt viestissäsi pilkkaat.
Viestissäsi ilmenee hyvin, kuinka ajatteliet asioista hyvin yksisilmäisesti ja itsekkäästi, kuten periaatteessa kaikki nuoret (miehet) tekevät. Tuossa vaiheessa sitä ajattelee olevansa ikuisesti vapaa ja voipi olla, että pidät typeränä niitä ihmisiä, jotka jonkin kakaran menevät hankkimaan. Mutta älä koskaan sano "ei koskaan", elämästä kun ei tiedä...
Sillä suurella todennäköisyydellä suhteessanne tulee se vaihe, että jälkikasvu alkaa tuntua mielenkiintoiselta vaihtoehdolta. Ja jos/kun lapsen ensimmäistä kertaa käsivarsillesi saat ja huomaat saman nenän muodon kuin itselläsi, muistelet tämän ketjun aloitusviestiäsi. Ja huomaat, kuinka toisenlaisiin ajatuksiin olet tullut.
Miksi alkaa perustamaan perhettä, jos ei voi tarjota perheelleen sitä mitä he ansaitsivat?
Mielestäni on kyllä itsekästä vähätuloisena alkaa perhettä perustamaan. Eihän siinä ajattele kuin itseään ja puolisoa. Että paskanmarjat vaan lapsiraukoista, jotka joutuvat kärsimään vanhempien ainaisista tappeluista ja riidoista jotka liittyvät raha-asioihin.
Viestisi kuvaukset lapsesta ja niiden vaikutuksesta kuvastavat juuri niitä asioita, mihin en halua mitenkään sekaantua.
Olen lähtöisin hyvin köyhistä olosuhteista (90-luvun lama-ajan konkurssiperheestä) ja olen itse kovalla työlläni aikuisiällä saavuttanut viime vuosina erittäin hyvän elintason, hienon aviopuolison yms. ja mahdollisuuden mukavaan, huolettomoon elämään.
En voisi kuvitellakaan vielä tässäkään iässä ( pian 32v.) lasta ja sen tuomia ongelmia elämääni.
En myöskään omistusasumiseen liittyviä jättilainoja, tai lasten tuomia välillisiä rahareikiä. Peruskaksio, suht vaatimaton riittää, vaikka talouden tulot kohtuullisen Ok, 7000€ /kk brutto.
Kuten aloitusviestissä kuvasin, tärkeitä asioita elämässänäi ja niihin liittyviä kovia, ehkä hieman itsekkäitä arvoja. Näin se vain on.
Murehtikaa te jättivelkojen kanssa.
Ei ainakaan meillä tapella raha-asioista. yhteistuumin mietimme mistä tinkiä, kun esim. mies lomautettiin ja itse olen ollut sairauslomalla pitkään. Silti säästöissä on muutaman kuukauden palkkaa vastaava summa, millä mennä pahan kauden yli.
teilläkin nuorilla, joilla menee hyvin, voi elämässä tulla eteen yllättäviä, eikä aina niin mukavia, asioita. raha on hyvä väline, mutta itseisarvo se ei saisi olla. rahaa tulee ja menee, mutta terveys ja perhe ovat ainutlaatuisia. pistäkää sukan varteen juuri niitä pahoja päiviä varten.
Ja kertokaapa 10-vuoden päästä täällä, miten lasten kanssa sujuu :-)
Teillä on omat arvonne ja napanne, eikä siinä mitään. Veljenikin joskus vaahtosi, mitä varten pitää olla sellainen kuin viittomakieli kuuroille - opettelisivat puhumaan. Hyvin menestynyt hänkin, mutta niin tuli lapsi, ero ja vaikeasti myytävä talo. Ehkäpä hänenkin elämänarvot ovat hieman muuttuneet.
Maksan auntolainan korkoa lyhennystä vastikkeita saman verran kuin maksaisin vuokraa vastaavankokoisesta asunnosta, paitsi että kämppä olisi kerrostalossa, ei rivarissa. Asuntoni on suhteellisen vaatimaton kolmio, omalla saunalla.
Bruttotuloni ovat puolet teidän bruttotuloistanne, mutta asustankin yksin.
En minä kärsi asuntolainastani, jota on jäljellä vielä n. 6 vuodeksi. Sen jälkeen asumiskulut tippuvat alle puoleen. Rahaa jää säästöön sopivasti ja matkustelen niin paljon kuin pidän tarpellisena ja ehdin.
Teillä ei tipu noi asumiskulut.
meillä helvetin paljon ylivelkaantuneilla aurinko joskus paistaa risukasaankin. Eli emme pyri elämään tuota täydellisyyttä...