Darwinin juhlavuosi
Asian kunniaksi käsitellään lehdissä evoluutiota.
Forskning & Framsteg esittää mm. fossiililöytöjä litteistä, pohjalla elävistä kaloista, joista löytyy kehityksen välimuotoja, jotka osoittavat että on ollut eläviä kantoja, joilla silmä ei ole siirtynyt toiselta kyljeltä täysin toiselle kyljelle asti vaan on ollut vasta niskan kohdalla kehityksessään.
Kampelahan ei ole ainoa näitä litteitä, pohjalla olevia lajeja, joilla toinen kylki on nykyään silmätön kun silmät ovat toisella kyljellä.
Kuinka lie jehovantodistajat arvioivat semmoista fossiilia, jossa yksi silmä on niskan kohdalla ?
Asian kunniaksi käsitellään lehdissä evoluutiota.
Forskning & Framsteg esittää mm. fossiililöytöjä litteistä, pohjalla elävistä kaloista, joista löytyy kehityksen välimuotoja, jotka osoittavat että on ollut eläviä kantoja, joilla silmä ei ole siirtynyt toiselta kyljeltä täysin toiselle kyljelle asti vaan on ollut vasta niskan kohdalla kehityksessään.
Kampelahan ei ole ainoa näitä litteitä, pohjalla olevia lajeja, joilla toinen kylki on nykyään silmätön kun silmät ovat toisella kyljellä.
Kuinka lie jehovantodistajat arvioivat semmoista fossiilia, jossa yksi silmä on niskan kohdalla ?
Vastaukset 3
Vanhimmat
... voi hyvät ihmiset!
Olisipa Väinö-vainaa tiennyt...
koko kehitysketju kerralla, ovat löytäneet jonkun vasenkätisen kampelan. Sulkineen ja höyhenineen lentovalmiina ja vieläpä ajattelevan sellaisen! Huhhuh, onpa tiede kehittynyt!
Tieteen kuvalehdessä on mm. että ns puuttuvien välimuotofossiilien merkitys todisteena on siinä mielessä poistunut että DNA -tutkimukset osoittavat joissakin tapauksissa yhteyksiä.
Esittää Tieteen kuvalehti myös valaskalan varhaisia fossiilimuotoja, sehän on noussut ensin merestä maalle ja palannut takaisin, on nisäkäs. - Vaikka lahkon luonnonopin taulukon mukaan, joka esitetään luomistapahtumasta kerrottaessa, valas ei kuulu nisäkkäisiin.
Silmä on ollut lahkolle tärkeä osa. Kehitykseltään se on ollut sikäli johdonmukainen, että näkökyky on tarkentunut vain valoa aistivasta solusta nykymuotoisiin silmiin.
Mustekalan silmän kehitys on kokenut semmoisen sattumalta syntyneen muutoksen, jonka vuoksi se on ihmissilmää parempi, siinä hermokaapelin lähtemiskohta ei ilmene näkökentässä sokeana pisteenä kuten ihmisellä.